Muusikoiden.net Keskustelu: Aavemaisia tapahtumia

obiwan19.02.2004 15:11:47
Aina krapula-aamuna kotiin mennessä kuuluu isäpapan suusta että "Huh, mikä helvetin kummitus siinä kävelee????"
Tämä on kuitenkin,eh..enemmänkin vittumaista kuin aavemmaista...
 
Noh, laitetaan nyt nämä urbaanilegenda-flashdokkarit tännekin:
 
http://www.campchaos.com/othershows/jkcinema/03.html
 
http://www.campchaos.com/othershows/jkcinema/02.html
 
http://www.campchaos.com/othershows/jkcinema/01.html
Juugeli19.02.2004 22:24:59
Jumalauta, että säikähdin äsken.
Aukaisin ulko-oven ja sieltä alkoi kuulua ääntä...
Aivan kuin pikkulapsi olisi hukkumassa ja huutaisi apua keuhkot täynnä vettä ja se kuului metsästä...
Mielikuvitus lähti lentämään, mutta tulin siihen lopputulokseen, että se oli lintu. Helvetti, se ääni oli karmaiseva, mikä helvetin lintu tuollaista ääntä pitää!?
Pitäisi lailla kieltää tuommoiset linnut...
randy20.02.2004 08:13:04
Tämmösiä ei niin pelottavia juttuja.
 
Kaverille tapahtunutta:
Kaveri oli menossa yöllä vessaan. Vessa sijaitsi yläkerrassa käytävän päässä.
Kun kaveri sitten nousi raput yläkertaan, huomasi hän käytävällä edessään seisovan
pikkutytön, joka tuijotti häntä. Tyttö oli tuijotellut siinä vähän aikaa, kävellyt johonkin
huoneeseen, mennyt seinän läpi tai jotenkin kuitenkin kadonnut siitä.
 
Itselle tapahtunutta:
Olin yksin kotona (yllätys yllätys). Oli talvi, ja ulkona parikymmentä astetta pakkasta.
Aloin tietenkin nukkumaan. En sitten saanut unta millään, ja makasin sängyssä hiljaa.
Sitten yhtäkkiä katolta kuuluu noin kymmenen kävelyaskelta. Justiin semmosta "pakkaskävelyä",
että lumi oikein narskuu. Askeleet loppu eikä niitä sinä yönä sen enempää kuulunu.
Paskat housussa sitten maattiin siinä sängyssä.
 
Ihmettelen vieläkin kuka perkele on voinu keskellä pakkasyötä siellä katolla hillua.
Jos siellä joku tämän maailman henkilö on ollut, on sen täytynyt seisoa yhdessä kohti hiljaa
ainakin tunnin ajan, ja kävellä muutama askel, jonka jälkeen taas seisoa paikallaan
ainakin pari tuntia.
Mörkö20.02.2004 10:32:16
Tämä nyt on enemmän uhvo juttu ja on voinut olla mikä hyvänsä mutta kerronpas kuitenkin.
 
Olimme tuttuni kanssa tulossa naapurikaupungista kotiin yö aikaan ja ajelimme pimeää ja tyhjää maantietä eteenpäin. Yhtä-äkkiä huomasin siinä oikealla puolella yläviistossa sellaisen sinisen valopallon. En osaa sanoa kuinka kaukana meistä oli mutta aika isona se näkyi. Oli ehkä metrin läpimitaltaan. Siinä se vierellä lensi vähänaikaa samaa vauhtia mitä me ajettiin kunnes katosi puiden taakse. En nähnyt sitä sen koommin. :)
 
Täytyy vielä todeta että ihan selvinpäin olimme liikenteessä.
PornoDaddy20.02.2004 14:47:52
tämä ei kyllä ole kovinkaan aaveisiin liittyvä mutta laitan silti:
Se kyllä hirvitti kun ajettiin kaverin kanssa kaupungista pois ja sitten sellanen ihan tajuttoman kokoinen tulipallo näky kaukana horisontissa, tuli aika äkkiä mieleen se lehva missä se meteoriitti osuu maahan ja...
(se oli se sama tulipallo jonka joku oli ottanut videokameralle ja se oli uutisissa)
Anttoni20.02.2004 14:49:36
Jos tällä viitataan siihen leffaan niin oli muuten paska. Siis se leffa.
 
SE on oikeasti pelottava leffa.
hanuristi20.02.2004 14:50:58
tänään heräsin siihen,kun stereoni alkoivat soida.kukaan ei käynyt huoneessani,ja kaukosäädin oli nätisti paikallaan.ehkä se oli vaarivainaa, joka ajatteli, että olisi tytön hyvä aika herätä.
Nimismies20.02.2004 17:14:41
Bluesmies
10.04.2003 13:12:31
 
Kertokaa mitä aavemaista teille on tapahtunut. Esim. olette olleet yksin kotona ja yhtäkkiä ovi on auennut jossakin tms.

Itselläni tapahtui kerran niin, että olin yksin kotona ja yhtäkkiä aloin kuulla komerostani vanhan naisen naurua. Avasin komeron ja tutkin sen, mutta mitään ei löytynyt, eikä naurua sen jälkeen enään kuulunut.. mysteeri on jäänyt selvittämättömäksi.
 
SURf
10.04.2003 14:44:44
 
Mullekin sattus kerran lähes samanlainen tapaus. Ovi oli mielestäni kunnolla kiinni ja mitään vetoa tms. ei ollut kämpässä. Ovi avautui ja siitä kuulus sellanen lonksahdus. Kahva tosin ei painunut alas, mutta kuitenkin. Kyllä siinä vähän säpsähti.

Minullapa onkin tällänen tapaus joka sattui joskus 90-luvun alkupuolella asuessani vanhempieni talossa: Huoneeni sijaitsi talon yläkerrassa johon ei oikeastaan kenelläkään muulla ei ollut asiaa, eli ei muita käytössä olevia huoneita. Heräsin noin minuuttia ennen kello kolme yöllä portaista kuuluviin askeliin (siellä oli sellainen vanha pimpottava seinäkello josta kuulin sen kohta lyövän kolme). Ajattelin että äitee siellä tulossa jotain asiaa toimittamaan keskellä yötä mutta kun kukaan ei kuitenkaan tullut avoimesta huoneen ovesta sisään, kuittasin asian mielikuvitukseni tepposena ja jatkoi uniani.

Aamulla kysyin äidiltä että satuitko hiipparoimaan yläkerrassa yöllä kolmen aikoihin. Hän vastasi ettei ole noussut sängystä koko yönä, oli kylläkin hereillä kolmen aikaan ja ihmetteli että mitä minä siellä portaita kävelen siihen aikaan. Oli vielä tarkastunut että isäni nukkui tyytyväisenä sängyssään eli hänkään ei ääniä aiheuttanut. Mystistä, vieläkään ei ole tietoa siitä mistä nuo portaikossa kävelemisen äänet tulivat. Portaat ovat puiset ja niissä kävelemisestä tulee hyvin tunnistettava ääni. Kylmiä väreitä tulee kun tuota muistelen.
 
juoni
10.04.2003 16:19:22
 
Sattuipa kerran että äitini oli tulossa yöllä kotiin, mutta ovipa ei auennut. Siinä jonkun aikaa sitä ronkutti, kunnes kuului kolahdus ja ovi suostui aukenemaan. Sisäpuolella oli rimankappale, johon oli naulalla lyöty kangasta kiinni. Se oli siis laitettu kiilamaan ovi kiinni. Kuka on siis käynyt yöllä laittamassa riman ovemme sisäpuolelle? Tapaus ei ole tuosta yhtään selkiytynyt.
Toinen tapaus on että kolme ihmistä näki varmasti useita satoja metrejä pitkän välkkyviä valoja omaavan "laitteen", tai jonkin leijuvan lähes talomme yllä. Muuta siitä ei kuulemma näkynyt kuin ne valot. Lähtivät sitä autolla katsomaan. Hetkeksi se joutui metsän pimentoon ja sen jälkeen hävisi. Molemmat jutut ovat ihan oikeasti totta, sen riman näin itsekin.
 
Paddle
10.04.2003 18:30:04
 
Olin kerran käväsemässä yksin mökillä hakemassa liiteristä halkoja saunaan, talvella siis, pimeässä, ja kuulin jostain helevetin kaukaa semmosen APUAAAA-huudon(ei kylläkään kuulunut kovin selvästi), huusin helevetin kovaa takasin että missä sä oot ja kun ei kuulunu muuta ku tuulen humina puissa vein sitten sen satsin puita sinne saunaan. Homma jäi tosiaanki kummittelemaan mieleen, ja kerroinpahan parille serkkupojalle siitä.
Noh, oltiin sitten myöhemmin talvella siellä vähän isommalla porukalla, ja tällä kertaa istuessani paskahuussissa pimiällä kuulin ehkä kymmenen metrin päästä kovan kuiskauksen "Mikko, Mikko"(on siis etunimeni) ja juoksin housut kintuissa siihen ulos kattomaan että kuka siinä vittuilee. Kävelin suoraan mökkiin sisälle ja siellä oli kyllä kaikki paikalla mutta epäilen silti että jotenki ne oli tuon järjestäny.

Olen selittänyt tämän ensimmäisen tapahtuman sillä, että katsoin juuri Blair Witch Projectin edellisenä iltana ja mielikuvitus laukkasi, mutta kyllä se silti helevetin pelottavaa oli.

Edit: Niin ja kissat ne saa tekemisillään ihon kananlihalle monesti öisin, ne nyt saa aikaan yhtä sun toista.

Tänä talvena kävi myös näin: mietin syntyjä syviä yksin pimeässä olohuoneen sohvalla kun yhtäkkiä telekkari aukes itestään(luultavasti taas kissan toimesta) ja oli just siinä hohto-leffassa semmonen pelottava kaksostyttökohtaus, saatana että nousi karvat pystyyn. Nopiasti juoksin pistämään sen telekkarin kiinni ja sitten miettimään että mitäköhän tuo nyt meinas...
 
MetalliHippi
10.04.2003 19:01:04
 
Tapauksesta kulunut jo pari vuotta, mutta silti mietityttää:

Olin omassa makuuhuoneessani, ja ulkona oli tottakai pimeää, talvi kun oli, ja oli minulla tietysti verhotkin kiinni. Yhtäkkiä koko huone täyttyy kirkkaalla valolla. Valaisemista kesti noin pari sekuntia. Ei mitään mieltä, huone toisessa kerroksessa eikä mitään katulamppuja (ainakaan NIIN voimakkaita) lähimainkaan, ei edes pahaisia kakaroita temppuilemassa. Ilmiö toistui pari kertaa. Toivon, että se olisi naapurien ikkunoista heijastunutta autojen etulamppujen valoa, mutta tuskinpa nekään riittävät koko huoneen valaisemiseen... Huh huh.

Ikäviä ovat myös itsestään avautuvat ovet, varsinkin kun vetoa ei ole ollenkaan eikä talo ole edes vanha. Kerran olen nähnyt jopa pienen pirun hyppelevän pitkin seiniä ja notkuvan vierelläni, mutta tuolloin olin kyllä antanut muutenkin vilkkaalle mielikuvitukselleni ylivallan :)
 
Nimismies
10.04.2003 21:42:23
 
Huh, kylmiä väreitä aiheuttivat nämä jutut...piti laittaa verhot kiinni.

Itselleni ei ole oikeastaan sattunut juuri mitään. Tai no on:

-Yöllä kerran heräsin(olin pieni) ja katsoin olohuoneeseen, johon oli sängystäni suora näköyhteys.Ihmettelin miksi äiti istuu pyyhe päässään television edessä. Sitten tajusin että eihän siinä mikään äiti ole, vaan jalkalamppujen päälle laitettu lakana. Aamulla sitten kysyin vanhemmiltani että miksi lamppu oli peitetty lakanalla? - Eihän siinä mitään lakanaa ole koskaan ollut. Kyllä tuli ahdistunut tunne ja kylmät väreet kulkee ympäri koko kehon vieläkin. Mikähän sitten lie ollut?

-Myös ollessani mökillä jokin kilahti lasiin yhtäkkiä keskellä yötä. Ympärillä ei ollut mitään muuta kuin metsää. Eikä ihmisiä lähimaillakaan. Kävin tarkistamassa kuistin, mutta siellä ei ollut mitään. Ja ääni oli kirkas kilahdus, ei mikään linnun aiheuttama tömähdys.

- Kuunnellessani kerran yöllä Himin levyä tunsin nopeasti jonkin ison ja kylmäjalkaisen vilistävän kättäni pitkin. Tunne hävisi yhtä nopeasti kuin oli tullutkin. Laitoin valot päälle, mutta mitään hyönteistä tai hämähäkkiä ei ollut vuoteessa. Pelottavaa.

- Isäni oli ollut muinoin nauhoittamassa demoaan myöhään yöllä bändin kanssa studiolla. Poikia oli kummasti ruvennut karmimaan, kun nauhaa taaksepäin soitettaessa olikin alkanut möreällä äänellä kuulua "saaaataanaaaa....saaaatanaaa". Hyi kamala.

Aika laimeitahan nämä olivat mutta korsi on kannettu kekoon.
Nimismies20.02.2004 17:17:08
NORTON
11.04.2003 10:37:54
 
Mä oon tainnutkin jo kertoa sen vahvistinhommani. Muitakin pahoja kyllä löytyy. Lapsena mm. kerran heräsin aamuyöstä kun oli jo valoisaa. Kun katsoin huoneeseen, niin näin ihmismuotoisen, täysin mustan hahmon seisovan sänkyni vieressä. Se oli niinkuin aukko ilmassa ja sen mustuus näytti samanlaiselta kuin esim. minkä tahansa pimeän huoneen pimeys. Mä säikähdin sitä tietysti ja piilouduin peiton alle pidättäen hengitystä. Noin viiden minuutin päästä uskalsin sitten ruveta katselemaan uudestaan ja silloin ei enää mitään näkynyt.

Se hahmo ei kyllä näin jälkeenpäin muistellen tuntunut mitenkään pahalta vaikka musta olikin.
 
maideni
12.04.2003 12:59:17
 
No kaks juttuu tulee mieleen: Olin skidinä kummitätin luona kyläilemässä ja mä menen sitten harhailemaan talon "viimiseen huoneeseen". Siellä sitten vaatekaapista jonkun aamutakin hiha heilauttaa ittensä selvästi esiin. Kukaan muu ei ollut siinä huoneessa sillä hetkellä.... hrrr..

Toinen on tämä kun pelasin muistaakseni Command&Concueria tai Red Alertia ja siinä sitten välillä sivusilmällä havaitsen ikkunasta ulkona jotain vilkkumista yötaivaalla. Silloin oli talvi. Sitten päätin lopettaa hetkeksi pelaamisen ja keskityin seuraamaan että mitä siellä ulkona tapahtuu (mun ikkunasta näkee todella avarat maisemat). Yhtäkkiä välähtää ja koko saatanan seutu on parin sekunnin ajan jonkun kirkkaan sinisen valon peitossa. Siinä sitten herättään mutsia että vitu täällä on joku ufo... ja vittu muuten pelästyin.
 
Psycho-Monkey
14.04.2003 09:45:22
 
Joskus pentuna istuin olohuoneen lattialla pikkusiskojeni kanssa, taidettiin leikkiä legoilla tai jotain, mummo oli meitä hoitamassa..siinä sitten yhtäkkiä näin kun huoneesta jossa mummo oli käveli valkoisiin pukeutunut mies..käveli minun ja siskojeni ohitse eteiseen ulko-ovelle ja katosi...mummoni ja siskoni eivät huomanneet mitään...ja muistan tuon kaiken yhtä elävästi kuin eilisen...ja minua ei pelottanut koko tuona aikana laisinkaan...mummoni (uskovainen) onkin selittänyt tuon sillä että näin enkelin... Ja vanhempieni mukaan olen pienestä asti ollut "herkkä" tällaisille asioille...esim. osasin sanoa lähes joka kerta kun puhelin soi, että kuka siellä soittaa...näin käy vielä nykyäänkin aina joskus...
 
Morgan
14.04.2003 15:49:14
 
Meillä onkin koulussa ihan oma kummitus =). Koulurakennuksen vieressä on ikivanha kartano, jossa meillä on myös joskus tunteja. Siellä ovet heiluu ja valot välkkyy itekseen. Välillä, vaikka kartanon ovet ovat lukossa, eikä siellä ole ollut ketään elävää ihmistä, niin on näkynyt selviä merkkejä siitä, että huoneita on käytetty. Ja sitten eilen... Opettajasedän puhelin soi kaksi tuntia koko ajan (näytössä vilkkui kartanon numero) ja kun siihen vastasi niin soittaja oli ihan hiljaa. Lopulta mä lähdin kartanolle katsomaan, että kuka kumma terrorisoi meitä puhelimella, mutta kartano olikin täysin tyhjä. Samaan aikaan oli kuitenkin sieltä soitettu opettajan puhelimeen. Outoa!
 
macro
14.04.2003 20:10:00
 
Nuoruudessani säikähdin kerran oikein toden teolla. Olin jäänyt yksin kotiin vanhempieni lähdettyä juhlimaan. No, mitäs pikku poika nyt yksin kotona tekeekään...no yläkerrassa sitä oleskelin kun aivan yht'äkkiä alkaa kuulumaan mielettömän kovaa lapsen itkua alakerrasta. Siinä kyllä sydän pysähtyi. Talossa ei pitänyt olla ketään ja ovien piti olla kiinni. Itku jatkui vaan. Piru, että pelotti. Siinä sitten otettiin käteen jotakin kättä pidempää elikäs se huoneessa lojuva pesismaila. Päästyäni rappuset alas huomasin ulko-oven olevan täysin auki. Itku jatkui ja kuului saunasta. Siis tässä kohtaa pelotti mielettömästi. No rohkeana (just joo:) lähdin saunaa kohti. Saunassa huomaankin sitten kaksi kissaa ulisemassa toisilleen, joista toinen omani. Kai tiedätte miltä kissa saattaa kuulostaa?
 
wiljo
14.04.2003 20:28:07
 
Ja aavemaisia tapahtumia, joskus oltiin kaverin kanssa meillä, kaveri istu selkä peiliin päin ja minä sitä vastapäätä kun peilissä välähti helvetin kirkas valo, kaveri ei ollut nähnyt mitään ja huone oli täysin pimeänä lukuunottamatta tietokoneen näyttöä, josta valo ei kuitenkaan olisi mitenkään voinut peiliin heijastua.

Viime kesänä olin joskus yöllä, ehkä yhen aikaan kävelemässä kotia päin, kun näin aivan selvästi tien viereisen metsän yläpuolella pyöreän valkoisen valon.

Ja joskus kuunnellessani kotona musiikkia, pöydällä ollut lasi päsähti yhtäkkiä rikki. Varmaan johtui musiikista mutta outoa sinänsä kun lasi ei ollut lähelläkään kaiuttimia.
 
Zed
15.04.2003 00:28:02
 
Hulluhan minä kyllä olen, mutta tämä on tositarina.

Vietin aikanani iltaa yksin kotona. Oli myöhäinen talvi-ilta ja luonnollisestikin pimeää. Olo oli vähän sellainen kuin joku 'tarkkailisi' ja hiippailin talossa vilkuillen ympärilleni pimeisiin huoneisiin. Siirryin keittiöön tarkoituksenani syödä pari paahtoleipää. Siinä leivän kypsymistä odotellessani juolahti mieleen että olisipa vittumainen tunne jos valot sammuisivat, ja eipä mennyt kymmentä sekuntia kun keittiö pimeni ympärilläni. Sähkökatkos ei ollut kyseessä sillä äänekäs pakastin ei sammunut hetkeksikään. Pimeyttä ei kestänyt paria sekuntia pidempään, mutta miten helvetissä se saattoikaan sattua juuri tuolla hetkellä? Vähän aikaa mietin kannattaako maailmaa sittenkään perustaa kausaalisiin teorioihin.
 
Fadead
15.04.2003 20:08:26
 
Tässä talvella käytiin kavereiden kanssa yöllä hautausmaalla ihan vaan kokemassa harras tunnelma.( Ei olla mitään saatananpalvojia) Anyway, Sitten vielä myöhemmin samana yönä kun olin kotona ja aioin pistää nukkumaan, niin näin jonku hahmon sänkyni vieressä. Voi saatana että saikähdin. katselin sitä hahmoa aikani ja sitten kun se lähti liikkumaan minua kohti löin valot päälle kauhuissani. Asiaa ei myöskään helpottanut se, että kun hahmon nähtyäni lähdin käymään vessassa, niin vessan valot alkoivat välkkyä ja sammuivat vähäksi aikaa. Voi vittu että olin kauhuissani. Tuli sitten vietettyä yö valot päällä. Mielessäni olen kelannut kaikkea, että jos joku henki olis lähtenyt seuraamaan sieltä hautausmaalta tai jotain. Oli kuiten melkoinen kokemus.
 
coffeemaker
16.04.2003 00:36:19
 
Olen pelannut spiritismiä useaan kertaan. Oltiin kaverin luona aika isolla porukalla ja suurin osa porukasta meni yläkertaan pelaamaan jotain nintendoa ja kolme tai neljä tyyppiä jäi alas kokeilemaan spritismiä.. Ei liikkunut lasi, ei. Mutta katosta rupesi kuulumaan todella kovaa koputusta. Yritimme kysellä yläkertalaisilta, että pilailivatko he ja vannotimme heitä kertomaan toden, ei, he eivät koputtaneet.. Koputes ei kyllä tullutkaan sen huoneen kohdalta missä he olivat ja se oli sen verran luja, että ihminen saa kyllä aikamoiset pomput ja nyrkin lyönnit tehdä..
En tiedä mistä ääni tuli, mutta ainakin pelit loppu siihen ja pistää miettimään :)

Onko kukaan saanut lasia liikkumaan?
 
PJS
17.04.2003 13:24:26
 
Karmivimmat asiat mitä mulle on tapahtunut:

1. Viime talven aikana heräsin monena yönä peräkkäin siihen että ulkoa pakkasesta olisi kuulunut lapsen parkunaa. mennessäni katsomaan asiaa ei siellä kuitenkaan ollut ollut ketään. creepy...........

2.asun maalaistilalla ja piha piirissämme on vanhoja maalaisrakennuksia, no lapsena luulin aina että puorirakennuksen "piian-kammarin" ikkunasta katsoo joku, se oli todella aavemaisen näköistä enkä uskaltanut pimeällä mennä lähellekkään sitä paikkaa.

3.hautausmaan Lehti/havukasaan majaa tehdessämme löysimme kaverini kanssa ihmisen luurangon, siis ensiksi kaverilleni sattui käteen jotain minkä hän luuli olleen kiven, kaveri nosti sen ylös ja se oli ihmisen pääkallo...arvatkaa vaan nähtiinköö sen jälkeen kahden noin 8 vuotiaan ppojan juoksevan karkuun kyseiseltä paikalta.
 
spp
17.04.2003 15:14:53
 
Heräsinpä aamulla kerran ja huomasin että ulko-ovi oli sepposen selällään. Ihmettelin että mitenkäs täällä on näin viileää ja veto käy. Sen verran neuroottinen olen että oveni kyllä aina varmasti suljen, siksi tuo jaksoi ihmetyttää ja vähän pelottaakin. Ajattelin josko murtovaras olisi piipahtanut minun nukkuessani. Mitään ei kyllä ollut hävinnyt. Sittemmin olen AINA laittanut turvaketjun yöksi.
 
Bäsisti
19.04.2003 20:19:45
 
En oo ihte spiritismiä kokeillu, mutta hamassa lapsuudessa nähäny lauan ja kuullu juttua pelistä. Muistaakseni se henki jäi asuun siihen lasiin, että sitä ei saanu enää käyttää.
Tieteen Kuvalehesä oli joskus aiheesta, muistaakseni siinä puhuttiin jostain tiedostamattomasta sormien vipajamisesta tai jostain, mikä sitte pisti lasin liikkuun. Tai sitte aivopuoliskoja yhistävä energia sai lasin värähtelemään tms. Johon en kyllä oikein usko, enneku ihte nään.

Omia aavemaisia kokemuksia tulee mieleen, oltiin viime syksynä yöllä tulosa eräältä menopaikalta kotiin, minä, kuski ja yks melkein sammunut takapenkillä makaamassa. Ajeltiin sisämaalta rannikolle, misä asutaan. Oli semmonen kunnon usva, pelloilta nousi sumua ja autojen valot heijastu siitä oudosti... Oltiin jo about 30km rannasta ja sumua ei tainnu enää olla, kun taivas meren yläpuolella lehahti punaseksi n. puolen sekunnin ajaksi. Välähyksellä näytti olevan keskus josta se sitte levittäyty taivaalle. Huomattiin kuskin kans se kumpiki, takapenkin nukkuja ei tienny mitään. Oli muuten ihan komian näkönen.
 
SirElwood
21.04.2003 13:53:38
 
Mulle kävi parin kaverin kanssa eräässä seurakunnan(!) leirikeskuksessa pari vuotta sitten seuraavaa:

Oltiin Yövahteina pentujen leirillä, jolloin pitää valvoa ilta kymmenestä aamu seitsemään. No anyway, tää tapahtu joskus yhdeltä yöllä. istuskeltiin kattelemassa telkkaria ja yhtäkkiä alkaa palelemaan aivan älyttömästi kaikkia. Vähän siinä ihmeteltiin, ja lopulta todettiin että yksi palo-ovi on auki. Siinä on kahva vain sisäpuolella, eikä siinä siis ole lukkoa. Ei muuta kun kaikki huoneiden ovet auki, ja laskemaan ettei kukaan ole karannut ulos, eipä ollut.

No siitä sitten kun tilanne oli ohi, lähdettiin ns. vanhalle puolelle, joka on aika suuri, suorakaiteen muotoinen hirsirakennus. Toisessa päässä on iso sali, ja toisessa päässä majoitustilat. välissä on pitkä käytävä, mutta ei yhtään ovea. Minä menin toisen kaverin kanssa sinne saliin päin, ja toinen kaveri meni käymään siellä toisessa päässä. yhtäkkiä kuuluu jumalaton rysäys, ja me tietenkin pompataan kattoon. No, luultiin että tää kaveri joka oli mennyt yksin sinne toiseen päähän, oli törmänny johonkin tuoliin tai muuhun pimeässä, mutta ei! Se ryntää ite paikalle kun luuli että meille on sattunut jotain... Käveltiin siitä sinne saliin, ja ette ikinä arvaa! Jokainen salin suuri ikkuna oli lävähtänyt auki! Ja kaikki yhtäaikaa... Niitä on muistaakseni viisi ikkunaa ja kaikki on ns. tuplaikkunoita, eli ne aukeavat eri suuntiin, sisempi sisäänpäin ja ulompi ulospäin. Outoa.

Eikä tässä vielä kaikki. Yö jatkuu, ja lukitussa kaapissa alkaa soimaan herätyskello. pi pi di pi, pi pi di pi... Ei löydetty kaappiin avainta, joten kello lopetti kun parhaaksi katsoi... Patterit ei loppuneet, sillä aamulla kun saatiin kaappi auki, kello kävi yhä, mutta eipä soinut enää seuraavana yönä...

Kaikkea muuta pienempää sitten sattui, mutta en nyt jaksa niitä kaikkia tähän kirjoittaa, ja tuskin tekään jaksatte enää lukea...

btw. Aamulla kun kertoiltiin näitä juttuja leirin pomolle, se kertoi kaikkein pahimman jutun: Joskus 80-luvulla paikan entinen talkkari oli tappanut ittensä sinne...
 
Tb
23.04.2003 18:31:57
 
minulle kävi näin:
kuuntelin radiota, ja toisella korvalla kuulin, että juontaja sanoi seuraavaksi tulevan jonkun laulun (en muista enää, että mikä laulu..). No siinä sitten kuuntelin kun laulu alkoi soimaan, ja aloin laulamaan mukana. En päässyt kovin pitkälle, kun säikähdin, että mitäs hittoa, enhän mä tätä laulua osaa, en oo ikinä kuullutkaan moisesta! Kun tiedostin tämän, niin en enää osannut laulaa pidemmälle... oli vähän outo olo hetken aikaa..
 
Jankku
24.04.2003 15:10:38
 
Mulle ja kavereille sattu näitä aika helevetisti kun oltiin yläasteella ja pelailtiin srpiritismiä...

Aina mentiin naapuriin jollain 5 hengen porukalla, kun niillä ei ollut iltaisin ketään kotona, pelaamaan spiritismiä. No kerran pelailtiin niiden kylppärissä ja kyseltiin siltä kaikenlaista, sitten yksi kaveri sanoi että anna meille joku merkki, kun eihän meistä kukaan uskonut siihen, mutta ei tiedetty kuka sitä lasia liikuttaa, niin samassa suihku meni ittestään päälle, eikä kukaan koskenut siihen, pikkuisen meitä pelotti, pelkässä kynttilän valossa oltiin siellä pimeässä kylppäsrissä, ja montaa kertaa käskettiin sen vaikka soittaa sinne, niin hetken kuluttua puhelin sitten soi, sai vähän pelätä kun lähti siinä 12 illalla kotia kohti.
Hyi kauhia!
 
Zed
24.04.2003 18:49:35
 
Tuli toinenkin tapaus mieleen. Huhtikuussa 98 olin erään kaverini kanssa ulkoilemassa. Jostakin syystä minulla oli koko ajan mielessä eräs entinen koulukaverini. Katsoin vastaantulevia ihmisiä, ja välähdyksenomaisesti kaikki näyttivät siltä mielessäni pyörivältä tyypiltä. Ensin Tommi lenkkeili vastaan, ja seuraavassa risteyksessä istuikin auton ratissa. No, seuraavana aamuna koulussa eräs luokkatoverini tulee luokseni ja sanoo että Tommi on kuollut. Ei kai siinä sitten muuta kun pirunmoinen ihmettely päälle.
 
Lumikoirain Keisari
24.04.2003 23:38:12
 
Onpas nyt pelottavaa.. Ei pitäisi lukea tällaisia myöhäiseen aikaan. Ei mutta siinä on jokin, kun on valvonut aamusta asti. Päivällä sitä on jopa liiankin järkiperäisesti käyttäytyvä, mutta kun on riittävän kauan valvonut, alkaa uskoa tällaisia asioita. Ei johdu pelkästään pimeydestä ja tiedosta, että on yö. Monet muutkin asiat näkee illalla niin eriävällä tavalla.

Nyt niitä juttuja.

1) Pari kaveria soitteli vanhalla kunnon vihreällä bändikämpällä aikoinaan, ja nauhoittivat sanojensa mukaan tyhjälle kasulle soittoaan. Jostain siihen nauhalle ilmestyi kitarasoolo, joka tuli vielä temmossa. Kämpällä ei ollut silloin ketään muita. Tämä tapahtui yläasteaikoina, ja kasetilla voi olla ollut heidän sanojensa vastaisesti jotain musiikkia, mutta ainoastaan kitarasoolo sieltä kuului.

2) Joskus yöllä unessa iski sellainen lause uniseen tajuntaan, että "Kohta lähtee ELP:n Tarkus soimaan perkeleen kovasti!" Hetken kuluttua heräsin ja luulin tykillä ammuttavan ikkunasta (oikeasti luulin!) mutta huomasin CD- soittimen olevan täysillä ja ELP:n Tarkushan se siinä soi. Tämän voi selittää järjellä. Olen pannut sen soimaan vahingossa ja havainnut hetkellisessä puoliunisessa tilassa, että Tarkus lähtee soimaan (se alkaa fade inillä) tai sitten ajatus on tullut ensin ja sitten olen painanut nappia unissani. Ja pannut äänet täysille. Mutta häkellyin kuitenkin...

3) Bändikämpällämme, mustan vyön karatemestarin piharakennuksessa, on asunut aikoinaan juoppoja ja narkkareita (ei mitään "nynnyhuumeiden" käyttäjiä...). Kaksi heistä on hirttänyt itsensä pihapuuhun. Joskus sitten syksyllä olin kämpällä juopottelemassa yksin (silloin ei ollut alkuperäinen idea juopotella yksin, vaikka se onkin kivaa.), oli tietenkin pimeää, ja luukuttelin siinä bassolla rajallisilla taidoillani... Tietenkin alkoi tehdä pian mieli tupakkaa, ja mikäs siinä, käänsin itselleni sätkän. Aloin polttamaan sitä, ja tietysti siellä hiljaisuudessa kuuli kaiken niin selvästi. Vahvistimestani kuului aina välillä jokin jousikaiun aiheuttama (kitaravahvistimeni oli päällä) metakka, sulaketaulussa oli jotain paskaa, se paljastui vasta myöhemmin. Muttakun sieltä vintiltä kuului askelia ja ryminää! Vintille johtava luukku siinä ikkunan yläpuolella oli seuraavana päivänä auki ja jäljet lumessa sinne vintille... Pelotti... Onneksi sain houkuteltua muitakin paikalle, ettei pitänyt paskantaa housuun sentään.

4) Tulimme samaiselta bändikämpältä talviyönä, oli yli 30 astetta pakkasta, ja oli mukava mennä polkupyörällä/jalkaisin kotiin yli 3 kilometrin matka puolen yön jälkeen... Olimme nauttineet poltettavaa päihdettä. Kun kämpältä lähtee, on siinä aluksi noin 500m valaisematon alue. Taivas välähti useita kertoja täyttyen sinisestä valosta, ja tietenkin paukuissa vainoharhaisuus sai mielikuvituksen lentämään. Kun pääsimme valaistulle alueelle, huomasimme syyn. Pakkanen oli niin kova, että katulamput "poksahtelivat". Siis eivät hajonneet, vaan leimahtivat käsittämättömän voimakkaaseen valoon hetkeksi ja sammuivat syttyäkseen pian uudestaan.
__
Stain
03.05.2003 23:28:42
 
Kavereiden kanssa pari vuotta sitte oltiin puijon mäellä kävelemässä. Oli semmonen hemmetin pimeä syksyilta. Kello oli 23 tai jotain.
Sitten yhdessä hiekkatien mutkassa nähtiin puun latvassa semmonen ihmekrusifiksi tai joku perkele.. semmonen satanistimerkki tai joku. Vitja et alko porukkaa pelottamaan. Punertava taivas vaan hohti. Sitten ku viereisestä puskasta alkoi kuulua ihme mörinää ja nähtiin ku semmonen tumma hahmo tuli meitä kohti. Juostiin ihan paniikissa karkuun. Jälkeenpäin nauratti kylläkin, kai se oli joku pummi joka sieltä puskasta rupes tulemaan. Siitä merkistä ei kylläkään tiedetä et kuka sen on tehnyt korkean puun latvaan. Puiden runkoihin oli myös maalattu jotain ihmekuvioita...
Anttoni20.02.2004 17:18:23
tänään heräsin siihen,kun stereoni alkoivat soida.kukaan ei käynyt huoneessani,ja kaukosäädin oli nätisti paikallaan.ehkä se oli vaarivainaa, joka ajatteli, että olisi tytön hyvä aika herätä.
 
Eei... Se oli stereoidesi ajastin jonka olit vahingossa painanut päälle.
Nimismies20.02.2004 17:21:07
Jakuza
10.06.2003 20:34:04
 
Joo, mullakin joskus ylä-aste ikäisenä kävi tämä unihalvaus,
Tunsin olevani hereilläni, mutta en pystynyt evääkään liikauttamaan ja yritin herättää isääni huutamalla, mutta ei tietysti sekään ollut mahdollista.Peljätti perkeleesti...

Olen itse kokenut myös tuon "unihalvaukseksi" osoittautuneen ilmiön useaaan otteeseen joskus pari vuotta sitten. Ei perkskules paljo naurattanut. Iltaisin pelkäsin mennä nukkumaan. Unessa, tai siis sellaisessa puoliunessa, tajuaa yhtäkkiä kaiken mutta ääntä ei lähde eikä eväkään liiku. Tuntuu kuin vajoaisi koko ajan syvemmälle johonki tilaan, ilmeisesti kuitenkin uneen. Joskus pelkäsin, että tuossa voisi jopa kuolla. Onneksi kuitenkin aina on itsensä saanut pinnisteltyä "hereille" jolloi "tilanne raukeaa".

Kerroin asiasta jopa lääkärille, mutta he eivät osanneet auttaa. Kaikki veriarvoni ym. olivat täysin terveet ja normaalit. Että silleen.

Sitten vielä yksi "outo ilmiö":
Mummani kuoli noin kymmenen vuotta sitten. Hän oli jo muutaman päivän ollut sairaalassa, kunnes hän eräänä yönä nukkui pois. Tuona samaisena yönä oli hänen asunnossaan sammunut iso kello, joka oli hänen makuuhuoneessaan. Aika, jota kello näytti, oli todella lähellä mummani kuolinajaksi merkittyä aikaa...

Nimismies
10.06.2003 23:09:16
 
Hyi hittolainen, kiitos kylmänväreistä. Oman kaverini mummon kuollessa mummon koira oli ollut kaverillani hoidossa, kaukana sairaalasta jossa mummo oli kuollut. Mummon kuoltua samana iltana koira oli ruvennut ulisemaan, etsimään mummoa ja kantanut tämän tavaroita suussaan. Koirat ovat pelottavia otuksia.
 
Monarque
11.06.2003 19:28:46
 
Kerra ku pyöräilin vanhan kioskin ohi, ni näin (tai luulen nähneeni) jonkuu haamun tapasen puoliksi muodottoman hahmon, ja kun katsoin uudestaan ni en nähnyt enää mitää. Epäilen että se oli näköharha tai jotai sumua, tai sitten oopperasta karannut kummitus
 
Rokkariarvid
15.06.2003 18:12:07
 
Tämä ei oo ihan kummitusjuttu mutta kuitenkin:

Olin kaverin luona yötä silloin kun oli suomessa semmoinen ihan armoton trombi(paikalliselta mäeltä kaatui yli tuhat puuta). Kuitenkin, olin silloin ehkä 8v. ja serkkuni oli myös. Siellä ei ollut meidän lisäksi kotona muita kuin serkkuni isoveli joka oli ehkä kymmenen. Silloin satoi vettä ihan älyttömästi ja salamoi. Meitä pelotti vähän joten rupesimme hermostuksen laantumiseksi hakkaamaan "rumpuja": jokainen otti kattilat ja lusikat ja ruettiin sitten paukuttamaan. Rummutuksen lopetettuamme istuimme keittiössä pöydän ääressä. Sitten aivan yhtäkkiä lähellä ollut karttapallolamppu rupesi rätisemään ja salamoimaan. Siinä vähän meinas sitten mennä paskat housuihin ja juostiin ihan päättömänä naapuriin turvaan...
Se johtui varmaan salamoista.
Seuraavana päivänä alikulkutunnelit olivat täynnä vettä :D
 
Makuupussimies
26.06.2003 15:34:39
 
Tässäpä kummistusjuttu:
Oltiin kaverin luona joku 3 vuotta sitten. Katseltiin siinä illalla telkkaria. Yhtäkkiä kaverin stereoista alko kuuluun jotain ääntä. (huom! stereot kiinni, ääni pois)
Huomasin sen ensin ja kaverinikin tajusi sen kohta. Se ääni oli puhetta ja kuulosti muuten ihan joltain venäjän ja saksan sekoitukselta. Kyllä muuten karmi hiljasessa huoneessa.. Kyllähän se rupatteli siinä jotain minuutin verran jonka jälkeen vaimeni.. spooky
Cool.
Tää tapahtu joskus 5 vuotta sitten:
Olin kaverilla yötä ne asus ruissalossa(jos joku ei tiedä missä on niin turussa) ja niitten talo oli melkeen keskellä metsää ja yöllä oli tosi pimeää. No oltiin siinä olohuoneessa nukkumassa, mä olin sohvalla ja kaveri oli siinä lattialla. No mä en saanut unta ja kattelin siinä ulos ikkunasta kuuta. Sitten kuulin jotain ääntä, kissa juoksi sieltä ulko-oven edestä, ja sitten katsoin siihen peiliin mistä näkyi keittiön pöydän ääreen. Siinä pöydän äärellä istui mies millä oli parta, mä tunnistin sen yhdeks tyypiks joka asuu siinä lähellä, mutta se tyyppi paino jotain sata kiloa ja se jonka näin siellä keittiössä oli laiha. No mä ajattelin että näin omiani ja näin olikin. Kun katsoo peilin kautta joka on kaukana ja on pimeää valot muodostavat mitä sattuu.
No eihän tossa mitään ihmeellistä enää ole mutta sillon oli outoa. Perkele kerroin epäselvästi taas.
__
k1mm0
27.06.2003 01:35:32
 
Moniko on kokenut etiäisen? Etiäinen on jokin ääni, jonka kuulet, ennen kuin se oikeasti kuuluu. Esim. yksi kaverini oli ollut yksin kotonaan. Hän oli kuullut, kuinka ovi oli avattu ja sen jälkeen paiskattu kiinni. Hänen huoneensa ikkuna oli vielä helähtänyt, huone kun sijaitsee aivan ulko-oven vieressä. Kaveri ajatteli, että vanhemmat tulivat. Oli kuitenkin ihmetellyt, miksei enää kuulu mitään. Hän meni katsomaan, ja ketään ei ollut näkynyt. Noin 15 minuutin päästä hän oli kuullut saman, ovi aukeaa, släm, ikkuna helisee. Tällä kertaa vanhemmat saapuivat oikeasti.

Itse kuulin kerran yläasteaikoina kouluun lähtiessäni bändihuoneesta "mikrofonin testausta". Sieltä siis kuului "Yks-kaks, yks-kaks...", PA-kaappien kautta. Vielä kaiku päälle. Ajattelin, että isä se siellä testaa, mutta samantien tajusin, että sehän on töissä. Menin katsomaan, ja eihän siellä ketään ollut. Lähdin poikkeuksellisella innolla kouluun. Ehkä se oli etiäinen, mutta en ole vielä kuullut sitä "oikeaa" ääntä. Tai sitten olen, mutten ole huomioinut sitä. Silti, melko mielenkiintoinen ja pelottava ilmiö.

Näitä yliluonnollisia on tapahtunut ihmeen paljon minulle. Kerron nyt vielä yhden jutun. Tulin pöytään koulun ruokalassa, ja minulla oli purukumi suussa. Lähistöllä ei ollut roskista, joten päätin sylkäistä purkan lattialle (hyi minua). Näin tein, ja katsoin, kuinka purkka pomppi ja jäi siihen pöydän alle. Käänsin katseen takaisin pöydälle, ja mitä näinkään siinä. Purukumin. Katsoin lattialle, ja purukumi oli sieltä hävinnyt. Varmaan jonkun koulun entisen siivojan henki ei oikein pitänyt toiminnastani.

Kannattaa muuten lukea kirjaa "Uskomatonta mutta totta", jos yliluonnolliset, tosielämässä tapahtuneet asiat kiinnostavat. Sieltä niitä löytyy. Kiusaan teitä ehkä myöhemmin vielä tarinoillani, jos tulee mieleen jotain "spookya".
 
ViikatemieS
27.06.2003 22:47:34
 
Pannaanpa nyt tämä äitini kertoma juttu:

Isoäitini oli opettajana eräässä koulussa. Tämä koulu sijaitsi jossain päin lappia, mutta en muista missä. Työmatka oli kuitenkin sen verran pitkä, että mummoni katsoi parhaaksi nukkua yönsä koulussa. Äitini oli tällöin pieni, joten myöskin mukana. Tämä koulu oli ollut sodan aikana saksalaisten hallussa, he olivat pitäneet juhlia siellä aina välillä. Edelleenkin voi nähdä luodinreikiä koulun seinässä. No mummoni vietti yön siellä joskus 1950-luvun puolivälin jälkeen, äitini oli noin vuoden ikäinen, vähän alle. Yöllä mummoni oli kuullut rappusista askeleita, ääni oli kuulemma kuin saksalaisissa sotasaappaissa. Mummoni oli mennyt katsomaan, eikä tietenkään nähnyt ketään. MUTTA kun mummoni oli tullut takaisin, äiti oli salaperäisesti kääntynyt kehdossaan niin, että jalat olivat tyynyllä ja pää jalkopäässä. Kehto oli niin pieni, ettei äiti olisi itse pystynyt siinä kääntymään.

Näin kertovat, tarkistan asian kun seuraavan kerran mummoni näen.
__
Steelgod
12.07.2003 15:04:31
 
No aika paska homma mitä on käynyt, niin viikon ajan joka helvetin yö oon nähnyt painajaisen, no eihän siinä mitään, mutta kun seuraavana iltana meet sänkyyn ja ajattelet paskat housuissa että jes tänä yönä tulee taaas painajainen...

Viimeinen mitä näin oli TIETYSTI pahin. Oltiin kaverin perheen kanssa laskettelukeskuksessa, ensin kaikki ihan normaalia (päivä, aurinkoinen sellainen) Yhtäkkiä koko kaverin perhe ajaa sellaisella saatanan isolla autolla alas rinnettä kunnes se ajautuu metsään, jossa se räjähtää...sitten kaikki hiljenee, ihmiset katoaa, tulee pimeä ja ainut kohta missä on valoa on se piste missä sä seisot. Kaiken kukkuraksi tiedät että siellä ne nyt makaa autossa hiiltyneinä ja savuavina. Sitten kuulet voimistuvaa ääntä, joka sanoo mene sinne ja katso... ääni voimistuu ja voimistuu kun olet juuri päässyt autolle, niin uni loppuu. EI. Se suorastaan räjähtää ja se pirullinen ääni kaikuu vielä huoneessa. Mutta eipä oo sen koomin painajaisia tullut. Varmaan näin jo kiintiön täyteen :)

No niin, se siitä mutta kyllä joka yö heräs aina hikisempänä, ja et tietenkään uskalla itteäs senttiäkään liikauttaa!
 
zernobyl
12.07.2003 19:04:43
 
Oltiin kaverin kanssa yöllä semmosen niemen nokassa. Siinä on kiviä paljon, ja ne oli muodostanu semmosen lammen siihen. Se lampi oli noin metri kertaa metri, täysin irrallaan siitä joesta.
Puhuttiin siinä sitten kaikkea mahdollista maan ja taivaan väliltä. Lähinnä kaikkea outoa ja yliluonnollista.
Yhtäkkiä siihen lampeen ilmestyy kala. Pulikoimaan siihen. Säikähdämme ihan vitusti. Pistettiin se kala sitten takasin sinne jokeen. Oli kyllä ihan hemmetin outo fiilis. Just kun jotain ihmeellisiä juttuja ajattelee, niin tapahtuu ihmeellistä.
Toki se kala olisi voinut jostain onkalon kautta tulla sinne, mutta oli se kovin eriskummallista. Kovin.
 
peltikojootti
15.07.2003 14:49:49
 
Muistan selvästi, kun joskus ala-asteella heräsin siihen että joku silitti päätäni. Tunsin todella lämpimän aallon meneväni kehoni lävitse. Tuijotin vain seinää, en uskaltanut liikahtaa. Joidenkin minuuttien kuluttua uskalsin kääntää päätäni, luulin että "silittelijä" olisi ollut äitini. mutta mitään ei näkynyt. Lämmin olo hävisi sekä silittely...

toinen samankaltainen juttu tapahtui joulun alla.
Herään yöllä. Tunne mikä tuli oli todella outo. tiesin että nukun sängyssäni yksin, mutta nyt tuintui kuin jokin(?) olisi nukkunut minun vieressäni, ja halannut minua. Tunsin kuinka sen kädet olivat kiertyneet ympärilleni, hengitys joka oli tasaista humisi korvissani. Tuijotin taas seinän (nukun kasvot seinään päin), käännyin salaman nopeasti ympärilleni. Taas, mitään ei näkynyt, ikkuna oli kiinni joten se "hengitys" ei voinut johtua ilmanvirtauksesta.

eikä tässä vielä kaikki, voisin kirjoittaa aamun saakka näitä outoja tapahtumia, mutta rääkkään teitä vielä yhdellä.

Yksi ilta makoilin sängylläni, oli8n juuri kattoon liimannut sellaiset pimeässä hohtavat tähdet. Päätin että ihastelempa niitä nyt ihan vähän aikaan. Sammutin yöpöydän lampun. Tähdet olivat kylläkin ihan kauniit. Huoneeni oli aika hämärä, mutta kuitenkin erotin tavarat ihan hyvin. Katsoin sängyn jalkopäätyyn, en tiedä minkä takia, mutta katsoin kuitenkin. Säikähdin ihan helskutisti. Siinä itui ihminen. Se katsoi lattiaan, hetken päästä käänsi kasvot minuun päin, hymyili. Hymy oli todella inhottava, sen silmät olivat todella oiudot, kiiltävät. niistä heijastui jokin paha.
Se ihminen ojensi kätensä, ihan kuin olisi halunnut että ottaisin siitä kiinni. En ottanut. nousin sängylleni istumaan. Tuijotin vain häntä.
Tapahtuma oli ehkä korkeintaan kolmen neljän minuutin mittainen. Sytytin valot päälle ja se oli hävinnyt.
Olin hämmilläni tapahtuneesta, mutta silti uteliaisuuteni kasvoi kasvamistaan ja sammutin valot uudestaan. Ja ei näkynyt mitään. Toisaalta olin todella pettynyt ja silti todella helpottunut.
Se ihminen joka istui siinnä, oli minun tuttuni..outoa..
 
Nimismies
16.07.2003 02:28:29
 
Minulla ja herb-:llä on jonkinnäköinen telepaattinen yhteys. Otimme kerran grammalleen saman verran irtokarkkia, ja rikoimme molemmat tuona samaisena päivän lautasen.

Oudompi juttu tapahtui kerran ollessamme illanvietossa kaverillani(ei alkoholia). Mietimme jotain naisvierasta kuvaamaamme show'hun. Molemmat tokaisivat yhteen ääneen "TEIJA SOPANEN". Noo, tämä nyt ei ollut sinällään vielä kauhean outoa. Seuraavaksi mietittiin että jos show'ssa esiintyisi mies&nainen - laulajapari. Minä ja herb-: "VILLE JA PINJA!".

Nyt meitä alkoi jo epäilyttää aivojemme yhteispeli. Päätimme kyseinalaistaa sen. Päätimme että molempien pitäisi miettiä jotain pientä naposteltavaa. Hetken mietittyämme me molemmat tokaisimme: "RUSINAT". Kyllä olimme ihmeissämme.

Neljättä kertaa koe ei enää onnistunut, mutta eikös se ole niin että kolmas kerta toden sanoo...?
 
Guderian
16.07.2003 11:21:03
 
Tässäpä minun aavemaisin tapahtumani.

Intissä oli ruk:n viimeinen koitos, JoHa (tämmöinen 'pitkähkö' marssi), marssittiin n. 2,5 vuorokautta putkeen ja tehtiin välillä rasteja. Noh, siinä loppupaikkeilla marssittiin sellaista pientä tietä, soratietä jossa on niitä aurausviittoja reunoilla. Oli pientä väsymystä ilmassa :) katsoin niitä viittoja: "ei jumaliste, liikennemerkkejä?!" olin aivan 100% että näin liikennemerkkejä noitten aurausviittojen tilalla. Noh, näkihän siellä vaikka mitä kivaa muutenkin; suurempi kivi tai hassunmuotoinen puu olikin yhtäkkiä ampumavalmis itkk, maastokuorma-auto katollaan ja kaikkea kivaa :) Viimeisellä rastilla partion kaikki kolme miestä näkivät jo kaukaa kuinka tien vieressä oli telamiinalaatikoita pinottuina. Se oli sitten kivaa kun lähemmäs käveli niin pikkuhiljaa muuttivat muotonsa sitten oikeiksi esineiksi. Tsiisus, kunnon happomatka.
 
sidie
21.07.2003 19:01:01
 
frendini isä on aika kummallinen mies. kokenu hirveesti kaikkia outoja juttuja eikä ees aatellu niitä mitenkää erityisen kummallisina. Paras homma oli se, kun ne muuttivat tämänhetkiseen taloonsa. Siitä on aikaa, jotain 17 vuotta, koska frendini oli sillon kait vielä masussa. Mutta mutta, siis talo "siirtyi" niille eräiltä sukulaisilta, jotka jostain kumman syystä eivät enää halunneet asua tässä kyseisessä rakennuksessa. Heti ekan kerran ku tää frendini isä Epo näki tän talon, se jotenki omalla kummallisella tavallaan tiesi että tää on sen koti. No sitte kun ne olivat sinne muuttaneet, ni kait joskus justiinsa ennen ekaa yötä alko ullakolta kuulua jumalatonta töminää. Siis ihan niinku että kaks isoa miestä ois tapellu taikka jotain sellasta. No Epo sitte raivopäissään asteli tikapuita ullakolle (sinne siis mennään ulkokautta joten ois ollu hyvin mahdollista että sinne ois eksyny jotain heeboja) ja justiinsa ku se pääsi ylös asti ni melu lakkas ja ullakko oli mitäpä muutakaan kuin aivan tyhjä. Ja tämän jälkeenhän selvisi, että just tämmösten spuukien juttujen takia tää sukulaisperhe oli sieltä muuttanu. Mutta tää oliki viimenen kerta kun Epon talossa asuessa tällasta sattu. Se oli sitte Epon koti, niinku se ties.
Ja tässä ihan muutama vuos sitte Epo näki pihalla vaaleen hahmon joka "käveli" pihan poikki ja meni "ovesta" sisään. Kuulu ihan oven narinaa, ja hahmo oli kadonnu. Kumma kyllä, tällä kohdin oli joskus ollut rakennus.
Ja ollaan kaverin kanssa menty "spiritismiä" pikkusen omin kikoin, nimittäin pelikorteilla. pitkä juttu, mut pelotti ihan vitusti ku nää pelikortit näytti välillä elävän ihan omien sääntöjen mukaan. Ja jotkut tietyt kortit varsinkin oli innostuneita meidän kysymyksistä. Ja niiden koira, voi voi mitä hepuleita se välillä sai!
 
Passo-Pasanen
12.08.2003 22:42:21
 
Perhana kun tuli kuset housuun nuista teijän jutuista.
Lisäänpä vielä yhden jutun.

Mummoni vielä nuorehkona naisena Kolkon taipaleella asuessaan oli ollut todistamassa seuraavaa asiaa:

Naapurin nuorimies tapasi aina tansseihin lähtiessään kulkea erään toisen naapurin, vanhan maanviljelijän, maiden halki, koska tien kautta kulkeminen olisi pidentänyt matkaa monella kilometrillä. Maan omistaja ei kuitenkaan pitänyt tästä oikopolkumeiningistä, ja kerrankin uhkasi ottaa tämän kyseisen nuorukaisen hengiltä, jos vielä kulkisi hänen peltonsa läpi. No, nuorukainen nauroi vain maanomistajan uhkailuille. Nuorukainen suoritti opintonsa loppuun ja hänen oli aikeissa muuttaa seuraavana päivänä työn perässä muualle, mutta päätti juhlistaa viimeistä iltaansa kotipaikkakunnallaan käväisemällä tansseissa. Myöhemmin samana iltana mummoni sattui kulkemaan tämän äreän maanomistajan tilusten ohi, ja huomasi, että maanomistaja oli tyhjentänyt tien laidassa olevan puuliiterinsä, kasannut puut ulos ja oven välittömässä läheisyydessä näkyi iso kasa multaista maata. Tätä ihmetellen mummoni jatkoi matkaansa, ja asiansa toimitettuaan palasi samaa reittiä takaisin. Takaisin tullessaan hän näki multakasan hävinneen ja äreän isännän kantavan puita takaisin liiteriin. Mummoni siinä sitten kysyi, että minkä takia sinä noita puita kuljetat edestakaisin liiteriin ja ulos. Mies vastasi pelkällä murahduksella.

Seuraavana aamuna ei nuorukaista näkynyt kotonaan ja etsinnät aloitettiin. Nuorukaista ei ikinä löydetty, kukaan ei ollut nähnyt häntä tanssipaikallakaan. Mummoni ilmaisi epäilyksensä nuorukaisen äidille siitä, että äreä maanomistaja olisi pojan tappanut ja haudannut hänet, mutta eipä nainen mummoani uskonut.

Vuosia myöhemmin äreä maanomistaja kuoli, ja kadonneen pojan vanhemmat ostivat äreän maanomistajan tilan. Päättivät siinä sitten purkaa puuliiterin ja rakentaa tilalle talon. Perustuksia varten monttua kaivaessa rupesi paikalta löytymään luita. Eivät enää mummoani epäilleet.
__
 
No juu.

Parikin vuotta sitten itse nikkaroimani ovikello pärähti huoneeni ovella ja siinä sitten huusin, että sisään. ei tullut sisään. no ajattelin, että siskohan se vaan kujeilee. muutaman kerran toistui tämä. siinä sitten siskon puheille penäämään selitystä, vaan ei, keittiössä oli ollut koko ajan ruuanlaitossa avustelemassa, ja ihmetteli että kuka sitä ovikelloa ramppaa. en uskonut. jäinpä väijyksiin oven kohdalle, enkä laittanut suinkaan ovea kiinni, vaan jätin raolleen. kello soi ja säntään ulos. ei ketään. siinä sitten manasin kellon, että tulipas harvinaisen paska värkki tehtyä ja muita sopimattomia solvasin, niin eikö vaan sointi loppunut siihen paikkaan. kumma juttu.

vuosia sitten siskoni kanssa pulkkamäkeen paikalliselle hiihtoladulle menossa oltiin (yöllä) ja mäkeä kiivettiin jo ylös. siinä sitten arvuuteltiin, että moneltakohan nuo pylväitten valot sammuvat. minä siinä tietysti sanoin, että katsoppas tätä, ja rupesin laskemaan takaperin kymmeneen. ja eikö vaan samalla sekunnilla kun sanoin, että: nolla!, niin valot päksähti pimeiksi. tunsin sillä hetkellä omaavani yliluonnollisia kykyjä.

viimeiseksi kerron vielä, kuinka natiaisena yöllä hiljaisuudessa istuskellessa kuului ääni, jonka vannoin kuuluvan suihkuhuoneesta. ajattelin, että ei helskatti, kaikki muuthan on jo nukkumassa. silti kuului, kuin joku olisi suihkussa. menin tarkistamaan asian, ja vesipisaroiden kiivas tanssi lattiaa kohti voimistui voimistumistaan. avasin suihkun oven, ja mitään ei näkynyt muuta kuin litimärkä lattia. kyllä pelotti. nämä äänet toistuivat monena yönä, ja siskonikin kuuli ne kerran samaan aikaan kuin minä. huh.
 
Unworthy Knight
13.08.2003 08:29:51
 
Loistavaa juttua.
Kiva herätä yöllä ja päättä alkaa lukeen...

Sitten omaa.
Meillä on omistuksessa sellainen kiva mökki (oikeen mummon mökki jos tiedätte) siinä vieressä on pari muuta sellaista ja maatalo pelto ja lehmille laidun.

Mutta minähän en siellä nuku!
Ensimmäinen yö sillä minulle varatussa vintti huoneessa vakuutti minut.
Vintti on seuraavanlainen. Sillä on kaksi yöpymiskelpoista huonetta mutta ne eivät ole kulmissa vaan niin että niiden "edessä ja takana" on vinttiä.
Noh vintti on täynnä entisen omistajan herttaisen mummon ja hänen edesmenneen ukon roinia.(mummeli meni ruotsiin asumaan lapsiensa luokse . Sitten talon saimme)
Noh minä rupeen päivän päätteeksi nukkumaan pienessä huoneessa.
Noh sitten näen kummallisen unen. Minun vaarini seisoo pellolla viikate kädessä ja niittää heinää.
(Muistan että vaari kuoli vuoteelle kun oli käynyt viikatteella niittämässä vihdan)
Noh aikani tätä katselen ja vaari pyyhkäisee hikeä otsalta.
Sitten se puhuu vieraalla äänellä joka tuntuu tulevan korvan juuresta
"kovaa on niiton työ,
Kello piaan kuusi lyö
älä sinä siihen ryhy
Muuten elo niin kovin lyhy"
Sitten vaari kävelee pois.
Herään hyvin aikaiseen aamulla uni selvänä päässäni.
Jotenkin pelottaa helvetisti.
Lähden kulkemaan vintiltä pois. Mutta kun suljen oven niin takaani kuuluu kova kolahdus.
Kun uskallan säikähdykseltä katsoa taakseni niin näen että vintin seinustalla on tippunut ruostunut viikate.
Seinusta oli multa "piilossa " eli se oli huoneeni seinän toisella puolen.

Jotenkin ei kiva sattuma.
Sen jälkeen olen ottanut neuvosta vaarin ja kieltäytynyt nukkumasta siellä.
Täytyy kyllä todeta että olen niitä ihmisiä joilla mielikuvitus on kympillä aina. Ja monesti osaan sanoa milloin puhelin soi.
Silti olen sitä harmitellut kun en muistanut kelloa katsoa...

Ei mikään pelottava, varmaan pystyisi selittään järkevästi jos tutkisi taustoja tarpeeksi...
 
Humppapoliisi
13.08.2003 12:03:31
 
Kerran kun sairastin pienenpänä vatsatautia niin päätin nukkua olohuoneen lattialla. Oma huoneeni on ylhäällä, porukat nukkuu alhaalla. olohuone siis samassa kerroksessa missä porukat nukkuu. No kummiskin.
Olin yöllä nähnyt jonkin sortin painajaista ja aamulla kun heräsin ja käänsin kylkeä niin edessäni n. metrin päässä katsoi vihaisen naisen kasvot pöydän jalan takaa. Siinä sitten silmät kiinni kauhusta ja paikoillaan joku puol tuntia jonka jälkeen räväytin silmät auki.. onneks oli kasvot kadonnut.
 
M.M.
15.08.2003 12:59:13
 
No, mä koin kerran poltergeistin.. olin sillon 14 tai 15 ja siinä iässä tapahtu kaikkea kummaa, lamput välkky kun kulki ohi, esineet liikku, näki haamuja unissa ja sen sellasta.

Niin yhen kerran olin lähössä pois huoneestani kun selkääni osui jotain, se oli erkkarulla. Vähän ihmetytti miten se oli lentänyt itsestään n.4 metriä huoneen toisessa päässä olevalta pöydältä.. ei sillä ollut siipiäkään, tai mitään moottoria.. ihan tavallinen musta erkkarulla. En mä sitä mitenkään pelottavana kokenut, aika säälittävä pikku poltergeisti, vai mikä lie ollut.
 
elina_kerttu
26.08.2003 19:56:03
 
Pelottavia juttuja.. Niinkun on sanottu, väsyneenä saattaa kuvitella kaikenlaista. Kamalinta on kun ei tiedä voiko luottaa omiin silmiinsä ja tajuntaansa... Yksi spiritismijuttu on vielä pakko laittaa:

Mun serkku oli joskus nuorempana pelannut kaveriporukan kanssa spiritismiä, ja tyhmiä kun olivat, päättivät vähän leikkiä tulella...
Olivat sitten jossain vaiheessa iltaa keksineet esittää sellaisen kysymyksen, että kuka pelaajista kuolee ensimmäisenä. No, eipä enää poikia naurattanut, kun kirjain kirjaimelta muodostui laudalle yhden ringissä istuvan kaveruksen nimi.
Jonkun vuoden päästä "ennustus kävi toteen" ja poika kuoli auto-onnettomuudessa. Serkku ei tuolloin ollut enää niin hyvissä väleissä kaverinsa kanssa, mutta tiesi, että tällä oli jonkin sortin huumeongelma.
Turha dramatisoida asiaa enempää, mutta on pakko myöntää, että tuli vähän aavemainen olo, kun pari vuotta sitten käytiin katsomassa erästä hautakiveä Perniön hautausmaalla...
 
Flippah
12.09.2003 12:39:44
 
onhan näitä tapahtunut.. monta kertaa kotona yksin ollessani kun porukat ja muut ihmiset ovat olleet matkoilla on kummallisesti nää meikäläisten asunnon ovet alkanu avautuu itekseen :p.

monta kertaa saanu panikoituu ku oman huoneen oven ovenkahva on alkanut avautua kun oon ollut yksin kotona..

Joskus parisen vuotta sain sitten hullun sävärin ku kattelin yöllä yksin X-filesia (porukat matkoilla yllättäen) ja just hurjan jännittävässä ja pelottavassa kohassa kuuluu NAKS , oven avaus ääni, meen ihan paniikissa kattomaan niin meidän pienen vessan ovi oli auki, ilmavirrasta se tuskin johtui koska siellä pienessä vessassa ei ole ikkunaa tai edes ulko-ovea..ei vessoissa yleensä olekaan ulko-ovia :(.

Kaveriltani oon kuullut tälläsen jutun (luotettava kaveri) Että joskus pienempänä hän oli menossa nukkumaan ja sitten yhtäkkiä kuului kaverin sedän äänellä useaan kertaan "hyvää yötä" , no kaveri siinä ihmetteli ja kävi kysymässä vanhemmilta että mihin se setä lähti, no ei siellä ketään setää ollut kyläilemässäkään..
seuraavana päivänä kaveri sai tietää että hänen setä oli jääny junan alle, juuri se setä kenen äänen kaverini kuuli..

sori typoista ja epäselvistä lauseista, oon hyvin väsynyt ku kirjotin tän.
 
Deep Shadow
12.09.2003 14:42:17
 
Nuo on kyllä jänniä nuo ihmisten kuolemaan liittyvät jutut. Itse näin tuossa viimetalvena kerran unta, jossa olin katsomassa isoäitiäni sairaalassa. Kysyin unessa häneltä, että miten hän voi ja hän vastasi jotain, että "nyt hän voi ihan hyvin". Tuo oli muistaaksi ainut kerta kun olen unta isoäidistäni nähnyt. Uni loppui, kun isoveljeni soitti, että mennään tänään katsomaan mummoa, kun hän on mennyt niin huonoon kuntoon, että ei enää kauaa elä. Eikä elänytkään, mutta ehdittiinpä vielä käydä katsomassa.

Toisen kerran näin unta, että isoveljeni asunnon parkkipaikalla oli jokin ihmeen vaja, missä oli murtovaras. Seurasin tilannetta vähän matkan päästä, mutta en puuttunut mitenkään. Ja päivällä isoveli sitten soitti, että yöllä oli parkkiksella käyny varkaita ja autosta oli poppikoneet viety....
__
 
k1mm0
17.09.2003 00:43:45
 
Meidän talossa näitä pieniä asioita kyllä tapahtuu. Viimeksi äsken. Olin syömässä, ja yhtäkkiä sokeripala-astiasta alkoi kuulua kilinää. Se ei liikkunut, siellä ei liikkunut mikään, mutta siitä vain kuului vaimeaa kilinää. Katsoin vielä, että tärisytänkö minä tai tuoli, jolla istuin, pöytää. Ei. Siinä se kilisi ja syötyäni lähdin pois.

Joskus kesälomalla kaiutin tippui seinältä päälleni. Aivan yhtäkkiä. Siinä se on roikkunut vuosikausia aiemmin, mutta juuri kun olen sen alla, se tippuu.

Kerran luin lehteä, ja aikani lueskeltuani laitoin sen pöydälleni. Myöhemmin, kun otin lehteä pois, se oli liimautunut pöytään kiinni. Jouduin repimään lehden irti pöydästä niin, että kansi meni aivan pilalle. Ja pöydällä EI ollut mitään, mikä olisi voinut liimata lehden siihen kiinni. Se oli aivan puhdas. Tästä olen varma.

Yhteen aikaan sähkölamput pamahtivat suunnilleen joka toinen kerta, kun laitoin niitä päälle. Korkeintaan viikon sisään hajosi ainakin kuusi lamppua. Jotkin vielä samoista paikoista, mihin oli juuri vaihdettu lamppu. Tämä tapahtui siis kesällä, jolloin valoja ei juuri tarvinnut päälle laittaa. Äsken kyllä pamahti jälleen WC:stä lamppu.

Eli ei niinkään pelottavia, mutta sitäkin kummallisempia asioita täällä tapahtuu. Ja tuossahan oli vain pari esimerkkiä. tbw on ollut todistamassa useampiakin näitä.
__
Vilhelmus
21.09.2003 16:05:03
 
Hemmetti kun Juhani ei ole käynyt kertomassa sitä juttua, kun joskus kertoi, se oli ainakin alkuperäisessä asussaan aika karmea. Ite muistan siitä seuraavaa:

Tyypit oli olleet ihan selvinpäni jonkun hemmon asunnossa. Porukalla. Äkkiä kaikille oli tullut jotenkin helvetin huono ja ahdistava fiilis. Olivat sitten lähteneet ulos ja kun katsoivat taaksepäin niin jonkun hahmo näkyi asunnon ikkunassa.

Vieläkin puistattaa vaikkei tapahtunut siis ees itselle.
Nimismies20.02.2004 17:24:53
Nimismies
22.09.2003 15:28:43
 
Hyi helkkari. Tämä oli aika pelottava.

Olin Helsingissä juomassa serkkuni kavereiden kanssa. Eräs tytöistä alkoi kertomaan tarinaa opiskelija-asunnosta, jossa hän oli asunut. Siellä oli eräs huone, jossa tapahtui kaikkea perhanan outoa. Kaikkein pelottavin jutuista oli se, kun eräs asuntolassa asuneista pojista päätti mennä huoneeseen yksin, katsomaan tapahtuiko siellä muka mitään. Hänellä oli kädessään pehmokaniini. Päästyään huoneeseen hän tunsi miten kani alkoi hengittää ja vähän myöhemmin sen silmät alkoivat hehkua punaisina. Poika tuli ulos minuutin kuluttua ja sanoi ettei enää koskaan mene sinne.

Se oli helkkarin pelottava ja uskottava juttu ja vieläkin pyyhkii väreet pitkin selkäpiitä.
 
Nimismies
24.11.2003 10:59:57
 
Nostetaanpa tämäkin dinosaurus esille. Minulle nimittäin sattui melko kumma juttu viikonloppuna.

Olin matkalla autolla naapuripaikkakunnalle katsomaan keikkaa. Matkan varrella on vanha hylätty huoltis, joka on melko aavemainen paikka(olen käynyt tutkimassa). Kun ajoimme huoltiksen ohi, näin ikkunassa selvästi heijastuvan auton kuvan. Se oli täysin selkeä, auto oli oranssin värinen ja valot olivat päällä. Oudoksi jutun tekee se, ettei pihalla ollut mitään autoa. Kummitusauto?
 
ltg
24.11.2003 11:47:55
 
Vielä kotona asuessani putosi kukkaruukku hyllyltä keskellä yötä. Silloin vanhemmillani ei ollut lemmikkejä, ja ruukku oli hyllyn päällä tukevasti. Hirbeä ääni lähti.
 
ViikatemieS
24.11.2003 12:16:15
 
Tässä kummallinen juttu:
Viime kesänä mökillämme isäni ja minä juttelimme isän enosta kaikennäköisiä juttuja. Yht´ äkkiä pöydällä ollut kännykkä soi ja isän enohan se siellä kysyi kuulumisia.
Nyt muutama viikko sitten isoäitini tuli käymään ja illan kuluessa jutut meni taas tähän isäni enoon, aikamme juteltua kännykkä taas soi, kukas muukaan kuin sama mies!

Päätimme, että enää ei kerrota "Antista" juttuja.
 
k1mm0
10.12.2003 22:12:51
 
Kreetalla muutama vuosi sitten säikähdin oikein kunnolla. Istuskelin sängynlaidalla, ja katsoin ikkunasta ulos. Eipä ulkona mitään näkynyt, koska oli yö, ja siellä yöt ovat pilkkopimeitä. Käänsin katseeni jälleen muualle, ja yhtäkkiä tuli mieleen ajatus: "Nyt kyllä säikähtäisin helvetisti, jos tuohon ikkunaan ilmestyisi kasvot.". Katsoin jälleen ikkunaan, ja eiköhän isäni ollut siinä hirveä irvistys kasvoillaan. Jumalauta, että säikähdin, ei varmasti ollut sydänkohtaus kaukana. Pomppasin varmaan puolentoista metrin korkeudelle siinä, ja hiukset kaksi päivää pystyssä sen jälkeen.

Miten voi onnistua tuommoinen ajoitus?
__
mr_b
10.12.2003 22:48:48
 
Hmm, joskus kauan sitten vietimme joulua isoäitini luona ja kuviakin napsittiin ja sellaista. No, yhdessä joulupöytäkuvassa näkyy aivan selvästi, että pimeässä keittiössä ihan ovensuussa seisoo kissa. Salamavalo heijastuu kissan silmistä ja kissan hahmo näkyy hämäränä, mutta aivan tunnistettavana.

Isoäidilläni ei ole kissaa. Kukaan ei ollut nähnyt paikalla yhtään kissaa. Mistä se olisi ovet kiinni olevaan taloon päässyt? Mihin se meni sitten yhtäkkiä? Outoa...
__
Pirunmerta
11.12.2003 04:58:41
 
Hilpeää iltalukemista, uurastin koko ketjun läpi.

Joitakin vuosia sitten olin roadtripillä kaverin kanssa Pohjois-Norjassa. Yhtenä iltana pitkän ajon jälkeen käännyimme päätieltä vuorelle ylöspäin johtavalle pikkutielle telttapaikkaa etsimään. Jonkun matkan päästä löytyikin sopiva aukio, johon pistimme auton, ja hyvillä fiiliksillä väsyneinä astuimme ulos aikomuksena pistää leiri pystyyn. Muutaman askeleen jälkeen molemmille tulee ihan helvetin ahdistunut olo, ja suunnilleen samaan aikaan toteamme että nyt häivytään täältä. Juostaan autolle ja kovaa pois, koko ajan niskassa tunne että jokin oli helvetin huonosti siinä paikassa. Vieläkin puistattaa ajatus jos esim. auto olisi hajonnut sinne ja olis ollu pakko yöpyä siellä. Ajoimme sitten pari tuntia eteenpäin ennen kuin tuntui siltä että on "riittävästi" etäisyyttä.

Friikkaavaa tosta teki just se että paikalle tulimme hyvin mielin, eikä esim ollut sumuinen yö tai emme olleet kertoneet kauhutarinoita viimeistä paria tuntia tms. Pakokauhufiilis vain hyökkäsi "kulman takaa".
 
oliivi
11.12.2003 18:08:44
 
Kannanpa minäkin korteni kekoon :)

Pari vuotta sitten loppukesästä olin menossa kolmen kaverin kanssa yhden heistä mökille. Päätettiin kuitenkin olla nukkumatta itse mökissä, vaan sen sijaan semmosessa vanhassa puutalossa, joka on säilytetty museona. Siellä on kaikki tavarat ja systeemit lähemmäs sata vuotta vanhoja ja se on muutenkin aika spooky rakennus.
Joskus aamuyön tunteina sitten raahauduttiin tuvasta makuukamarin puolelle nukkumaan. Vähän ajan kuluttua, kun kaikki oli vielä hereillä, alkoi tuvasta kuulua ihme kolinaa. Jotenkin aattelin, että yksi kavereista on livahtanut sinne riehumaan ja alko jo pikkusen ärsyttää, kun siinä vaiheessa yritin tosissaan nukkua. Nousin sitten istumaan ja tarkoitus oli huutaa jotain sille kaverille toiseen huoneeseen. Hyvähän se on sitten todeta, että kaikki neljä oltiin tuossa kamarissa ja tuvassa vaan vieläkin kolisee. Sieltä kuului vielä vähän ajan kuluttua yksi isompi rysähdys ja sen jälkeen tuli hiljaista. Kukaan meistä ei uskaltanut mennä heti katsomaan mitä siellä oli tapahtunut.
Aamulla kun mentiin sinne, niin sellaset puukalikat, jotka oli ollut ruukussa pöydällä, oli heitelty/levinnyt pitkin huonetta ja yksi puutuoli oli kaatunut. Ei jääty enää toiseksi yöksi.
 
Stain
11.12.2003 22:05:04
 
Kerronpa miekin lisää..

Pari kesää sitten oltiin mummolassa serkkujen kanssa. Nukuttiin aitassa, joka oli pihamaan reunalla vanhan rakennuksen vieressä jossa ukkini oli viettänyt lapsuutensa.
Olisikohan ollut heinäkuun loppupuolta ja oli sellainen hämärtyvä kesäyö. Aurinko painui alas.
Alettiin sitten nukkumaan, itse nukuin oven vieressä ja serkut peremmällä.

Jonkun ajan kuluttua olin kuulevinani askelia/epämääräistä suhinaa. Aivan kuin joku kevyt ihminen olisi kulkenut ulkona. Kohta myös eräs serkuista kuiskaa että mikä siellä liikkuu? Aitassa oli pieni ikkuna, mutta kukaan ei uskaltanut siitä katsoa, niin peloissamme oltiin.

Välillä ääni ikäänkuin "pysähtyi". Äänen loputtua käytiin pihalla katsomassa. Mitään ihmeellistä ei näkynyt. Vanhan rakennuksen ikkunat oli vaan pimeinä ja traktorin kopista kuului joku yöradio hiljaa. "Täällä ei ole ollut ikinä piruja" sanoi mummo kun sille kerroimme yöllisestä jutusta.
 
sikanaama
12.12.2003 21:47:12
 
Ärsyttää kun näitä lukee niin aina on takana joku olematon olento tuijottamassa. Vähän niinku kerran kun lähin yöllä kotia kaverin luota joka asu hautausmaan vieressä. Pelotti mennä siitä hautuumaan ohi kun piti koko ajan katsoa onko joku ruumis lähteny jahtaamaan mua. Eka katoin taakse niin ei näkyny ketään, mutta taas kun olin polkenu jonkun matkaa ja katsoin taas taakse niin tarakilla istu semmonen muumioitunut ukkeli. Tuli siis semmonen mieleen siinä illan hämärissä polkiessa, että kun seuraavan kerran katsoo taaksepäin niin tarakilla istuu joku.
 
thriste
16.12.2003 13:57:18
 
Minullekin on tapahtunut kaikkea enemmän ja vähemmän yliluonnollista, mutta tämä mitä nyt kerron tuntui tapahtumahetkellä kaikkein karmivimmalta.

2003 kevättalvella käytiin kavereiden kanssa katsomassa The Ring. No, seuraavana päivänä porukat lähti vähän päälle viikoksi pois kotoa juhlimaan hääpäivää.
No, minä tietty jäin yksin kotiin ja silloin se leffa palautui oikein kunnolla mieleen. Joka ikinen ilta oli yhtä helvettiä mennä nukkumaan, kun koko ajan pelotti, että kohta näkyy telkussa kaivo jne.

Ja sitten... kun kuudes päivä elokuvan katsomisesta vaihtui seitsemänteen (eli klo. 00:00 yöllä) alkoi nenästäni vuotamaan verta, kuin siinä elokuvassakin kävi niille ihmisille. Yritin siinä katsella yöchattia ja lopulta nukahdin. Kaukosäädin oli jäänyt sänkyyni ja olin luultavasti nukkunut sen päällä, joten valinnat olivat menneet sekaisin tjtn. Lopulta heräsin siihen, että ruudussa näkyi pelkkää lumisadetta ja kuului kauheata kohinaa. Jumalauta olin peloissani.
 
ozz3
16.12.2003 17:54:32
 
Tässäpä yksi "yliluonnollinen" tapahtuma:

Oltiin penskoja, ja kaverini oli tullut meille yöksi. Sitten yö aikaan (about kello kaksi aamulla) saatin katsottua Predator 2 elokuva ja heti kun otin VHS nauhan pois nauhurista niin olohuoneen iso ikkunan lävähtää auki, ikään kuin Predator olisi siitä näkymättömänä meidän kimppuumme hyökännyt. En ole vieläkään tälle tapaukselle selitystä keksinyt, ikkuna oli varmasti kiinni...
 
Mohla
17.12.2003 04:14:18
 
Ei helevetti nää on pelottavia. Eihän tässä uskalla nukkumaan ruetakaan...

Okei, sitten vähän lisää.

Isoäitini on kertonut monta pelottavaa juttua.
Ensinäkin joskus 8-vuotiaana pikkutyttönä hän oli ollut päivällä kotitilansa pihalla, jossa oli vielä ollut sen vieressä hänen setänsä tai joku lypsämässä siinä lehmää. Sitten Isoäiti oli huomannut kuinka kauempana pihalla joku täysin valkoinen pikkutytön näköinen hahmo oli kevyesti liikkunut pihan poikki ja mennyt aitan ovesta sisään. Eihän siellä aitassa kuitenkaan ollut ketään ollut, eikä se sen setä ollut nähnyt mitään, kun oli lypsänyt.

Toinen juttu on, että sitten myöhemmin joskus 20-30 vuotiaana, Isoäidille oli tullut sellainen selkäpiissä asti tuntunut outo ja pahaolo, että nyt on siskotytöllä jokin huonosti. No, oli sitten soittanut siskolleen ja ilman tuota puhelua olisi siskonsa luultavasti päättänyt päivänsä oman käden kautta.

Ja viimeinen mistä on aikaa alle puolivuotta on, että Isoäiti kertoi Isälleni nähneensä sellaista unta, että oli lillunut selällään jossain suuressa järvessä, ja oli jotenkin tiennyt olevansa kuollut. Sitten hän oli tajunnut että rannalla oli ollut ihmisiä joiden luokse hän olisi halunnut mennä, mutta että hänellä ei riittäisi voimat niin pitkään, että pääsisi rantaan saakka.
Kaksi viikkoa tästä Isoäiti kuoli. Hän nukkui pois rauhallisesti. Uni kuvaa myös hyvin hänen viimeisiä hetkiään, joka tekee tästä oikeasti aika oudon ja karmivan jutun.

Kaikista karmivinta on kuitenkin uni, jonka isäni sisko näki muutamia viikkoja Isoäidin kuoleman jälkeen.
Ensin hän oli ollut unessa täysin mustassa, mutta sitten mustasta oli lähestynyt häntä valkoinen huone, jossa oli ollut silkkiset seinät ja lopulta hän oli ollut huoneessa. Huoneessa oli ollut sänky, jossa Isoäiti oli maannut ja sanonut, että "Tule Heljä tänne minun viereen makaamaan." Johon Heljä (siis tämä minun tätini) oli vastannut, että "en minä" Ja Isoäiti oli sanonut "Tulisit nyt vaan tänne minun viereen. Mikset tulisi?" Johon Heljä oli vastannut: "En minä voi. Nuo muut häiritsee tuolla, en minä voi."
Ne "muut" oli kuulemma ollut sillätavalla, että tätini ei ollut nähnyt niitä, mutta oli jotenkin tajunnut kokoajan, että huoneen ympärillä oli paljon ihmsiä.
Sitten herättyään hän oli miettinyt unta, ja tajunnut että huoneen seinät olivat samanlaista kangasta, kuin Isoäidin arkun sisäseinät. Hän oli siis luultavammin käynyt Isoäidin haudassa.
Vieläkin riipii selkäpiitä.
 
Jokunen
17.12.2003 05:30:30
 
Ukkini kuolemaan liittyy mystiikkaa. Oltiin Mummolassa ja ukki oli jo aika heikossa kunnossa. Nukkui vaan melkein koko ajan. Sitten yht' äkkiä ukki herää ja sanoo "olin sen ja sen luona yötä"(en muista nimiä..). Naureskeltiin vaan, että joojoo.. Ukki nukahti uudelleen ja herää taas "olin sen ja sen luona yötä". Ensimmäinen nimi oli joku täysin tuntematon ja toinen nimi oli tuttu entuudestaan. No, ukkini sitten muutama viikko sen jälkeen kuoli. Hämmästys oli aikamoinen, kun saatiin tietää, että se ukin sanoma tutunniminen henkilö oli kuollut samana päivänä, jolloin ukin hautajaiset oli. Se tuntematon nimi oli hautajaisiin tilatun pitopalvelun toisen emännän nimi! Pelottavaa.. Toivottavasti ymmärsitte idean sekavasta tekstistäni.
 
Leo Lindgren
19.12.2003 21:37:30
 
Frendi kertoi jutun niiden mökiltä, tää on paras ufojuttu mitä oon kuullu. Niiden faija oli kerran mökillä kesällä ja otti bissee siinä ja meni sitten kuselle siihe metsän kulmaan. Yhtäkkiä se huomaa että joku sellanen ufo-tyylinen jutska lentää puiden yläpuolella sinne metsään päin ja lähtee sit tietysti perään ja joku matka sinne metsän siimekseen ni siellä on semmonen monta metria halkasijaltaan oleva palanu ympyrä maassa..se pläntti oli ihan kärvänny eikä siinä kasva mitään vieläkään.

Hyvä stoori vaikka en tiedä tietysti uskoako ;-)
 
ltg
23.12.2003 10:37:44
 
Kerran tuli sellainen fiilis, että kun lasken viiteen, puhelin soi. No, samalla kun olin päässyt viiteen, puhelin pärähti soimaan, ja minä säikähdin niin maan p*leesti. Hitto kun en meinannut uskaltaa vastata. Mummohan se siellä.

Noita on ollut joskus aiemminkin, mutta eivät ole ”toimineet”.
 
Angie
26.12.2003 23:22:21
 
Joskus, kun mä olin kai 10-vuotias, mä olin ostanut hienon vihreän, kimaltelevan lyijärin. Veistin siitä palan pois ja kirjoitin kynään nimeni.
Seuraavana päivänä koulussa mä huomasin, että mä olin unohtanut kynäni kotiin ja se tietysti harmitti, koska mä en päässyt esittelemään uutta hienoa lyijäriä kavereille. Viimeisellä oppitunnilla jo 3 opettajaa oli ehtinyt sättiä mua koulutarvikkeiden unohtamisesta kotiin ja mulla oli tosi paha mieli. Yhtäkkiä mun vierustoveri, jonka kanssa mä en kovin usein ollut tekemisissä, raapi nilkkaansa ja huomasi, että sen sukassa oli jotain. Sen sukanvarrestahan löytyi se mun kynäni, johon oli mun nimeni kirjoitettu, mun käsialalla.
Hitto, oli outoa. Ehkei kovin aavemaista, mutta luonnotonta. heh.
 
Jackall
28.12.2003 02:02:12
 
Minulle ei paljon mitään karmaisevaa ole tapahtunut mutta tässä tuorein.. kolmisen viikkoa tapauksesta.. Illalla kuuntelin yhtä tiettyä cdtä ennen nukkumaan menoa.. aamulla heti kun heräsin oli tarkoituksena kuunnella juuri sama biisi kuin nukkumaan mennessäni.. sisällä oli aivan eri cd.. säpsähdin.. kukaan ei ole sitä voinut vaihtaa.. nooh.. sitten otin käsiini kirjekuoren jonka eräs henkilö laittoi kiinni ja minun oli tarkoitus tomittaa se perille.. se oli revitty auki.. sen jälkeen mun oli pakko katsoa (oikea käsi iskuvalmiudessa) kaikki kaapit, sängyn alukset ja muut mahdolliset piilopaikat. Ei mitään.. no siinä sitten varmistelin että kahvikeitin on kiinni ja ettei valoja jää päälle.. sitten autolle.. no parkkipaikalta peruutin autoa ja samalla vilkaisin mun ikkunaan.. vittu... siellä on valot päällä.. mulla varmasti lirahti 3/4 rkl virtsaa housuun. Siinä ajoin autoa ees taas ja tähyilin sisälle.. valot siellä oli.. oli aivan ihme fiilis.. töistä kun palasin niin valot oli edelleen päällä.. oon sitten keksinyt jotain selityksiä nuille tapahtumille ettei mun mielenterveys kärsi.
 
Anri8000
28.12.2003 14:22:18
 
Buhuu...

Kaverini luona hengaillessa joskus 13 vuotiaana sattui hassusti.Olimme kuunnelleet juuri kaverin saamaa Black Sabbathin kokoelmaa (en muista mikä), ja pelailimme NHL 93:sta.Sitten sammutimme stereot jotta voisimme paneutua paremmin pelin ääniin.Noin viiden minuutin päästä alkoi yht´äkkiä Paranoid pauhaamaan!Autch!Eikä kappale ollut levyn eka biisi eikä biisi alkanut edes alusta.Sammutimme stereot ja pian sama kävi uudelleen.Eipä enää kiinnostanut olla siinä huoneessa ja lähdimme ulos...Oli nuori psyyke aika kovilla seuraavana yönä...
 
Pelsi
28.12.2003 17:06:52
 
Huh huh, eilen tapahtui kummia... Mentiin paikalliseen niemeen polttamaan vähän tupakkaa, ja poltimme autossa, koska satoi aika paljon vettä/räntää. Siinä kesken kaiken auton takaa kuului pehmeä tömähdys, aivan kuin joku olisi potkaissut takapuskuriin. Auto käyntiin niin helevetin äkkiä ja kaasua. Ja vaikka kuinka koitettiin katsoa että mikä se oli, niin mitään erikoista ei näkynyt. Kello oli siis melkein 4 aamuyöllä.
Mikähän se oli? Se ei voi olla puista tippuva lumi, koska puissa ei ole täälläpäin lunta sateiden vuoksi, eikä se ollut mikään oksa, sillä siitä olisi kuulunut erilainen ääni. Noh, ehkä pelättiin suotta, mutta silti jäi kaivelemaan.
 
Bäsisti
28.12.2003 17:35:28
 
Muistuipa mieleen eräs tapaus josta on jo reilun vuojen verran. Menin hakemaan pajasta jotain illalla pimeän aikaan, taisi olla syksyä silloin. Kirkkaasti valaistun pajan katon rajasta kuului lepatava ääni, jota pystyi aivan helposti seuraamaan, kuin joku lintu olisi lennellyt edestakaisin pajassa. Vaan eipä näkynyt mitään, ja ääni kuulu keskeltä kattoa ja meni ees taas, siis sielä sisällä.
Aattelin että oiskohan vintillä lepakko tai jotain, ja kävin hakemassa magliten ja kiipesin ullakolle, vaan eipä näkyny mitään. No, kuittasin asian että kai se lähti pihalle tai asettu johonki piiloon. Mutta tuli vaan tapaus äsken mieleen kun luin näitä, ja hoksasin että vintillä on n. 40cm puhallusvillaa, laudotus ja tuplakyprokit. Ei siitä aivan pikkulepatukset kuulu läpi. Ja kun se ääni kuulu aivan kuin pajan sisällä lentelisi joku.

Pitääkin lähtä kurkkaahan kuuluisko sielä nyt mitään. Sais vaikka jonku hengen hillopurkkiin.
 
Nimismies
28.12.2003 20:57:23
 
Odottelin eilen kyytiä erään vanhan koulun tuntumassa ja tuijottelin pimeisiin ikkunoihin sillä asenteella, että nyt perkules bongaan kummituksen. Tuijotukseni ollessa kiihkeimmillään selkäni takana olevan talon katolta lähtivät lumet putoamaan aiheuttaen melko kovaa meteliä. Voinpa sanoa että säikähdin hiukkasen.
__
Antiharras
28.12.2003 22:19:41
 
Doh. Jaetaanpas muutama kokemuksenmurunen...
Lapsena minua ahdisteli mikälie parvekedimmu, kävi raapimassa ovea muutamana yönä ja piti sellaista ääntä että vieläkin karvat nousee pystyyn... selitin itselleni että se oli harvinaisen suurikokoinen ja ilmeisesti lentokykyinenkin mutanttikissa tahi muu orava, mutta se nyt oli lähinnä mielenrauhan säilyttämiseksi keksitty hätävalhe.
Koirani ei voi olla äitivainaani muotokuvan kanssa samassa huoneessa haukkumatta ja tuijottamatta taulua niska pörheänä... mikälie syynä, mutta ei se positiivisia viboja ainakaan herätä.
 
Eräs juhannus menimme miehen kanssa ensimmäistä kertaa viettämään mökkijussia kahden saaressa olevaan mökkiin, kun yhtäkkiä äijälle nousi korkea kuume... vein sen sitten makuuhuoneeseen pitkälleen, ja sain hetikohta erittäin selkeän tunteen siitä että ovella on "jokin" joka ei halua meidän olevan paikalla. Panikoin ja vaadin lähtöä, ja sen teimme. Miehen kuume laski heti kun pääsimme saaresta pois ja ajettua hänen vanhempiensa luo, missä joku sukulaissetä kyseli ihan oma-aloitteisesti jotta olimmeko tunteneet siellä kamarissa mitään omituista kun siellä pitäisi kuulemma kummitella. Friikahdus.

__
 
JudefromVirha
29.12.2003 10:22:08
 
Kas kun olen missannut tän aiheen aikaisemmin.

Omia ja kuultuja juttuja on itselläkin. Pahin on ehkä tämä: Heräsin eräänä aamuna ja huomasin nukkuneeni pommiin kun herätyskello oli pysähtynyt n. 7:35, eikä ollut siten soinut ollenkaan. Kiireisenä lähtiessäni töihin huomasin kuitenkin katsoa eteisen kaappikelloa, joka oli myös pysähtynyt 7:35. Ajattelin, että onpa jännä yhteensattuma. Iltapäivällä, eräs sukulainen sitten ilmoitti suru-uutisen, että isomummoni on kuollut. Kuolinajaksi oli kirjattu 7:35. Pelästyin enemmän tuota kellonaikaa, mutta uskalsin kuitenkin kaivaa laatikostani vanhan sodanaikaisen lahjaksi saadun muistoesineen, rannekellon, ja arvatkaapa mihin kellonaikaan se oli pysähtynyt. Oudointa tässä jutussa on se, että vanha rannekello ei ollut käynyt enää vuosiin, mutta sekin oli pysähtynyt 7:35. Hrr... Sattumaako?

Kaveri kertoi aika uskomattoman jutun: Hänen äitinsä oli joskus kävellyt helsingissä tien yli punaisia päin ajatuksissaan. Yhtäkkiä oikealta tullut auto oli ajanut hänen ylitseen suojatiellä, mutta heti pari sekuntia myöhemmin hän tajusi seisovansa yhä odottelemassa valon vaihtumista suojatien alussa. Jopa vieressä ollut toinen jalankulkija oli katsonut kauhuissaan, että eikö se sattunut yhtään. Kaverin äiti ei ole pystynyt selittämään, miten hän saattoi ehtiä väistää autoa tai miksi törmäys ei tuntunut, vaikka selvästi havaitsi kaatuvansa auton voimasta. Sekunnissa oli kuitenkin siirtynyt useamman metrin taaksepäin.
 
ville viaton
29.12.2003 16:47:14
 
Tämä ei ole yhtään yliluonnollista, mutta...
Vanhempani asuvat maalla, oikein korvessa. Enimmäkseen kylä on aika aukeaa seutua, mutta meille vievä tie on synkän ja mustan metsän reunustama. Noin sata metriä metsän reunasta on raunioitunut autiotalo. Tapasimme skideinä tavata läheisellä nuorisotalolla, jonne tietenkin kaikki pyöräilivät. Tyypillisesti kukaan kavereistani ei asunut tämän synkän tienpätkän varrella, joten itsekseni jouduin tämän pätkän pyöräilemään. Eräänä pimeänä syysiltana, ollessani ehkä 12-vuotias, olin taas kotimatkalla. Erityisen pelottavaksi sysipimeällä tiellä pyöräilyn teki vinkuva dynamo, joka myös hidasti pyöräilyä ja hengästytti pirusti. Synkkä tienpätkä alkaa, ja valokeilani laidalla näen jonkun tai jonkin vilahtavan metsikköön autiotalon kohdalla. Tiesin ettei nyt kannata pysähtyä, en uskonut että siellä mitään oikeasti olisi, mutta pelotti niin että pelkäsin kuolevani. Sitten kuulin äänen, jokin luonnoton korkea rääkäisy, uudestaan ja uudestaan, aivan selkäni takaa..pelästyin niin että kaaduin, tuskin tajusin mitään kipua, päässä hakkasi sydämeni ääni, veri kohisi korvissani..ja rääkäisyt jatkuivat selkäni takana...Hulluna pelosta pyörin ympäri ja ympäri, näkemättä ketään (tai mitään).Sitten rouhaisin nenääni lapasella ja äänet loppuivat. Kyseessä oli siis joku räkäklöntti joka hengittäessäni rääkyi. Silti olin aivan kauhuissani ja lähdin polkemaan kuin hullu. Metsän reunassa liikkui joku..poljin kuin viimeistä päivää. SIELLÄ LIIKKUI OIKEASTI JOKU. Metsästä tuli hieman kylähullu naapurimme, virnistys naamallaan. Voi hyvä jumala että huusin, ja naapuriparka pelästyi niin että hyppäsi takaisin metsän uumeniin, ties mitä kotipolttoista siellä teki..
Pitkän ruinauksen jälkeen sainkin sitten käytetyn mopon, se pitikin sitten niin kauheaa meteliä ettei pelottanut enää yhtään. Vieläkin, käydessäni vanhempieni luona kylässä, tuntuu tuo tienpätkä loputtomalta ja kauhealta...
__
 
mordencainen
29.12.2003 17:05:12
 
Ootteko kuullut minkälainen ääni kuuluu talvella järvestä kun jääkerrokset liikkuu?

Pienenä poikana landella en ollut moisesta kuullutkaan kun menin keskellä yötä kuselle. Oli niin saakelin hiljaista ja pimeää ja kesken toimituksen se järvi rupes ääntelemään. Semmoinen kolossaalinen matala mörinä/ulina joka kuulostaa tulevan joka puolelta samaan aikaan. Sitä enempää en ehkä koskaan oo pelänny. Taisin juostakin aika lujaa...
 
Punk n Roll/Hard n Rock
29.12.2003 18:11:21
 
Näistä jutuista innostuneena kannan korteni kekoon.

Ensiksi äitini kertoma lapsuudentarina:

He lapsina asuivat 2-kerroksisessa talossa ja ylemmässä kerroksessa oli kaikki olohuoneet sun muut. Oven takana mistä alkoivat portaat on sellainen seinä joka jatkuu koko portaiden matkan alas.
 
Noina aikoina niin kauan kun se talo oli ollut heidän omistuksessaan iltaisin silloin tällöin kuului huutoa ja pauketta sen kyseisen portaikon seinän takaa, tästä suivaantuneena kerran vaari sitten paukautti oikein kunnolla nyrkillä siihen seinään ja huusi: "Lähtekää, perkeleet!!" ja se oli loppunut välittömästi.

Noh, hetken ajan päästä kun oli ollut rauhallista ja vaari oli nukahtanut TV:n eteen nojatuoliin niin hän heräsi kuiskaukseen: "ei saa, ei saa..", ja vaari nousi tuolista ja näki valkoisen olennon livahtavan ulos ikkunasta, yrittipä seuratakin tätä olentoa mutta tuloksetta, oli jo ehtinyt kadota...

Toinen juttu on oma kokemus.

Nukuin kaikessa omassa huoneessani, makasin mahallani sängyssä..

Heräsin yhtäkkiä ilman mitään syytä ja käännyin ja katsoin huoneeni ovelle jossa ihan selvästi seisoi joku tumma hahmo, ovi siis oli raollaan ja sieltä tuijotteli, vaikka pidän aina oven kiinni öisin.

Tässä saattoi olla kyllä unisuudellakin jotain osuutta asiaa mutta outoa siltikin.
__
 
JudefromVirha
29.12.2003 20:55:23
 
Kävin äsken vaarilla ja tuli puheeksi nämä sukulaisten kuolemiin liittyvät mystiset jutut. Vaari kertoi että hänen veljensä oli aikoinaan tehnyt "pirun kanssa kontrahdin", että hän kuolee ennen kuin täyttää 64 vuotta. Sopimukseen kuului siis, että vaarin veli tahtoi kuolla kivuttomasti ja siististi, kun taas piru vaati, että kuoleman pitää tapahtua ennen 64.:ttä ikävuotta.

Viikkoa ennen sovittua päivää (viimeinen päivä 63-vuotiaana) vaarin veli joutui sairaalahoitoon kovan kuumeen ja sen takia kävelykykynsä menettämisen vuoksi. Sairaalassa hänen tilansa paheni päivä päivältä, eikä kuumeen syytä saatu selville. Hoitajat olivat kertoneet hänen huutaneen keskellä yötä "kivuttomasti, perkele, kivuttomasti", mutta ajattelivat sen olevan vain korkeasta kuumeesta (reilusti yli 40 astetta) johtuvaa hourailua. Viimeisenä päivänä vaarin veli kuitenkin tervehtyi ja pääsi taas kävelemään. Seuraavana yönä hän kuitenkin kuoli täysin "luonnollisesti", kuten oli sovittu.

Hitto että pelottaa tällästen kirjoittaminenkin. Yläkerrassa "kolisee", joka kerta kun kirjoitan sanan kuolema. Kuolema kuolema kuolema... Voi perkele nyt loppu tää kirjottelu!
__
k1mm0
30.12.2003 00:39:07
 
Jonkin aikaa mietin, viitsinkö tätä tänne kirjoittaa, mutta kirjoitan kuitenkin. Kuulin tämän kaveriltani, joka ei usko minkäänlaisiin yliluonnollisuuksiin, mutta tässä jopa hän uskoi olevan jonkinlaista perää. Tapahtui tämän kaverin puolitutuille, eräälle miehelle ja tämän vaimolle.

Tämä pariskunta meni eräälle mökille. Tässä mökissä on kuitenkin jotain erikoista; siellä on ruvennut tapahtumaan aina puolenyön aikoihin kaikkea yliluonnollista. Ääniä on kuulunut sekä tavaroita lennellyt. Kukaan ei ollut siellä uskaltanut olla yötä, vaan kaikki ovat suosiolla lähteneet ajoissa pois. Nyt tämän pariskunnan isäntä päätti kuitenkin, että mehän ei mihinkään lähetä ja haistatti vitut koko henkiolennoille. Tätä hän tuli katumaan. Tapaus muutti tämän miehen niin täysin, että se sai minun kaverinikin ainakin osittain uskomaan tähän tarinaan.
Puolenyön aikoihin tämä mies oli ollut mökin yläkerrassa ja vaimonsa alakerrassa. Yhtäkkiä oli kuulunut hirveä kirkaisu, ja mies oli rynnännyt alakertaan. Vaimo makasi maassa kuolleena. Kuolinsyy oli tuntematon, ei minkäänlaisia merkkejä väkivallasta, myrkytyksestä, ei mistään. Tuonne mökille ei tämä mies enää uskaltautunut.
Nykyisemmin hänet tapaa aina kuntosalilta nostelemassa painoja, kaverini kertoi että muuta tämä mies ei teekään. Ja hän todella on muuttunut täysin kaverini kertoman mukaan, hän kun tunsi miehen sekä ennen tätä tapausta että sen jälkeen.

Perhana, että säikähdin kaikkia ääniä tämän kirjoittamisen aikana. Puolen aikoihin yläkerran kaappikello löi, sydän pomppasi kurkkuun. Vähän ajan päästä rupesi koira tassuttelemaan ja kolistelemaan. Hiki oikein tuli.
 
Nimismies
30.12.2003 10:04:44
 
Täytyypä itsekin kertoilla muutama juttu kun aamu on valjennut. Ihan rehellisesti, aamuyöllä en vielä uskaltanut ruveta näitä muistelemaan.

Tuntuu että paikallisella kylällä tapahtuu turhankin paljon kummitusjuttuja. Alueen nimi on Raudaskylä.

Perinteinen liftarityttötarina totta kai löytyy; nainen liftaa tien varressa ja jos hänet ottaa kyytiin niin kohta hän katoaa takapenkiltä.
 
Kylän keskustan muodostaa kristillinen musiikkiopisto. Sen keskusrakennuksen yläkerran ikkunassa nähtiin aina kahdentoista aikaan yöllä pienen lapsen kasvot. Kun paikalle kutsuttiin piispa tutkimaan tilannetta, niin sen jälkeen kasvoja ei kuulema ole näkynyt. Inhottavaksi asian tekee se, että tyttökaverini asuu ihan siinä vieressä ja kyllähän sitä on pimeällä tullut kuljetuksi kyseisenkin rakennuksen ohi.

Minun äitini oli joskus 70-80 luvun taitteessa ollut itse liftaamassa kyseiseltä sivukylältä kotiin ystävänsä kanssa. Metsän keskeltä oli tullut kaksi tyttöä, jotka olivat lähteneet kulkemaan äitini ja hänen ystävänsä perässä. Kun he olivat pysähtyneet, toinen tytöistä oli antanut kukkakimpun, jossa oli ollut metsätähtiä. Äitini oli kysynyt: "Minulleko nämä ovat?". Tyttö oli vain nyökännyt ja sen jälkeen juossut toisen tytön kanssa pois. Oli kuulema tuntunut melko inhottavalta pitää sitä kukkakimppua maljakossa kotona...

Lisäksi lähistöllä on leirikeskus ja siellä järvi. Järvessä kuulema kummittelee tiettynä yönä tiettyyn aikaan tyttö, joka oli suruissaan hukuttanut itsensä järveen. Hänen kätensä näkyy pinnalla, ja jos siitä menee vetämään niin tyttö vie sinut syvyyksiin. Selvästikin enemmän legendan puolelle lipsuva juttu.

Hyi, kylläpä alkoi ahdistaa kun kirjoitti. Piruako minä itseäni kiusaan? Miksi sen tytönkin pitää moisella kummituskylällä asua? Pitää muuttaa sen kanssa kaupunkiin mahd. pian...
 
ltg
30.12.2003 09:54:17
 
Penskana noita juttuja ihan metsästämällä metsästi.
Talomme lähellä oli sellainen 60-luvulla hylätty autiotalo, aivan metsän keskellä, katto romahtaneena. Pihalla oli pieni parin lehmän navetta ja sauna. Talossa oli jugurttipurkkeja ja kahvikuppi pöydällä, sanomalehti siinä keskellä pöytää avoimena. Tuli mietittyä, että onko asukille tullut kovinkin kiire lähtö, kun on suurin osa tavaroista täytynyt taloon jättää. Vieläkin puistattaa kun muistelen sitä paikkaa. Ei siellä mitään erityistä tapahtunut, tunnelma oli vaan melko aavemainen. Ihan kuin joku olisi koko ajan ollut takana vahtimassa, vienkö mukaani mitään.
Gamo20.02.2004 17:40:10
Aukaisin ulko-oven ja sieltä alkoi kuulua ääntä...
Aivan kuin pikkulapsi olisi hukkumassa ja huutaisi apua keuhkot täynnä vettä ja se kuului metsästä...
Mielikuvitus lähti lentämään, mutta tulin siihen lopputulokseen, että se oli lintu. Helvetti, se ääni oli karmaiseva, mikä helvetin lintu tuollaista ääntä pitää!?

 
Se oli fasaani se. Meillä asuu fasaaneja pihan liepeillä, ja niiden parkaisu aamuvarhaisella on aika kamala. Ne säikähtävät, kun avaan oven, ja karjaisevat varmaan varoituksen muille fasaaneille.
 
Se linnuista. Tässä tositapaus kolmen vuoden takaa: Asuin vaimoni kanssa erään liikehuoneiston yläkerrassa. Talossa ei siis asunut ketään muuta ihmistä. Talo on rakennettu heti sodan jälkeen. Eräänä iltana vaimo lähti koiran kanssa ulos. Tuli kohta takaisin, äänistä päätellen siis. Talutin kolahti oveen, hän vielä sanoi koirallekin jotain. Sitten häntä ei kuitenkaan näkynyt missään, eikä koirakaan tullut innoissaan kertomaan missä oli käynyt. Menin siis katsomaan. Ei ketään. Kului kymmenen minuuttia, ja emäntä tuli koiran kanssa. Vastaavia sattui yhtä mittaa siihen aikaan. Olisi kiva puhutella nykyisiä asukkaita ja kierrellen ja kaarrellen selvittää, kuulevatko hekin harhoja(?). Tällaista ei ole sattunut meille missään muualla aikaisemmin, eikä sen jälkeen, kun muutimme muualle.
Nimismies20.02.2004 17:42:58
Itsekin olen tuon etiäisen kokenut, eikä siitä ole kovin kauaakaan. Istuin koneella, ja vanhemmat olivat kaupassa. Kuulin selvästi miten auto tuli pihaan, ja auton ovet paukahtivat kiinni. Vanhemmat tulivat kuitenkin vasta varttitunnin kuluttua.
 
Ihme juttuhan tuo on, mutta niin yleinen ettei kauheasti pelota.
 
Kamala, tästä ketjusta tuli muuten raskas.
Closure20.02.2004 18:05:19
Itse nuorempana poikana heräsin keskellä yötä ja näin olohuoneen kulmassa.
(nukuin yläsängyssä, huoneen ovi auki, pieni kerrostaloasunto)
istuvan hahmon, valkoista ja himmeästi monia erilaisia värejä. Säikähdin pirusti, katoin alasängyn luokse ei ketään. katsoin olkkarin kulmaan ei mitään. katsoin alas pikkusisko sängyssä..... ooh shit!
Gamo20.02.2004 18:19:18
Nimismies:
24.11.2003 10:59:57
 
Olin matkalla autolla naapuripaikkakunnalle katsomaan keikkaa. Matkan varrella on vanha hylätty huoltis, joka on melko aavemainen paikka(olen käynyt tutkimassa). Kun ajoimme huoltiksen ohi, näin ikkunassa selvästi heijastuvan auton kuvan. Se oli täysin selkeä, auto oli oranssin värinen ja valot olivat päällä. Oudoksi jutun tekee se, ettei pihalla ollut mitään autoa. Kummitusauto?
 
Raudaskylän Teboil? Siitä kun ajaa yöllä ohi, niin aaltoilevissa ikkunoissa näkee vaikka mitä...
Nimismies20.02.2004 18:20:21
Raudaskylän Teboil? Siitä kun ajaa yöllä ohi, niin aaltoilevissa ikkunoissa näkee vaikka mitä...
 
Siis...tarkoitatko peilikuvia vai aavekuvia?
Gamo20.02.2004 19:39:52
Kai ne on peilikuvia, jotka vääristyy kun vanhat, isot ikkunat on joka suuntaan kupruilleet. Puut siellä pihan laidalla sotkevat vielä kuvaa. Raudaskylässä puheiden mukaan on nähty vaikka mitä.
 
Oletko muuten käynyt vilkaisemassa sitä koulua, jossakin 27:n varrelta Sieviin päin, ennen vanhaan kyltissä luki 'Perkkiö'? Mielenkiintoinen näky öiseen aikaan. Ja mielenkiitoisia tarinoita.
Rikke20.02.2004 19:44:27
Siinäpä ne nyt olivatkin.
 
Minulla on kaksi asiakirjaa täynnä Pelit.fi:n foorumilta kerättyjä kummitusjuttuja. Laitanko ne tänne myös joskus, mitäpä ootte mieltä?

 
Voisitko laittaa? Ennen pyörin tuolla Pelit.fi:n foorumeilla, mutta enään en ole tilaaja, joten en sinne pääse. Muistaakseni siellä oli hyviä kummitus juttuja.
kid ego20.02.2004 19:48:36
Tämä ei ole aavemainen tapahtuma, eikä varsinaisesti pelottavakaan, mutta äärimmäisen käsittämätön silti.
 
Meidän alakerrassamme on pienen huoneiston kokoinen kerhohuone, jossa on ikkunat koko seinän mitalta. Ala-asteikäisinä yövyimme kerhohuoneella viikonloppuisin, koska sieltä oli helppo livahtaa ulos tekemään kepposia vanhempien huomaamatta. Eräänä yönä katselimme ikkunasta ulos ja kaverini sanoi, että kymmenen sekunnin kuluttua eräs katulampuista sammuisi. Laskimme ääneen: "1... 2... 3... 4... 5.. 6... 7... 8... 9... 10". Ja katuvalo sammui.
KTR20.02.2004 21:29:25
Eilen mennessäni loppuillasta yläkertaan, avautui vintin ovi itsestään. Luulin, että sieltä tuli joku, mutta sisäpuolella ei ollut valoja päällä ja ovi vain aukeni hiljakseen siinä. Menin sulkemaan oven ja lähdin nukkumaan.
hanuristi20.02.2004 22:07:39
Eei... Se oli stereoidesi ajastin jonka olit vahingossa painanut päälle.
 
mä en käytä ajastinta stereoissa ikinä.
Svensson20.02.2004 22:13:49
No ei mitään aavemaista mutta outoa kummiinkin. kerran soitin huoneessani ihan normaalisti kitaraa, ja yhtäkkiä vanhan radio-ohjattavan autoni pyörät alkoivat pyöria. varmaan joku oli ulkona samaan aikaan käyttänyt ohjainta samalla taajuudella mutta outoa oli ettei auto ollut toiminut vuosiin.
Bäsisti20.02.2004 22:24:29
Oletko muuten käynyt vilkaisemassa sitä koulua, jossakin 27:n varrelta Sieviin päin, ennen vanhaan kyltissä luki 'Perkkiö'? Mielenkiintoinen näky öiseen aikaan. Ja mielenkiitoisia tarinoita.
 
LÖytyn ympäristökoulu? Vai oonko aivan hokoteillä.
Samaa piti kysyä että mitähän huoltoasemaa meinaat, kun kuitenki tulee sieläpäin liikuttua pimeään aikaan.
Ja jotain juttuja oon kans kuullu Raudaskylältä. Liian paljon ollakseen sattumaa.
 
On muuten häjy lukia näitä ku tuuli ulvoo pihalla niin pirusti ja kylmät väreet juoksee pitkin selekää.
Anttoni20.02.2004 22:27:47
mä en käytä ajastinta stereoissa ikinä.
 
Et niin. Olit laittanut sen päälle VAHINGOSSA esim. hipaisemalla vahingossa jotain väärää nappulaa. On mullekkin käynyt niin. En minäkään koskaan ajastinta KÄYTÄ.
Ola_9020.02.2004 22:29:04
Tämä sattui mulle muutama kuukausi sitten.Elikkä;
 
Olin nukkumassa,tai siis makoilin sängyllä silmät kiinni ja yritin saada unta.No,siinä juuri kun olin saamassa unenpäästä kiinni,kuulin takaani äänen. Se oli kuin helvetin kova kuiskaus, saatatte kuvitella miltä se kuulostaa kun se kuuluu yhtäkkiä täyden hiljaisuuden keskellä.
No,säikähdin PALJON.Makasin siinä sitten 5 minuuttia hiljaa paikallani enkä uskaltanut katsoa taakseni. Lopulta kun uskalsin,takanani ei ollut ketään.Eikä mitään muita ääniä ollut kuulunut,ei askelia tai mitään.
 
Eipä tämä nyt niin kumma juttu ollut,mutta pakkohan tätä ketjua on jatkaa.
Nimismies20.02.2004 22:49:30
Kai ne on peilikuvia, jotka vääristyy kun vanhat, isot ikkunat on joka suuntaan kupruilleet. Puut siellä pihan laidalla sotkevat vielä kuvaa. Raudaskylässä puheiden mukaan on nähty vaikka mitä.
 
Kävin kerran iltapimeällä tyttökaverin kanssa tutkailemassa tuota huoltoasemaa. Hitto, siinä on aavemainen paikka. Mitä Raudaskylässä on nähty, kertokaa! Tyttökaveri asuu siellä, ja niiden taloonkin on kuollut 2 miestä(on ikivanha mökki). Joskus tulee tosi aavemaisia tunteita siellä, ja tytöllekin oli joskus tullut. Etenkin, kun huoneessa, jossa tytön kanssa nukumme, on yksi mies kuollut...
 
Oletko muuten käynyt vilkaisemassa sitä koulua, jossakin 27:n varrelta Sieviin päin, ennen vanhaan kyltissä luki 'Perkkiö'? Mielenkiintoinen näky öiseen aikaan. Ja mielenkiitoisia tarinoita.
 
En. Annapas tarkempia koordinaatteja ja kerro tarinoita.
 
Bäsisti kanssa, tarinat kehiin.
Nimismies20.02.2004 22:54:03
Laitanko nyt niitä www.pelit.fi - osoitteen kummitusjuttuja tänne?
Nimismies20.02.2004 22:57:08
Markku Koponen - Bongis
la 28.12.2002 klo 04.39
299/731
Tämä ei ole varsinaisesti _kummitusjuttu_, mutta eräs vanhempieni ystävä oli ottanut lentokoneessa, Israelin yläpuolella valokuvan, ja kun se kehitettiin, siinä oli lähes kuvan korkuinen, läpinäkyvä enkeli. Olen itsekin pitänyt kädessäni tätä kuvaa. Hän kehitytti negatiivit vielä uudestaan, ja edelleen se oli siinä.
 
Osaako siis kukaan sanoa, onko mitenkään mahdollista, että tälläinen hahmo jotenkin tupsahtaa kehitysvaiheessa itse negatiiveihin, vai onko ainoa vaihtoehto, että se on real thing? (olettaen, että uskotte minun puhuvan totta)
 
Tuomas Korpi - TKorpi
la 28.12.2002 klo 15.33
304/731
 
Olen kertonut tämän tarinan aikaisemminkin Pelit-Onlinessa samanlaisessa ketjussa, mutta menköön. Siitä kun kuulin tämän tarinan on jo pari vuotta, joten tarina saattaa kuulostaa pelkältä huhupuheelta, kun en osaa kertoa tarkkoja yksityiskohtia.
 
Lossi ylitti leveähköä jokea jossain Amerikan tai Kanadan jokialueilla. Lossin kannella mies nojaili kaiteeseen, kunnes yhtäkkiä kaatui maahan, sai jonkintyyppisen sairaskohtauksen ja menetti tajuntansa. Ripeiden kanssamatkustajien avusta ja elvytysyrityksistä huolimatta mies todettiin kuolleeksi - kohtauksen aiheuttaja oli pitkäaikainen sairaus. Kuinka ollakaan, hetken kuluttua mies avasi silmänsä ja nousi pystyyn, ja alkoi kysellä ympärillä olevilta ihmisiltä kiivaasti mm. kuka hän on, missä hän asuu, mitä hän tekee täällä jne. Mies ei tunnistanut edes vierellä ollutta vaimoaan.
 
Sairaalassa mies todettiin fyysisesti terveeksi ja lähetettiin kotiin. Asumisesta vaimon kanssa ei tullut kuitenkaan mitään; mies oli muuttunut vainoharhaiseksi ja väitti kiven kovaan olevansa aivan toinen henkilö, perheelle täysin tuntematon nuori poika. Mies osasi luetella pojan (ts. itsensä) nimen, syntymäajan, kotiosoitteen jne. Kun tämän "mystisen" pojan taustoja ryhdyttiin tarkemmin selvittämään, kävi ilmi että hän oli kuollut jokin aika sitten. Itseasiassa täsmälleen samaan aikaan, kun mies oli saanut sairaskohtauksensa ja kuollut.
Poika oli kuollut vähän matkan päässä lossireitiltä koulukaveriensa/kiusaajiensa kivittämänä.
 
Mikko Parttimaa - Muffe
la 28.12.2002 klo 17.08
323/731
 
Juttu: äitini kertoi tällaisen, äitini oli sopinut isänsä kanssa että kun jompikumpi kuolee niin käy katsomassa toista. Äitini matkusti eräällä viikolla Lappiin lomailemaan. Eräänä yönä hän oli mökkinsä yläkerrassa nukkumassa kun yhtäkkiä kuuli ääniä alakerrasta, ihan selvästi kun joku olisi tullut sisään mökkiin. Ovi aukeni, askelia, hetken hiljaisuus ja sitten taas ovi aukenee ja sulekeutuu. Äitini ajatteli että eräs hänen ystävänsä se varmaan oli (asuivat samassa mökissä jonkin aikaa). Aamulla hän sitten keskusteli tuon ystävänsä kanssa mutta tämä sanoi että oli ollut kotona koko illan. Kukaan muukaan ei ollut käynyt mökissä. Sitten yhtäkkiä äitini sai puhelun että hänen isänsä oli kuollut sairaalassa 15 minuuttia ennen noita kummia tapahtumia.
 
Hannes Mäkinen
la 28.12.2002 klo 20.24
340/731
 
Vaikka tämä ketju onkin jo kuollut, haluaisin kuitenkin laittaa tänne omat kokemukseni, joita en ole tainnut kenellekään kertoa. Ehkä siksi, etteivät ne ole tarkemmin ajatellen mitään kummoisia.
 
Joka tapauksessa minä tässä viime kesänä lueskelin tekemisen puutteessa näistä poltergeist- ilmiöistä ja mieleeni muistui vuosien takaa eräs hämmästyttävän yhtäläinen tapaus lukemaani omasta elämästäni.
Muistan, kun meillä oli eräs vieras kylässä ja jouduin nukkumaan yöni olohuoneessa.
Johonkin aikaan yöstä, kun olin vielä hereillä, kuulin välikatosta oudon kopauksen. Muistelen, että ensin ajattelin sitä pakkasen aiheuttamaksi kattotuoleissa. Kuitenkin hetken päästä kuului tällaisia kopahduksia lisää, ehkä hieman eri suunnalta katosta. Ääni ei ollut erityisen kova, kuin olisi oveen koputtanut.
Tämä pelotti silloin kuitenkin helvetisti, sillä äänet toistuivat melko säännöllisesti, ehkä joidenkin sekuntien välein. Tätä kesti ehkä kymmenisen minuuttia, tai sinnepäin.
Näitä samanlaisia ääniä samassa paikassa kuulin myös tämän jälkeen, ehkä yhtenä tai kahtena yönä, en muista tarkkaan. Pohdin kuitenkin viime kesänä, että kuulin näitä ääniä nimenomaan aina silloin, kun tämä samainen vieras oli meillä kylässä ja nukuin siksi olohuoneessa. Luin nimittäin näistä poltergeisteista, että joidenkin kokemusten mukaan on voitu todeta niiden kulkeutuvan tiettyjen henkilöiden mukana.
Olisikin mielenkiintoista kuulla onko tämä ko. vieras kokenut samantapaista kotonaan. En vain voi, koska hän ei enää kuulu tuttavapiiriin. Olen myös miettinyt pääni puhki, mikä luonnollinen selitys noille äänille voisi olla, en vain ole keksinyt. Talomme on yksikerroksinen, joten ihminen se ei voinut olla. Eikä myöskään mikään eläin.
 
Tommi Aaltonen
su 29.12.2002 klo 13.45
347/731
 
Tapahtui armeijassa:
Oli viikon leiri metsässä, olin yövartiossa ja nukutti ja vitutti aika reilusti, yritin olla nukahtamasta makuulleni joten lähdin kävelemään metsään.
 
Yhtäkkiä kauhukseni huomasin jotain! Parinkymmenen metsin päässä metsän siimeksessä seisoi pystyssä suuri, noin 2-3 metriä korkea pronssinen patsas! Patsas muistutti hieman aasia tai jotain kauriin tai härän tyyppistä eläintä. Olin hämmennyksissä ja peräännyin takaisin vartiopaikalleni, ja sieltä tähyilin pelokkaasti syvälle metsään.
 
Aamulla yritin tutkia vähän ympäristöä, eikä patsaasta löytynyt enää jälkeäkään.
 
Ehkäpä löysin jonkun muinaisen epäjumalankuvan suoraan ihmiskunnan aamunkoitosta? Ehkäpä kohtasin ystävällismielisen metsän suojelijan joka näyttäytyy vain keskiyöllä niille joilla on puhdas sydän? Ehkä väsymys, lievä kuume ja öisen metsän varjot vain hämäsivät elokuvilla ja sarjakuvilla kyllästettyä päätä?
 
np: Kid Loco - Shewoolf daydreaming
 
Timo Jussila
su 29.12.2002 klo 20.20
353/731
 
Timo Tolvanen - SkateOrDie:
Ehkä ne kummitukset eivät vaan pysty juttelemaan ynm. Kuten jo aikaisemmin sanoinkin että ehkä ne pystyy vaan koputtelemaan ja viskomaan tavaroita ynm.
Ehkä sen takia suuri osa jutuista olisi niin samanlaisia.
 
Otit esille itseasiassa erittäin mielenkiintoisen seikan. On totta, että valtaosa kummitustarinoista sisältää juuri tuota koputtelua sun muita ääntelyjä. Näköhavainnot käsittävät yleensä utuisia, läpinäkyviä ja/tai varjomaisia hahmoja, jotka yleensä vielä liukuvat seinän sisään.
 
Tästä voisi päätellä sen, että kummitukset saattavat olla jonkinlaisia menneiden tapahtumien kuvajaisia, eräänlaisia "nauhoitteita", eivätkä ne siksi reagoi ympäristöönsä millään tavalla. Kummituksen näkeminen olisi teoriassa samanlaista kuin vaikkapa savikiekon soittaminen tai kaitafilmin katseleminen. Ilmiölle saattaa löytyä joskus selityskin: kyllähän esimerkiksi muinaisten saviruukkujen urapintoihin on tallentunut ympäristön ääniä ja niiden tutkiminen synnytti uuden tieteenhaarankin, akustisen arkeologian.
 
Mutta miten on selitettävissä sitten se, että jotkut kummitukset pyrkivät kommunikoimaan. Joskus se pelkkä koputtelukin saattaa olla kommunikaatioyritys, mutta toisinaan myös ihan puheella. Huudot ja puheet sinänsä voi lukea myös tuon tallenneteorian piiriin, mutta jos ne selkeästi osoitetaan elävälle, ollaankin tekemisissä jo kiehtovamman asian kanssa: kummitukset saattavat siis tiedostaa ympäristöään, kykenevät fyysisiin toimiin, esim. esineiden siirtelyyn, ovien avaamisiin, ehkä väkivaltaan, sekä kommunikaatioon tai ainakin sen yritykseen.
 
Ehkä tällaiset kummitukset ovat ns. "välitila"-kummituksia. Kuolleita ihmisiä, joiden psykofyysinen kokonaisuus ei ole kuitenkaan kokonaan poistunut biosfääristä. Kalmo on jäänyt jäljelle. En tiedä millä tavalla tähän ilmiöön vaikuttaisivat mitkään "selvittämättömät asiat" tai epäoikeudenmukaiset kuolinolosuhteet, ainakaan jos se joskus pyritään selittämään.
 
Mutta sitten on tarinoita myös aaveista, joita ei kohdattaessa välttämättä edes tiedä aaveiksi ellei tiedä ko. henkilön varmasti kuolleen. Erilaisia kriisi-ilmestyksiä, esim. aviomies ilmestyy kuolemansa hetkellä toiselle puolelle maapalloa vaimonsa makuuhuoneeseen. Nämä kriisi-ilmestykset saattavat olla ihan elävän ja hengittävän oloisia ja puhua normaalisti. Ehkä tällekin on selitys.
 
Kaverini isosisko, Lotta, kertoi minulle kokemuksensa, jota minulla ei ainakaan kertojan vuoksi ole mitään syytä epäillä. Hän alkoi tapailla miestä, jonka avovaimo oli kuollut johonkin aivosairauteen pari vuotta aiemmin. Lotta oli istunut miehen olohuoneessa miehen ollessa jossain käymässä, kun keittiöön olohuoneesta käveli yhtäkkiä kaksi nuorta naista. Lotta oli hätkähtänyt ja muisteli ajatelleensa, että miksei hän ollut kuullut oven käyvän, koska asunto oli varmasti ollut tyhjä miehen lähtiessä ulos.
 
Toinen naisista oli pysytellyt vaiti, pää painuksissa, toisen kysellessä Lotalta hänen aikomuksistaan miehen suhteen. Lotta oli vastaillut varovaisesti ja kysellyt keitä naiset olivat, muttei ollut saanut selkeää vastausta. Olivat kuulemma olleet outoja, "ihme hämyjä" kertoi Lotta ajatelleensa tuolloin.
 
Juttu kesti vain pari kolme minuuttia, jonka jälkeen naiset poistuivat keittiöön. Siellä he eivät kuitenkaan enää olleet Lotan mennessä sinne. Lotta oli joutunut paniikkiin ja paennut kämpästä. Miesystävä oli soittanut myöhemmin, ja Lotan kerrottua tapahtumista, mies oli surullisena todennut tietävänsä asiasta. Hiljainen nainen oli ollut hänen edesmennyt avovaimonsa, joka ilmestyi silloin tällöin asuntoon. Ilmestys ei puhunut juuri koskaan mitään, koska ei ollut hyväksynyt kuolemaansa. Toinen nainen oli tuntematon, joka tuli joskus avovaimon mukana.
 
Minulla ei ole mitään syytä epäillä, etteikö Lotta kertoisi täysin rehellisesti kokemuksistaan. Juttu on silti todella outo ja kummitustarinaksi poikkeuksellinen. Etenkin se, että tuonpuoleisessa huolehdittaisiin vielä puolison uusista suhteista, tuntuu aika ihmeelliseltä.
 
tomas neste - token
la 4.1.2003 klo 11.25
377/731
 
Tää nyt on ehkä vähän lame mutta tuli mieleen juttu kun tossa pari vuotta sitten olin yksin vaarilassa, keskellä ei mitään, niinkuin vaarilat monesti on. Olin siinä katsellut telkkaa pitkään yöhön ja satuin juuri oleen ulko-oven vieressä kun kahvaa alettiin kääntään, ekaks tietty ajattelin että vaari palaa naisista(tai missä nyt olikin), vaikka ovi-ikkunasta ei kyllä näkynyt mitään. Eikä sieltä muutenkaan kukaan sisään tullut(onneksi). Oli aika spookya kun tajus että se kahva ikäänkuin kääntyili siinä vain itsekseen...
 
Miika Piirola - Paramite
ma 13.1.2003 klo 03.20
379/731
Kerron sitä mukaa kun muistuu mieleen, tai uskallan muistella.
 
Kello oli noin 5:00 ja olin toki nukkumassa. Yhtäkkiä heräsin kovaan rapinaan. Kävin laittamassa erittäin pelokkaana valot päälle. Sen jälkeen lähdin paikantamaan ääntä. Huomasin, että se tulee pari päivää vanhasta leivänpalasesta pöydältäni. "Jaahas, nyt siellä on jo elämää". Odottaen ötököitä halkaisin leivän. Ei mitään. Murensin leivän moneen osaan ja ääni vain jatkui. Siinä vaiheessa juoksin muruset kädessä keittiön roskista kohti. Ääni lakkasi siellä hetken päästä.
 
Jari Kuosmanen - kamina
ke 15.1.2003 klo 14.01
385/731
 
Mummini kertoi aikanaan tarinan ajalta jolloin oli ollut piikomassa. Hän oli ollut peuroita paistamassa kun selkänsä takaa oli kuulunut askelia. Mummi tietenkin talonväeksi arvellut ja kääntynyt kertomaan että ruoka on pian valmista. Selän takana olikin seisonut nuorehko nainen surullisen näköisenä ja viittonut mummille mukaan lähtemisen merkiksi. Nainen oli johdattanut mummin vintille ja osoittanut lattialankkuja itkien.
Kun nainen oli saanut "asiansa" kerrottua oli hän kadonnut yhtäkkiä.
Mummi oli juossut pää kolmantena jalkana ulos koko talosta ja huutanut, luonnollisesti, eiväthän ihmiset tavallisesti noin vain katoile. Talon isäntä oli sitten myöhemmin ottanut asiakseen käydä katsomassa mitä siellä vintillä on ja löysikin melko ikävän yllätyksen.
Lattialankkujen alle oli haudattu pieni vauva, tarina ei kerro paljonko lapsesta oli jäljellä. Mummin kuvauksen perusteella "aavenainen" tunnistettiin entiseksi talon piiaksi, joka oli itseltään vienyt hengen ja jonka tilalle mummi oli päässyt.
Sitä ei käsittääkseni koskaan saatu selville kenen vauva sitten oli. Tuskin entisen piian kuitenkaan, kaipa raskaus olisi huomattu.
 
Omaa kokemusta löytyy ainakin jonkinlaisista selittämättömistä asioista. En ainakaan minä pysty pähkäilemään miten kengät käveleskelevät itsekseen. Niin ne kuitenkin vain leppoisasti etenivät, eteisestä keittiöönpäin, kenenkään koskematta. Kuvittelisin tapahtuneen olevan ns. poltergaist, sillä ne usein liittyvät teini-ikäisiin ja tunteenpurkauksiin. Olin silloin 16 v.
 
Matti Someroja - RoddY
ma 20.1.2003 klo 15.48
391/731
 
Kävipä muuten hassu juttu juuri viikonloppuna. Istuimme Kuuston Mikon kanssa keittiössäni juomassa punaviiniä joskus aamuyöllä/aamulla ja keittiön oven takaa kuului kissan naukumista. Kummatkin sen selvästi kuulivat. No, menin tietysti avaamaan oven päästääkseni Dion keittiöön, mutta eteinen oli tyhjä ja Dio nukkumassa kämppikseni huoneessa, jonka ovi oli kiinni. Totesimme vain, että neämmä mielenkiintoisia asioita tapahtuu ja jatkoimme punkun juontia. Jos olisin ollut yksin ja selvinpäin, olisin friikannut.
 
-M
 
Henri Nykänen - Pölhö
ma 20.1.2003 klo 18.54
394/731
 
Jaah, ja nyt pitäisi kävellä kirjastosta kotiin. KYLLmässä ja PIMEässääähh...
 
Yhden sinertävän valoilmiön olen nähnyt. Istuin pelaamassa Crimson Skiesia, kun pihan vaaleat koivut värjäytyivät siniseksi.Välähdys kesti vain n. neljäsosasekunnin, ja kurkkasin pihalle, että hälytysajoneuvoko sieltä tulee. Tie oli kumminkin autio, ja hiljainen, niinkuin yleensä.
 
Sitten äitini tulee järveltä kävelemästä, ja vakuuttaa että hän oli ystävättärensä kanssa nähnyt saman jutun jäällä, koko "loistossaan". Olivat kuulemma heittäytyneetihan pitkäkseen, luulleet, että jokin tulee päälle.
 
Seuraavana päivänä asiasta oli koulussa paljon keskustelua, ja useat (myös opettajat) vahvistivat tapauksen. Huomenna tarina päätyikin jo ihan Kainuun sanomiin asti.
 
Ja Puolangalla (lähellä Oulua ja Kajaania, mikäli ketään kiinnostaa) asun, tapahtui joskus viime keväällä.
 
Jarkko Pentti - haltija
ti 21.1.2003 klo 15.05
396/731
 
Ite oon ruvennu huomaamaan outoja asioita, kun muutiin uuteen kämppääni vähän aikaa sitten. Talo on valmistettu joskus 1930(ei siis ees mikään kovin vanha)...muuta historiaa en kyllä talosta tiedä. Kuitenkin:
Eräs ilta istuttiin kavereitten kanssa ja lörpöteltiin siinä jotain mukavia. Siinä sitten pauhasi joku hevimusiikki suht mukavalla volumella. Yht'äkkiä volume-nappi painui ihan täysin itestään nolliin. Noh, nostin sen vaan takas ja ajattelin, että jollain on vaan kaukosäädin perseen alla tai jotain. Homma kuitenkin kävi hetken päästä uudelleen...Kävin penkomaan kaukosäädintä, ja löysinkin sen sitten siitä pyödältä. Volume-nappi kuitenkin vaan jatkoi nolliin menemistä...siinä sitten ihmettelin kaukosäädin kädessä, että mitä helvettiä? Pidin volumea sitten kädellä siinä sopivassa kohdassa, että musiikki vielä kuuluis, kunnes stereot meni itestään sitten itestään standby-tilaan. Se kohtaus sit onneks loppu siihen.
Ton lisäks on tavaroita rojahdellu itestään paikoiltaan, seinän läheltä kuulunu kummia rapinoita ja huohotuksia, ja vielä kämpässä haisee välillä ihan sietämättömän pahalle. Ja toi haju ei johdu mistään tyhjentämättömistä roskiksista. Lisäks kämppiksellä on cd-soitin hyppäilly biisejä ja menny yht'äkkiä stoppiin(mm. sisters of mercyn body and soul -biisin aikana :).
Jotenkin tuntuu, et siellä on vaan jotain. Samapa tuo kunhan ei ikinä näyttäydy...saisin varmaan sydänkohtauksen.
 
Atte Niskakoski - hyypiö
ti 21.1.2003 klo 15.36
400/731
 
Mun entinen kaveri väittää että niitten mökin rantaan olisi pudonnut saksalainen pommikone. Niillä oli mennyt sähköt pois päältä ja päälle ja sitten kun ne katsoi ulos nii sieltä järvestä nousi kaksi pilottia ilman päätä ja jalkoja.
 
Jonne Mikkanen
to 23.1.2003 klo 21.07
407/731
 
Hmm, onko kukaan ajatellut että "haamu" yrittää ehkä vain vaikkapa pyytää apua, ja ihmiset juoksevat hädissään karkuun?
 
Tuli mieleen tuosta luuvarasto-jutusta... Ei varmaan olisi kova sana haudata ne luut? Eihän se "haamu" tehnyt mitään *pahaa*, koetti vain ehkä saada huomiota itseensä & luihin? Siis sillä oletuksella että siellä tosiaan OLI haamu.
 
Itsella tapahtui tämmöinen tässä joku päivä sitten... Menin nukkumaan, ja kerkesin löhötä vähän aikaa kun yhtäkkiä kuului semmonen kohtuuluja *kopkopkopkopkopkopkop*, ihan kuin joku koputtaisi ikkunaan. Katsoin, ei mitään. Rupesin uudelleen nukkumaan. Ja hetken päästä uudelleen! Alkoi jo karmia.
 
Sen jälkeen naapurista alkoi kuulua jotain, varmaan sieltä tuli se ääni... Enkä ole hurahtanut, koska seuraavana päivänä äiteekin ihmetteli samaa asiaa. (Ja hän sentään nukkui parin huoneen päässä)
 
Harri Ala-Krekola - Harza
pe 24.1.2003 klo 16.29
416/731
Tässä viime syksynä kun oli helvetinmoinen ukkonen yöllä,ja se jyräytti ihan talon yläpuolella sellasen saatanallisen jyräyksen...Yleensä en herää ukkoseen mutta tähän heräsin, ja silloin samalla kun avasin silmät,niin pojan pattereilla toimiva dinosaurus "heräsi" henkiin,sellanen 40-50cm korkea dino.Se käveli itsekseen eteenpäin ja sen valosilmät loistivat todella aavemaisina pilkkopimeässä huoneessa.
Oli saanut sähkösäväyksen ukkosesta.Kyllä uni ropisi silmistä...Ja en,en nähnyt unta...vaimokin heräsi ja näki saman.Mutta oli aika aavemainen näky keskellä yötä pimeässä huoneessa.
 
Mikko Kärkelä - Werty
pe 24.1.2003 klo 23.54
421/731
 
Kaverin kaverin naapurissa (heh) asuville jehovantodistajille tapahtui tämmöistä. Niiden taloon iski ukkosella salama ja pistorasiat ja sähköjohdot katosivat. Seinissä oli kuulemma vain reiät niin kuin ne olisi jollain siirtimellä siirretty pois. Ei palasia eikä edes nokea. Palokuntakin niitä kuulemma kävi katsomassa.
 
-Werty
 
Tero Suutari - Suttu
ke 29.1.2003 klo 08.43
434/731
 
Ei ehkä ihan kummitusjuttu, mutta hyytävä painajaisunien näky toissayöltä:
Näin unta että sängyn vieressä seisoi vanhahko (kasvoja en nähnyt, jotenkin vain tunsin että vanha) mies, pukeutuneena pitkään mustaan takkiin ja lierilliseen hattuun.
Tämä mies katsoi minua siitä sängyn vierestä, siirtyi sängyn päätyyn, tuijotti sieltä, siirtyi sängyn toiselle puolen ja tuijotti sieltäkin. Sen jälkeen hän siirtyi takaisin sille puolelle sänkyä jossa nukuin ja tarttui oikean käden ranteeseeni kylmällä otteella. Tässä vaiheessa heräsin. Pälyilin hetkisen ympärilleni pulssi suhteellisen korkealla ja sain taas unen päästä kiinni.
Vajaan tunnin kuluttua näin saman unen ja heräsin taas. Sama tapahtui vielä kaksi kertaa, noin tunnin välein. Viimeisellä kerralla jo lähestulkoon huusin ääneen herätessäni. Eilen illalla nukkumaan mennessäni en ollut turhan rauhallinen.
 
Miika Laurila - Reaver
ke 29.1.2003 klo 11.00
435/731
Minulla oli todella kumma tuntemus pari viikkoa sitten. En aluksi ajatellut kertoa sitä täällä, koska vaikuttaa keksityltä. En väitä, että tähän liittyy kummituksia tai mitään muita ufoja. No, uskokoon kuka haluaa, mutta here comes:
 
Pari viikkoa sitten heräsin kouluun klo 6.40. Nousin normaalisti ylös; luin lehden ja söin vähän aamiaista. Kelloa katsoin ja totesin, että eihän tässä ole vielä mikään kiire kouluun, joten päätin pedata sängyn jo nyt, ettei tarvitse sitten koulun jälkeen. Asettelin siinä tyynyjä, kunnes selässä meni todella oudot vilun väreet. Sitten suoraan sanottuna säikähdin, kun tunsin selkeästi jonkun läsnäolon huoneessani. Tunsin ihan selvästi, että joku seisoo vieressäni. Ketään ei näy, on hiljaista. Se tunne oli sama kuin on jonkun ihmisen kanssa samassa huoneessa. Onko se nyt joku "aura" vai mikä, minkä jokaisesta ihmisestä sanotaan lähtevän. Mutta jonkun läsnäolon pystyin ihan varmasti aistimaan/vaistoamaan. Niin, ja kyseessä ei sitten ollut mikään "musta tuntuu, että ehkä"-ilmiö.
 
Markus Jokinen - Sleepwalker
su 2.2.2003 klo 20.03
438/731
 
Pari vuotta sitten heräsin eräänä syysyönä kovaan ukkoseen. Jyrinä oli voimakasta ja myrsky ilmeisesti aika lailla kohdalla. Menin keittiöön juomaan enkä jaksanut laittaa valoja päälle. Uni kun ei tullut, menin pimeään olohuoneeseen (toisessa kerroksessa) jonka isoista ikkunoista katsoin laajahkolle takapihallemme. Aluksi täysi pimeys. Salaman välähdys. Sateen läpi näin pitkän hahmon tummissa sadevaatteissa joka seisoi takapihallamme ja haravoi lehtiä(!) Ei se naapuri ainakaan ollut. Kello oli jotain kaksi yöllä. Painauduin lasia vasten ja katsoin taas. Välähdyksen ajan näin saman hahmon, tällä kertaa kyyristyneenä maahan. Alkoi tosissaan pelottaa! Olisi toisaalta tehnyt mieli mennä katsomaan kuka siellä oli mutta rohkeus ei riittänyt. Peräännyin pois ikkunasta. Seuraavan välähdyksen aikana katsoessani hahmo oli kadonnut.
Ei tullut nukkumisesta yhtään mitään sinä yönä!
 
Timo Jussila - Consigliere
ke 26.2.2003 klo 22.04
452/731
 
Pidänpä tätä nyt jo legendaarista ketjua vielä hengissä kertomalla teillekin jutun, jonka kuulin työkaveriltani tässä yksi päivä. Kun hän oli ollut oikein pieni, vasta vuoden vanha, oli hänen isoisänsä isä kuollut. Perinnönjaossa edesmenneen tavaroista siirtyi työkaverini perheelle mm. wanha kirstu, ja sen sisältämät liinavaatteet. Kirstun päällä vanhus oli tavannut istuskella silloin, kun talossa oli ollut vieraita.
 
Kun työkaverini oli oppinut pari vuotta myöhemmin puhumaan, hän oli yllättäen kysynyt äidiltään: "Äiti, miks toi setä istuu aina tossa?" ja osoittanut kirstua. Samalla oli selvinnyt, miksi hän ei ollut pitänyt kirstusta eikä kiipeillyt sen päällä leikkiessään. Samaa hän oli udellut vielä muutamaan otteeseen myöhemmin, kunnes hänen syvästi (taika)uskovainen äitinsä siirrätti kirstun jonnekin.
 
Lapset näkevät enemmän, koska eivät vielä tiedosta, mitä kuuluu nähdä maailmaa katsoessaan, vähän niinkuin kissat ja koirat. Ties mitä sitä itsekin on aikoinaan nähnyt.
 
Hannes Mäkinen
ke 26.2.2003 klo 23.17
455/731
 
Koska joku typerys meni herättämään tämän aiheen vielä kerran kuolleista, saatte luvan kestää taas typerryttäviä kokemuksiani unen seinämän takana:
 
"Viime yönä se tuli taas käymään, kutsun sitä Nimettömäksi. Se tulee aina silloin tällöin vierailemaan unihoureissani, tosin näin vanhemmiten yhä harvenemassa määrin, onneksi.
 
Oli siis aamuyö, kun heräsin. Huone oli hämärä, mutta avoimesta ikkunasta tulviva kuun valo värjäsi pimeyden osittain heikon sinertäväksi. Oloni oli jotenkin epävarma, aavistin että jokin ei ole aivan kohdallaan. Makasin vain hiljaa selälläni, liikkumatta, kuin jokin vaara uhkaisi minua. Sitten se iski, kuin miljoona volttia.
 
Tunsin taas kauhun iskeytyvän läsnäolon, vaikken nähnyt tai kuullut mitään. Se alkoi virrata lävitseni ja täyttää aivoni puhtaalla, luonnottoman tuntuisella kauhulla. Olin kokenut sen niin monta kertaa aiemmin, että vaistomaisesti aloin pyristellä sitä vastaan. Sitten huomasin, kuinka yht'äkkiä sukelsin unen seinämän lävitse ja heräsin, tällä kertaa oikeasti, yhtä pimeään ja sinertävään huoneeseen kuin missä olin äsken, mutta jonka ympäristö oli turvallisen rauhallinen..."
 
Huomaa, että olen lukenut taas kauhupokkareita. Huomenna ottaa päähän, kun huomaa millaista sontaa sitä on tullut yöllä taas kirjoiteltua.
 
Joka tapauksessa tuo juttu on tosi. Tuo ärsyttävä ilmiö toistuu aina silloin tällöin unissani ja se sekoittuu käsittämättömällä tavalla todellisuuteen. Tuon kokemuksen jälkeen, vaikka on väsynyt, ei pysty hetkeen nukkumaan kun hätkähtää heti uneen päästyään uudelleen samaan ilmiöön. Ilmeisesti hermot ovat jotenkin yliherkät tai jotain. Tämä nyt ei liity mitenkään kummituksiin tai mörköihin, mutta se tuntuu kuitenkin mystiseltä. Unethan ovat toinen maailmamme.
 
Nyt menen nukkumaan, toivottavasti saan olla rauhassa.
 
Anssi Kemppainen - -Anzi-
to 27.2.2003 klo 21.31
459/731
 
Tämä ei varsinaisesti liity kummituksiin tai vastaaviin. Muuten vain jännä tapaus. Henkimaailmaan tavallaan kuitenkin liittyy...uskonnolliseen sellaiseen. Eräs 10:stä käskystä menee jotenkin näin : Älä lausu Herran, sinun Jumalasi nimeä turhaan...jotain tuonne päin.
 
Tässä oli vast'ikään maantiedontunti aluillaan ja siinä istuskeltiin ja opettajakin oli paikalla. Sitten eräs kaverini tuli ovelle ja karjaisi että maantiedontunti on peruttu koska terveydenhoitaja halusi pitää terveystiedon tunnin juuri sillä tunnilla. Maantiedon opettajalla olisi ollut jotain tärkeitä juttuja opetettavana tässä kokeen alla, mutta kun se ei ollut mahdollista hän sanoi : "No voi Jesus Christ!" siinä samassa luokan ovi pamahti kiinni! Ja jutun juju on siinä...että luokka jossa olimme, oli uskonnonluokka. Olipas se jännä...Heh!
 
Juha Kortet
ti 11.3.2003 klo 23.02
475/731
Harmi vaan kun löysin tän ketjun vasta vähän aikaa sitten...
 
Itelleni on sattunut tällainen tapaus:
 
Olin yötä tyttöystäväni kämpällä (kyseessä on muuten kerrostalo,
jossa asuu enimmäkseen vanhuksia) ja lähdin yöllä ennen kahtatoista keittiöön juomaan,
tyttöystäväni oli jo nukahtanut makuuhuoneeseen joka sijaitsi keittiön ja vessan välissä.
(asunnossa ei ollut muita kuin minä ja tyttöystäväni) Kun olin saanut juotua,
lähdin keittiöön yhdistettyyn olohuoneen (asunto on yksiö) suuntaan katsomaan kelloa,
joka sijaitsi päinvastaisessa suunnassa vesihanista.
Olin juuri tullut parin metrin päähän olohuoneesta kun kuulin keittiöstä äänen,
joka muistutti nesteen nielemistä (tiedättehän,) ja heti perään kuului "aah" niinkuin joku olisi sammuttanut kovan janonsa.
Lähdin katsomaan vessaan olisiko tyttöystäväni siellä juomassa tms., eipä ollut, hän oli nukkumassa makuuhuoneessa.
Aika outo tapaus etten sanoisi, ääni siis kuului läheltä ja selvästi.
Muista asunnoista kuuluu kyllä kaikenlaisia ääniä yöllä, mutta noin vaimea ääni ei kuulu asunnosta toiseen.
Lisätään vielä että tyttöystäväni kotona asui joku joskus ennen sotia orvoksi jäänyt henkilö,
joka oli myöhemmin omistanut kyseisen asunnon,
henkilö oli kuollut joitakin vuosia sitten vanhuuteen (näin uskoisin.)
olisikohan henkilöllä jotain tekemistä asian kanssa?
 
Toni Kemppainen
ti 18.3.2003 klo 01.14
483/731
 
Faija kertoi kuinka eräänä yönä yksin nukkuessaan joku repi häntä kohti sängynreunaa, ja sai iskua. Oli kuulemma joutunut pitämään sängysta kiinni ettei lentänyt laidan yli. Siis kämpässä ei ollut ketään muuta kuin hän.
 
Oli seuraavana päivänä saanut kuulla että hänen vanha kaverinsa oli tappanut itsensä juuri kyseisenä yönä. Arvoituksellisemma(?) jutusta tekee se että faija kertoi joskus tehneensä kaverinsa kanssa sopimuksen että jos joskus toinen kuolee, tulee hän "näyttäytymään" toiselle.
Spookie...
 
Ja isovanhemmilta kuulin lätinöitä, kuinka isoisovanhemmat olisivat myöskin käyneet ilmoittautumassa kuolemansa jälkeen. Mm. mummi oli kuullut tiskatessaan kuinka joku soitteli pianoa ihan vähän aikaa. Mummi oli mennyt katsomaan olohuoneeseen luullen että kissa olisi kävellyt pianon koskettimilla. Mutta ei, koskettimien luukku oli kiinni, kissa nukkui ihan muualla samoin kuin faijani ja setäni (skidejä). Oli kuulemma mummi tajunnut hänen isänsä kuolleen. Kuten seuraavana päivänä sai tietää.
 
Rolf Jacksen - henchman
ti 18.3.2003 klo 14.27
485/731
 
Kummitustarina kesämökiltämme;
Haapasaari on ollut auvoisista ajoista asti luotsikylä Suomenlahdella. Krimin sodan aikana englannin laivasto ohitti erittäin karikkoisen saariston matkalla avomereltä Ruotsinsalmen linnoituksen kimppuun. Paikalliset luotsit pakotettiin luotsaamaan purjealuksia. Matti niminen luotsi ajoi tahallaan sotalaivan karille (miksi?), hyppäsi uimaan ja nousi niemen rantaan. Engelsmannit kuitenkin tulivat veneellä perässä ja teloittivat miehen.
 
Niemi on nykyään nimeltään Matinniemi ja sanotaan, että hänen vaimonsa vaeltaa öisin siellä. Vanhat asukit välttelevät kuulemma paikkaa.
 
Mökkimme on sadan metrin päässä, enkä ole saanut kummituksesta hyvää valokuvaa. Lupaan lähettää sellaisen heti tänne Pelitiin, kun onnistun!
 
Mika Tarkiainen - taxme
pe 21.3.2003 klo 20.25
505/731
 
Tällä ketjulla alkaa olla jo sen verran ikää, että laitan oman kokemukseni mukaan. Olen kertonut tämän aiemmin jossain vanhemmassa ketjussa, mutta se on jo häipynyt ajat sitten.
 
Olin perheemme kesämökillä yksin nukkumassa ja edessä oli kesätyön viimeinen päivä. Vanhempani olivat joutuneet lähtemään kaupunkiin, kun isäni sai yllättävän sairaskohtauksen pari päivää aiemmin. Kaikki oli kunnossa, lääkärit sanoivat ja isä oli tarkkailussa. Herään aamulla mökin kamarissa, on jo valoisaa ja makoilen silmät puoliummessa sängylläni. Sitten kuulen keskustelua pirtin puolelta, kuulen poikkeuksellisen selvästi äitini juttelevan siskonsa kanssa, joka asuu muutaman sadan metrin päässä mökistämme. Keskustelu menee näin:
 
"Miten se voi olla mahdollista että Pekka (isäni) menee kuolemaan tuollaiseen peruna tautiin?" sanoo äitini, valittavalla äänellä.
 
Hänen sisarensa vastaa siihen jotain ja tuon lauseen jälkeen olen niin hereillään kuin olla voi, loikkaan sängystä pirtin ovelle ja riuhtaisen sen auki. Ei ketään. Ovet lukossa. Koira herää sänkyni vierestä ja katselee minua ihmeissään.
 
Keskustelu kuului vielä silloin kun olin liikkeellä. Äitini oli sadan kilometrin päässä ja hänen siskonsa kotonaan siinä naapurissa.
 
Myöhemmin päivällä kesken töiden minulle soitetaan ja ilmoitetaan että isäni on kuollut.
 
Etiäiseksi tätä kaiketi nimitetään. En koskaan ole herännyt nopeampaa, kuin tuolloin kun tajusin, että mökin pitäisi olla tyhjä. Kaipa tuon jotenkin voi laittaa alitajunnan piikkiin kun se isäukko oli lähtenyt ambulanssilla sieltä mökiltä, vaikka olikin toipumaan päin.
 
T/Mika
 
Mika Tarkiainen - taxme
pe 21.3.2003 klo 20.25
505/731
Tällä ketjulla alkaa olla jo sen verran ikää, että laitan oman kokemukseni mukaan. Olen kertonut tämän aiemmin jossain vanhemmassa ketjussa, mutta se on jo häipynyt ajat sitten.
 
Olin perheemme kesämökillä yksin nukkumassa ja edessä oli kesätyön viimeinen päivä. Vanhempani olivat joutuneet lähtemään kaupunkiin, kun isäni sai yllättävän sairaskohtauksen pari päivää aiemmin. Kaikki oli kunnossa, lääkärit sanoivat ja isä oli tarkkailussa. Herään aamulla mökin kamarissa, on jo valoisaa ja makoilen silmät puoliummessa sängylläni. Sitten kuulen keskustelua pirtin puolelta, kuulen poikkeuksellisen selvästi äitini juttelevan siskonsa kanssa, joka asuu muutaman sadan metrin päässä mökistämme. Keskustelu menee näin:
 
"Miten se voi olla mahdollista että Pekka (isäni) menee kuolemaan tuollaiseen peruna tautiin?" sanoo äitini, valittavalla äänellä.
 
Hänen sisarensa vastaa siihen jotain ja tuon lauseen jälkeen olen niin hereillään kuin olla voi, loikkaan sängystä pirtin ovelle ja riuhtaisen sen auki. Ei ketään. Ovet lukossa. Koira herää sänkyni vierestä ja katselee minua ihmeissään.
 
Keskustelu kuului vielä silloin kun olin liikkeellä. Äitini oli sadan kilometrin päässä ja hänen siskonsa kotonaan siinä naapurissa.
 
Myöhemmin päivällä kesken töiden minulle soitetaan ja ilmoitetaan että isäni on kuollut.
 
Etiäiseksi tätä kaiketi nimitetään. En koskaan ole herännyt nopeampaa, kuin tuolloin kun tajusin, että mökin pitäisi olla tyhjä. Kaipa tuon jotenkin voi laittaa alitajunnan piikkiin kun se isäukko oli lähtenyt ambulanssilla sieltä mökiltä, vaikka olikin toipumaan päin.
 
T/Mika
Mika Tarkiainen - taxme
pe 21.3.2003 klo 22.30
506/731
 
Laitetaans nyt sitten ne loputkin, kerran ryyppyreissun jälkeen heräsin keskellä yötä johonkin ja tarkastelin huonettani. Vahvistimen hornanhehkuisessa oranssissa valossa näin kun kaksi hehkeää tyttölasta lesboili nojatuolissani. Minä nousin kyynärpääni varaan makuulta ja katsoin touhua hetken ja aloin että tulkaapas tänne niin molemmat katosivat! Minulla oli tapana nuorempana jättää musiikit soimaan repeatilla hiljaa nukkumaan mennessä, siitä johtui että vahvistin valaisi huonetta. Tais olla Black Sabbath kun silloin soi.
Nimismies20.02.2004 22:59:05
Petri Mälitty - Kolmas Cowboy
pe 18.4.2003 klo 15.51
509/731
 
Näitä valoilmiöitä on usein tullut nähtyä minunkin. Yksi oli erään pikkuisen "vuoren"(n.70-100 metriä korkea)juurella. Olin serkkuni luona kylässä, Ja tämän kysyeisen vuoren takaa alkoi kajastaa Valoa. Hetken päästä menimme serkkuni ja tämän isän kanssa kävelyttämään koiraa, ja juuri silloin pongahti tämän vuoren takaa kolme pallomaista valoa ja ne pyörivät aivan hillittömästi. Sitten ne laittoivat jonkin spurtin päälle ja kiihdyttivät jonnekin horisonttiin.
 
Toinen tapahtui keskellä kesää, kun olin n. yhden tai kahden aikaan yöllä netissä chattaamassa, niin jostain tuli vähän alle kolmen sekunnin kestoinen tulipunainen välähdys. Ihmettelin sitä aikani ja jatkoin chattailua. Kun katsoin Nokian Uutisista ja Aamulehdestä seuraavana ja sitä seuraavana päivänä, en löytänyt tapahtuneesta mitään sanaa. Tuskin minä sitä itse yksikseni näin, voin vannoa ettei se valo ollut mielikuvituksen tuotetta!
 
Jari Kuosmanen - kamina
ma 5.5.2003 klo 14.49
521/731
I
han tuoreena tapauksena voisin kertoa seuraavan tarinan. Se on tosin toisen käden kautta tapahtunutta, mutta luotan kyllä omaan äitiini.
Äiti oli ollut Sulkavan vanhainkodilla vierailulla vanhan naisihmisen luona. Hetken siinä rupateltuaan oli rouva tuijottanut huoneen nurkkaan silmät pyöreinä ja sen jälkeen pyysi hätääntyneenä äitiäni pitämään häntä kädestä. Sama toistui hetken päästä uudelleen. Illalla nainen kuoli.
 
Rouva ei ollut kommentoinut näkemäänsä mitenkään, oli vain sanonut tuntevansa olonsa turvattomaksi.
Samoja tarinoita kuulee jatkuvasti vanhustyössä kun omaiset kertovat vanhustensa poisnukkumisesta.
 
-Jutta Kontinen - Jude
 
Oskari Lappalainen - Lavosin Kultin Johtaja
ti 8.7.2003 klo 18.21
550/731
 
Isäni kertoo tälläistä: Kun hän oli pikkupoika, niin hän pystyi kuulemaan useina talviöinä askeleet jotka menivät navettaa päin. Isä piti niitä mielikuvituksen tuotteena, kunnes hänen äitinsä kysyi eräs yö että kuuleeko isäni samat äänet kuin hän. Kerrotaan että eräällä laitapuolen kulkijalla olisi jäänyt sopimukset kesken navetassa...
 
Markus Jokinen - Mastodontti
ti 8.7.2003 klo 16.51
549/731
Perskeles, tännehän pitääkin muuten tulla kertomaan uusimmista kauhun hetkistä...
 
Toissailtana olin yksin kotona (iso kaksikerroksinen omakotitalo), porukat mökillä, minulla oli han moo do -leiri edellisenä päivänä jonka vuoksi jäin kotiin.
Kello lähenteli puoltayötä, ulkona hämärsi jo uhkaavasti.
Laitoin ovet säppiin huolellisesti, myös parvekkeen ovet, sillä itse ainakin pystyn hyppäämään takapihan kaivonkannelta parvekkeen kaiteeseen kiinni roikkumaan ja kapuamaan siitä ylös. Tämäkin kävi mielessä, sitä alkaa kuvitella liikoja kun on yksin tämmösessä lukaalissa...
 
Sitten se tapahtumien kirjo alkoikin. Kävin vielä keittiössä ottamassa lasillisen fantaa, kun katseeni osui etupihan ajotien päätyyn (etäisyys ikkunasta n. 10 metriä). Monta kertaa aikaisemmin näkemäni mies, joka asuu lähellämme, oli taas talomme edessä. Tuo päälle kuusikymppinen mies on seudullamme kartettu. Kulkee kaiket päivät mustissa hautajaisvaatteissaan ja tykkää katsella muiden pihoihin. Epämääräistä juttu kulkee että olisi yrittänyt tappaa vaimonsa ja tämän lähdettyä, seonnut täysin. Eipä pidä kaikkea uskoa mitä kuulee mutta todistettu on että kyseinen mies on paikkakuntamme hautausmaalla kaivertanut nimikirjaimensa erään naisen hautakiveen, useimmat puhuvat että tuo nainen olisi miehen karanneen vaimon äiti.
 
Miehen oma piha on siinä mielessä jännä että sinne näkee vain yhdestä aukosta tiheässä pusikossa sen edessä. Tuostakin aukosta näkee ohi kävellessään vain sen saman mitä joka päivä; samat repalaiset lakanat roikkuvat pisimmällä pyykkinarulla mitä olen ikinä nähnyt ja peittävät talon. Joskus 10-vuotiaina uskaltauduimme kaverin kanssa käymään yöllä miehen talon edessä. Näky oli pimeänä talviyönä todella pelottava.. Aavemaisen valkeat lakanat lepattivat narulla talviyön tuulessa, itse talossa oli epämääräisen punainen valo yhdessä ikkunoista. Tämäkin riitti jo siihen että kaverin kanssa juostiin jo karkuun. Samana yönä, noin puolta tuntia myöhemmin, kyseinen mies käveli talomme ohitse, katsellen pihaamme.
 
Nyt, lähes kuusi vuotta myöhemmin, tuo samainen mies oli taas talomme edessä. En ole varma näkikö hän minua, sillä keittiössä ei ollut valoja kun join siellä mutta minä ainakin näin hänet. Samassa mustassa puvussa kuin ennenkin, hän seisoi ajotiemme päädyssä, katsellen kohti samaa ikkunaa jonka takana minä join fantaa, pulssi vähitellen kohoillen. Kohta mies käveli katua eteenpäin, tullen pääovemme edessä olevalle postinhakureitille. Mieleni teki itse asiassa tässä vaiheessa mennä juttelemaan miehelle, uteliaisuudesta sillä en usko puoliakaan mitä hänestä on sanottu mutta tämä into hiipui kun hän astui pihamme puolelle (!). Siinä hän seisoi laatoituksellamme, katsellen tällä kertaa pääovea kohti. Hyi helvetti sitä paniikin tunnetta, alkoi kädet syyhytä siihen malliin että poliisi tänne ja heti mutta maltoin mieleni, en usko että mies oikeasti vaarallinen on. Vielä noin minuutin verran vahdin miestä ikkunastamme, tuona aikana hän tuli muutamia askelia lähemmäs mutta pysähtyi pian ja kääntyi takaisin, poistui pihaltamme mutta katsoi viimeisen kerran vielä uhkaavan näköisesti keittiön ikkunaa jonka takana minä sitten yritin siinä saada juotua fantaani tärisevin käsin.
 
Varmistin tämän jälkeen että mies todellakin oli lähtenyt, ja että ovet olivat kunnolla lukossa. Menin alakertaan (mäkeen rakennettu talo, sisäänkäynti ja etupiha yläkerran puolella). Asia ei minua enää hirveän paljoa mietityttäny, kaivoin Rukajärven tien hyllystä ja aloin tapittaa sitä, yrittäen unohtaa koko jutun.
 
Tiedättehän kun on yksin kotona, ja kun varsinkin yöllä alkaa kuulla ääniä? Tässä vaiheessa kirosin sitä että asun omakotitalossa. Se on vaan niin että vaikka mitään ei oikeasti kuulisi, mieli tekee kepposia ja luulee kuulevansa vaikka mitä. Se on uskomatonta kuinka paljon ääniä voi kuvitella.
 
Taisi olla legendaarisesti juuri se yön pimein hetki joskus yhden jälkeen, kun ne äänet alkoivat. Rätinän, paukkeen ja perkeleiden yli jotka telkkarista tulivat, kuulin yläkerran käytävän pitkiä mattoja vasten hankautuvia, laahaavia askelia. Pysäytin videon ja laitoin volyymin nolliin ja kuuntelin. Taas ne perkele kuuluivat. Voitte nyt varmaan kuvitella että aiemmin tuona yönä tapahtuneen jälkeen, olin hyvin vainoharhainen ja saatoin kuulla vaikka mitä. Mutta siellä ne perkeleen äänet olivat. Kyllä se laahaaminen jossain vaiheessa loppui, ja kun luulin jo että ne loppuivat, ja otin happea välillä, kuului jotain pahempaa.
 
Tiedättekö äänen kun äiti tai iskä tulee kotiin töistä? Ovi pamahtaa kiinni, kuuluu pari kopisevaa askelta äidin korkokengistä tai isän kusiluikkareista, sitten kilahtavat auton avaimet pöytää vasten, äänen voimakkuus siitä riippuen kuinka kusinen työpäivä oli ollut.
 
Kuulosti lähinnä siltä kuin isä olisi saanut potkut töistä, naarmuttanut autoaan kotimatkalla ja tullut kotiin niin vittuuntuneena kuin mahdollista. Mutta isä ja äiti olivat mökillä, satojen kilometrien päässä, jos ei isä niin kukas sitten?
 
Tämä oli koko yön kusisin vaihe, istua paska jäykkänä tv-huoneessa ja odottaa että joku tulee sisään. Kyllä ne äänet sitten taas loppuivatkin. Odotin arviolta viisi minuuttia että jotain uutta kuuluisi, mutta kun ei (nyt saa nauraa), aloin etsiä jotain kättä pitempää.
 
Harmikseni nunchakuni olivat yläkerrassa, joten jouduin tyytymään krokettimailan varteen jonka nappasin alakerran eteisen nurkasta. Ja nyt olen tosissani, minua ei ole ikinä pelottanut niin paljoa kuin sinä yönä, näytin todennäköisesti sen verran naurettavalta kuin mahdollista vain on kun hiippailin alakerrassa vähän alle metri puutavaraa kädessäni, odottaen jotain psykopaattia nurkan takaa joka sekunti. Metri metriltä etenin ja "varmistin" alakerran, sitte tulinkin yläkerran rappusiin. Ylhäällä oli pimeää mutta riemukseni sainkin sinne valot alakerran katkaisijasta. Tutkin paska jäykkänä yläkerrankin, löytämättä mitään, edes pahamaineisen kirjastohuoneen nojatuolin takaa. Menin sitten vain takaisin alakertaan, tv-huoneeseen. Laitoin leffan pyörimään, äänet KOVALLE. Toisella silmällä valvoin huoneen ovea. Aloin siinä sitten odottamaan aamunkoittoa. Tekstasin tilanteestani kaverilleni joka sai kuulemma elämänsä *REPS* TM:t. Kuulostin kuulemma niin vainoharhaiselta kuin vain mahdollista.
 
Aamu tuli sitten lopulta ja pystyin nukahtamaan, ja heräsinkin vielä.
 
Koko jutussa ei ollut mielestäni mitään muuta yliluonnollista kuin että miten ihmisen mieli voi tuottaa niinkin yksityiskohtaisen äänen kuin "Iskä tulee kotiin"?
Kaikki oli niin todellisen kuuloista kuin vain olla voi. Kiroan isot omakotitalot, hullut naapurit sekä oman liian tuotteliaan mielikuvitukseni.
Toivon että ymmärrätte tilannettani, olinhan sentään juuri nähnyt tunkeilijan pihallamme. Sen vielä uskon että erehdyn kuulemaan talon normaalit taustaäänet laahaavina askelina, mutta kieltäydyn uskomasta sitä että oma mielikuvitus voisi tuottaa jotain jälkimmäisen äänen tapaista. Joka voi tarkoittaa vain yhtä asiaa...
Joku todella oli talossani
 
-The Mastodont has spoken
 
Lassi Lapintie - Larryboy
ti 8.7.2003 klo 18.24
551/731
 
Itselleni ei ole muuta tapahtunut kuin että kuulin yöllä asunnossamme (kerrostaloasunto, joka rakennettiin juuri kun muutimme, eli ei aikaisempia asukkaita)äänen, joka kuulosti kuin olohuoneessa olisi kävelty puukengillä. Kaikki nukkuivat jo minua lukuunottamatta, mutta n. 15 sekunnin kuuntelemisen jälkeen huusin kuka siellä oli. Äänet lakkasivat kuin veitsellä leikaten. Hetken päästä toinen kissoistamme töpötteli huoneesta. Ääni ei myöskään ollut omasta päästäni, sillä toinen kissoistamme oli jalkopäässäni, ja sekin huomasi äänen. Seuraavana aamuna kyselin, mutta kukaan perheestäni ei ollut kävellyt olohuoneessa yöllä. Olohuoneen puukengät olivat entisellä paikallaan.
 
Äitini taas on asunut kartanossa, jonka vanhimmat osat ovat peräti 500-vuotiaita, ja maineen mukaan talossa oli piiloteltu mm. kasakoita. Ullakolta kuuluikin öisin selviä marssin ääniä. Et silleen.
 
Oskari Lappalainen - Lavosin Kultin Johtaja
ti 8.7.2003 klo 18.34
553/731
 
Tämä on luutavasti harhaa/unta/unihalvaus mutta kerron kuitenkin.
 
Oli kesäyö eikä minua oikein nukuttanut. Sitten rupean kuulemaan tassun ääniä portaikossa. Siinä ei ole mitään omituista, sillä meilä on kaksi koiraa. Makaan sängyllä ja huomaan että jonkinnäköinen "hohde" tunkeutuu oven lävitse. "Hohde" muistutti kutakuinkin koiraa, ja se hohti punaisena. Ensimmäinen ajatus mikä päähäni tulee on se että kuollut koiramme (meiltä kuoli koira noin vuotta ennen tapahtumaa) on tullut kummittelemaan. Hetken päästää huoneen lämpötila nousee ja palohälytin rupeaa soimaan. Samalla hohde häipyy ja hetken kuluttua vanhempani ryntäävät huoneeseen ja repivät palohälyttimen patterit irti.
 
Lauri Isotalo - Isotalo
ti 8.7.2003 klo 21.14
556/731
 
Noin yleisesti en usko kummituksiin tai muuhunkaan huuhaahan, mutta minulle sattui pari vuotta sitten hyvin outo tapaus. Porukat lähtivät jonnekkin ja tätini oli tulossa katsomaan pikkusiskoni perään. Itse jäin kotiin siksi aikaa että täti tulisi. Ketään muita ei ollut talossa. Vanhempani lähtivät ja jäimme eteisen viereiseen huoneeseen odottamaan. Noin puoli tuntia vanhenpieni lähdön jälkeen kuulin selvästi tätini huutaneen pikkusiskoni nimeä yläkerrasta. Ennen kuin ehdin sanoa mitään, pikkusiskoni huusi jotain takaisin. Tämän jälkeen ei kuulunut mitään. Aloin ihmetellä miten tätini oli päässyt ovesta sisään ja yläkertaan kuulemattani, mutta menin kumminkin katsomaan ylhäältä. Ei ketään. Sitten menin vielä katsomaan kellaristakin, ei niin ketään. Menin takaisin ensimmäiseen huoneeseen jossa pikkusiskoni odotti hämmästyneenä. Kysyin vielä varmistukseksi kuuliko hänkin äänen, johon hän vastasi kyllä. Tätini tuli lopulta vajaan tunnin päästä ja kun kysyin häneltä tapauksesta, ei hän tajunnut yhtään mistä puhuin.
 
Aleksi Luukka - E-roy
ke 9.7.2003 klo 03.54
561/731
 
Tässä teille tulee niin hirveä unipätkä, joka jatkuu vielä jälkeenpäin, ettei mitään jakoa(irkistä pastesin, kun joku muu pastes sen sinne)
 
Näin painajaisunta, jossa olin jossain isossa huoneessa, ja siellä oli uskomattoman kylmä. Näin sellaiset vääntyneet naisen kasvot, jotka seurasivat minua, oli silmäni sitten auki tai kiinni. Yhdessä vaiheessa unta nainen alkoi kirkumaan jotenkin helvetillisesti, ja se kirkuna vain jatkui ja jatkui, ikäänkuin loopattuna. Tämä ääni sai minut jostain syystä pakokauhuun, ja sätkin, juoksin, kierin ja huusin unessa, mutta mikään ei auttanut.
 
Yleensä täydellisen paniikin aikana painajainen juuri loppuu, mutta tämä kesti tuskaisen pitkään. Lopulta tuli ihana herätys. Nousin sängystä ylös aivan märkänä hiestä, ja päätin lähteä samantien suihkuun. Matkalla alakertaan minua pelotti koko ajan, jos vain kuulisin sen äänen uudestaan..
 
Riisuin, ja menin suihkuun. Avasin hanan, ja saman tien se kirkuna alkoi taas! Kuulin sen vaimeampana, ihan kuin huuto olisi tullut vastakkaisen seinän takaa. Kun katsoin seinää päin, niin seinän läpi tuli ne karmeat, vääntyneet kasvot. Tipuin lattialle polvilleni, rupesin itkemään ja luulin pyörtyväni.
 
Sitten äiti tuli suihkuhuoneeseen ja löysi minut polviltani maasta itkemässä. Kello oli neljä aamuyöstä. Olin niin paniikissa että löin äitiä käteen kun hän yritti tarrata siihen, ja rääkäisin.
 
En saanut enää unta koko yönä. Olin koko seuraavan päivän koulussa täysi hermokimppu, pelkäsin koko ajan että se huuto alkaisi ja saisin taas jonkun kohtauksen. 2 päivää se kesti, ja lopulta nukahdin, 52 valvotun tunnin jälkeen.
 
En nähnyt enää sitä unta, mutta nykyään, vuosi tapahtuman jälkeen, minua nytkin pelottaa jos se huuto alkaisi, kun taas muistan koko tapahtuman. Aivan varmasti joudun hoitoon jos näen sen unen uudestaan.
 
Aleksi Luukka - E-roy
ke 9.7.2003 klo 04.26
562/731
 
No joskus tokaluokkalaisena, kun minulle ERITTÄIN rakas lappari kuoli. Itkin surkeasti vielä sängyssäkin ja satuin huokaisemaan hurtan nimen: "adi"
no sitten kuului olohuoneesta kaapaisusarja a'la viiskytkilonen pitkäkynsinen labradorinnoutaja nousee makuulta pystyyn ja selvää kävelemistä ilmaisevaa kynsien lattiaan kaahimista jotka tulivat kohti huonettani.
 
olin siinä sitten pelosta ja suunnattomasta ilosta sekaisin, ja jäin odottelemaan tuota niin tuttua ääntä. No sitten se lakkasi eikä mitään tullut näkyviin, edes vilausta pimeässä olkkarissa. Petyin älyttömästi, mutta menin kyllä vanhempieni väliin nukkumaan.
 
Jussi Hamunen - Desticon
ke 9.7.2003 klo 16.53
567/731
 
Aah, yksi suosikkiketjuistani alkoi jälleen sykkiä elämää!
 
Talomme ei ole kovin vanha, noin 20-vuotias. Silti täällä on jonkinlaisia ääniä, lähinnä väliseinien naksetta. Tällaisiin ääniin ei kiinnitä huomiota päivisin, mutta iltayöstä tämäkin talo hiljenee. Minulla taasen on tapana lukea sänkyssäni pitkäänkin yöhön asiaankuuluvan lampun avulla.
 
Eräänä iltana siirryin jälleen kiinnostavan kirjan pariin. Oli todella hiljaista, sivun kääntämisestäkin lähti hyvin kuultava ääni. Lopulta silmäni eivät enää pysyneet kovin kauaa kerralla auki, ja päätin vetäytyä unten maille.
 
Sammutin valon ja käänsin kylkeä. Vähitellen uni alkoi vallata alaa, kunnes yhtäkkiä alkoi kummallinen äänten sarja. Huoneeni on lähellä ulko-ovea, ja välissä on vain yksi seinä. Tähän seinään tuli jonkinlainen isku. Hätkähdin puoliunesta ja otin uuden asennon. Seuraavaksi huoneeni avonaisen oven kynnys natisi. En jaksanut hirveästi kantaa äänistä huolta, koska en ollut jännittänyt tunnelmaani kauhupainotteisella viihteellä. Mutta sitten tuli ääni, joka kiinnitti huomioni lopullisesti; aivan selvästi joku istui yhteen huoneeni tuoleista. Pamautin valot päälle nopeasti ja silmäilin ympärilleni, huomaamatta mitään erikoista.
 
Ei tässä muuten mitään ihmeellistä varmastikaan olisi, mutta nämä samat äänet ovat kuuluneet montakin kertaa. Aina valon sammumisen jälkeen.
 
Esko Suoranta - Edwar
ke 9.7.2003 klo 21.14
572/731
 
Nyt kun kerrankin olen jotain ajatuksia herättävää kokenut niin kirjoitan siitä tänne.
Ajelin pyörällä kaikessa rauhassa kotiini pari viikkoa sitten ilta yhdentoista jälkeen. Kuten tavallista päätin oikaista paikallisen pururadan kautta. Näin edessäni vanhemman miespuolisen koiranulkoiluttajan jolla oli kaksi koiraa talutushihnoissa. Mies itse ja pienempi koira olivat selin minuun, mutta koirista suurempi kiinnitti huomioni. Se ei ollut suuren suuri, mutta varmasti sellainen jonka käsittelyyn ei tahdo joutua. Sen turkki oli takkuinen ja harmaa ja se seisoi lähes keskellä tietä paikallaan minua katsoen. Olen aivan varma, että se tiesi tulostani ja katsoi minua tarkalleen silmiin ilmestyessäni näkyviin mutkan takaa. Ajoin lähemmäs ja ohitse. Koiran pää kääntyi tasan samassa tahdissa kuin minä liikuin ja sen katse seurasi minua. Sen alaleuan karvoissa oli jotakin punertavaa ja tämä sai mielikuvitukseni laukkaamaan entistä enemmän. Koko koira ei näyttänyt kiinnittävän mitään huomiota mihinkään muuhun kuin minuun ja näin jälkeenpäin ajatellen en ole edes varma oliko sillä talutushihnaa...
 
T: Esko, ei mitään todistettavaa
 
Arto Sihvola - Arzie
pe 11.7.2003 klo 08.35
584/731
 
Olen lukenut tämän ketjun nyt kaksi kertaa läpi. ensimmäisen kerran silloin kun ketju oli vasta 14 - 15 sivuinen, ja tässä pari päivää sitten uudestaan kun ketju oli kasvanut mukavasti. Muistaakseni joku mainitsi että lapset voivat nähdä asioita joita aikuiset ja nuoret eivät voi nähdä. Alan jo uskomaan tähän teoriaan kun siskoni kertoi tämän:
 
Siskoni siis asuu urajärvellä isossa omakotitalossa. ostaessaan talon omistaja mainitsi että vinttiin (sijaitsee ylimmän kerroksen ja katon välissä) joku mies oli hirttänyt itsensä. Siskollani ja hänen miehellään on noin nelisen vuotta vanha lapsi. Ronja nimeltään :) Hänelle ei tietenkään tälläisiä asioita mainittu. Kerran kuitenkin ronja oli maininnut että vintissä on joku mies ( maininnut jotain että mies oli heiskuttanut hänelle ja vastaavaa). Tuo on jo aika pelottavaa. Itsekkin olen tuolla vintissä käynyt. Kieltämättä aika karmiva paikka, eikä siellä yöllä tekisi mieli käydä. Siellä muuten sijaitsee uskomaton määrä hyönteisiä (kärpäsiä lähinnä). Jos saan otettua jonkinlaista kuvamateriaalia niin voin skannata ja laittaa tänne :)
 
Minttu Hynninen - jodi
la 12.7.2003 klo 18.26
592/731
 
Ei ole kummitusjuttuja mutta muita outoja juttuja...
Esimerkiksi
Olin kerran kaverini luona yötä (meitä oli 3) ja menimme nukkumaan tosi myöhään. Ulkona oli aika hämärää, mutta huoneessa jossa nukuimme oli pilkkopimeää. Hämärää valoa paistoi vähän ikkunan sälekaihdinten läpi. Nukuin lattialla ja vaihtaessani asentoa heilautin kättänä ikkunan vaalean silhuetin editse. Silloin tuli sellainen välähdyksenomainen ajatus, että olen nähnyt tämän ennenkin, täysin samanlaisen kuvan ja kenties samat äänetkin jotka tapahtuman aikana kuuluvat. Näin oman käteni hahmon ikkunaa vasten ikäänkuin valokuvan, ja olin elänyt, en vain nähnyt, tämän tapahtuman ennenkin. Tai siltä se tuntui. Joka tapauksessa se oli tosi outoa ja vähän karmivaakin pilkkopimeässä huoneessa. Sitten kun vielä kerroin siitä heti kavereilleni, se alkoi tuntua vieläkin pelottavammalta...
huu :)
 
Joni Nieminen - aatteen puolesta
su 13.7.2003 klo 10.59
598/731
 
Tämä juttu sijoittuu 70-luvun alkupuolelle, kun isoveljeni olivat teini-ikäisiä.
 
Perheeni silloisen kototalon lähettyvillä oli vanha puutalo kutakuinkin keskellä metsää. Talossa asui puolihullu muori, jota koko kylän kakarat pelkäsivät kuin ruttoa. Kun muori sitten kuoli ja talo jäi autioksi, veljeni kavereineen luonnollisesti keksivät sille käyttöä. Ei kun korttia pelaamaan tuvan pöydälle keskellä yötä, kovia jätkiä kun piti olla.
 
Noh, hulttiot harrastivat tätä useammankin kerran, ja turha kai mainitakaan, mitä kaikenlaisia kivoja ääniä vanhasta puutalosta kuuluu keskellä yötä. Paskat oli kuulemma lähellä tulla pulttuun varsinkin silloin, kun tuvan seinäkello yht'äkkiä löi.
 
Pojat tietysti keksivät talosta kaikenlaisia juttuja. Talon seinistä ja vintiltä kun kuului tuon tuostakin kaikenmoista ripinää, rapinaa ja naputusta, niin eipä aikaakaan kun jollakin välähti, että talossa liikkuu irtokäsi. Ja totta kai joku kohta väitti nähneensäkin sen.
 
Mielenkiintoiseksi juttu muuttui kuitenkin vasta siinä vaiheessa, kun taloa purettiin. Kävi nimittäin ilmi, että vanhan muorin aviomies oli tuonut sodasta hieman "matkamuistoja", jotka muori oli säilönyt varsin tunnollisesti. Tämän kohdan tarinasta vahvisti myös äitini, johon kummitusjutut eivät ole koskaan uponneet:
 
Vintiltä, lattialautojen alta löytyi kaikenlaista venäläisille kaatuneille kuulunutta tavaraa sekä puinen rasia, jossa oli siisteissä riveissä ihmisen kynsiä, neuloilla kiinnitettynä. Ja lopuksi löytyi sitten myös kokoelman varsinainen helmi, ranteesta irtileikattu käsi, jonka muori oli huolellisesti kuivattanut ja säilyttänyt hiiriltä ja muilta pikkuelukoilta turvassa.
 
Timo Jussila - Consigliere
to 7.8.2003 klo 13.32
601/731
 
Epäilkää vapaasti, mutta nyt se sitten taisi tapahtua. Näin aaveen omin silmin, tai sitten kärsin harhoista.
 
Eilen aamulla olin jo seitsemän aikaan duunipaikallani, joka on yli 700 vuotta vanha rakennus. Keskiaikaisessa salissa näin noin kahden sekunnin ajan pitkähiuksisen naisen, joka käveli kovaa vauhtia privettisyvennykseen ja katosi.
 
Tietysti pelästyin aivan helvetisti, mutta mitään paniikkia ei tullut. Tässä paikassa kerrotaan niin paljon eriasteisista kokemuksista, että jotenkin sitä on ollut valmistautunut tällaiseen. Aikaisin aamulla tai myöhään yöllä täällä yksin ollessani tulee aina kuljettua jotenkin varautuneesti ja valppaasti.
 
Aiemmin omat kokemukseni ovat rajoittuneet kuulotasolle, mutta nyt nähtyäni tämmöisen tuntuu siltä, että voi ottaa relammin. Täällä näkyy ja kuuluu outoja asioita, niin on ollut kautta aikain, mitä sitten? Sen kanssa on elettävä ilman pelkoja.
 
En viitsi sitten rupea väittämään ja inttämään tästä, koska voihan se olla että näin koska uskoin ja odotin näkeväni. Alitajunta ja tahto hoitivat loput. Mutta näin.
 
Jouni Virtanen - Corrupted
to 7.8.2003 klo 17.53
613/731
 
Olen myöskin nähnyt aaveen, kahdesti - vaikka tietysti toisenlaisiakaan selitysmalleja ei voida poissulkea.
 
Mummoni nukkui pois vuoden 2002 alussa, ja hänen talonsa jäi tyhjilleen. Talo kun sijaitsee samalla tontilla, kuin perheeni talo, joten sitä on monta kertaa tullut haikeasti tuijoteltua.
 
Saman vuoden loppupuolella satuin vilkaisemaan taloon. Näin siellä hahmon, jonka välittömästi tunnistin mummokseni. Hän oli ikkunassa tavalliseen tapaansa, joskaan en jäänyt pitkäksi aikaa katsomaan, sillä tilanne oli kovin hämmentävä. Oli pimeä, mutta hän erottui selkeästi. Toisen kerran näin hänet päivällä, samassa paikassa, mutta sen koommin ei ole näkynyt.
 
Ei olisi mitenkään ihmeellistä, että surun sun muun vuoksi sattuisi näkemään jotain, mitä ei oikeasti paikalla olekaan. Mielenkiintoiseksi asian tekee se, että tuttuni, joka viimeiseksi henkimaailmaan uskoisi, näki hänet myös(joskaan ei samalla hetkellä).
 
Arttu Pakarinen - Arno
pe 8.8.2003 klo 21.18
628/731
 
Itselleni on tapahtunut seuraavanlainen kohtaus:
 
Olin yksin kotona n. kahdeksan aikaan tekemässä leipää keittiössä. Huomasin siinä kun katsoin keittiöstä kodinhoitohuoneen ovelle että ovi liikkui. Ajattelin siinä että sisko onkin kotona ja huusin "Sanna! ... Sanna?". Sitten ovi alkoi liikkua entisestään, ikäänkuin joku olisi hallunnut tarkkailla minua sieltä, välillä ovi sulkeutui ja välillä avautui.
 
Aloin harota isointa veistä mitä löytyi, ja juoksin nopeasti siihen huoneeseen tarkastamaan kuka siellä on, epäilin murtovarasta. Siellä ei ollut ketään.
 
Pelästyin aivan helevetin paljon tuota. Mutta kai tuon voi vielä pistää ilmanpainevaihteluiden piikkin, paitsi että ovi liikkui todella hillitysti välillä mennen kiinni.
 
Arto Sihvola - Powerman
pe 15.8.2003 klo 06.24
637/731
 
Muistuu mieleen kun olin pieni (mahdollisesti neljä - kuusi vuotta), niin sänkyni oli maakuuhuoneessa. Vuoden nuorempi veljeni nukkui myös samassa huoneessa. Eräänä rauhattomana yönä muistan nähneeni "aaveen" tulevan ikkunan läpi ja olleen vanhempieni sängyn päällä vähän aikaa. Ei siinä mitään. En panikoinut, eikä muutenkaan pelottanut. Siinä se oli ja katsoin sitä. Voihan tuo olla unta tahi vastaavaa, mutta veljeni sanoi näkevänsä sen myös.
Nimismies20.02.2004 22:59:36
Paul-Johan Kaitaranta - P.K - Profiili
pe 15.8.2003 klo 22.14
640/731
 
No kirjoitetaan sitten. Eli kaikki mitä kirjoitan on tapahtunut itselleni.
Ensimmäinen kokemus oli 6-vuotiaana keskellä yötä. Lähdin hakemaan keittiöstä vettä. Ihan yht äkkiä jokin antoi oikein kunnon iskun päähäni. Jotenkin en edes tajunnut mitä tapahtui. Sen tajusin että rupesin pelkäämään ja menin takaisin sänkyyn. Aamulla oli iso mustelma otsassa.
Moni jaksaa kiusata että kolautin sen johonkin, mutta en ainakaan tiedä ketään joka pitäisi n. 1-1.3 metrin korkeudella mitään, keskellä olohuonetta. Samassa asunnossa vanhempani oli monena yönä herännyt siihen kun jokin kävelee olohuoneessa n. puolen metrin korkeudella. Ovat olleet paikalla ja edelleen kuuluu ihan heidän silmien edessä.
 
Seuraava minkä nyt muistan on kun lähdettiin sukulaisia tapaamaan keski-suomeen. Silloin kun käytiin siellä nukuttiin aina minun mummini vanhassa talossa. No talossa oli pirtti (olohuone/makuuhuone), jossa oli ihan ehjä takka. Pirtistä pääsi kahteen paikkan. Keittiöön ja yläkertaan. No vanhempani lähti sitten illalla käymään "paikallisessa" ja jäin veljeni kanssa sinne pirttiin nukkumaan. Ennen kuin ne lähti mutsini tarkisti että takan hormi oli varmasti auki ja kielsi ehdottomasti koskemasta siihen. No he lähtivät ja tulivat sitten muutaman tunnin kuluttua takaisin. Kun mutsi astui pirttiin hän oli säikähtänyt pahasti. Koko huone oli ollut ihan täys häkää. Veljeni oli nukahtanut siihen ja itse olin vain ihmetellyt miksi pää oli tullut kipeeksi. Olin siis hereillä koko ajan. Jokú/jokin oli laittanut hormin kiinni. Tosin kukaan henkilö se ei voinut olla koska olin 2-metrin päässä tästä takasta ja koko ajan hereillä. Sitä paitsi kumpikaan meistä ei olisi ylettänyt sinne asti.
 
Paul-Johan Kaitaranta - P.K - Profiili
pe 15.8.2003 klo 22.20
641/731
 
Samassa talossa samana yönä kävi sitten niin etä heräsin keskellä yötä meteliin. Se tuli keittiöstä. Avasin keittiön oven ja edessäni oli ihan ihmisen kaltainen hahmo, joka tosin kuulsi läpi ikkunaa vasten. Hahmo oli selin minua päin, kääntyi ja sanoi että "Mene takaisin nukkumaan!" Aamulla sitten kysyin mutsilta ja faijalta että kumpi oli keittiössä viime yönä. No kumpikaan ei ole ollut siel. Koko talossa oli kaikki ovet ja ikkunat kiinni ja seutukin on viellä niin turvallinen että tuskin mitään rosvoja on talossa ollut. Olin tapahtuman aikana 8-vuotta ja aina silloin tällöin näen unta tästä yöstä. Unessa hahmolla ei ole jalkoja ja silloin kun hän kääntyy niin hänen silmänsä niin kuin leimahtaa. Ei mätään liekkejä tm. ,mutta jotakin ei inhimillistä niissä oli. Kasvot ovat ihan normaalit ja näyttää ihan minun vaariltani jota en ole ikänä elävänä nähnyt, mutta hän on asunut kyseisessä talossa ja myös kuollut sinne.
 
Paul-Johan Kaitaranta - P.K - Profiili
pe 15.8.2003 klo 22.35
642/731
 
Samalla seudulla on myös toisen isovanhemman talo. Tämä on sitten jo vähän ihmeellisempi juttu. Eli kyseisessä talossa ei ole mitään, mutta pihalla on vanha puuliiteri. No tais olla seuraava kesä ja oltiin mummia tapaamassa. Heiteltiin tikkaa veljeni kanssa siel pihalla. Taulu oli sitä liiteriä vasten ja liiteri oli rakennettu niin että joka puolella on lankkujen välissä välit. No heiteltiin tikkaa ja yksi tikka tietenkin meni semmoiseta kolosta läpi. No lähdin sitä hakemaan ja kyyristyin niin että voisin ottaa sen lankun alta. Juuri kun olin työntämässä kättäni sinne, niin tuli ihan älyttömän pahansuopainen olo. Siis ihan kun puhdasta pahaa olisi siinä 5 Cm. päässä ja pelko oli ihan lamaannuttavaa. Jotenkin sain sen verran kerätyksi itseäni ja vedin itseni pois maasta ja sanoin veljelleni että nyt mennään sisälle HETI! No veli ei suostunut tulemaan sisälle ja päätti itse hakea tikan. Juuri kun veli oli juuri avannut liiterin oven kun koko liiterin puutavara romahti sen tikan päälle. Siinä vaiheessa veljeäkin vietiin. Tähän kyseiseen liiteriin on kuollut tämän mummin mies, joka oli hyvin paha mies. Samoin hänen kuolemansa on mysteeri edellee. Ainakaan sen aikaiset lääkärit eivät osanneet selittää sitä. Tämä sama liiteri sitten tuli uniin n.2 -vuotta sitten. Siinä unessa olin samalla pihalla, mutta liiteri oli selkäni takana. Koko ajan tunnen kuinka se liiteri katsoisi minua ja olo on koko ajan vain ahdistavampi, kunnes liian myöhään huomaan että liiteri on venynyt sivuilleni ja se nappaa minut sisäänsä. Samana aamuna istuin sitten keittiössä ja kerroin mutsilleni tästä unesta. Mutsi meni ihan valkoiseksi ja alkoi täristä. Hän kertoi että oli nähnyt täysin saman unen minun ikäisenäni. Tämmöiset on niitä hetkiä jolloin moni skeptinen henkilö menee hiljaiseksi. Koska harvoin kaksi tai useampi näkee täysin saman unen.
 
Paul-Johan Kaitaranta - P.K - Profiili
su 17.8.2003 klo 02.01
649/731
 
Joo venyi vähän.
Niin kaikista suurimmat on tapahtunut tässä nykyisessä asunnossa jossa asun. Jo n.6 -vuotta ollaan koettu yhtä sun toista jännää. Ensimmäinen "ilmiö" tuli jo samana päivänä kun muutettiin tähän taloon. Olin raskaan muuton jälkeen vähän nälkäinen ja lähdin tekemään itselleni yöpalaa keittiöön. Tein ihan kaikessa rauhassa leipää kunnes joku puhalsi minun niskaani. Ei siis pelkkä ilma-virta vaan ääni ja kaikki. semmoinen "Phuuh" ihan korvan juuresta. Arvatkaa nousiko kylmät väreet. No en uskaltanut kääntyä vaan laitoin ihan rauhassa kamat takaisin kaappiin ja lähdin peruttaen pois keittiöstä ja suoraan huoneeseen. Se yö meni aika levottomasti.
 
Huonneistossa oli aikaisemmin asunut maahanmuuttaja perhe.
Kun sitten ruvettiin siivoamaan tätä huoneistoa, niin mutsini löysi jokaisesta huoneesta missä oli kaapit kananluista tehdyt ympyrät ja niiden keskellä pieni kasa vehnää. Mutsi on kysynyt jälkeen päin eräältä maahanmuuttajalta että mitä ne tarkoitta, niin se oli kertonut että sillä karkoitetaan pahat henget pois niistä huonneista.
 
Seuraavalla ilmiöllä on sitten jo kaikki minun tuttunikin todistajina. Eli meillä taas vaihteeksi joku kävelee öisin eteisestä olkkariin ja sieltä ns.väli-eteiseen. Tosin tämän askel äänet ovat jo hyvinkin selvät ja kuuluu hyvin. Kaikki jotka ovat olleet yötä meil ja herännet yöl ovat tämän oudon ilmiön kuulleet.
 
Tämä on jo sitten vähän sairaampi. Tästä on kaksi tapausta. yksi n.5-vuoden takaa ja yksi n. kuukausi sitten. Eli Ensimmäinen oli semmoinen että mutsini oli olkkarissa ja katsoi telkkari. Yht äkkiä sille oli tullut semmoinen olo että joku katsoo häntä ja oli katsonut selkänsä taakse. Olkkarin seinää vasten oli seissyt kummitus. Joku mies jonka toinen olkapää oli vähän vinossa ja se oli vain katsonut mutsiini. Mutsi käänty nopeasti ja katsoi uudestaan, mutta se oli hävinnyt. Tää uusin oli sillein että nykyinen tyttö ystäväni oli tuttuni kanssa olkkarissa ja oli nähnyt ikkunan kautta kuinka se äijä seisoi siinä. Se oli käätynyt mutta ei nähnyt mitään. Pyysi kaikki katsomaan ikkunasta ja joka ikinen oli nähnyt jotakin siinä.
 
Muutenkin tyttöni on saannut kärsiä tän kummittelun takia. Johtuen siitä koska hän pelkää ja välittää näistä ilmiöistä. Pari juttua tästä. Ihan seurustelun alkuvaiheissa hän oli meillä yötä ja lähdin hakemaan vettä. Jätin oven auki. Kun tulin takaisin niin tyttöni oli ihan valkoinen ja vain tuijotti. Yritin sitten kysyä mikä on ja se ei vastannut. n.puoli tuntia sain maanitella ja rohkaista ennen kuin hän alkoi itkeä ja täristä ja kertoi kuinka väli-eteiseen oli tullut semmoinen valo joka oli lähtenyt tulemaan häntä kohti ja hän oli laittanut silmät kiinni ja sit ei mitään. Samoin häntä ei saa jättää yksin huoneisiin ainakaan niin että hän nukkuu, nimittäin tällä kummituksella on aika röyhkeä tapa tulla istumaan sänkyyn sillein että sänky painuu alas päin. Itsekki olen kerran ollut paikalla kun näin tapahtui. Tosin itse nostin vain äläkän että painu V***un täält! ja hain todella vanhan (1700-luvun) perhe raamatun sinne huoneeseen. No siihen loppui istumiset eikä ole uusiiutunut, mutta kuorsaus on eri juttu sitten. kohta lisää
 
Paul-Johan Kaitaranta - P.K - Profiili
su 17.8.2003 klo 02.16
650/731
 
Eli tämä "henki" sitten keksi piinata kaikkia jotka täällä oli yötä välillä. Kun joku tuttuni oli nukkumassa niin ne oli herännyt siihen kun joku olisi hengittänyt raskaasti tai kuorsannut heidän vieressä. Äänet kaikki oli kuullut, mutta kukaan ei ollut siinä. Itse en ole huohotuksia tai kuorsauksia kuullut, mutta kerran kävi tosi pahat. Olin päiväunilla ja heräsin joskus kuudelta illalla. Jostakin syystä en päässyt ylös sängystä vaan joku painoi minua olkapäistäni sitä sänkyä vasten. Jouduin pakokauhun valtaan ja punnersin väkisin ylös. Yht äkkiä se oliki ihan helppoa ja painuin suoraan sytyttämään valot. Mitään ei näkynyt. Tosin tässä voi olla kyllä syynä se että lihakset oli mennyt lukkoon, mutta en ole varma. Mielummin niin.
 
Jossakin välissä sitten saatiin kuulla kuka meillä kummittelee. Tässä huoneistossä on asunut joskus 70 -luvulla joku mies, joka oli hirttänyt itsensä amppeli koukkuun samaan kohtaan missä se on nähty. Se sama koukun reikäkin on siinä. Paikalliset asukkaat jotka tietävät kaikista kaiken ja sen missä kukakin on lapsuutensa asunut, ovat kertoneet että kaikilla on ollut joitakin ongelmia sen kanssa.
 
No olisihan näitä juttuja lisääkin kun nyt muistais kaikki.
otetaan nyt pari viel.
 
Kerran ihan keskellä päivää mutsini tuli puhumaan minulle huoneen ovelle jostakin. Kunnes hän yht äkkiä hyppäsi huoneeseen ihan kuin joku olisi säikäyttänyt. Joku oli kuulema koskenut ihan jääkylmällä kädellä häntä olkapäähän.
 
N. Viikko sitten saatiin todistella tyttöni kanssa jännää ilmiötä huonessani. Semmoinen jännä valo meni edes takaisin seinää ja kattoa pitkin. Ei se kunnolla näkynyt, mutta näkyi aina välillä. Epäiltiin ulko tulevaa valoa, mutta verhot oli kiinni ja mistään ei tullut liikkuvaa valoa.
 
Tässä nyt oli suurimmat tarinat mitä voin kertoa, mutta kyllä täällä on muitekin juttuja tapahtunut. Tosin ei meidän kotona, mutta kaverilleni ja sen äidille ja sillä jutulla on sitten ainakin 4 luotettavaa silmin-näkijää. Sen kerron sitten huomenna:) ja ehkä siitä kun lähettin koiran kanssa paikalliselle vesitornille.
 
Jani Alander - jaalander - Profiili
su 17.8.2003 klo 20.39
655/731
 
Itse olen varmaan nämä jo kertonutkin en ole varma, mutta nyt jo edesmenneen tätini ja hänen miehensä -80luvulla omistama ko. miehen sukutila oli paikka jossa sattui ja tapahtui. Alisen talo Satakunnan Siikaisissa.
 
Ilmiöt siellä olivat ihan tavanomaisia kummitusilmiöitä, eli nopeita lämpötilanvaihteluja, kävelyä, ovien paisketta, itsestään keinuvia keinutuoleja, koputuksia oviin, "pahaa" ilmapiiriä, tunnetta että joku tarkkailee, jne...
 
Äitini itse muistaa miten eräänä yönä kun hän oli kylässä ko. talossa ja nukkui kolmannen kerroksen vinttikamarissa joka oli väsätty kylmälle ullakolle, keskellä yötä oveen koputettiin voimakkaasti, no äitini käski tulemaan sisään, ketään ei tule. Hetken päästä taas sama koputus, ketään ei tule vieläkään, kolmannella kerralla äitee ajatteli jonkun pilailevan, ja avasi oven vauhdilla sytytti valot ja tarkasti vintin läpikotaisin, ei ketään. Kun oveen oli koputettu neljännen kerran hän kuulemma häipyi varsin vikkelästi alakertaan nukkumaan tätini huoneeseen.
 
Itse en seuraavaa tapausta muista, mutta tämän kuulin sekä äidiltä että isältä, olin silloin jotakin 2v. vanha ja vanhempieni kanssa siellä kylässä, talon isäntäväki oli lähtenyt kirkonkylään kauppaan ja minä ja vanhempani olimme pihalla keskellä kirkasta kesäpäivää. Talossa oli ulkorakennuksessa leivintupa isoine uuneineen, tuvasta alkoi kuulua niinkuin siellä leivottaisiin, uunin luukut kolisivat ja kuului mätkettä niinkuin taikinaa olisi vaivattu pöytää vasten. Isäni meni katsomaan tupaan ja ei siellä mitään ollut. Kun homma toistui lähdimme kuulemma vauhdilla vanhalla Opel Kadetillamme kohti kirkonkylää tätini ja hänen miehensä seuraksi.
 
Talo myytiin sittemmin uusille omistajille ja homma meni kuulemma vielä villimmäksi kunnes talon ostanut perhe sai tarpeekseen ja myi koko roskan ensimmäiselle ostajalle eräälle taiteilijalle, joka kuulemma saa sieltä inspiraatiota, kauppahinta oli 6000mk.
 
Taloon liittyy monia tarinoita kummittelijana pidetään joko talon omituista vanhaa isäntää joka sanoi riehuvansa siellä niinkauan kuin talo on pystyssä tai talossa kuulemma oudoissa oloissa kuollutta siellä sodan aikan työskennellyttä venäläistä sotavankia. Puhuttiin että vanha isäntä olisi tämän tappanut mutta päässyt kuin koira veräjästä kiitos Suojeluskunnan jäsenyytensä.
 
Juho Ruuskanen - JAR - Profiili
su 17.8.2003 klo 20.56
656/731
 
Olen tämän joskus kertonutkin, mutta kerronpahan uudestaan (ei tämä varsinainen kummitusjuttu ole, mutta miltei säikytti paskat housuun)...
 
Katsoin myöhään illalla alakerrassa elokuvaa. Yhtäkkiä kuulin kikatusta yläkerrasta. Tiesin sen olevan tietysti puolitoistavuotias veljeni, joka on herännyt pinnasängyssään kesken unien.
 
Noh, meninpäs sitten yläkertaan ja raotin varovasti veljeni huoneen ovea (äiti nukkuu samassa huoneessa, mutta hän oli sillä hetkellä terassilla röökillä). Hämärässä valossa näin pikkuveljeni silhuetin. Lähestyin pinnasänkyä ja kurkkasin sinne. Pikkuveljeni istui sängyssä ja huojui hitaasti edestakaisin, kikatellen ja katsoen jonnekin tyhjyyteen. Sitten hän katsoi minua, naama virneessä, ja veljen silmät pyörähtivät päässä omituisesti.
 
Oli siinä sitten selittämistä äidille, miksen uskaltanut nukuttaa pikkuveljeäni pariin päivään.
 
Jani Alander - jaalander - Profiili
su 17.8.2003 klo 20.58
657/731
 
Toinen äitini ja hänen nuorimman veljensä kokemus olis seuraava: Joskus tuossa 1970-luvulla heidän jo edesmennyt vanhempi veljensä oli ajanut onnettomuudessa jalankulkijan yli autollaan ja mies oli kuollut. No tällä autoilijallamme oli ollut riipus taustapeilistä roikkumassa, riipus oli kolarissa tahriintunut yliajetun vereen. No se oli sitten pesty ja riippui äitini lapsuudenkodin seinällä, tuvassa missä nämä nukkuivat. Keskellä yötä äitini heräsi rätisevään ääneen ja näytti kuin seinä olisi liekeissä riipuksen ympäriltä, äiti herätti veljensä, paikalla nukkuneen yhä elävän tätini ja mummuni, sanoen että talo palaa, mummu ja tätini ei nähnyt m,itään mutta nuorin eneoni ja äiti näkivät liekit, enomies itseasiassa törkkäsi sormensa lieskoihin kokeillakseen ovatko ne kuumia, samalla hetkellä liekit katosivat.
 
Äiti on sittemmin montakin kertaa törmännyt kummitteluun työssään, hän kun on toiminut pitkiä aikoja erilaisten hoitolaitosten yöhoitajana. Eräässäkin paikassa eräs vanha mies, snottakoon häntä nyt sitten vaikka Niemiseksi piti tapanaan aina mennä tietylle rappukäytävän ikkunalaudalle yskimään. Suunnilleen neljän aikaan yöllä. No Nimeinen sitten kuoli ja eikös vaan seuraavina öinä kuulunut yskimistä. Tätä jatkui ja tapahtui sitten myöskin äitini työjakson alettua. Yskinnän äitee meni katsomaan eikä siellä ollut ketään. Kun tämä toistui muutamana yönä äitee lopulta meni ko. tasanteelle kun yskimistä alkoi kuulua, ja sanoi sitten: "Herra Nieminen te olette kuollut, ei teidän enää tarvi täällä yskiä." Yskimistä ei sen koommin kuultu sieltä vaikka ko. vanhainkodissa muuten sattui ja tapahtuikin.
 
Nuorin enoni kertoi seuraavan tapauksen, hän oli töissä eräässä ulvilalaisessa firmassa, ja yövuorossa, erään työkaverinsa kanssa. Tehdashallissa oli raskaat paksut metalliovet ja ne olivat yleensä auki, yöaikana olikin sitten erittäin mukavaa huomata miten yhtäkkiä ne raskaat ovet rämähtivät voimalla kiinni, no miehet avasivat ne ja jatkoivat hommiaan, kunnes sama toistui ja toistui. Kuulemma varsin paskamainen kokemus, varsinkin kun ko. ovet eivät tehneet päivisin niin ja ne olivat niin raskaat ettei isokaan mies niitä paiskinut. Monet muutkin olivat ko. jutun huomanneet ja myös outoja sähkökatkoja ilmeni silloin tällöin. Kyseinen halli oli kuulemma väsätty keskiaikaisen hautuumaan päälle.
 
Paul-Johan Kaitaranta - P.K - Profiili
ma 18.8.2003 klo 00.58
658/731
 
Jee. Oli jännää lukea muidenkin juttuja:) Niin kai mä lupasin jotakin viel kirjoittaa.
 
Eli tämä tapahtui n.2 vuotta sitten syksyllä. Olin kaverini kanssa kahdella siskolla kylässä niiden luonna ja kerroin heille kummitusjuttuja. No olihan niillä jännää, mutta ei ne mitenkään paniikissa olleet kun eivät uskoneet. No niillä oli sitten koira ja sitä piti lähteä viemään iltalenkille. Sain päähäni että lähdetään kaymään vesitornilla. Se on aika jännä paikka tähän aikaan vuodesta ja porukat suostui. Koko matka meni iloisesti kävellen sinne päin, kunnes tultiin portille. Vesitorni on rakennettu korkean kallion päälle ja sinne menee tie, mutta siinä on puomit autoja varten. Siinä vaiheessa itselleni tuli aika huonoja tuntemuksia. Käveltiin hissun kissun ylös päin kunnes päästiin ylös. Vesitornin ympärillä on semmoinen iso aukea ja aukean reunoilla on metsää. No kuitenkin heti kun oltiin päästy ylös niin se koira rupesi ihan hulluna haukkumaan meidän edessä olevaa metsää kohti. Siis ihan älytöntä haukkumista, ihan kuin se yrittäisi sanoa jollekkin että mene pois. Kuitenkin koiran häntä heilui, joten se mitä koirista ymmärrän niin se ei tiedä miten päin olisi. Siinä me tyhminä katsottiin sitä koiraa. Koira katsoi vähän väliin meitä ja peräänty pari askelta ja jatkoi haukkumista. Itselleni ja kuulema muillekkin tuli semmoinen olo että jotakin tulee tuolta tyhjyydetä ja kovaa ja se ei ole mitään hyvää. No lopulta se koira vinkaisi ja juoksi minun jalkojen väliin haukkumaan. Siinä vaiheeessa meitä vietiin ja kovaa. Koko matkan kun juostiin sitä mäkeä alas oli semmoinen tunne että "Se" tulee perässä. Vasta kun oltiin päästy sen puomin ohi tuli tunne että turvassa. Seistiin siinä puomista n.20 metrin päässä katuvalon alla ja arvottiin että mitä oli tapahtunut. Kaikilla meillä oli tunne että se seisoo siinä portilla ja katsoo meitä. Lähdettiin jatkamaan matkaa.
No matkalla olikin kaikkea outoa. Esim. Kun oltiin semmoisessa risteyksessä niin katsottiin täyttä kuuta. Siinä samassa tuli todella nopeasti pilvet sen eteen ja tuli ihan pimeää. Taivas oli muuten pilvitön. Samoin autotien varrella tuli ainakin kuusi autoa peräkkäin joissa paloi vain vasen etuvalo.
 
Paul-Johan Kaitaranta - P.K - Profiili
ma 18.8.2003 klo 01.36
659/731
 
Tässä en ole sitten itse ollut todistamassa, mutta liian moni on saman minulle kertonut, joten en voi olla uskomatta tähän.
 
Vähän taustaa. Eräs kaverini (nainen) oli saanut oman kämpän ja pari vuotta aikaisemmin oli hänen äitinsä mennyt erään leskimiehen kanssa naimisiin.
 
No kaverini sai kämpän ja muutti sinne. Kaverilla oli myös saksan paimenkoira nelisen vuotta. No totta kai oltiin siellä usein porukalla ja autettiin muutossa. Kaveri sai isäpuoleltaa hänen vanhan sohvansa. Samoin tämä asunto oli ollut aikaisemmin tämän isäpuolen kämppä. Itse en pitänyt asunnon ilmapiiristä alkuunsa ja jostakin syystä en ikinä siellä yötä viettänyt.
 
Ensimmäiset tapahtumat alkoivat saman vuoden uudenvuoden aattona kun tämä koira puri kaveriani käteen. Se koira oli maailman kiltein ja tämän uudenvuoden jälkeen sitä sai kaikki varoa, koska se murisi ja oli muutenkin äreä. No ei se purema sinällään mikään ongelma ollut paitsi saman vuoden huhtikuussa kun sama koira puri tämän kaverini pikku veljen käden todella pahasti ja ihan ilman mitään syytä. Koira jouduttiin lopettaman tapahtuman jälkeen.
Tän koiran lähdön jälkeen kämpässä tapahtui kaikkea. Stereot meni itsestään päälle, valot syttyi ja sammui, ovet aukesi ja meni kiinni ja kaiken maailman huokauksia ja huutoja kuului öisin olohuoneesta.
No nämä kuitenkin loppui kun kaverini osti itselleen Rotvailerin. Tämän koiran kanssa ei ollutkaan mitään ongelmia, mutta semmoinen outo juttu tapahtui että kun kaveri oli päivällä nukkumassa niin tämä koira oli tippunut 7. kerroksesta alas. Outoa tässä on se että ikkuna oli ollut hakasessa ja sitä ei saa edes pikkulapsi auki. Samoin koiran luonteeseen ei kuulu lähteä minkään perään niin korkealta. I
tse näin unta tästä tapahtumasta tämän jälkeen 3 kertaa ja joka kerralla uni meni niin että se koira oli siinä sohvalla ja nuuhki ulos. Yht äkkiä ikkuna aukesi hakasesta ja joku tönäisi koiran ulos. Kaverini sitten murtui tästä ja muutti äitinsä luokse joka oli juuri eronnut miehestään.
 
Palataan siihen mitä muuta taustalla oli tapahtunut.
Eli tämä kaverini mutsi oli mennyt tämän miehen kanssa naimisiin ja tämä mies oli leski. Heillä oli tiettyjä sopimuksia suhteessa ja yksi oli se että molemmilla on oma henkilökohtainen yöpöytä sängyn puoliensa vieressä. No tämä äiti oli sitten ihmetellyt mitä se mies oikein tekee joka ilta kun se sitä laatikkoa availee ja jotakin hypistelee,suukottelee ja supisee itsekseen, mutta ei viittinyt kysyä koska asia oli henk.koht.
No heillä tuli sitten ero riitojen takia ja tämä kaverini äiti muutti pois. No sitten tämä kaveri tuli rauhoittamaan hermojaan sinne mutsilleen ja kertoi tapahtuneesta. Tämä äiti sitten rupesi miettimään asioita ja päätti varmistua vähän. Hänellä oli edellee avaimet sinne miehen asuntoon ja päätti käydä siellä sillä aikaan kun tämä oli töissä. Kun hän avasi sen laatikon ja katsoi mitä siellä oli niin hän tajusi kaiken ja asioiden yhteyden.
 
Siellä laatikossa oli tämän miehen ex-vaimon kuvia, hiuksia ym. mikä oli kuulunut tälle naiselle. Eli tämä mies oli joka yö kertonut että rakastaa tätä viellä ja toivonut että hän tulisi takaisin. Samoin tämä kaverini mutsi muisti että tämä vaimo oli kuollut uudenvuoden aattona siinä kaverini asunnossa siinä samalla sohvalla mikä oli siinä olohuoneessa. Samoin se Heinäkuu oli ollut heidän hääpäivänsä. Tietenkin tämä oli tullut kummittelemaan kun toinen oli niin pyytänyt.
 
Nyt menee sitten jo hurjaksi, joten heikkohermoiset lopettakaa lukeminen...
 
Tää kaveri mutsi lähti samantien sinne lapsensa asuntoon. Tarkoituksena oli poistaa se sohva ja nopeasti. No hän tuli omilla avaimilla sinne kämppää sisälle. (Asunto oli niin että ulko-ovea vasta päätä oli olohuoneen ovi ja siitä näkee suoraan sen sohvan.) jahän ei voinnut usko silmiään. Se miehen entinen makasi siinä sohvalla ja nousi ylös ja kääntyi katsomaan tätä. Siinä samassa tämä kaveri mutsi paiskasi oven kiinni ja painui tupakalle. Hän vakuutteli koko ajan että se oli vain mielikuvitusta ja sain itsensä rauhoitumaan. No hän avasi uudelleen oven, mutta se istui edelleen siinä sohvalla ja osoitti häntä sormella ja rupesi nauramaan ja sanoi että hän ei jätä ikinä häntä ja hänen lapsiaan rauhaan. No kaveri mutsi sitten paiskasi oven kiinni ja meni naapurista pyytämään kanto apua. Siellä nnapurissa asuu minun ystäviäni. No hän ei kertonut mitään tapahtuneesta ja sai kanto apua sielt. He menivät sinne asuntoon ja siellä ei ollut mitään. No kun kaveri äiti otti toisesta päästä sohvaa kiinni niin hän ei saanut sohvaa ylös, vaikka sohva painaa nippanappa 10kg. No kaverini kantoi sen siten hissin, mutta tää äiti ei uskaltanut tulla koska pelkäsi että se syöksyisi alas. He veivät sen sitten roskis katokseen ja laittoivat sen sohvan laatikoiden taakse puristuksiin. Heti kun he olivat lähteneet niin oli kuulunut iso kolaus ja he menivät takaisin katsomaan mitä oli tapahtunut. Se roskis oli keskellä sitä katosta. No ne sitten otti siittä sohvasta jalat irti ja laittoivat sen todella hyvin sinne laatikoiden taakse, sillein että tämä ei pääse sieltä pois. No kun ne oli saanut sen sinne niin sohva rupesi hyppimään paikallaa ja takomaan seinää, mutta ei päässyt pois ja tämän näki kaikki. Tämä äiti ja kaksi mun ystävää. Siihen loppui se kummittelu ym. ilmiöt tämän perheen kohdalla.
 
Tämän tarina kertoi minulle juuri tämä äiti. Samoin nämä kaksi ystävääni ovat kertoneet ilman että tiesivät että tiedän tämän jutun. Tosin he kertoivat vain siitä oudosta sohvasta. Kyllä niiden ilmeet olikin näkemisen arvoiset kun kerroin koko jutun.
 
Paul-Johan Kaitaranta - P.K - Profiili
ma 18.8.2003 klo 03.19
670/731
 
Yleensä kun "tavalliset" ihmiset ihmiset rupeevat selittämään selityksiä näihin juttuihin on eräs osa tekijä se että he pelkäävät. Varsinkin järkeviin päättelyihin tottuneet ovat todella herkästi selittämään näitä.
Itse kuulun kanssa niihin jotka ovat tottuneet päättelemään kaikki, mutta joskus luovutin näidän "ilmiöiden" suhteen. Jos en olisi luovuttanut ja ruvennut uskomaan ja hyväksymään taphtuneita, niin olisi varmasti seonnut.
 
Moni on kysynyt että enkö pelkää kun näitä tapahtuu? Sen verran olen lukenut näistä että tiedän että pelkoon ei ole varaan. Silloin loppuu harkintakyky ja maailman kuva murenee. Toivon etten koskaan tulevaisuudessa tule kohtaamaan Fyysisiä ilmiöitä. Esim. Joku hakkaa minua tai ystävääni ja kukaan ei voi tehdä sille mitään. Pelkään että pelkään siinä tilanteessa ja saan henget kimppuuni. Nykyisin ne eivät voi minulle mitään, koska tietävät että en ole helposti peloteltavissa ja osaan myös olla kova jos jotakin tapahtuu. Totta kai saan kylmiä väreitä tai yöllä on vähän levoton olo, mutta ei sen enempää.
 
Samoin olen saanut lahjan tai kiroiksen. Eli aistin jos huoneessa on ylimääräisiä tai että nyt on jotakin pielessä. Tässä kämpässä aina välillä tunnen kuinka "se" menee tosta ohi tai että se on tässä huoneessa. Samoin äidilläni on se. Veljelläni on hiukan sitä. Kuin myös isälläni.
 
Oma mielipiteeni sille että ilmiöitä ei tapahdu silloin kun tutkijat ovat paikalla on se että he:
A) Ovat liian vähän aikaa siinä paikassa.
B) Ilmiöillä on tapana antaa odottaa itseään ja kun ne kerran ovat ilmestyneet niin ehkä vasta sitten niitä voidaan reportoida.
C) Tutkijoilla ei ole lahjoja nähdä tiettyjä asioita tai sitten he kiinnittävät liiaksi huomiota johonkin epäolennaiseen.
 
Tottakai ottaisin vaikka heti pari tutkijaa kotiini odottamaan näitä juttuja, mutta silloin heidän pitäisi muuttaa tänne ja se vaatisi lisää erikois järjestelyjä. Samoin heidän pitäisi mahdollisimman vähän haitata täällä asuvien arkea ja ystävystyä kaikkien kanssa että he voisivat viettää aikaan kanssamme. Todellakin uskon siihen ettei he ainakaan tyhjin käsin täältä lähde.
 
Ari Arponen - Profiili
la 11.10.2003 klo 01.58
685/731
 
yrh.. taas piti näitä creepy juttuja lueskella. Tuli myös mieleen eräs omakohtainen outo kokemus, joka lyhkäisyydessään menee näin:
 
Olin lauantai yönä katsomassa leffaa kaikessa rauhassa, kun televisioon ilmestyi 'värivirhe' eli minkä saa aikaan esim. magneetilla. Näitä tulee aina silloin tällöin tölsyyn, eikä vikaa voi kuulemma korjata. Noh.. tästä ärsyyntyneenä pysäytin videot ja vaihdoin tölsyn virittämättömälle kanavalle (näillä kanavilla näkyy vain sininen tausta), nähdäkseni virheen kunnolla. Näin aivan selvästi kuinka värivirheestä muodostui ruudulle kämmenen muotoinen kuvio. Yhtään pidempään ihmettelemättä sammutin tölsyn, odotin hetken ja laitoin takaisin päälle. Virhe oli kadonnut. Ilkeitä tommoset on, niitä kun pitää rueta sitten nukkumaan mennessä oikein urakalla miettimään... yhh.. millään pääse eroon..
 
Näitä lukiessani tuli mieleen, kun moni on töissä ollessan jotain kokenut/nähnyt niin minkähänlainen ammatti olisi jonkun mielenterveyslaitoksen hoitajana työskennellä. Eräs naisystäväni oli kesätöissä eräässä paikassa, kertoi aivan ihmejuttuja. Öisin nauravista sedistä. Yksinään puhuvista ihmisistä yms..
 
Paul-Johan Kaitaranta - P.K - Profiili
la 11.10.2003 klo 02.55
687/731
 
Ari Arponen:
yrh.. taas piti näitä creepy juttuja lueskella. Tuli myös mieleen eräs omakohtainen outo kokemus, joka lyhkäisyydessään menee näin:
 
Näin aivan selvästi kuinka värivirheestä muodostui ruudulle kämmenen muotoinen kuvio...
 
Hyi hel***ti! Meni selässä samantien vilu väreet. Joku haamu laittanut kätensä töllöösi. Kummituksethan on kuulema pitkälti sähköisiä. Hrrr! Vieläkin karmaisee.
 
Tuli tässä kaverille sattunut selittämätön juttu mieleen. Hän oli serkullaan kylässä ja pelailivat illalla kahdestaan jotakin peliä. Aina välillä ne kävivät tekemässä leipää että jaksaisivat. No myöhemmin illalla kaveri oli taas menossa leipää tekemään. Mutta mieli muuttui aika rankasti kun tiskiallas lainehti yrjöstä. Siis semmoista pahanhajuista. Ongelmaksi muodostui se että he olivat kahden. Kuitenkin järki jätkinä koittivat tutkia asiaa. Viemäri ei ollut sitä räkäissyt (Siis paineeseeen liittyvää) eikä ikkunatkaan ollut auki, eli eläimen mahdollisuus oli pois suljettu. Kukaan ei edelleen keksi selitystä.
 
Paul-Johan Kaitaranta - P.K - Profiili
la 11.10.2003 klo 03.04
688/731
 
Voisi muutenkin herätellä threadia ja kertoa tarinoita joissa en itse ole ollut todistamassa, mutta vanhemmilleni kyllä.
 
Eli asuttiin Tapaninvainiossa ja vanhempani pitivät iltamaa parhaimpien ystävien kanssa. Myöhemmin illalla kun oli enään vanhempani ja veljeni kummisetä, niin ovikello soi. Semmoinen sähköinen. Äitini meni avaamaan ovea, mutta siellä ei ollut ketään vaikka kello oli soinut juuri ennen kuin hän avasi oven. Samoin ovi on toisessa kerroksessa. No äitini tyypilliseen tapaan hän ei edes säikähtänyt ihmetteli vain, mutta kummi oli hyvin epäileva. Siinä vähän aikaan kun ne oli miettinyt selitystä, niin kello rupesi uudestaan soimaan. Kummi meni sitten avaamaan ovea. Edelleen ei ollut ketään, mutta kello soi edelleen. Hän katsoi kelloa ja se meni sisään ja ylös ihan tyhjästä. Silloin hän painoi itse kelloa ja se lopetti. Edelleen ilman selitystä.
 
Paul-Johan Kaitaranta - P.K - Profiili
la 11.10.2003 klo 03.12
689/731
 
Tämän tapauksen on koko minun isäni puoleisen suku ja äiti ollut todistamassa.
 
Vähän taustaa. Eli minun isäni isä (Vaari) oli kuolut ennen syntymääni ja sen jälkeen kun olin syntynyt niin isäni nuorin veli kuoli auto onnettomuudessa. No he kaikki oli sitten kokoontuneet sedälleni ja muistelivat kuilutta veljeään. Koko perheen kuvat olivat laitettu hyllylle esiin. Itse olin äitini sylissä hyvin pienenä.
No tyypilliseen faijani tapaan hän sitten ei enään kestänyt sitä "Nyyh, Nyyh" keskustelua vaan sanoi että "kyllä se meidän isä oli sitten paska jätkä". Siinä samassa kaikki nämä valokuvat kaatuivat hyllyssä järjestyksessä paitsi tämä juuri haudatun veljen. Kaikki olivat ihan hiljaa paitsi faijani joka sanoi uudellen saman. Silloin vaarini tekemästä kaappikellosta tippui kaikki koristeet kunnes koko hökötys tipahti seinältä. Silloin faijani suostui pitämään suunsa kiinni. Itse epäilin tätä tarinaa pitkään, mutta en enään sen jälkeen kun jokainen paikalla olia on kertonut saman.
 
Lauri Hiltunen - GreatFox - Profiili
su 23.11.2003 klo 16.51
721/731
 
Kai minäkin annan surkean osuuteni tähän ketjuun.
 
Tästä on nyt jo kauan, silloin asuin vielä siinä ensimmäisessä huoneessani ja meillä oli toinen kissa. No, eräänä päivänä tämä kissa katosi. Ei sinällänsä mitenkään ihmeellistä, ei ollut leikattu katti. No, eräänä yönä sitten heräsin. Jostain kumman syystä oveni oli auki(pidän aina oveani kiinni) ja ovensuussa seisoi pieni, valkoisena loistava kissamainen hahmo. Vähän aikaa sitä tuijotin, ja sitten en muista mitä tapahtui. Sen verran todentuntuista oli että ei se unta ollut.
 
Ei kissa kuitenkaan kuollut ollut, n. vuoden päästä se tuli tervehtimään meitä, viipyen pari päivää ja sitten lähtien taas.
 
Jussi Laine
su 7.12.2003 klo 03.25
725/731
 
Tämä on ainoa, mikä itselleni on sattunut, ja siitä on aikaa vain n. kuukauden verran.
 
Oli tavallinen harmaa torstaiaamupäivä. Ainoat, jotka olivat kotona olivat minä itse ja isäni. Isäni lähti ulos asioille n. puoli kahdentoista aikaan, ja itseni oli tarkoitus lähteä kello 12:n jälkeen Teknilliseen Korkeakouluun fysiikan laskuharjoitukseen.
 
Ulko-ovessamme on sellainen varmuusketju, joka voidaan laittaa talon sisäpuolelta kiinni niin että ovea ei voida avata ulkoa päin. Kun sitten kello 12 aioin lähteä ulos, oli ketju jostakin aivan käsittämättömästä syystä kiinni, vaikka isäni oli täytynyt avata sen lähtiessään ulos ennen minua eikä talossa ollut ketään muuta.
 
Järkytys oli melkoinen, ja tarkistin heti koko talon, että siellä ei tosiaankaan ollut ketään itseni lisäksi. Ketju oli jollakin tavalla mennyt itsestään kiinni sen puolen tunnin aikana, minkä istuin sohvalla televisiota kats
hatapi20.02.2004 23:02:36
Ei näitä saa lukea tähän aikaan. Miten sitä nyt nukutaan??
Antti198720.02.2004 23:07:00
Kissamme kuoli vuonna 1999. Viimeisessä valokuvassa joka siitä oli otettu, näkyi keittiömme seinällä oleva kello, joka näytti suurinpiirtein samaa aikaa kun kissamme alkoi kuolemaan. Kuvassa ei järjellä ajateltuna pitäisi mitenkään kyseistä kelloa näkyä, koska kuva oli otettu eri paikasta. Kuva on tallessa, mutten omista skanneria niin en voi sitä nettiin laittaa.
Nimismies20.02.2004 23:09:50
Siinä on puolet jutuista. Laittelen loput sitten joskus.
hanuristi20.02.2004 23:12:08
on olemassa tie,Leikkilän tie.joka kerta illalla lenkillä koirani ei suostu kävelemään tätä tietä pitkin, vaan jää seisomaan tielle ja tökkii lapastani kuonollaan.saan sen kyllä kävelemään, mutta hyvin hitaanlaisesti hän lähtee liikkeelle.
Aerodactev20.02.2004 23:56:26
Korteni kekoon:
 
Se on vittumaista kun tulee irkattua joskus kolmeen. Sitten kun menee nukkumaan ja huonekalut elää omaa elämäänsä (eli paukkuu lämpövaihtelujen seurauksena).
 
Paitsi yhtenä yönä kuului sitten tasaista hengitystä mun sängyn alta.
 
Valot päälle ja tsekkaan joka paikan, ei mitään.
 
Valot kiinni, pää tyynyyn, taas hengitystä (ei omaa kuitenkaan)-
 
Jos ei olisi väsyttänyt niin vitusti niin olisin ollut ihan lukossa, mutta silloin aattelin että jos täällä nyt joku nukkuu niin nukkukoot mun kanssa ja aamulla heräsin sitten normaalisti virkeänä.
Lightning21.02.2004 01:54:02
Ei näitä saa lukea tähän aikaan. Miten sitä nyt nukutaan??
 
saa nähä mitä sitä tänä yönä tulee nähtyä. todellakin vois päivemmällä lukee näitä juttuja....
Gamo21.02.2004 07:22:46
LÖytyn ympäristökoulu? Vai oonko aivan hokoteillä.
On muuten häjy lukia näitä ku tuuli ulvoo pihalla niin pirusti ja kylmät väreet juoksee pitkin selekää.


Tulin juuri töistä, olin yön ratissa ja hautausmaan kohdalle pysähtyessäni muistin tarinan juopottelevista miehistä, jotka menivät hevoskyydillä. Hautausmaan kohdalla yksi mies huusi että tulkaahan kurjat kyytiin sieltä. Hevosen vauhti hiipui, ja kohta se ei enää jaksanut enää vetää rekeä lainkaan.
 
Tämä ei ole Löytyn koulu, vaan valtatie 27:n toisella puolen. Käännytään vasemmalle joltakin Sieviin menevältä tieltä. Joitakin vuosia sitten siellä oli Perkkiön viitta. Eräs tyttö kertoi tämän kymmenisen vuotta sitten. Hän oli asunut siellä koululla pari viikkoa muistaakseni äitinsä kanssa. Aluksi he olivat majoittuneet piharakennukseen, jossa oli varmaan jonkinlainen rengin asunto. Vuoteet oli kuitenkin levitetty lattialle usein, kun he olivat poissa. He päättivät sitten siirtyä koulurakennuksessa olevaan asuntoon, että ilkivallan tekijät eivät pääsisi tekemään tuhojaan. Parin päivän kuluttua he muuttivat pois. Portaissa oli kuulunut kulkemisen ääniä, ruokakomeron ovi oli joko auennut itsestään tai sitten jumittunut kiinni, kerran joku/jokin oli rynkyttänyt sitä sisäpuolelta. Komerossa oli hyllyt oveen asti, eli ihminen sinne ei voinut mahtua.

Raudaskylälle on toisinaan kuulopuheiden mukaan menossa tummiin pukeutunut liftari. Liftari jää kyydistä opiston risteyksessä, menee hautausmaalle ja katoaa sinne.
 
Raudaskylällä mutkassa on sattunut ulosajoja, kun tielle on tullut joku eteen. Kuitenkaan tielle tullutta henkilöä ei sitten olekaan näkynyt. Vastaavanlainen tarina kulkee Yppärissäkin.
randy21.02.2004 08:53:39
Eilen tapahtui taas kummia:
 
Mulla on tapana monesti ajella autolla hieman syrjäisemmälle hautausmaalle. Siellä on yleensä niin mukavan rauhallista.
 
Ajoin auton siihen hautausmaan porttien eteen ja nousin autosta (Arvatkaa oliko jo pimeetä). Sytytin tupakan ja olin aikeissaani soittaa työttäystävälle, joka oli 30 kilometrin päässä kotonaan. Tuuli kuitenkin niin pahasti että ajattelin tupakan poltettua mennä autoon suojaan tuulelta ja pirauttaa sieltä.
Tässä vaiheessa voisin mainita että hautausmaalta päin kuului koiran ulvontaa ja jostain läheltä kuului myös jotain lasten mölinää.
 
Istuin siinä sitten autoon ja pirautin muijalleni. Jorisin niitä näitä, ja kun auton keula sattui olemaan hautasmaalle päin, niin luonnollisesti ihastelin se tyyneyttä ja rauhallisuutta.
 
Sitten, tuli hirveä olo. Semmonen paniikkikohtaus.
Halusin välittömästi lähteä pois sieltä, en voinut olla enää siellä.
Tietämättä aloin hyvästellä tyttöystävääni lopettaakseni puhelun ja käynnistääkseni auton.
Nopeasti lopetin puhelun ja aloin käynnistämäään autoa. Olin ihan paniikin omaisessa tunnetilassa. Auton takaa kuuluu ääniä (myöhemmin vasta muistin nuo äänet).
Pakitan nopeasti ja lähden ajamaan pois parkkipaikalta. Katselen peilejä, katselen hautausmaalle, ikään kuin siellä olevat valot liikkuisivat, tai jokin liikkuisi siellä.
 
Päästyäni poisvievälle tielle, sydän alkoi pumppaamaan tavalliseen tahtiin ja olo oli ihan tavallinen, kuin mitään ei olisi tapahtunutkaa. En perkele mee enää ikinä sinne takaisin.
Flow21.02.2004 12:02:25
Vuosia sitten asuttiin Manchesterissä eräässä vanhassa kaksikerroksisessa talossa. No pari viikkoa sitten pikkuveljeni kertoi nähneensä aina aamuisin talon portaikossa vanhan miehen, joka oli aina alkanut seuraamaan häntä. Veli oli silloin viisivuotias. Hauskinta tässä on se, että kerrottuaan tuon jutun huomasin itsekkin tunteneeni kylmiä väreitä kulkiessani niitä portaita.
 
Lisäksi meillä oli joskus kavereiden kanssa pieni bändi, jonka bändikämppänä toimi vanha omakotitalo joka sijaitsi keskellä suurta peltoaukeata. Sen ensimmäinen omistaja oli vuosia sitten hirttänyt itsensä sinne. Muutamia kertoja siellä kyllä tuli kylmiä väreitä. Itestään sinne ei kovin mielellään mennyt treenaamaan.
Mörkö21.02.2004 13:18:25
Raudaskylällä mutkassa on sattunut ulosajoja, kun tielle on tullut joku eteen. Kuitenkaan tielle tullutta henkilöä ei sitten olekaan näkynyt. Vastaavanlainen tarina kulkee Yppärissäkin.
 
Hehheh! Minä olen ajanut hirvikolarin vähän siinä opiston jälkeen. :)
randy21.02.2004 13:22:10
Hehheh! Minä olen ajanut hirvikolarin vähän siinä opiston jälkeen. :)
 
Katosiko se hirvi sitten?
Mörkö21.02.2004 13:22:53
Katosiko se hirvi sitten?
 
Itseasiassa katosi. :)
zorro21.02.2004 13:24:55
tää ei oo pelottava, mutta omituinen
 
Monet kaveritki on tällasia nähny, ja tapahtuma hetkellä oli muutama todistamassaki mun vieressä
 
Elikkä aikoinani olin menossa kouluun ja katoin taivaalle. Siellä huudatti tähti suoraan eteenpäin ja väisti kaikki tähdet jotka sillä tuli eteen MEIDÄN KUVAKULMASTA KATOTTUNA?? Mistä ****sta se tähti tietää että millä kohin ne meän silmistä nähtävät muut tähdet on?
 
piirsin kuva havannollistamaan tilannetta
http://www.geocities.com/sutilantimppa/tahtiihme.JPG
 
aivan outo juttu
 
linkki pitää kopi pastettaa
randy21.02.2004 13:29:12
Mistä ****sta se tähti tietää että millä kohin ne meän silmistä nähtävät muut tähdet on?
 
Siinä on ohjauksentehostin, koordinaatio-ohjaus, väljät laakerit tai turvatyyny.
 
Kuulostaa muuten erittäin typerältä jutulta.
Ei pelota, ei ihmetytä, kuulostaa vain typerältä.
 
EDIT: Editin
zorro21.02.2004 13:35:38
Siinä on ohjauksentehostin, koordinaatio-ohjaus, väljät laakerit tai turvatyyny.
 
Kuulostaa muuten erittäin typerältä jutulta.
Ei pelota, ei ihmetytä, kuulostaa vain typerältä.
 
EDIT: Editin

 
niimpä
 
ja sillon olin jo siinä iässä että tajusin kaikki, joten ei se voi mitään mielikuvitustakaan. senkään takia että minun kaveritki sen näki
Anttoni21.02.2004 14:00:57
Ei näitä saa lukea tähän aikaan. Miten sitä nyt nukutaan??
 
Hyi vittu että tuolla oli pahoja tarinoita! Onkohan noi kaikki ihan totta, vai keksiikö jengi noita samalla kun kirjoittaa? Meinaan, kyllähän tuollaisia voi keksiäkin, mutta jotenkin tuntuu aika hurjalta kun ei tiedä jos ne onkin ihan totta=(
Anttoni21.02.2004 14:07:35
Hehheh! Minä olen ajanut hirvikolarin vähän siinä opiston jälkeen. :)
 
Mee pois perkele=(
Anttoni21.02.2004 14:20:38
No... En tiedä onko nämä aavemaisia tapahtumia, mutta en ymmärrä näitä kuitenkaan. Saattaa nämä olla ihan hölmöjä juttuja tai jotain, mutta kuitenkin...
 
Tämä saattaa olla jotain unihalvaukseen liittyvää(jos joku ei tiedä mikä on unihalvaus, voin selittää), koska minulla on unihalvauksia muutaman kerran ollut. Makasin siis yöllä sängyssäni ja yritin nukkua. En kuitenkaan saanut nukuttua, koska juuri kun olin nukahtamassa, aloin kuulla huoneestani aivan sängyn vierestä kuiskailua, jotain epämääräistä suhinaa, kolinaa ja jotain puhetta, mistä en kuitenkaan saanut mitään selvää. Tietysti hätkähdin, mutta ajattelin sen olevan vain jotain alitajuntani juttuja, jotka tulivat ollessani unen ja valveen rajamailla. No, yritin sitten uudestaan nukahtaa ja taas sama juttu. Alkoi kuulua taas niitä perkeleen ääniä. En uskaltanut katsoa, vaan yritin mennä peiton alle piiloon. En kuitenkaan pystynyt liikuttamaan itseäni, joten ainut keino miten saatoin välttyä perkeleiden näkemiseltä oli sulkea silmät. Unihalvauksessa siis näköaisti ja hengityselimet ainoastaan toimivat. Alkoi kuulua ne äänet voimakkaammin ja olin erottavinani jotain kiroilua, ''perkele'' ''vittu''. Pääsin kuitenkin jotenkin kunnolla valveille ja mitään ei enää kuulunut. Sain sitten nukuttua loppujen lopuksi.
 
Tässä toinen juttu. Naapuristamme kuuluu käsittämätöntä kopinaa öisin ja joskus päivisinkin. Yöllä sen ehkä vaan huomaa helpommin. Se kuulostaa siltä kuin joku ''soittaisi rumpuja'' puupöydän pintaan, mutta se ei mene mitenkään loogisessa tahdissa. Kaikki kotonamme nukkuvat ja naapurissamme ei asu ketään joka voisi rummutella siellä keskellä yötä. Tämä ilmiö on minua ihmetyttänyt kovasti, ei niinkään pelottanut. Olen joskus alkanut rummuttamaan takaisin hakkaamalla pöytään ja ajatellut että olkaas nyt perkeleet hiljaa saatana. Joskus huoneeni katossa olevasta valaisimesta myös kuuluu pieni kilahdus, kuin joku napsauttaisi sitä lasista varjostinta.
 
Naapurimme isäntä ampui itsensä haulikolla noin pari vuotta sitten varastossa, mutta en usko mihinkään henkiolentoihin. Mielestäni näitä ääniä ei kyllä ennen tapahtumaa kuulunut, tai sitten en vain kiinnittänyt huomiota.
 
Mitä mieltä olette näistä?
Velko21.02.2004 14:58:05
Ukki kuoli tuossa syksyllä. Muutaman viikon kuluttua tästä äiti kertoi nähneensä seuraavanlaisen unen:
 
Puhelin soi. Äitini meni vastaamaan. Luurista kuului: "Ishä täällä", s-kirjain epäselvästi suhisten. Äiti ei saanut selvää, vaan kysyi: "Kuka?". "No ishä!", vastattiin. Sitten äiti ymmärsi, että se oli hänen isänsä, eli ukkini. Äiti kysyi: "Mutta etkös sinä oo kuollu?". "No oonhan minä", totesi ukki. Äiti kysyi sitten, että mitä kuuluu. "No minä oon täällä shiivoillu ja laittanu paikkoja kuntoon...", ukki kertoili. Tässä vaiheessa äiti unessaan tajusi, miksi ukin s-kirjaimet suhisivat: ukilla oli eläissään ollut tekohampaat (tämä on totta), eikä henkiolennolla tietenkään voi tekohampaita mukana olla! Tämän enempää äiti ei enää unestaan muista. Aamulla kuulemma eniten harmitti se, ettei ollut älynnyt kysyä että "Mistäs sinä soitat?"...
 
Päivää ennen hautajaisia minä näin unta, jossa olin ukin asunnossa, ukki pelasi siellä pasianssia tapansa mukaan, ja minä ajattelin itsekseni että "siinähän pelailet, mutta näinköhän tajuat että huomenna on siun hautajaiset, ja mie kannan siellä arkkua...".
 
Ukki oli hieno mies.
Volume21.02.2004 16:28:46
Nämä tapahtumat nostattavat vielä nykyäänkin ihokarvat pytyyn, joten kertaanpa ne tähän.
 
Asuimme viereisessä kaupungissa vuokralla vanhassa omakotitalossa, jossa oli asunut pitkälti kirkon henkilökuntaa vuosien varrella. Vieressä oli myös jonkin sortin pappila, eli kirkon taloja olivat.
 
Eräänä iltana olin siirtymässä nukkumaan ja makailin sängyssä kun äiti nosti vielä yhden pahvilaatikon käsiinsä. Tiesin laatikon sisällön, koska olin sitä sinä päivänä tutkinut; muutama pieni pehmolelu pohjalla, paino alle kilon. Mutsi kerkesi kantamaan pahvilaatikkoa noin yhden metrin kun BÄNG! Laatikko suorastaan räjähti takaisin lattiaan. Siis alle kilon pahvilaatikko, jota äiti kannatteli sellaisista kahvoista kuten laatikoissa yleensä on PAISKAUTUI lattiaan kovalla voimalla. Ihmettelemme vielä nykyäänkin, mistä moinen johtui.
 
Samaisessa talossa oli alakerrassa suuri huone, johon oli kasattu molempien isoveljien soittohommia varten eräänlainen treenikämppä ja jossa minä kävin soittelemassa rumpuja (joita tuolloin vielä soitin). Eräänä kertana soittelin rumpuja ja kokoajan oli sellainen tunne, että "tästä ei tule nyt yhtään mitään" ja yhdessä vaiheessa alkoi ahdistamaan oikein kovasti. Muistan vielä kompin, jota tuolla hetkellä soittelin ja samalla alkoi selkäni takaa tajuttoman kova räkäinen nauru. Kuulin sen rumpujen seasta jokseenkin hyvin ja katsoin taakseni - ei tietenkään ketään. Vain se puolen metrin päässä oleva lämpöpatteri. En muista miten siitä lähdin juoksemaan, mutta ainakin ständejä siinä oli kaatunut, eli ilmeisesti rumpujen yli on juostu. Muistan vain sen kun olin jo yläkertaan menevissä rappusissa ja juoksin henkeni edestä.
 
Vieläkin samassa talossa muistan kun heräsin kerran yöllä raskaisiin askeliin, jotka alkoivat huoneeni ovelle saapuvalta käytävältä ja päättyivät siihen. Askeleet olivat samanlaiset kuin ukollani, joka asuu hämeenlinnassa ja ajattelin unisena, että "jahas. ukko tuli kylään". Ilmeisesti nukahdin heti askeleiden päätyttyä. Aamulla kuittasin homman kuvittelulla, mutta mainitsin siitä äidilleni, joka hämmästyi koettuaan aivan saman jutun.
 
Olin tuohon aikaan melkoinen hämähäkkien pelkääjä - kuten nykyäänkin, mutta tuolloin huomattavasti reilummin. Valitettavasti huoneeni oli juuri se huone talosta, jossa hämähäkit viihtyivät, joten usein hämähäkin nähtyäni siirryin nukkumaan äitini viereen - hänellä oli heteka, johon sai vedettyä alta toisen sängyn. Eräänä yönä nukuin taas äitini vieressä ja heräsin painostavaan tunnelmaan. Nostin päätäni ja hämmästyin kun edessäni näin himmeät naisen harmaat kasvot (nämä ei siis ollut vieressä nukkuvan äitini kasvot), jotka ikäänkuin leijuivat ilmassa. Kohtaus kesti noin 1 sekunnin ja kasvot hävisivät. Olin niin väsynyt, että en tajunnut mitään, joten aamulla ajattelin vain kuvitelleeni, mutta muistan kasvot vielä nykyäänkin ja täytyy myöntää, että kokonaan en torju ajatusta siitä, että siinä tosiaan oli joku, koska sen verran aktiivisesti koin omituisia juttuja siinä talossa.
 
Edelleenkin samasta talosta puhuttaessa istuin kerran huoneeni lattialla lueskelemassa lehtiä. Kertasin mielessäni kokemiani tapahtumia ja ajattelin, että "jos täällä talossa on henkiolentoja, niin huoneeni valot alkaa vilkkumaan", ja muutaman sekunnin päästä ne totta vie vilkkuivat! Arvatkaapa olinko peloissani? Olin noin 12-vuotias tuolloin.
 
Samassa talossa äitini koki mm. itsestään aukeavia ovia ja kummallisia herätyksiä, joista en tosin ala tässä kertomaan, ettei tule omaa manipuloitua versiota. Samoin molemmat veljet kertoivat kummallisia kokemiaan asioita, toinen mm. kertoi sänkynsä nousseen yöllä ilmaan. Hieman pelottaa, sillä nykyään tuo sänky on mulla käytössä.
 
Nykyistä kerrostaloasuntoamme viereisessä kerrostalossa tapahtui myöskin kummia. Olimme juuri muuttaneet sinne ja saaneet tavarat jokseenkin paikoilleen kun heräsin eräänä yönä. Olen varma, että en ollut tuolloin unessa. Huoneessani oli outo punertavan hämärä valaistus ja katsoin, että joku on käynyt sotkemassa huoneeni - lattioilla oli tavarat sekaisin ja rykelmä vanhoja suksia oli kaatunut nurkasta pitkin lattiaa. Käänsin hieman päätäni ylöspäin kattoon ihmetellessäni näkyä ja näin kamalimman asian mitä olen ikinä nähnyt. Nyt selkäpiissä pidetään juhlia ja ihokarvat palvovat taivasta kohti. Edelleenkin vakuutan olleeni hereillä, joskin hieman takkurassa. Päälläni oli sanoinkuvaamattoman kauhea olento, joka hymyili ivallisella katseella ja makasi polvillaan päälläni. Yritin huutaa, mutta sain vain pientä pihkunaa aikaiseksi enkä voinut liikkuttaa enää edes päätäni. Olin niin shokissa. Tapaus tuntui kestävän ikuisuuden ja ymmärsin laittaa lopulta silmät kiinni. Samalla pelottava tunne katosi ja kun avasin silmäni, äiti ja molemmat veljet seisoivat vierelläni ja kysyivät onko jokin hätänä, kun olin pitänyt kituvalta kuulostavaa ääntä. Tapaus muistuttaa hieman unihalvausta, mutta aluksi pystyin kääntelemään päätäni, joten se oli joko unta, tai totisinta totta. Joka tapauksessa pelottaa vieläkin.
 
Samassa asunnossa oleskelin kotona kun hämäännyin äitin parkaisuun. Kuulin äänen tulevan keittiöstä ja kysyin, että mitä se siellä huutelee ja äiti piti kiinni tiskipöydästä ja kertoi, että joku oli venyttäny sen housuja kuminauhan kohdalta ja päästänyt irti. Silloin oli muistaakseni kevät tai kesä ja äitillä oli shortsit ja se oli tiskaamassa.
 
Sitten viime syksynä kun koulut alkoivat, olin tullut kotiin ja menin päiväunille. Yhdessä vaiheessa heräsin jostain syystä ja herättyäni tajusin miksi olin herännyt; joku painoi sormella mun pakaraa voimistaen kosketustaan. Käänsin pääni katsoakseni kuka siellä hiplaa, mutta siellä ei ollutkaan ketään! Ne henkilöt jotka on kokenu tällasia juttuja tietää sen tunteen joka tollasessa vaiheessa tulee. Sitä ei voi kuvailla.
 
Muuta tuossa kämpässä ei tainnut ainakaan tällä hetkellä muisteltuna tapahtua. Kuitenkin sen kämpän keittiö oli paikka jossa koin aina ahdistuneksen tunteen ja tuntui kuin joku tuijottaisi. Lähes aina vaikkapa juotuani lasillisen vettä, lähdin keittiöstä vauhdilla. Meno oli juoksun ja pikakävelyn välimaastoa ja ovelle päästyäni tuntui kuin joku olisi perässä, mutta siihen se loppui. Ja vielä tuohon edelliseen tapaukseen palatakseni muistan nähneeni tapahtumahetkellä unta, jossa olin samaisessa keittiössä ja seisoin hellan edessä. Olisiko keittiössä joskus tapahtunut jotakin joka aiheutti tällaisen ainaisen ahdistuneisuuden tunteen..?
 
Nykyisessä asunnossa ollaan asuttu nyt noin 5 kuukautta ja täälläkin on ehtinyt tapahtua. Noin kuukausi sitten olin mennyt nukkumaan ja jostakin syystä pelkäsin sänkyni jalkopäätä, jossa on kirjahylly. En uskaltanut katsoa sinne suuntaan, sillä nykyään uskon tällaisia juttuja tapahtuvan ja ajattelin, että katsoessani sinne näen aaveen. Kuittasin tunteen väsymyksellä ja ryhdyin nukkumaan. Lopulta kun olin juuri saamassa unenpäästä kiinni, havahduin hereille, sillä peittoni nousi ylävartaloni kohdalta ilmaan nopeasti ja putosi heti takaisin. Aivan kuin joku olisi riuhtaissut sitä 30 senttiä ilmaan ja päästänyt irti. Ette varmasti ihmettele, miksi pyysin äitin samaan huoneeseen tuona yönä, sillä huusin refleksin omaisesti häntä paikalle. Äiti kertoi myös heränneensä johonkin kirkkaaseen ja terävään "elektroniikan ääneen", ja luuli minun saaneeni tekstiviestin. Sekunti tämän jälkeen olin huutanut apua. Jännä juttu, sillä kännykkä oli äänettömällä, eikä viestejä ollut.
 
Olen tällä hetkellä yksin kotona, joten lopetan asioiden kertaamisen tältä erää, ettei mene ensi yö pilalle. Jos jotakin muistuu mieleen, tulen kertomaan sen tänne.
 
On muuten hyvä topicci. Harmi, että kaikkia vanhoja ei ole saatu taltioitua. Kirjoittakaahan ihmiset kokemuksenne tänne muiden ihmeteltäväksi.
PoLFus21.02.2004 16:37:19
Perkele, että pelottaa nousta tuolista...kokeillaampa
Anttoni21.02.2004 16:52:21
Nämä tapahtumat nostattavat vielä nykyäänkin ihokarvat pytyyn, joten kertaanpa ne tähän.
 
Olen tällä hetkellä yksin kotona, joten lopetan asioiden kertaamisen tältä erää, ettei mene ensi yö pilalle. Jos jotakin muistuu mieleen, tulen kertomaan sen tänne.

 
Kröhöm... En halua mitenkään ivata, mutta jos kaikissa paikoissa missä olette asuneet on tuollasia outoja juttuja ''tapahtunut'', niin vika taitaakin olla teidän perheessä. Siis jonkinlaista mielisairautta...
 
Tuli vaan mieleen.
Volume21.02.2004 16:58:22
Kröhöm... En halua mitenkään ivata, mutta jos kaikissa paikoissa missä olette asuneet on tuollasia outoja juttuja ''tapahtunut'', niin vika taitaakin olla teidän perheessä. Siis jonkinlaista mielisairautta...
 
Tuli vaan mieleen.

 
Juu voihan se olla, mutta olen asunut elämäni aikana noin kymmenessä asunnossa ja näistä vain kolmessa on tapahtunut tällaisia..
Anttoni21.02.2004 17:05:30
Juu voihan se olla, mutta olen asunut elämäni aikana noin kymmenessä asunnossa ja näistä vain kolmessa on tapahtunut tällaisia..
 
Ai niin monessa... No sitten. Mä luulin... Joo. No mä olen aika skeptinen persoona. Olen mäkin jotain vähän erikoisempia juttuja kokenut, mutta mä uskon että nille on ihan looginen selitys. Ta isitten ei. En tiiä. Mua ei haittaa perkeleet, niin kauna kun ne antaa mun olla rauhassa.
Volume21.02.2004 17:09:39
Ai niin monessa... No sitten. Mä luulin... Joo. No mä olen aika skeptinen persoona. Olen mäkin jotain vähän erikoisempia juttuja kokenut, mutta mä uskon että nille on ihan looginen selitys. Ta isitten ei. En tiiä. Mua ei haittaa perkeleet, niin kauna kun ne antaa mun olla rauhassa.
 
Nojuu täytyyhän näihin juttuihin suhtautua aina vähän skeptisesti, eikä niihin usko ennen kuin niitä itse kokee. Ja hyvin mahdollisesti noille mullekin tapahtuneille jutuille löytyy looginen selitys, mutta ainahan ne vähän kummastuttaa.
Mörkö21.02.2004 18:43:17
Suatana mitä juttuja. Kukahan ottais viereen nukkumaan ens yöksi?
Xebeche21.02.2004 18:54:55
Eiköhän kanneta korsi kekoon.
 
Tämä tapahtui joitakin vuosia sitten - 1995 tai 1996, ellen väärin muista. Olin tuolloin 12-vuotias. (Tapahtuneesta on myös dokumentaatiot, joista voin tarkistaa tarkan tapahtuma-ajan.)
 
Koko ikäni olen asunut samassa paikassa; isosiskoni oli tuolloin muuttanut noin 15-20 kilometrin päähän. Eräänä yönä, kun koko perheemme oli jo käynyt nukkumaan, havahduin siihen, että ulkoa kuuluu mielettömän matalaa jyrinää. Voimakasta, laajoissa aalloissa kulkevaa juminaa, jota jatkui vähintään 10 minuuttua - kyseessä ei siis todellakaan ollut lentokone, helikopteri tai ohi ajava auto. Ikkunat eivät helisseet, mitä olisi tapahtunut äänen tullessa jostain läheisestä kovaäänisestä tms. lähteestä. Sänkyni oli parvisänky, joka oli tuolloin sijoitettu seinää vasten siten, etten nähnyt kunnolla ikkunasta ulos. Yritin katsoa, mitään ei näkynyt - totesin, että kyseessä on aika kumma juttu ja kävin takaisin makuulle. Jyrinä jatkui vielä jonkin aikaa, kunnes vaimeni hiljalleen.
 
Seuraavana aamuna keskustelin asiasta vanhempieni kanssa, jotka olivat kumpikin kuulleet äänen - eivätkä olleet jaksanut nousta katsomaan, näkyykö ikkunasta mitään. (Heillä oli yhtä lailla parvisänky.) Hekään eivät pitäneet sitä mahdollisena, että kyseessä olisi ollut lentokone tai muu äänekäs kulkuväline. Kyselimme samassa taloyhtiössä asuvilta tutuiltamme, josko he olisivat kuulleet jotain - eivät olleet, lähinnä saimme kummia katseita osaksemme. Tämä puolestaan vahvistaa oletusta siitä, että äänen lähde ei ollut missään lähellä - asumme toisessa kerroksessa, eikä kukaan ensimmäisestä kerroksesta ollut kuullut mitään.
 
Isosiskoni, joka siis asui 15-20 kilometrin päässä, oli myös kuullut tuon äänen, tismalleen samaan aikaan. Hän oli mennyt ikkunan luokse, mutta nähtyään vain kuun pilven takana oli mennyt takaisin nukkumaan.
 
Merkillisintä asiassa on se, että samoihin aikoihin - n. 5 päivän sisällä - oli Finnoontien varteen ilmestynyt kolme peltokuviota. Olen varsin skeptinen UFOjen suhteen, enkä nytkään ajattele että kyseessä olisi ekstraterrestriaalien vierailu tms. mutta merkillistä on se, että kolmesta kaksi on todettu ihmisten aiheuttamiksi. Viimeisestä näin ei kyetty tekemään, ja kyseinen kuvio on Suomen huuhaaklaanin (Ufotutkijat ry:n) kirjoissa selvittämätön tapaus. Kun heidän kanssaan olemme sittemmin käyneet asiaa läpi, on käynyt ilmi että vain yksi ihminen on ilmoittanut heille samasta tapauksesta.
Volume21.02.2004 21:41:22
Jatkanpa aihetta sen verran, että pyrin pohtimaan luonnollisia selityksiä miksi tällaisia juttuja tapahtuu.
 
Uskon, että osa näistä kummitusjutuista voi olla hyvinkin ihmisen itsensä aiheuttamia. Parapsykologiaa pidetään usein huuhaana, mutta sen avulla on pystytty todistamaan paljon erilaisia ihmisen kykyjä, kuten psi-ennustaminen sekä aura ja jopa auran näkeminenkin. Tällaiset kyvyt ovat tieteellisestä pohjastaan huolimatta edelleen hataralla perustalla ja niistä tiedetään suhteellisen vähän.
 
Ihminen käyttää aivokapasiteetistaan vain murto-osan ja samaa uskon ihmisen muistakin mahdollisesti piilevistä kyvyistä. Suuri osa parapsykologisista kyvyistäkin huomataan vahingossa ja moni osaa käyttää niitä tiedostamattaan.
 
On siis täysin mahdollista, että tällaisilla kyvyillä ihminen voi tiedostamattaan esimerkiksi liikutella tavaroita tai nähdä mitä menneisyydessä on tapahtunut. Samoin ihminen voisi tiedostamattaan aiheuttaa erilaisia koputuksia ja muita klassisia kummittelun elementtejä. Esimerkiksi aurasta voisi vetää johtopäätöksen, että ihminen kykenisi myöskin hyödyntämään jonkinlaisia energiakenttiä tai muita vastaavia ja näiden avulla helposti availemaan ovia jne. Useinhan tällaiset tapahtumat aiheutuvat juuri silloin kun esim. pelkää yksin oloa ja ennakoi mielessään, että "olisipa pelottavaa jos toi ovi aukeis nyt" ja sitten se helvetti soikoon aukeaakin.
 
Kuitenkin pienenä ihmisenä tällaisia juttuja on mahdoton arvioida, voi vain spekuloida. Parapsykologiaa on pyritty kehittämään 1800-luvun alusta saakka ja ainakin asiasta sivullisena vaikuttaisi siltä, että kyseinen tutkimusmenetelmä on vielä lapsen kengissä. Onneksi näitä asioita on pystytty kuitenkin todistamaan tieteellisin menetelmin historian käännellessä painavia sivujaan.
 
Tällaiset poltergeist-ilmiöt voisivat olla ihmisen omilla kyvyillä selitettävissä, mutta erilaiset yht'äkkiset ahdistuksen, jonkun läsnäolon tai pelon tunteet tuntuvat oudoilta, sekä samoin ilmestykset, joissa aaveet osoittavat huomionsa selkeästi näkijään. Kuitenkin joku voi nähdä päivän kun nämäkin ovat aivan normaaleja ilmiöitä, joita ihminen voi oppia kontrolloimaan.
 
Kertokaapa itse omia mielipiteitänne. Tätä tekstiä ei kannata ottaa liian kirjaimellisesti. Aivan yhtä hyvin raa'at teot ja epäinhimilliset olosuhteet voivat jättää merkkinsä vanhoihin rakennuksiin, tai ilmiöt voivat olla puhtaasti henkiolentojen tekosia, kunhan vain kertailin asiaa ja yritin synnyttää hyvää ja mielenkiintoista keskustelua.
 
EDIT: Niin ja pidetään myös se mielessä, että todistamattomana kaksi eri teoriaa ovat rinnakkain aivan yhtä oikeita - niin kauan kunnes toinen todetaan oikeaksi tai molemmat vääriksi.
PoLFus21.02.2004 21:52:19
Olen nähnyt joskus 8 uvotiaana tontun (lakin vain), oikeasti. Yritin kertoa tästä venhemmillenikin, mutta he eivät uskoneet :(
Anttoni21.02.2004 21:53:24
Okei, oon mä nähnyt aaveen. Mutta olin silloin aika huonossa jamassa liiallisen alkoholinkäytön takia.
 
Olin ryypännyt viikon putkeen ja aamulla päätin sitten lähteä baariin. Ajelin sellaista metsätietä pyörälläni ja näin kauempana harmaan hahmon joka ulkoilutti koiraa. Ajoin lähemmäksi ja välillä mietin, että onko siellä oikeasti joku vai onko se vain jokin roskapönttö. Kun tulin lähemmäksi, siellä ei ollutkaan mitään! Ei edes roskapönttöä.
 
Ja samana iltapäivänä koin kauheita ahdistuksen ja paniikin tuntemuksia ja olin näkevinäni lattialla verilammikoita.
 
Oliko tuo sitten Delirium Tremens(juoppohulluus)-oireita, niin luulisin...
Gamo22.02.2004 06:41:39
Edelleen asiaa sivuten: Nivalassa joskus vuosien 1987 ja 1994 välillä oli erikoinen UFO-havainto. Omakotitaloalueella asuvat vanhapiikasisarukset näkivät talonsa takapihalla pieniä ihmisenkaltaisia olentoja, jotka näyttivät keräävän maasta jotakin ja vievän ne jonkinlaiseen alukseen. Toinen sisaruksista katsoi toimintaa pitkän aikaa, toinen kävi vain vilkaisemassa, ja tuumasi, että mikä tuossa niin kiinnostaa! Meni sitten takaisin nukkumaan. Oliot näkyivät vain yhdestä ikkunasta, ja vain yhden ruudun läpi kyseisessä ikkunassa. Kun vanhapiikatäti yritti katsoa olioita toisesta ikkunasta, niitä ei näkynyt. Tapahtuma uutisoitiin, se oli lehdissä etusivulla, televisiouutisissa ja muistaakseni myös aivan kansainvälisessä mediassakin. Poliisi ja palokunta tutkivat pihan, ja löysivät jotain "painaumia". Viranomaiset eivät sulkeneet pois mahdollisuutta, että jotain yliluonnollista olisi tapahtunut.
Lord_of_the_strings22.02.2004 12:12:49
Kivaku veitte eiliset yöunet.. Vittuku väsyttää..... Nyt kahveeta ->
depe22.02.2004 12:31:45
Volume: Sulle on kyllä sattunut ja tapahtunut. Miten uskallat enää edes olla yksin kotona?
Volume22.02.2004 15:54:47
Volume: Sulle on kyllä sattunut ja tapahtunut. Miten uskallat enää edes olla yksin kotona?
 
Välillä tulee itsekin ihmeteltyä aivan samaa. :) Jotenkin sitä vain osaa rauhoittaa itsensä ja ajatella, että "Noo. Siihen on joku looginen selitys." Ja onhan noita kohta lähemmäs 10 juttua tapahtunut, joten kaipa niihinkin pikkuhiljaa tottuu.
 
Kuitenkin joskus (esim. eilen) kun noita juttuja muistelee, niin jotenkin se sama pelon tunne valtaa koko ruumiin ja esim. suihkussa tulee käytyä aika vikkelään ja samalla katseltua, ettei joku seiso suihkukopin seinän toisella puolella - yksi pahimmista toteutumattomista peloistani.
 
Jos jotakin muuten kiinnostaa, voin pastettaa tähän kummitusaiheisten sivujen osotteita. Yhdessä vaiheessa tutkin niitä 6 tuntia/päivä ja taisin olla hieman koukussa. Etenkin kun kyseisten sivujen kuvamateriaalia tarkastelee, alkaa väsyneenä näkemään esim. peileissä ja oviaukoissa hahmoja, joista tosin tiedän, että ne ovat kuviteltuja. En kuitenkaan enää nykyään käy katselemassa niitä koska en halua menettää yöunia niiden takia, mutta muistan vielä joitakin hyviä sivuja, joita voin tähän liitellä.
IbanezenabI22.02.2004 16:02:19
Laita ihmeessä Volume niitä sivuja. Ei minulle mitään ihmeellistä ole ikinä tapahtunut, ja aika skeptinen näiden kanssa olen, mutta kuitenkin noita on hauska lueskella.
Volume22.02.2004 16:24:02
Tässä näitä linkkejä siis:
 
Erittäin hyvä linkkilista ja hyvä alkupiste ensimmäisiä kertoja tutkivalle: http://www.ghostresearch.org/links.html
 
Rekisteröityneille käyttäjille enemmän kaikkea, mutta sivua alemmaksi rullaamalla löytää mielenkiintoisia kuvia ja EVP-ääniä (electronic voice phenomena): http://www.ghostweb.com/
 
Muutamia kuvia: http://www.karensghostpage.com/pics.html
 
Myöskin kattavat sivut, joissa kuvia ja muistaakseni yli 5000 tarinaa englannin kielellä: http://theshadowlands.net/ghost/
 
Noissa kuvissa ohjaan olemaan skeptinen, sillä osasta jo minä taitamattomana ihmisenä näen, että photoshoppia on käytetty, mutta on olemassa myös sivuja, joita pyörittävät ammattilaisvalokuvaajat ja skeptikot, jotka pyrkivät selittämään kuvissa esiintyvät ilmiöt. Usein syynä on tupakan savu, objektiivin eteen eksyneet sormet tai muuta ihmisen omaa hölmöilyä, mutta jotkut näistä kuvista ovat heidän mukaan selittämättömiä. Tällaisia sivuja löytyi ainakin tuolta ghostresearch.orgin (on muuten hyvät taustamusiikit siellä) linkkilistasta, jos oikein muistan.
 
Googlella löytyy myös hyviä ja on siellä ihan suomenkielisiäkin sivuja, kuten nämä:
 
http://www.juplin.net/myytit/kummittelu/
 
http://home.catv.ne.jp/dd/hirvonen/johdanto.html
 
http://www.saaksmaki-seura.fi/kummitus.htm
 
P.S. Tässä oli vain muutamia ja parempiakin varmasti on. Paras suomalainen sivusto http://personal.inet.fi/tiede/poltergeist/ on otettu ilmeisesti pois käytöstä. Ennen siellä oli reilu lista suomalaisia kummitustarinoita, jotka onneksi viime kesänä ehdin lukemaan läpi. Toivottavasti sivut palaavat vielä toimintaan.
 
EDIT: Tässä erittäin hyvät sivut: http://www.marylandghosts.com/
Numbie22.02.2004 17:28:00
Olihan se arvattavaa, että ei pitäisi voimakkaalla mielikuvituksella siunattuna ihmisenä näitä lueskella, mutta luinpa silti koko ketjun läpi. No, en olis halunnutkaan nukkua viime yönä.
Volume22.02.2004 17:38:02
Suomalaisia aaveista kertovia teoksia saattaa olla paljon, mutta hyvänä yleiskattavana teoksena suosittelisin Lademannin julkaisemaa "aaveiden maailma"-kirjaa. Erittäin mielenkiintoinen, sisältää kuuluisimmat kertomukset Borley Rectorysta lähtien ja esitellen Brown Hall Ladyn kuvan, sekä kaikki muutkin kuuluisat selittämättömät kuvat. Runsaasti tietoutta esim. poltergeistista, sekä useita näkökulmia näiden selittämiseksi.
Lord_of_the_strings22.02.2004 17:39:15
Edit. ei mitn.
Mättöpiiska22.02.2004 19:10:32
Kyseessä on valoilmiö, joka ei oikeastaan ole aavemainen mutta aiheutti samanlaisia kylmänväreitä:
 
Joskus 90-luvun puolivälin tienoilla olimme kaverini kanssa tutkimassa läheisen järven (etelä-Suomi) rapukantaa. Oli siis loppukesä, jolloin ravuilla on jo kuori kovettunut sen verran, että niitä voi ravustaa.
 
Yhtäkkiä taivaalla näkyi valoilmiö. Aivan kuin vastakkaiselta rannalta olisi ammuttu valoraketti. Sanoin kaverille, että "Katso, joku ampuu raketteja", jolloin kaverikin alkoi seurata tapahtumaa. Punertava valopallo ylitti järven ja vastakkaisen metsän täysin vaakasuorassa linjassa, lensi noin 5 sekuntia, kunnes hidastui vähän. Pallo jatkoi vielä muutaman sekunnin matkan kunnes feidaantui kauemmaksi avaruuteen suurella nopeudella. Meidän suunnastamme näytti, että sillä olisi ollut korkeutta n. 100 metriä.
 
Tottakai kotiin päästyämme kerroimme tohkeissamme kaikille mitä olimme nähneet mutta kukaan ei täysin uskonut. Parin päivän päästä lehdessä oli kuitenkin juttu siitä, että samainen valoilmiö oli nähty Oulussa asti, jossa se oli ylittänyt taivaan kohtisuoraan ylhäällä. Kyseessä ei siis ollutkaan mikään kovin lähellä lentävä valopallo. Tutkijat leimasivat ilmiön venäläiseksi avaruusraketiksi sanoin: "Pystysuora lentoratakin voi näyttää vaakasuoralta, jos sitä katsoo tarpeeksi kaukaa". Tätä en kyllä vielä tänäkään päivänä pysty käsittämään, enkä usko että kyseessä oli raketti.
 
Isä kertoi samankaltaisen jutun jostain 70-luvulta. Silloin sellainen "puolipallosta leikatun viipaleen" muotoinen metallinen osa oli leijunut heidän asuinalueensa päällä n. 500 metrin päässä. He olivat katselleet sitä kaukoputkella n. tunnin ajan. Sen jälkeen jossain vaiheessa esine oli vaivihkaa päässyt lähtemään, eikä sitä enää näkynyt. Tästäkin oli paikallisessa lehdessä silloin juttua ja isällä on se lehtileike jossakin tallessa.
-memmu-22.02.2004 20:44:01
hmm..
 
huoneeni sattuu olemaan aivan ulko- ovemme läheisyydessä. joskus muinoin yöllä heräsin, kävin vessassa ja yritin sitten taas saada unta. eihän siitä mitään tullut, kun ulkoa alkoin kuulua askelia. se jokin pyyhki jalkansa meidän ovimattoon, oli siinä hetken ja käveli huoneeni ohitse pois.
 
ei siinä sitten unta saanut vähään aikaan...
Clayrooster22.02.2004 21:05:26
Eilen sattui aika somasti, kun kuuntelin Deathchain nimisen yhtyeen kipaletta "Poltergeist", tippui ikioma, "Fani" lehden, CoB juliste seinältä.
Älkää aukoko tuosta Fanista päätä, kun pikkusisko sen avuliaasti toi minulle. (Siis sen cob julisteen) ;)
 
Ja sitten vanhassa kämpässämme saattoi herätä siihen että vintillä kuului omituisia ääniä.
Kuten askelia, narahtelua jne.
Captain Planet22.02.2004 21:17:06
Tiedän yhen prätkäjätkän joka oli kunnon raggari. käytteli kamaa jne...mut yks päivä ku se lähti pihalle, joku otti sitä olkapäästä kiinni ja sano et sen pitää lopettaa....jumala?saatana?joulupukki? kuka tietää..mut se kaveri sit tuli uskoon ja ryhty papiksi.
 
oli meinaan meijän riparilla sillon joskus aikoinaan pappina.
 
Toinen. systeri jäi joskus aikoinaan raitikan alle. raahautu 21m sen alla ja sitte vaipu koomaan vähäks aikaan. Noh sitku se siitä heräs, se kovaa väitti et joku oli jutellu sille koko sen ajan ku se oli koomassa...very friikki...mut mä kyl uskon sen
Captain Planet22.02.2004 21:21:47
Okei, oon mä nähnyt aaveen. Mutta olin silloin aika huonossa jamassa liiallisen alkoholinkäytön takia.
 
Joo, no sama homma....oltiin kid egon kanssa kajaanissa...jos kid ego lukee tän ni saa luvan kertoo sen tilanteen koska meni iteltä vähän ohi..
Aerodactev22.02.2004 21:22:24
Joo, no sama homma....oltiin kid egon kanssa kajaanissa....
 
Minut näitte sielä.
kid ego22.02.2004 21:31:44
Joo, no sama homma....oltiin kid egon kanssa kajaanissa...jos kid ego lukee tän ni saa luvan kertoo sen tilanteen koska meni iteltä vähän ohi..
 
No homman nimihän oli se, että oltiin kävelemässä mökille, sä menit kuselle tien viereen ja mä jäin siihen seisoskelemaan. Kun tulit pusikosta, kysyit että mitä mä sanoin "sille tyypille". Mä kysyin että kenelle, ja sä sanoit että sille ukolle joka siinä mesosi. Koitin kovasti selittää, että ei siinä ketään ollut vaan meikäläinen yksin, johon väitit kivenkovaan että olihan siinä joku, joka lähti karkuun juoksemaan. Eikä varmana ollut. Mä olin sentään selvänä.
 
EDIT: typo
Captain Planet22.02.2004 21:33:39
No homman nimihän oli se, että oltiin kävelemässä mökille, sä menit kuselle tien viereen ja mä jäin siihen seisoskelemaan. Kun tulit pusikosta, kysyit että mitä mä sanoin "sille tyypille". Mä kysyin että kenelle, ja sä sanoit että sille ukolle joka siinä mesosi. Koitin kovasti selittää, että ei siinä ketään ollut vaan meikäläinen yksin, johon väitin kivenkovaan että olihan siinä joku, joka lähti karkuun juoksemaan. Eikä varmana ollut. Mä olin sentään selvänä.
 
Hahahaaaa....perkules...siinä oli varmasti joku!!
Nimismies22.02.2004 22:11:16
Hienoa, että ketju on herännyt takaisin eloon. Minulla on noita kummitusjuttuja vielä yksi wordillinen, pastetan kun jaksan(ei, en nyt yöllä:)
 
Volumen linkkejä en taatusti katso.
 
Viime yönä olin klo 1 yöllä tuossa Raudaskylän opiston risteyksessä. Hautausmaa on ihan vieressä. Piti soittaa tyttökaveri vastaan kun en yksinkertaisesti kyennyt lähtemään sinne pimeään. Muutama metri, ja kaikki valo suorastaan loppui. Eikä pelkoa yhtään hälventänyt metsästä kuulunut metallin kalkkeen ääni...
kid ego22.02.2004 22:13:11
pelkoa yhtään hälventänyt metsästä kuulunut metallin kalkkeen ääni...
 
Se oli Bondistakin tuttu Jaws.
HC-Audio22.02.2004 23:58:48
Mullaki on muutama:
 
1) Kerran ahdisti jotenki sairaasti ja menin keittiöön ja kuvittelin kaikennäkösiä olentoja ikkunoihin ym. ja sitte justiin pakastimen kohdalla, se rupee vetää semmosta KAUHIAA pauketta. Se muisutti niinku ois käsillä vetäny rumpukomppia jalkoihin, mutta x30 voimakkuudella. Melkein kaaduin selälleni.
 
Noo, siitä lähdin sitte kuselle ja just ku olin vessaan päässy, niin tietysti suihku alkaa vetää melkein samanlaista pauketta. Siinä vaiheessa alkoi karmia jo toden teolla. Sinä yönä ei nukuttu.
 
2) Olin just kattonu The ringin yksin yöllä ja sitte lähdin siitä iltapesulle ja sammuttelin valot ja menin kodinhoitohuoneeseen ja sydän pomppas kurkkuun....
Katoin lattialle. Sellanen valosta syntynyt epäsymmetrinen rinki(just niinku elokuvasta), joka heijastu ulkoa sen katulampun valosta ja kimpos siitä meidän pesukoneen kromisesta renkaasta maahan.
 
3) Kerran tulin junalla helsingistä ja oli vissiin syyskuu ja erittäin pilvinen päivä. NO, rupesin kattelemaan pihalle ja näky sellasia outoja valolaikkuja pellossa. Sitte katoin taivaalle ja auringon valoa ei päässy mistään välistä sinne peltoon.
Siis se oli niin UFOa ku vaan olla ja voi. Sellasia tosi kirkkaita alueita, niinku ois pilvien välistä paistanu pellolle sellasia 10x10m alueita. Sitä kesti joku 5km matka ja sitte ne loppu. Ihmeelistä.
 
4) no siitä kuolemasta sitte: Mun pappa oli tosi huonossa jamassa ja sitte rukoiltiin siinä, (olin n. 5v) ja mä sitte rukoilin, että Jumala antas Matti-papan elää vielä kymmenen päivää. En ajatellu sitä sillon niin tarkasti, mutta 10.3 pappani kuoli ja mikä outoa, niin vielä mun syntymäpäivänä, jota en sillon ajatellu
kid ego23.02.2004 19:30:32
Äh, nythän mä vasta muistin että mun isovaarini oli kuulemma melkoinen selvänäkijä. Itse en herraa koskaan tavannut, mutta isovaarillani oli kuulemma kyky ennustaa puhelimen sointi ennen kuin se soi. Mielenkiintoista. Sinänsä vaikea uskoa, mutta todistajia on monta ja tapahtumakertoja yhtä useita.
 
Kerran isovaarini oli tokaissut, että hänen päänsä sisällä oli kuulunut hänen tyttärenpoikansa ääni, joka sanoi: "Älä huoli, minulla on täällä hyvä olla". Seuraavalla minuutilla soi puhelin, ja lääkäri kertoi tyttärenpojan kuolleen sairaalassa.
Börje23.02.2004 19:39:29
Kiitos ny kaikille kivoista tarinoista. Nukkumaan mennessä sitten tajusi, ettei näin pienen pojan niitä olisi kannattu niin ahmimalla lukea. Varsinkaan kun oli psyyke melko heikossa ja vastaanottavaisessa tilassa krapulan johdosta. Viime yönä oli kiva koittaa nukuskella, kun jos hiukan sai unen päästä kiinni niin joku halvatun tyttö juoksi yhtäkkiä sivulleni ja huusi helvetisti korvaani, jotta "Haloo!!!". Siinä sitten röytämällä heräten parahdin jotain, ja vavahdin niin, että sänky rutisi. Siinä sitte loppu yö samoissa merkeissä, viiden minuutin uni-sessioilla. Ei siinä muuten mitään mutta kun oli semmonen tupla-pelko päällänsä: Ensinnäki pelkäs niitä kalmoja, jotka tuppas huoneeseen. Toisekseen oli armoton kuoleman pelko kun pulssi oli jo muutenki punaisella krapulan johdosta + sitten pumppu otti kivoja spurtteja aina kun noidat tuli noutamaan.
Eddie23.02.2004 20:22:41
Inhottavia juttuja. En jaksanut edes tota ekaa sivua loppuun lukea, oli niin helkkaristi tavaraa. Jatketaan myöhemmin.
 
Oma juttuni on kyllä helvetin tylsä. Tässä tulee:
Kerran soittilen kitaraa pari vuotta sitten isoveljen pienellä bassovahvarilla, kitaravahvaria mulla ei sillon vielä ollut. Kuitenkin, jossain vaiheessa vahvarista alkaa kuulua puhetta. En muista tapausta hirveen tarkkaan, mutta jotenkin mun mielestä siellä jutteli kaksi miestä, en saanu selvää millä kielellä ja mitä ne juttelin. Helvetin outoa.
 
Tuli toinenkin mieleen: Kerran virittelin kitaraa jonkin kirjaston soitonoppaan viritysnuottien mukaan ja olin kuulevinani matalaa puhetta/örinää. Kun pistin lujemmalla, kuulin että jonku siellä tosiaankin örisi jotain, en muista tarkkaan mitä mutta sanoi tietävänsä missä asun ja muuta sellaista englanniksi. En tehnyt mieli tarkastaa juttua myöhemmin, mutta voi olla, että joku kieron huumorintajun omaava oli nauhoittanut sen sinne.
hene23.02.2004 23:13:37
Noniin. Nyt on kopioitu wordiin 50 sivua kummitusjuttuja. Laitan ne vielä disketille niin pääsen oman huoneen tietokoneelle lukemaan. Nyt pitäs olla vielä jotain tunnelmaan sopivaa musiikkia, kun ajattelin lukea noi kaikki läpi tänä yönä. Hahaa. Tänään ei tuu uni helpolla :)
k1mm023.02.2004 23:26:50
Oma juttuni on kyllä helvetin tylsä. Tässä tulee:
Kerran soittilen kitaraa pari vuotta sitten isoveljen pienellä bassovahvarilla, kitaravahvaria mulla ei sillon vielä ollut. Kuitenkin, jossain vaiheessa vahvarista alkaa kuulua puhetta. En muista tapausta hirveen tarkkaan, mutta jotenkin mun mielestä siellä jutteli kaksi miestä, en saanu selvää millä kielellä ja mitä ne juttelin. Helvetin outoa.

 
Venäjän radio sieltä arvatenkin kuului. Tuolla on siitä enemmän juttua: http://muusikoiden.net/keskustelu/p ... ?c=29&t=50575&o=0&x=c0514b4e34&co=0
Eddie24.02.2004 13:05:02
Venäjän radio sieltä arvatenkin kuului.
 
Joo, nyt kun tarkemmin muistelen olen muistavinani, että jotain venäjän tapaista siellä taidettiin puhua.
Eddie26.02.2004 14:27:01
Nostetaan ylös.
randy26.02.2004 14:37:22
Hoi Nimismies. Tulepas pastettamaan lisää juttuja!
Eddie26.02.2004 15:05:48
Hoi Nimismies. Tulepas pastettamaan lisää juttuja!
 
Niin! Haluamme pilata yöunemme!
JulGubbe26.02.2004 15:50:45
Eräänä yönä, kun koko perheemme oli jo käynyt nukkumaan, havahduin siihen, että ulkoa kuuluu mielettömän matalaa jyrinää. Voimakasta, laajoissa aalloissa kulkevaa juminaa, jota jatkui vähintään 10 minuuttua - kyseessä ei siis todellakaan ollut lentokone, helikopteri tai ohi ajava auto.
 
Mä heräsin eräänä yönä semmoseen helevetinmoiseen jyrinään, joka aaltoisi ja oli tosi pelottava. Vielä pelottavampaa oli se, kun aamulla heräsi ja katsoi ulos, ulkona oli satanut ihan helvetisti lunta, mutta silti tiellä ja taloyhtiön parkkipaikalla ei ollut lunta juuri nimeksikään.
JulGubbe26.02.2004 16:02:53
Kerran tulin junalla helsingistä ja oli vissiin syyskuu ja erittäin pilvinen päivä. NO, rupesin kattelemaan pihalle ja näky sellasia outoja valolaikkuja pellossa. Sitte katoin taivaalle ja auringon valoa ei päässy mistään välistä sinne peltoon.
 
Aavemaiset pellolle heijastuneet valolaikut, jotka liikkuvat samaa vauhtia kuin juna... Hmm.. mistä kummasta ne voisivatkaan heijastua.
 
No, mulla käy usein sillain kun ajaa autolla pimeellä, niin mun auton edellä menee semmonen outo valokeila, joka valaisee tietä. Spooky shit man.
JulGubbe26.02.2004 16:48:44
Elikkä aikoinani olin menossa kouluun ja katoin taivaalle. Siellä huudatti tähti suoraan eteenpäin ja väisti kaikki tähdet jotka sillä tuli eteen MEIDÄN KUVAKULMASTA KATOTTUNA?? Mistä ****sta se tähti tietää että millä kohin ne meän silmistä nähtävät muut tähdet on?
 
1. Valitse seinältäsi joku piste ja tuijota sitä.
2. Ojenna kätesi pitkäksi ja aseta sormesi vaakasuoraan siten että se peittää tuijottamasi pisteen.
 
Nyt nyökyttele päätäsi. Havaitset hämmästyttävän, yliluonnollisen ilmiön: Sormesi on välillä seinällä olevan pisteen päällä, välillä ei!!!!
 
Samaa ilmiötä voi käyttää hyväksi myös arkipäiväisissä tilanteissa. Esimerkiksi, jos haluat nähdä jonkin esineen, mutta sen edessä on jokin toinen esine, kannattaa siirtyä siten, että toinen esine ei ole enää sen esineen (esim. tv) edessä, jonka haluat nähdä!
Volume26.02.2004 17:01:10
1. Valitse seinältäsi joku piste ja tuijota sitä.
2. Ojenna kätesi pitkäksi ja aseta sormesi vaakasuoraan siten että se peittää tuijottamasi pisteen.
 
Nyt nyökyttele päätäsi. Havaitset hämmästyttävän, yliluonnollisen ilmiön: Sormesi on välillä seinällä olevan pisteen päällä, välillä ei!!!!
 
Samaa ilmiötä voi käyttää hyväksi myös arkipäiväisissä tilanteissa. Esimerkiksi, jos haluat nähdä jonkin esineen, mutta sen edessä on jokin toinen esine, kannattaa siirtyä siten, että toinen esine ei ole enää sen esineen (esim. tv) edessä, jonka haluat nähdä!

 
Aivan. Mutta kasvata kättäsi niin, että se ulottuu satojen kilometrien päähän ja kokeile samaa uudestaan pienellä pään heilautuksella.
 
EDIT: Onnistuiko?
Xebeche26.02.2004 18:00:26
Mä heräsin eräänä yönä semmoseen helevetinmoiseen jyrinään, joka aaltoisi ja oli tosi pelottava. Vielä pelottavampaa oli se, kun aamulla heräsi ja katsoi ulos, ulkona oli satanut ihan helvetisti lunta, mutta silti tiellä ja taloyhtiön parkkipaikalla ei ollut lunta juuri nimeksikään.
 
Apua! Tämä on varmasti nk. Lum Iaura -efekti. Olen kuullut siitä mystisiä juttuja, joista ei uskalleta puhua kuin kuiskuttelemalla nuotion ääressä.
JulGubbe26.02.2004 18:45:37
Aivan. Mutta kasvata kättäsi niin, että se ulottuu satojen kilometrien päähän ja kokeile samaa uudestaan pienellä pään heilautuksella.
 
Monikohan satojen kilometrien päässä lentävistä avaruusaluksista ja tähdistä on todellisuudessa Lampyris noctiluca, eli kiiltomato joka on melko yleinen suomessa. Mainittakoon, että ihminen ei hahmota näköaistinsa avulla absoluuttisesti etäisyyksiä kuin n. 5 metrin päähän.
 
EDIT: Mutta voit tietysti pitää kiinni käsityksestäsi, että kyseessä oli tähti, joka lensi avaruudessa noin miljoonakertaisella valonnopeudella väistellen silmästäsi lähteviä ninjasäteitä, joita ammuit kohti muita tähtiä.
Tapani L26.02.2004 19:10:21
Tässä muutama vuosi sitten olin katsomassa omassa huoneessani "Avaruusseikkailu 2001" (onko tuo nyt oikea vuosiluku?) -elokuvaa. Oli ilta ja valot olivat tietenkin poissa päältä elokuvanautinnon parantamiseksi. No, kaikkki tuon elokuvan nähneet varmasti tietävät kohtauksen, jossa astronautit ovat kävelemässä kohti sitä "rakennusta" jollain planeetalla. Kohtauksessa ei muuten mitään pelottavaa ole, mutta se mielipuolinen "musiikki" saa kyllä ihon kananlihalle. Selvennykseksi niille, jotka eivät kyseistä elokuvaa ole nähneet: Kyseinen "musiikki" koostuu monen ihmisen mielipuolisen kuuloisesta kirkumisesta/huutamisesta. Kaikkein pahinta kohtauksessa on se, että se kestää melko kauan, eikä siinä ole muuta kuin tuota kirkumista, joka voimistuu ja kuulostaa loppuakohden koko ajan vain sekopäisemmältä, ja jonkun karun planeetan päällä käveleviä avaruuspukuisia miehiä. Koska herkkänahkainen olen ja aina ajoittain saan paniikkikohtauksia (ei varmaankaan oikea nimi, mutta minulle tulee sellainen ole, että pelottaa aivan käsittämättömästi ja tuntuu siltä, että on pakko päästä äkkiä muiden ihmisten seuraan), eli suoraan sanottuna alkoi pelottamaan aivan vitusti. Hyppäsin äkkiä sängyn toiselta puolelta toiselle laittamaan valoja päälle ja olin todella peloissani. Painoin valojen katkaisijaa ja PAM! Lampu räjähti ja TIPAHTI lattialle. Säikähdin aivan vitusti ja tein varmaan nopeusennätyksen huoneesta poistumisessa.
 
Mitään yliluonnollista tuohon ei tainnut sisältyä, mutta kyllähän säikähdin.
Da Make26.02.2004 19:48:42
Up-O-Matic
 
Jatkakaa vaan tänne!
Eddie26.02.2004 20:30:56
Nimismies! Haluamme lisää luettavaa!
Nimismies26.02.2004 21:15:59
Nimismies! Haluamme lisää luettavaa!
 
Tuloo.
 
Tapani Wilenius
 
Hyvälle tutulle tapahtui seuraavanlainen juttu.
 
Hän oli tulossa illanvietosta autolla kotiin, ja ajeli ihan rauhassa valtatietä pitkin.
Sitten yhdeesä tienhaarassa (pikkutie risteytyi tälle valtatielle) seisoi pikku tyttö, pimeässä, ilman heijastinta ikäänkuin odottaen jotakuta.
 
Kaverini hidasti ja mietti että miten tuollainen pikkutyttö seisoo myöhään illalla tien varrella, mutta jatkoi sitten kuitenkin olettaen että häntä oltiin varmaan tulossa hakemaan.
 
Sitten kun hän kertoi tapauksesta ystävilleen, ja kuvaili tyttöä, niin kävi ilmi että kyseinen tyttö oli kuollut risteyksessä pari vuotta aiemmin.
Kertoivat myös että kaverini ei ole ollut ainoa joka tytön on nähnyt seisovat siinä risteyksessä myöhään yöllä.
 
Timo Jussila

18/731
Työpaikallani on olemassa suuri varasto arkeologisissa kaivauksissa löytyneitä luita. Niitä on siirretty paikasta toiseen vuosien myötä, ja aina niiden kulloisenkin säilytyspaikan lähettyvillä on nähty ja kuultu outoja asioita. Ihmishahmoja, vaimeaa puhetta, huokauksia, askeleita. Itse olen törmännyt ilmiöön kerran. Muutamat tuntemani ihmiset useasti.
 
Nykyään luita säilytetään onneksi erillisessä makasiinissa, eikä enää samassa rakennuksessa työntekijöiden kanssa. Harvoin tulee asiaa luuvarastoon, ja kun tulee, en koskaan, koskaan mene yksin. Kyllä nämä jutut sen verran kylmäävät.
 
Millaiseen ilmiöön itse mahdollisesti törmäsit?
 
Tästä on vähän reilu vuosi aikaa.
 
Käväisin luuvarastossa tarkistamassa vaan yhden arkistointinumeron ja poistuessani vedin oven lukkoon perässäni. Otin muutaman askelen varaston eteisen halki kohti seuraavaa ovea kun luuvaraston ovea yllättäen rynkytettiin. Ei mitenkään voimakkaasti, vaan sillä tavalla kokeilevasti, tyyliin "onkohan tämä ovi auki". Mikään ilmanpaine ei ovea liikuttanut, koska kahvan kääntämisestä aiheutuva "lonksaus" kuului selkeästi.
 
Ensimmäinen ajatukseni oli, että joku muu oli tullut varastoon siellä ollessani minun huomaamattani (itse asiassa jokseenkin mahdotonta) joten palasin avaamaan luuvaraston ovea. Varasto oli pilkkopimeä, olinhan sammuttanut valot. Oven takana ei ollut ketään. Varaston takaosasta kuului ihmeellinen äännähdys, kuin jonkinlainen kurkkuääni, "aaaaaaaaaa-aaah".
 
Jouduin hetkellisen pakokauhun valtaan enkä tosiaan edelleenkään mene sinne koskaan yksin. Oikeastaan olen menemättä sinne lähes lainkaan.
 
Joskus myöhemmin eräs työkaveri kertoi kuulleensa myös samanlaista ääntä sekä outoa hengenhaukkomiselta vaikuttanutta ähinää.
 
Juha Nieminen - Hazel Aziz
ke 18.12.2002 klo 16.21 19/731
 
Periaatteessa en ole törmännyt fyysisesti kummitukseen.
Mutta vanhoissa taloissa pystyn aistimaan menneisyyden ja muistot. Tulee vaikka mieleen jostakin syystä hylätyn talon olohuoneessa siellä vietetyt joulut mieleen. Samoin tunnen kylmiä väreitä, niinkuin jokin olisi joskus ennen kävellyt siitä kohdasta missä minä seison.
 
Erkka Tamminen - macgyver
ke 18.12.2002 klo 17.12
24/731
Eipäs tule omia kauhukokemuksia mieleen, mutta ensi kesänä niitä olisi kavereitten kanssa tarkoitus hommata mökimme metsässä ja eräällä "hylätyllä" mökillä...
 
Keminmaan urbaani legenda: Paikkakunnallamme sijaitsee kaksi kirkkoa lähekkäin. Toinen niistä on ns. vanha kirkko, jota ei enää käytetä. Keminmaassa asui muistaaksein joskus vanhan kirkon aikaan pastori nimeltään Rungius. Hän sanoi, että jos hänen puheensa osoittautuivat oikeiksi, hänen ruumiinsa ei mätänisi.
Kuinka ollakkaan hänet haudattiin vanhan kirkon alle. Nyt paljon myöhemmin (satoja vuosia) hänen ruumiinsa kaivettiin ylös, ja huomattiin, ettei se ollut mädäntynyt pilalle. Nykyään Rungiuksen ruumin on lasikaapissa vanhan kirkon galleriassa, jota turistit voivat käydä katsomassa.
 
Itse juju: legenda kertoo, että jos vanhan kirkon kiertää keskiyöllä kaksitoista kertaa juosten, Rungius herää...
 
Juha Kontturi - Tiera
ke 18.12.2002 klo 17.13
25/731
Etiäiset sitten ovatkin asia erikseen.
Huuhkaja huhuili Särkän metsikössä samana yönä, jona vaarini menehtyi sydänkohtaukseen ko. metsikössä sijaitsevassa verstaassa. Mainittakoon ettei lintua täällä päin tuolloin juurikaan tavattu.
 
Erkka Tamminen - macgyver
ke 18.12.2002 klo 17.16
28/731
Rabbe Sandström - RabbeSan:
Miika Laurila - Reaver:
...kertoa mitä spiritismi oikein on? Minkälainen riitti tuo on?
 
Spiritismissä yritetään ottaa yhteys henkimaailman olentoihin. Tästä lienee monta versiota, mutta yksi on tälläinen:
 
1.laitetaan voipaperia pöydälle.
2.Kirjoitetaan siihen aakkoset
3.Lyödään lasi paperin päälle.
4.Kaikki sulkevat silmänsä ja laittavat kaksi/kolme sormea lasin päälle.
5.Sitten kysytään: Joku kysyy kysymyksen ja lasin pitäisi itsestään liikkua aakkosten päällä muodostaen sanoja.
 
"Milloin minä kuolen?".....N....Y....T
 
Erkka Tamminen - macgyver
ke 18.12.2002 klo 17.20
29/731
Ainiin....
 
Nieminiemelän hevostalleilla Keminmaassa on huhu keskiyöllä päättömästä pikkutytöstä, joka ratsastaa samaa rataa pitkin, missä hän kuoli pudottuaan hevosen selästä. (en teidä, onko koko tyttöä edes ollut olemassa)
 
Myös Nieminiemelän linja-auto pysäkillä kuulemma aina joskus keskiyöllä jlinkkuria odottelee vanha mummo, joka nauraa...
 
Voi, kun nämä asiat kiehtoo :-)
 
Lassi Rajahalme - ^LaMeR^
ke 18.12.2002 klo 17.20
30/731
Rabbe Sandström - RabbeSan:
No...voiko spiritismiä nyt riitiksi kutsua...
 
Käsittääkseni spiritismi liittyy yhteyteen ihmisen ja henkivaltojen välillä.
 
Tietääkseni "spiritismipelissä" kysellään kysymyksiä, joihin pelilauta vastaa. Laudan nimi oli Oui-lauta? Kuitenkin, noistahan saa aina kuulla legendoja, kuinka joku oli kesken pelisession katsonut peiliin, ja pudonnut kuiluun tai muuttunut vanhukseksi.
 
En todellakaan suosittele kenellekään, pelaajat saavat kuulemma yllensä todella painostavan tunnelman, ja moni on seonnutkin pelin ansiosta. Yhden tälläisen henkilön tunnenkin, mutten häntä nyt ala nimeltä mainitsemaan.
 
Timo Tolvanen - SkateOrDie
ke 18.12.2002 klo 17.26
31/731
Onhan noita tarinoita kuultu paljonkin. En tiedä sitten kuinka totta ne ovat.
 
Äitini kertoi että kun hän oli lapsi niin heidän kodin lähellä oli lampi jonne oli joku kuollut. Muistaakseni se oli ollut joku lapsi kuka sinne oli kuollut.
Ja sitten aina kun siitä mentiin hevosilla ohitse niin hevoset alkoivat käyttäytyä hirveän rauhattomasti ja muutenkin oudosti. Aivan kun ne olisivat aistineet jotain.
 
Hmm todella usein kun jotain tuollaista outoa juttua on tapahtunut niin kuollut on ollut lapsi. Ja yleinsä vielä tyttö.
 
Itse uskon että 99 prosenttia noista jutuista on vaan pelkkiä tarinoita mutta jotku saattavat olla totta. Enpä tiedä.
 
Todella kiinnostavia juttuja ovat kyllä nuo se on ainakin varma.
 

 

 
henri soljasalo - arehene
ke 18.12.2002 klo 17.40
35/731
 
Itselläni on muutamia spiritismi kokeiluja. Viimeisin on kuukauden takaa jolloin pelasimme kaverillani kyseistä peliä.
 
Kun olimme kutsuneet hengen paikalle, päätin kysyä monta tulitikkua tikkuaskissani on (tiesin ainoastaan itse, että siellä on 3 tikkua) Lasi liikkui numeroiden 5 ja 6 luokse.
 
Ajattelin, että eihän tämä tiedä mitään..myöhemmin muistin, että takkini taskussa on lisää tulitikku askeja ja laskettuamme tikut niitä oli tasan 56.
 
Keksimme useita kysymyksiä tämän jälkeen, mutta henki tuppaasi vastamaan jokaiseen kysmykseen "ei". Tarpeeksi kauan pelattuamme lasi lennähti voimakkaasti laudan päältä ja me kaikki säpsähdimme ja päätimme polttaa koko laudan.
 
Uskoo ken tahtoo nämä jutut tarvitsee itsekokea ennenkuin niitä uskoo. itse uskon.
 
Jussi Marttila - Kemper Boyd
ke 18.12.2002 klo 23.12
49/731
Erkka Tamminen - macgyver:
Ei kai spiritismiä voi mitenkään tieteellisesti selittää.
 
Voi. Alitajuisilla pienillä lihasten liikkeillä. En tarkalleen muista koko selitystä, mutta tätä voi kokeilla esim näin:
 
Otat heilurin (sormus narun päässä on hyvä) ja piirrät paperiin esimerkiksi kellotaulun. Roikotat heiluria kellotaulun keskellä, ja alat ajatella jotain numeroa, liikuttamatta sormia. Vähän ajan päästä heiluri alkaa heilua siihen suuntaan. Olen kokeillut.
 
Mikko Korhonen
to 19.12.2002 klo 01.28
51/731
 
Timo Tolvanen - SkateOrDie:
 
Jos kummituksen kohtaisi niin eikai se mitään voisi tehdä....? Kyllä siinä silti voisi vähän säikähtää :D
 
"Kummituksia" nähneenä voisin väittää "säikähtämisen" olevan turhan lievä kuvaus siitä mielentilasta. "Tahtoo kuolla siihen paikkaan, jotta pelko loppuisi" on mielestäni paljon osuvampi.
 
Kuvittele tilanne; Olet noin 10-vuotias. Heräät sängystäsi keskellä yötä ilman mitään sen kummempaa syytä. Käännät päätäsi hieman, vain huomataksesi läpinäkyvän harmaansävyisen ihmiseltä näyttävän olennon tuijottavan sinua suoraan silmiin metrin päässä sängystäsi. Siinä vaiheessa sitten päälle iskee aivan tajuton pelkotila, etkä yhtään ymmärrä mitä on tapahtumassa. Paniikin voi tuntea kohoavan äärettömän nopeasti huippuunsa, jolloin tekee mieli huutaa, mutta on liian kiire päästä pois huoneesta. Kuolema on yllättäen toivelistasi ykkösenä, eikä painostavaa stressiä kestä niin millään. Toivot vain tilanteen olevan jo ohi, vaikka sitten kuolemalla. Aamulla ei enää pelotakaan yhtään, ja koko asia vaikuttaa jotenkin epätodelliselta. Mutta sitten sama toistuu ensi yönä. Ja seuraavana. Kymmenen "kohtaamisen" jälkeen et jaksa enää pitää kirjaa tilanteista.
 
Kuvaamani tilanne on uniparalyysin aiheuttama ja sitä on ihan tieteellisestikin tutkittu. Unen ja valvetilan rajamailla normaali uniparalyysi on vahingossa väärään aikaan päällekytkettynä, ja seurauksena on pelkotiloja ja hallusinaatioita. Minä kärsin tuosta aikani, onneksi lyhyen sellaisen, eikä mokomia "kummituksia" ole enää näkynyt. Pari vuotta sitten oli yksittäinen tapaus, joka kuitenkin oli aikalailla erilainen, mutta tuo kyseinen kummitus tuskin enää tulee häiritsemään. Asiasta kiinnostuneet voivat lukea täältä lisää:
 
http://www.arts.uwaterloo.ca/~acheyne/S_P.html
 
Tuohon on myös lääkkeitä, mutta esim. kyljellä nukkumisen pitäisi auttaa. Moiset tapahtumat ovat yllättävän yleisiä, vaikkakin niiden voimakkuus ja yksityiskohdat vaihtelevat rankasti.
 
-
 
Enpä muuten saanut toimimaan tuota sormus-narunpäässä temppua. Ei se mihinkään liikkunut normaalia tärinän satunnaisliikettä lukuunottamatta.
 
Thomas Sandström - thmpsn
to 19.12.2002 klo 02.54
52/731
 
Uniparalyysi tullut tutuksi myös. Kesällä jostain syystä tuli aamuisin muutama koettua. Pisin kesti varmaan 10 sekunttia:Päässä tuntui metalliselta ja vihlovalta. Olin vielä sekaisin ja uninen. Peittoni alkoi nousta jalkopäästä ja samalla oveni alkoi yhtäkkiä avautua(olin yksin kotona), jännittyneenä seurasin kuka oven takana on ja silloin yhtäkkiä eteeni ilmestyi kolme kaunista naista, yksi heistä Jaana Pelkonen oma paitani päällään. He kaikki ojensivat minulle jotain esitteen tapaista hymyillen ja tämän jälkeen katosivat. Olin hiukkasen hämmentynyt ja tarkistin etten vain ollut vielä unessa muutamaan otteeseen. Edeltävänä iltana otin normaalia runsaammin B-vitamiineja, tiedä sitten oliko sillä vaikutusta.
 
Toisessa tapauksessa näin valkoisen läpinäkyvän olennon ylläni ja tämän pää oli kiinni omassa päässäni. Räpyttelin silmiäni ihmeissäni ja tämän jälkeen ei enää mitään outoa näkynytkään. Muistan kokeneeni muutamaan otteeseen jotain vastaavaa nuorempanana.
 
Tero Pellikka - Tero86
to 19.12.2002 klo 09.24
53/731
 
Täällä on n.20 kilometrin päässä eräs pysäkki missä rekkamiehet tykkäsivät yöpyä/pysähtyä. Syrjäseudulla, metsää vaikka kuinka paljon. Tien oikealla puolella on melko vanha palanut talo. Wanhat äijän käppänät on sanonut että kun talo oli syttynyt yöllä perheen isä, tytär ja joku muu (en enää muista)olivat menneet pelastamaan hevostaan tai jotain...jotain siellä oli tapahtunut sillä isäntä hevosineen ja tyttärineen olivat saaneet surmansa siellä...Nykyään pysäkki on aika pelottavan kuuluisa siitä että metsästä kuuluu jotain epämääräisiä huokauksia ja aivan kuin joku raapisi puita. Isä on nähnyt pysäkillä yöpyessään kerran hevosmiehen ylittävän tien tullessaan metsästä...no minähän sanoin että se on joku mustalainen, mutta mikä helvetin hevonen pääsee sinne kuusikkoon? No ei se vielä mitään, olen kyllä itsekkin kuullut ne äänet kun oon ollut isän mukana reissussa...tosi kammottavaa...ukille kävi kerran silleen että joku oli heiluttanut rekan hyttiä...ja moni muukin on nähnyt hevosmiehen...Kaveriporukan kanssa pelattiin airsoftia alueella ja käytiin katsomassa raunioita...kiviä siellä oli vain jäljellä, ilmeisesti talon raunioista lähti oja varmaan johonkin navettaan...siellä oli aika paljon hirvikärpäsiä, nii me häivyttiin...Ainiin unohdin kertoa että ukki oli alkanut hytin heiluttelu kohtauksen jälkeen kantamaan rekassaan mukana yksi piippuista baikkalia...heh..No ukki on nyt kaputt en voi kysyä tarkemmin mitään..
 
täysin tosi juttu, jonka olen itse kokenut...
 
Kalle Wuoti - Wuotin weikeät weljet
to 19.12.2002 klo 10.25
56/731
Ei nyt tule muuta mieleen kuin että ala-asteella ollessani näin taivaalla sellaisen valkoisen, ovaalin muotoisen esineen. Liian iso ollakseen ilmapallo eikä muoto muistuttanut mitään lentokonettakaan.
 
Huomauttaisin vielä että tämä esine ei pitäny minkäänlaista ääntä eikä edes liikkunut minnekään.
 
-Jussi
 
Janne Kärki
to 19.12.2002 klo 10.49
59/731
Ai se onkin uniparalyysi nimeltään :)
 
Minunkin luokseni tulee varsin usein jokin fear auralla varustettu näkymätön heppu. Hetken aina hirvittää, sitten jatkan unia. Pulssi on tilapäisesti varmaan jotain 150 - 200 tuolla hetkellä, mutta onneksi se menee ohi niin rutiinilla, että se ei jaksa enää vaivata. Jännä tunne kuitenkin.
 
Painajaiseksikaan en tuota oikein usko, kun ne eivät minulla oikein koskaan ole sen tyyppisiä. Tyypillisesti näen splatter kauhua, ja olen vielä itse sen aiheuttajana... Lucid(?) Dreaming tekniikka kun oli joskus hittijuttu, niin sitä sitten harjoitettiin, ja lopputulos oli, että viimeisessä takaa-ajo painajaisessani (vuosia sitten) surmasin takaa-ajajani sorkkaraudalla. Nyt niitäkin on jo ikävä.
 
Juha Nieminen - Hazel Aziz
to 19.12.2002 klo 11.43
62/731
 
Esim. kuten aikaisemmin mainitsin, Joissakin vanhoissa paikoissa voivat muistot olla niin voimakkaita, että niitä tuntea kylminä väreinä ja silkkana haikeuden olotilana.
JOtkut saattavat selittää tämän aavein, mutta se ei välttämättä pidä paikkaansa.
Hyvänä esimerkkinä tästä onse, että vaikka aikoinaan joku ihminen on koko elämänsä seisonut/istunut ikkunan edessä ja tuijjottanut ulos ikkunasta. Jonkin ajan päästä katsojan kasvonpiirteet on peilautunut ikkunalasin pintaan, ja monia vuosia myöhemmin henkilön kuoltua voi ikkunassa nähdä vielä kasvon piirteet.
 
Atte Pulkkis - Putte
to 19.12.2002 klo 15.36
67/731
Tämä juttu on sitten itse kokema.
 
Olin käymässä tässä keväällä äitini ja pikkuveljeni kanssa isovaarin luona saarijärvellä (keski-suomessa), koska isoäiti oli todella huonossa kunnossa (ja kuoli pari päivää meidän käynnin jälkeen). Vaarin talo on sellainen keskellä ei-mitään talo, johon menee hetki ajaa. No, kuitenkin. Me yövyttiin vaarin talossa, yläkerrassa. Vaari nukkui alakerrassa. Minä sain nukkua yksin eräässä huoneessa, kun muut nukkuivat viereisessä. Olin valvonut hieman pitempään, kuin muut, menin nukkumaan siinä klo 23, tai ainakin yritin, koska en saanut unta. Tuijotin seinää (sänky seinän vieressä) kyljelläni, kun kuulin tasaista naputusta. Saman tapaista, kuin jos naputtaa sormiaan puista pöytää vasten. Mutta tämä ääni liikkui ympäri huonetta. Lattian tuntumassa. Pian oli pulssi taivaissa. En tiedä kuinka kauan siinä meni, en uskaltanut edes irrottaa katsetta seinästä, mutta lopulta se ääni vain häipyi. Sain nukahdettua vasta joskus siinä puoli 5 aamulla.
 
Enää en siinä talossa suosiolla nuku.
 
Kalle Frisk - Night-elf
to 19.12.2002 klo 17.23
84/731
Minä tein näin:
 
Piirsin A4-paperille kellotaulun. Sitten otin Nokialaisen laturini. Otin kiinni siitä johdosta sillä lailla, että se kevyempi pää roikkuu vapaana. Sitten otin vasempaan käteen kellotaulun ja pidin sitä pystysuorassa. Ajattelin jotain lukua. Vähän liikautin johtoa niin, että se heilui. Kun heiluminen pysähtyi, johto oli ajattelemani luvun kohdalla. Heittoa oli ~ +/- 1cm. Pelottavaa... :)
 
Toistin tämän viisi kertaa. Kertaakaan se johto ei erehtynyt.
 
-Osku
 
Hannu Aalto - Tiivi-Taavi
to 19.12.2002 klo 19.21
87/731
Itse en usko aaveisiin mutta uskon kylläkin että jotakin yliluonnollista on olemassa. En ole itse ikinä kokenut mitään erityisen pelottavaa mutta muutamat sukulaiset kylläkin. Espoon vanhan kirkon (siis joen vierellä) lähellä Espoon VPK:ta melkein vastapäätä on talo missä muutamat sukulaiseni asuivat -50 luvulla. Talo on nykyään Espoon eläintensuojelijoiden omistuksessa :-). Kuitenkin talossa oli joskus asunut vanha nainen joka oli kuollut epäselvissä olosuhteissa. Eräänä aamuna kun sukulaiseni heräsivät he eivät päässeetkään makuuhuoneesta ulos. Keittiön suuri tiskipöytä joka oli juuri tarpeeksi pieni mahtuakseen suuresta keittiönovesta sisään oli yön aikana äänettömästi kynnyksen yli liikkunut makuuhuoneen oven eteen ja pysähtynyt siihen. Se, että joku olisi työntänyt pöydän oven eteen, kuullostaa tietysti loogiselta mutta kynnys ja se että penkin siirtämiseen seuraavana päivänä tarvittiin viisi isoa raavasta miestä ei oikein tue työntämis-teoriaa.
Talossa oli sinä yönä ainoastaan mies, hänen vaimonsa ja kolme pientä lasta. Kyseisen perheen lapset ovat vielä elossa ja pyödän siirtämistä seuraavana päivänä oli todistamassa moni henkilö. Talossa tapahtui kuulemma muutenkin outoja kuten viulunsoittoa tyhjässä keittiössä sekä astioiden lentämistä voimakkaasti ympäri huoneita.
 
---Hannu---
 
Joni Laiho - patonki
to 19.12.2002 klo 20.15
92/731
 
Kuinkahan paksu kirja siitä tulisi, kun väsättäisiin edes yhdestä Suomen läänistä kummitusjutut.. vaatimuksena tietysti että sillä olisi tietty "status" eikä vain pikkupoikien keksimää, ja että väitetyt puitteet (koko perhe paloi talon sisään ja tänä päivänä..) ovat olemassa.
 
Jotenkin tuntuu että kirjasta tulisi paksuhko, ja ahdistavaa luettavaa kenelle tahansa. Väitän meinaan, että skeptikon ominaisuuksiakin omaava henkilö "pehmenee" lukiessaan tarinan tarinan perään.. Paha sanoa.
 
Itselläni on lähipiirissäni useita tapauksia jonkinlaisesta tapahtumista. Kenelläpä ei olisi. Itse olen pysynyt niiden tietoisesta aiheuttamisesta kaukana taustojeni takia. Pidän ehkä tietyllä tavalla yhtenä pelottavimmista sitä kertaa, kun skeptikko/ateisti/kummitusjutuillenauraja-kaverini kertoi spiritismi-istunnostaan, jossa oli jotain tapahtunut.
Ne oli nämä perinteiset, että näkyy varjo seinällä jonka muotoista esinettä ei kuitenkaan ole pöydällä kynttilän edessä, kynttilä ei lepata vaikka huoneeseen virtaa kylmä ilmamassaa jne. Kertoessaan kaverini yritti nauraen vähätellä asiaa, mutta tupakkaa meni sitten aivan eri tahtiin kuin illan aikana yhteensä, ja ruumiinkieli oli säälittävän helppo tulkita melkoiseksi hermostukseksi.
 
Myös serkkujeni perhe asui Ylöjärvellä talossa, jossa KERROTTIIN tapahtuvan kaikkea. Onhan sellaisia taloja joista sanotaan paljon mutta tapahtuu vähän.. Toinen serkkuni on kuitenkin varsin kylmäpäinen, enkä usko että hän haluaisi myöntää nähneensä harhoja tms. Joka tapauksessa tuon talon yläkerrassa suurehkojen esineiden sijainti muuttui joskus yöllä, joskus päivällä, oli ketään kotona tai ei. Myös vieraiden aikana tämä saattoi tapahtua, joka kuulemma loi melko jännittyneen ilmapiirin useimmiten.
No, paha sanoa, itse en ole nähnyt enkä kuullut, ja jotenkin viittaan kintaalla samassa talossa väitetyille "alaruumiiton hohtava nainen tuli ulos astiakaapista ja "seisoi" keskellä huonetta"-jutuille koska se on liian klassinen. Lasken enemmän painoarvoa raskaiden huonekalujen siirtämiselle, koska niiden sijainnin voidaan nähdä ihan päivänvalossakin muuttuneen.
 
Oma siskoni vakuuttaa kokeneensa seuraavaa: Hän oli kaverinsa talossa, johon kaverin perhe oli vastikään muuttanut, yökylässä. Kaverin huoneessa oli sellainen puolipallon mallinen kattolamppu (tiedättehän, jossa aikaa myöten alkaa niitä kärpäsiäkin kasaantumaan pohjalle), jonka reunalle kaveri demonstraatiomielessä laittoi varovasti senaikaisia markan kolikoita, eli niitä jotka olivat vanhan viisimarkkaisen kokoisia metallinvärisiä. Nukkumaan mentyään he jäivät kuuntelemaan pimeässä huoneessa, että mitä tapahtuu. Jossain vaiheessa siskoni kauhuksi kuului selvästi kun kolikot yksi kerrallaan tökättiin lampun reunalta sen pohjalle. Isäni haki Tanjan keskellä yötä kotiin. Painajaiset jatkuivat muutaman viikon.
 
Timo Tolvanen - SkateOrDie
to 19.12.2002 klo 21.19
100/731
 
Myös siskoni ja hänen miehensä kertovat että heidän talossa olisi noita varjo juttuja, ja outoja ääniä kuulunut. Siellä on kuollut aikoinaan mies mutta ihan luonnollisesti johonkin sydän kohtaukseen tai vastaavaan.
No joka tapauksessa siskoni ja hänen miehensä ovat monesti nähneet varjon vilahtavan nopeasti seinällä. Ja siihen en minä ainakaan keksi mitään selitystä. Ja varjot ovat vilahtaneet aina kun ulkona on ollut jo pimeää joten ne eivät ole voineen ikkunoista heijastua mitenkään tai puista.
 
Ja sitten outoja ääniä on myös kuulunut. Kerran kun siskoni käveli talossa niin hän kuuli aivan selvästi kun joku käveli hänen takanaan. No hän tietenkin oletti sen olevan hänen mies. Mutta kun siskoni kääntyi katsomaan niin ei nähnyt ketään ja hänen mies oli ihan eri puolella taloa sillä hetkellä.
 
On heille enemmänkin noita tapahtunut mutta ei nyt tule mieleen. Pitääpä seuraavalla kerralla kun heitä näen niin kysellä lisää. Voin sitten tänne kirjotella lisää
 
Julius Noronen - SchutzStaffel
to 19.12.2002 klo 21.32
103/731
 
Ohan niitä, vaikka en niihin uskokaan. Tässä tällainen stoori:
Perheellämme oli n. 10v. sitten kaksikerroksinen mökki keskellä ei mitään. Mökki on kulkenut suvussamme ties miten kauan ja kuulemma joku on päättänyt jäädä sinne asumaan kuolemansa jälkeenkin. Jotkut mökissä vierailleet olivat kuulemma nähneet naishahmon kävelevän seinän läpi ja isämme oli joskus nähnyt silmiensä korkeudella, pimeässä talossa kiiluvat kissaeläimen silmät, jotka katosivat muutaman sekunnin kuluttua.
Pikkujäbänä kävimme sitten siellä mökillä, aikana ennen kuin tiesin mökin taustan. Olin isoveljeni kanssa mökin sisällä pelaamassa nintendoa, isäni oli ulkona katselemassa juuri laskenutta aurinkoa, kun kuulimme yläkerrasta askelia. Ajattelimme että se oli isämme, joka oli tullut takaisin huomaamattamme. Jatkoimme pelaamista ja kuulimme ylhäältä muutakin kolinaa yms., mutta emme kiinnittäneet siihen enempää huomiota. Hetken päästä huomasimme isämme olevan ulkona, jolloin tajusimme, että ei hän voinut olla yläkerrassa. Siinä vaiheessa lähdimme hissukseen ulos kertomaan isällemme. Voin kertoa, että seuraava yö ei ollut mukava, varsinkaan kun isäni kertoi, että emme ole olleet ainoita, jotka ovat tällaista mökissä kokeneet.
 
Timo Tolvanen - SkateOrDie
to 19.12.2002 klo 21.43
104/731
 
http://www.juplin.net/myytit/kummitukset/huijaukset.htm
 
Tuommoisen sivun löysin googlella. Ihan hyviä juttuja oli.
 
"Kaikki talot narisevat yöllä koska puu supistuu lämpötilan laskiessa. Jos näin tapahtuu lattiapinnoissa, ääni voi kuulostaa kävelyltä."
 
Jos talo on vähänkin vanhempi ja itse on alakerrassa ja lattia narisee ylhäältä niin se voi todellakin kuullostaa kävelyltä jos lattia narisee.
 
Ja rotat ainakin voivat pitää kovaa ääntä. Ainakin jos on nukkumassa niin äänet kuullostavat kovemmilta mitä ovat. Ja muutenkin kun on nukkumassa ja herää ja luulee näkevänsä jotain niin se voi mennä väsymyksen piikkiin. Eri asia ovat sitten päivällä nähdyt jutut.
 
lauri järvenpää - alt
pe 20.12.2002 klo 03.21
117/731
 
Kivakiva ketju :)
Onpa jänskää.
 
Lapsuudenkodissani olemme monesti kuulleet kummia.
 
Paras oli kuitenkin se kerta, jolloin olin yöllä suihkussa. Kylpyhuone on iso ja kylmä, kaakelipintainen, ja osittain maan alla. Yhdellä seinällä on suihku ja vastapäisellä lavuaari, jossa oli silloin tyhjiä shampoopulloja.
Olin kasvot seinäänpäin ja annoin veden valua selkääni kun kuulin joko ääntä takaani, tai sitten vain jotain epämääräistä. Hätkähdin, käännyin puoliksi ympäri ja näin tyhjän shampoopullon noin metrin korkeudella lattiasta ja parinkymmenen sentin päässä lavuaarista. Kun katseeni osui siihen, se putosi kohtisuoraan lattiaan, kolahti, pomppasi, ja kieri pysähdyksiin.
Minä seisoin suihkussa paska jäykkänä ja mietin "ei vittu voi olla totta ei voi olla". Loppuajan pidin silmiäni auki ja selkäni seinää vasten. Pelko on villi tunne.
 
Ihminen ei voi havainnoida ympäristöään ja tapahtumia täydellisen objektiivisesti, koska kaikki aistihavainnot menevät joka tapauksessa psyyken läpi.
Ihmismieli tulkitsee tapahtumia jatkuvasti ja antaa niille laivalastillisen muotoja ja merkityksiä jo ennen havaintojen nousemista tietoisuuteen tehden todellisuudesta hyvin henkilökohtaisen asian.
 
Jyrki Parviainen
pe 20.12.2002 klo 08.49
120/731
 
Minulle ei ole sattunut kuin tämä jota minä en minään yliluonnollisena pidä:
 
Joskus pienenä kun olin käynyt nukkumaan (en muista kuinka vanha oli, arviolta >10) näin huoneeni oven luona hohtavan n. puoli metriä korkean oudon hahmon. Se ei näyttänyt miltään ihmiseltä, se vain oli sellainen hohtava "möykky".
 
Katselin sitä vähän aikaa ja mietin että mikä tuo on. Pidin sitä kuitenkin normaalina ja kävin nukkumaan.
 
Toista kertaa en ole tuollaista nähnyt.
 
Jukka Hiltunen
pe 20.12.2002 klo 08.58
121/731
 
Hienoa hienoa...
Olen hyvin ylpeä aloittamastani ketjusta =)
 
Kai nämä omatkin vähän mitättömät tapaukset täytyy kertoa kun olen teidän hyvinkin kummallisia tapauksia lukenut.
 
Ensimmäinen tapaus mikä tapahtui ollessani vielä lapsi (en muista ihan tarkkaa milloin se oli) entisessä talossamme. Äitini oli laittamassa minua nukkumaan (olin jo pitkälläni sängyssä) ja kuului kuinka talon etuovi avautui ja pienen hetken päästä sulkeutui kevyesti. Äitini ihmetteli ääntä ja meni hieman kummastuneena vilkaisemaan olisiko isäni tullut etuajassa töistä (yövuoro taksissa) mutta mitään ei näkynyt eteisessä. Hän testasi että ovi oli varmasti lukossa ja kävi vielä vilkaisemassa keittiön ikkunasta ulos, näkemättä kuitenkaan ketään. Eli tässä tapauksessa oli kaksi todistajaa, minä ja äitini...
 
Ennen ja jälkeen tapauksen olin ajoittain ahdistunut ollessani yksin kotona (vilkas mielikuvitus voisi olla syy) syystä että tuntui kuin talossa olisi jatkuvasti joku toinen minun lisäkseni. Tai muita lisäkseni...
 
Se oli silloin mutta nyt jonkun aikaa hieman koomisempi tapaus kävi pelatessani yöllä tietokoneella Hitman 2:sta. Olin yrittänyt päästä tehtävää pari kertaa aikaisemmin läpi ja nyt tiesin täydellisen suunnitelman. Ja yht äkkiä tietokoneesta häviää virta (?!?). Kirosin ja painoin virtanäppäintä tuloksetta. Painelin sitä vielä pari kertaa ja ajattelin että "voi perkele meniköhän virtalähde". No aamulla sitten kaivoin vanhan toimivan virtalähteen kaapista ja valmistauduin vaihtamaan sen. Ryömin pöydän alle ja huomasin että pistoke ei ollutkaan pistorasiassa vaan se oli vedetty irti ja oli ainakin 30 cm päässä pistorasiasta (?!). Naurahdin ja kytkin sen takaisin ja kone toimi. Itse en ollut pistoketta vetänyt pois seinästä edes huomaamatta koska en pitädä jalkojani johtojen luona.
Hieman huumorilla sanoin itsekseni että kummituksen syytähän tämä oli. Talossahan oli kuollut sydänkohtaukseen vanha papparainen... Vanhoillinen ihminen ei voi ymmärtää pelaamista yöllä, ihan järkevä selitys. =D
 
No mutta kavereilleni on tapahtunut paljon kummallisempia tapauksia. Kaverini Antti oli ollut penskana pelaamassa kavereidensa kanssa jalkapalloa illalla kunnes yht äkkiä huomasi metsän reunassa liikkuvan valkoisen hahmon. Hänen kaverinsakin huomasivat sen ja jäivät tuijottamaan hahmoa joka näytti hyvin ihmismäiseltä (ehkä naiselta) jolla oli pitkä yöpuku päällään (tyyliin Galadriel LOTRissa =D). Tuntui kuin hahmo vain leijaili puiden seassa ja lopulta katosi metsään. Kaverini, hahmon kadottua, peloissaan sanoin vitsikkäästi muille "kuka eka kotona" ja he juoksivat koteihinsa...
 
Että sellaista. Onhan noita paljon tullu muitakin kuultua mutta ei jaksa kirjoittaa...

Rafael Laakso - rafu
pe 20.12.2002 klo 10.28
125/731
 
Minä nyt en todellakaan tiedä onko tämä totta ,enkä oikein usko itsekkään siihen..
 
Mutsi ja faijapuoli olivat olleet mökillä ja olivat juuri menemässä nukkumaan kun keskelle huonetta, jossa he nukkuivat ilmestyi 2 hahmoa jotka pyörittivät käsiään suorana ympäri ja osoittivat johonkin suuntaan mitään sanomotta ja sitten vain hävisivät....Itse en tuohon osko mutte he olivat molemmat takuu varmasti nähneet tuol ilmiön.
 
Mökki saaren ympärillä merelle on kuulemma hukkunut monia aluksia kauan kauan sitten....Uskokoon ken tahtoo
itse en oiken ainakaan usko tuohon tarinaan
 
perkele kun en ollut mukana silloin
 
Jani Tuominen - Kroko
pe 20.12.2002 klo 10.36
126/731
Olin pikkupoika. WC:n seinällä oli punainen, isohko sydämen muotoinen tarra (ei siis oikean sydämen muotoinen, vaan tuollaisen perinteisen kuvion, jolla sydäntä tavataan kuvata). Tuo tarra näkyi huoneeni sängystä katsottuna, kunhan huoneeni ovi oli auki. Aina illalla nukkumaan mennessä tuota tarraa tiirailtuani se näytti muuttavan kokoaan, hyvin radikaalisti. Usein se näytti moninkertaisesti pienemmältä kuin mitä se oli, välillä se taasen suurentui. Olen tosin kokolailla varma, että syy löytyi mieleni syövereistä, ja tuo oli näköharhaa.
 
Tämä tapahtui nelisen vuotta sitten hyvälle ystävälleni. Olimme tuolloin peruskoulun yhdeksännellä luokalla. Aamupäivän liikuntatunnilla hän kertoi, kuinka aamulla herättyään hänellä oli syvät haavat käsivarressaan. Nämä haavat olivat pitkiä ja ne olivat vierekkäin. Ne olivat jokseenkin kaarevia; aivan kuin joku tai jokin olisi raapaissut pitkillä, terävillä ja vahvoilla kynsillään. Hän näytti meille käsivarttaan; säpsähdin. Jäljet olivat odottamaani suuremmat. Heti aamulla jäljet havaittuaan hän oli tarkastanut ympäristönsä etsien esinettä tai vaikkapa terävää reunaa, joka tämän olisi voinut aiheuttaa; ei löytynyt. Olen tuntenut hänet 4-vuotiaasta saakka. Tiesin, ettei hän pilailisi tällaisella. Olin asiasta hermostunut vähintäänkin tuon päivän.
 
Juha Kivisilta - TheÄijä
pe 20.12.2002 klo 11.04
129/731
 
Itse olen nähnyt vain yhden ufoksi luokiteltavan tapauksen joka ei ollut meteoriitti tai lentokone mutta siskoni on kuullut paljonkin ääniä.
 
Hän oli kesätöissä eräässä Oulun suunnalla olevassa kaupungissa kesäteologina eli oli kaikilla leireillä (riparit yms.) ja kaupungissa ollessaan nukkui kirkon alakerrassa olevissa asuintiloissa. Kyseessä oli kuitenkin uusi kirkko, sellainen moderni missä on muutama sata istumapaikkaa ja isot lasiovet (about5 metriä korkeet). Ei siis mikään vanha minkä alla olisi ollut hautausmaa tms. Kuitenkin hän nukkui siellä yksin ja sillon tällöin öisin kuului askelia ja muutakin meteliä ylhäältä kirkon puolelta. Kirkossa ei ollut mitään puusta tehtyä mikä voisi elää ja narista aiheuttaen askelten ääniä. Olin itsekin pari yötä siellä mutta en tiennyt silloin äänistä enkä kuullut mitään kun nukuin niin sikeästi. Siskoni ei kuitenkaan pelännyt niitä vaikka on muuten aika säikky tapaus.
 
Näin meilläpäin.
Nimismies26.02.2004 21:18:14
Tomi Svedström
pe 20.12.2002 klo 18.46
135/731
Tässä tapauksessa epäilin omaa mielenterveyttäni:
 
Muutama vuosi sitten, mennessäni nukkumaan, katselin rappusten yläpäästä pimeään alakertaan (älkää kysykö miksi katselin alakertaan, ei minulla ole tapana katsella pimeään alakertaan). Yht'äkkiä kuulin naisen äänen takanani. Ääni sanoi "pitkällä" äänellä "Nukkumaaanh..". Käännyin ympäri, mutten nähnyt ketään. Kaikki muut olivat nukkumassa. En ole tuosta pahemmin puhellut, mutta äitini se ei ollut. Hipsin pelokkaana nukkumaan.
 
Toinen, jouluinen, tapaus tapahtui kerran lapsena jouluaattona. Uskoin vielä luultavasti hieman tonttuihin yms. Istuskelin olohuoneen sohvalla televisiota katsellen kun keittiön lasioven takana näkyi jotakin. Lähdin tietysti äkkiä juoksemaan innoissani keittiöön ja hahmo katosi lasioven ikkunasta. Keittiöön päästyäni _näin_ kun sama hahmo vilahti keittiön toisesta ovesta ulos. Jokin ruskea takin helma tms näkyi. Juoksin taaskin perään mutta hahmo oli kadonnut kuin ilmaan. Se ei olisi voinut vilahtaa enää muualle, sillä välimatkat olivat liian pitkiä siinä vaiheessa. Tarkistin kuitenkin vielä muutamat piilopaikat siinä lähettyvillä, mutta en löytänyt mitään.
 
Epäilin tapauksesta veljeäni, mutta vasta pari vuotta sitten tajusin ettei se voinut olla veljeni.
 
Timo Jussila
la 21.12.2002 klo 15.40
143/731
Sampo Mannila - Köykänen:
Timo Jussila:
 
Ettei joku harrastaisi kepposia teidän työpaikalla?
 
Se mahdollisuus on varmistettu pois. Havaintoja on useita, eri henkilöillä, eri paikoissa, pitkällä ajanjaksolla. Selkeitä kuulohavaintoja on paljon, eivätkä ne ole mitään lattiannarinaa (keskiaikainen rakennus rapisee, naksuu, paukkuu ja kolisee koko ajan, siihen ei tule enää kiinnittäneeksi huomiotakaan) vaan mm. huokailua, vaimeaa ruotsinkieleltä kuullostavaa puhetta paikassa jossa ei ole ketään ja selkeitä päättäväisiä askeleita, jotka joskus tulevat kohti ja säikäyttivät aikoinaan järjiltään erään ihmisen. Kerran eräs keittiössä pitkälle yömyöhään touhunnut naishenkilö totesi järkyttyneenä, ettei koskaan enää jää yksin tänne töihin myöhään. Ei pystynyt koskaan kertomaan mitä oli kokenut.
 
Myös näköhavaintoja on tehty useita; mm. siivooja, vahtimestari ja jotkut tutkijat ja konservoijat ovat nähneet ilmeisesti saman tumman varjomaisen mieshahmon kävelevän luiden sijaintipaikassa. Tuo siivooja muuten oli aika rautainen täti; mies käveli hänen vierestään ja katosi seinän lähellä, mutta täti jatkoi vaan töitään ja huikkasi myöhemmin päivällä että minulla oli muuten sulhasmieskin aamulla. Tämä tapahtui muistaakseni vuonna '89.
 
Omassa tapauksessani tosiaan oven avausyritys ja ääntely tapahtui pimeässä varastossa, ja kerrottuna se saattaakin tuntua mahdolliselta huijaukselta, mutta koettuna se oli todellinen. Työkaverini koki saman ollessaan itse sisällä luuvarastossa, ja aivan hänen vierestään, alle metrin päästä, kuului samanlainen pitkä kurkkuääni. Aivan kuin henkilö joka on menettänyt puhekykynsä yrittäisi kommunikoida. Lisäksi hän oli kuullut hengenhaukkomiselta vaikuttavaa ääntä takaansa juostessaan ulos.
 

 
Mikko Löppönen - Maarek
la 21.12.2002 klo 15.55
144/731
Timo Tolvanen - SkateOrDie:
Myös siskoni ja hänen miehensä kertovat että heidän talossa olisi noita varjo juttuja, ja outoja ääniä kuulunut.
 
Nuo varjotarinat ovat muuten pelottavia.
 
Kuuntelin tässä aikoja sitten yhdestä nettiradiosta erään vartiomiehen tarinan. Tämä mies oli ollut vartioimassa yhden 11.9 päivän lentoturman paikkaa. Tämä lentokone oli tippunut sinne Philadelphiaan ja alue oli suljettu. Öisin pari vartijaa vartioivat kyseistä aluetta.
 
Tätä henkilöä kuunnellessa meni kyllä niskavillat pystyyn. Hänen äänestään kuuli, että hän oli täysin tosissaan. Siellä oli nimenomaan liikuskellut kaikenlaisia varjoja yöllä. Varjoja meni metsä täynnä, mutta kun niihin kohdisti taskulampun niin ne ikäänkuin hävisivät. Vartioilla oli siellä asuntovaunu, jossa tavarat liikkuivat itsekseen ja välillä kuului selviä askelten ääniä, vaikka ketään ei ollut sisällä. Metsästä kuului huutoa ja välillä outoa rupattelua.
 
Kerran tämä vartia oli istunut autossa kun ei enää uskaltanut asuntovaunuun mennä. Siinä hän sitten teki ristisanatehtäviä kun yhtäkkiä vierestä joku sanoi selvällä äänellä :"No, mitäs nyt?". Äijä tietenkin kauhistui kun ketään ei näkynyt. Toisen kerran joku selkeästi istui auton takakontin päälle ja auto painui kasaan, mies juoksi ulos, mutta ei nähnyt ketään takakontin päällä. Sitten auto vain nousi ylös. Ja kerran hän näki jonkun nuoren naisen kävelevän suoraan autoaan kohti, mutta yhtäkkiä nainen hävisi hänen silmiensä edessä.
 
Tämän vartijan kertomukset omista ja muiden kokemista asioista tuolla lentokoneen putoamispaikalla tuntuivat täysin tosilta. Kun kuulee kun toinen ihminen selkeästi kertoo omista kokemuksistaan, niin se tuntuu paljon vaikuttavammalta kuin lukea niistä jossain boardilla.
 
Jouni Virtanen - Corrupted
su 22.12.2002 klo 04.00
149/731
Onpa muuten erinomainen ketju.
 
Yksi outo juttu tulee mieleen.
Olimme perheen kanssa keittiössä. Seisoin keittiön ovella, josta kuulin kissan raapivan vessan ovea. Ääni oli selkeä, ja tämän kuultuaan äitini kehotti päästämään luontokappaleen "vapaaksi", joten menin avaamaan oven. Sen suulta näinkin kissan, joka ei suinkaan ollut veskissä vaan olohuoneessa nukkumassa. Se ei olisi mitenkään ehtinyt ovelta olkkariin pötköttämään ja kaiken lisäksi näytti nukkuvan varsin sikeästi mukavassa asennossa. Se olikin aivan unenpöpperössä kun heräsi puheeseeni.
 
Kolme ihmistä kuuli tämän erittäin selvästi, joten kyse ei ollut meikän harhakuulosta. Äänen alkuperästä voi tietysti väitellä, mutta en usko erehtymisen mahdollisuuteen kun kyseessä on tietty, ainutlaatuinen ääni ja sen kuulee kovin läheltä. Mene ja tiedä.
 

 

 

 
Jari Haapamäki - Hiisi
su 22.12.2002 klo 18.00
153/731
Oikeastaan ainut todella outo omalle kohdalle sattunut tapaus sijoittuu parin vuoden taakse.
 
Olin erään kaverini kanssa tulossa mökiltä tämän autolla. Olimme juuri ajamassa pitkin metsätietä paikassa, missä ei pitänyt olla asutusta aivan lähettyvillä, kun päällä ollut radio alkoi rätistä niin pahasti, ettei lähetyksestä saanut mitään selvää. Ehdimme hetken ihmetellä mistä oli kyse ennen kuin auton kaikki varoitusvalot kytkeytyivät päälle. No, kaverini tietenkin ajoi tien sivuun ja sammutti auton.
 
Nousimme sitten ulos autosta katselemaan hieman ympärillemme. Mitään ei kuitenkaan näkynyt. Ajattelin sitten kokeilla toimisiko kännykkä, mutta kenttää ei ollut. Itse arvelin, että kyseessä olisi jonkinlainen sähkömagneettinen kenttä, mutta lähettyvillä ei ollut edes voimajohtoja mistään isommasta lähteestä puhumattakaan. Hetken ihmeteltyämme kaverini sanoi kuulevansa jotain matalaa huminaa metsästä, mutta itse en moista havainnut. Koska kumpikaan meistä ei ollut halukas lähtemään talviseen metsään taskulampun kanssa harhailemaan, nousimme takaisin autoon, joka sitten käynnistyikin ilman ongelmia. Radio tosin rätisi edelleen, mutta varoitusvalot eivät palaneet. Vähän matkaa ajettuamme radiokin alkoi toimia normaalisti.
 
Ei tuohon tapaukseen sinällään sisälly mitään kovin yliluonnollista, mutta hemmetin outoa se oli.
 
Juha Kontturi - Tiera
su 22.12.2002 klo 18.33
154/731
Olinpas eilen lenkillä, tapani mukaan ilman taskulamppua.
Hieno ilma, kuu kumotti juuri paksulti uutta puuterilunta sataneiden pilvien läpi ja tuuli humisi puissa pudotellen lunta. No, tulen sitten pieneen notkelmaan jossa sijaitsevan muuntajan ukkonen on lyönyt jo kahdesti rikki "suoralla osumalla." Vasemmalta vanhasta kuusikosta kuuluu rikkirepeytyvän puun ääni ja kaksi matalaa huutoa peräperään, kuin korppi ronkumassa tyhjässä tynnyrissä. No, susirajalla kasvaneena samantien huudan itse matalasti ääneen ja isken käteni kahdesti yhteen, sen enempää asiaa ajattelematta, ja jatkan hölkkäämistäni tahtiani muuttamatta, ei sieltä metsiköstä mitään maahisia lähtenyt perääni ryntäämään. Matkalla tajuan suurinpiirtein toistaneeni metsästä kuuluneet äänet, yksi pidempi ja kaksi lyhyttä.
 
Tuuli oli leutoa, eikä tuolta löydy lahoja puita hajoamaan "itsestään." Ilma oli leuto, oli ollut sitä jo pidempään, joten pakkasen paukkuminenkaan ei asiaa selitä. Ja ne kaksi matalampaa huutoa....Mielenkiintoista, itse tilanne ei sinänsä ollut kuin pohjattoman kiinnostava, enkä vieläkään osaa pelätä ajatellessani sitä, päinvastoin, en minä aio moisen takia lenkkipolkuani muuttaa.
 

 

 

 

 

 
Antti Hukkanen - khzarn
ma 23.12.2002 klo 00.09
166/731
Yläastetta käydessä suorin ja nopein (kesällä) reitti kulki paikallisen pienkonelentokentän kiitoratojen yli. Kenttää käytetään talvellakin, ja kiitoradat pidetään auraamalla puhtaina. Jatkuvan auraamisen takia syntyneet kiitoratojen väliset vallit saattavat talven aikana kasvaa suhteellisen korkeiksi. Aivan kentän reunamilla joutui tarpomaan umpihangessa kymmeniä metrejä.
 
Eräänä päivänä päätin sitten tulla koulusta kotiin lentokentän yli. Lunta oli juuri satanut edellisenä yönä, ja vain aura-auto oli käynyt putsaamassa kiitoradat. Kello oli sen verran, että alkoi hieman hämärtää. Päästyäni noin puoleen väliin, keskelle kenttää, satuin vilkaisemaan taakseni. Noin 50 metrin päässä takanani kenttää ylitti joku toinenkin. Orastavan hämärän takia en nähnyt paljon muuta, kuin kävelevän hahmon. En kiinnittänyt asiaan sen enempää huomiota.
 
Seuraavana päivänä tulin jälleen koulusta kotiin, huvin ja urheilun vuoksi, lentokentän yli. Syvemmässä lumessa kentän reunalla olivat vain omat jalanjälkeni, jotka olin edellisenä päivänä sinne jättänyt. Toinen kentän ylittäjä ei ollut jättänyt mitään jälkiä. Tähyily mahdollisiin muihin tulosuunti ei myökään tuottanut mitään jäniksen jälkiä isompaa. Minun jälkiini ei myöskään kukaan muu ollut astunut.
 
Huihui :)
 
Atte Pulkkis - Putte
ma 23.12.2002 klo 17.20
176/731
Joo, ja tämä tapahtui kun olin vitosella.
 
Olin matkalla kouluun tavallista aikaisemmin (´koulu alkoi klo 8 ja olin matkassa jo klo 7). Koulumatka ei ole mulla muuta kuin jotain 2km, ja olin pyörällä. Kesken matkan, isolla peltoaukealla, näin kauempana ISON varjon (siis aamu oli jo valkenemassa), joka leijui metsän päällä. Ja tämä siis oli kruunun muotoinen (siis sellaisen joka no ruotsin 3-kruunua-logossa). Siinä oli 2 isoa keltaista neliötä. Ja tämä juttu on TOSI. En vieläkään tiedä mikä se oli, mutta kadutti kun ei ollut kamera mukana.
Ja seuraavalla välkällä katsoin siihen suuntaan, ja siellä se yhä oli. Mutta kun pääsin sitten iltapäivällä, niin se oli kadonnut.
 
Ihmettelen, miksei kukaan muu kiinnittänyt siihen huomiota, vaikka se näkyi suhteellisen hyvin. ENKÄ nähnyt näkyjä.
 
Otto Ahonen - Odzilla
ma 23.12.2002 klo 21.26
189/731
Kun näitä juttuja lueskelin niin itsellenikin tuli eräs (ei ehkä karvivimman tason juttu mutta kummiskin...) tapaus mieleen.
Olin kaverillani viime kesänä yötä. Olimme pystyttäneet teltan pihalle, jossa nukuimme. Juttelimme ja valvoimme n. klo 0200-0300. Olimme kai juuri aloittamassa nukkumisen pitkän rupattelun jälkeen, kun kuulimme kaukaa miehen huudon. Hetki sen jälkeen kuulimme askelia aivan teltan vierestä. Me molemmat kuulimme ne aivan selvästi. Ne alkoivat yhtäkkiä teltan vierestä, kulkivat teltan sivua pitkin pari, ehkä kolme metriä, ja sitten yhtäkkiä katosivat. Rytmi kuulosti ihmisten askelten rytmiltä. Siinä vaiheessa oli molemmilla sen verran paskat housussa, ettei uskaltauduttu teltasta ulos.
Hetken aikaa ihmeteltyämme ja askeleiden äänen lähtöperää mietiskeltyämme, kaverini sanoi että "jos siellä olisi joku mennyt, niin kyllä Bella (perheen koira, nukkuu ulkona omassa häkissä n. 10 m. teltasta) olisi alkanut räksyttämään". Kului sekunti tai kaksi edellisestä, ja mites muutenkaan, ulkoa alkoi kuulua pelokkaan kuuloista ja hieman mielipuolista haukkumista. Siinä vaiheessa vasta kunnon tortut väännettiinkin. Sitten aattelimme että perrkele, pitäähän se nyt tarkistaa. Menimme ulos teltasta, eikä ketään näkynyt. Bella oli aivan mielipuolinen ja näytti tosiaan siltä kun olisi nähnyt aaveen. Tulimme kuitenkin siihen johtopäätökseen, että se oli jänis tjsp. Mutta tätä ketjua seurattuani ja asiaa tarkemmin harkittuani olen muuttanut ajattelutapaani, ja tulin kenties hieman eri johtopäätökseen asiasta kuin kesällä...
Ihan kivoja välillä kokea jotain tuollaista jännittävää, jos ei ole yksin tietenkin
Sami Koskisalo
ma 23.12.2002 klo 20.04
177/731
Loistavia juttuja täällä, saavat jo katselemaan selkäni taakse tiuhaan tahtiin (jos sitä edes uskaltaa tehdä). Itse uskon että on jotain (yliluonnollista) mitä ei ole voitu selittää tai mistä ei tiedetä, aivan kuten täällä on jo mainittu.
 
Mihin tämän nyt sitten luokittelee, mutta näin tapahtui minulle joskus pienenä (alle 10v):
 
Nukuin omassa huoneessani kunnes jostain syystä heräsin joskus yöllä. Ilmeisesti olin nähnyt jotain pelottavaa unta ja halusin turvaan äidin ja isän viereen nukkumaan. Mutta sitten kun nousin sängystä huomasin, että lattia oli vinossa ja sokkeloinen. Ovi tuntui olevan ulottumattomissa, kaukana. Hoipertelin sinne päin paniikissa pitäen kiinni semmoisista matalista aidoista joita huone oli täynnä muodostaen jonkinlaisen pienen sokkelon. Tuntui että olin kaatumassa kokoajan taaksepäin ja pidin niistä aidoista kiinni, ihan kuin jokin voima olisi vetänyt sänkyyn päin takaisin. Kun lopulta pääsin ovelle, oli vasemmalla pidempi käytävä, eteinen ja ulko-ovi. Siellä näin jotain aivan kauheaa, en yhtään muista mitä se oli (jostain syystä en vain muista mitä siellä oli), kaaduin maahan, jonkin silti vetäen minua taakse päin. En voinut nousta, yritin ryömiä ja lopulta kun pääsin olohuoneen kohdalle, juoksin aivan kauhuissani vanhempien huoneeseen sängylle olohuoneen poikki. Ovi vanhempien huoneeseen jäi auki ja katsoin siitä ulos pitkään.
 
Aamulla sitten nukuin vanhempieni sängyssä. Unta koko homma ei varmasti ollut, en meinaan usko unissani kävelleen niin pitkää matkaa vanhempieni huoneeseen. En ole koskaan kävellyt unissani eikä kukaan ole koskaan kuullut että olisin puhunut edes unissani. Mutta jos todellakin olen kuin hidastettuna mennyt huoneestani ulos, kaatunut, ryöminyt ja lopulta juossut vanhempieni huoneeseen, miltähän se on näyttänyt? :) Tämä homma on parhaiten jäänyt mieleeni, se tuntui niin todelta ja kaikista tapahtumista muistan tuon parhaiten.
 
Sitten on toinen asia mikä tässä mieleen tuli juuri, joka tapahtui joskus muutamia vuosia sitten muutettuamme uuteen taloon:
 
Pelasimme kaverin kanssa keskellä yötä tietokoneen ääressä jotain peliä, talossa oli vain minä ja kaverini, kello oli siinä jotain kolmen pintaan yöllä. Ikkuna on aivan tietokoneen vieressä. Kaveri istui vieressä ja katsoi kun pelasin, yhtäkkiä kaveri huutaa jotain tyyliin "kato äkkiä!" ja kun käännän pääni vasemmalle ikkunan ohi, joku musta isokokoinen hahmo menee juuri ikkunan ohitse. Säikähdin ihan helvetisti, kaveri säikähti pitkää isoa varjoa joka tuli keskelle jostain. Kaverini ei huomannut hahmoa, mutta huomasi varjon jota minä taas en huomannut.
Hetken aikaa olimme hiljaa, sydän hakkasi. Katsoimme toisiamme, nousimme samaan aikaan varovasti ylös, varovasti avasimme huoneen oven, katsoin oikealle ovesta (jossa on olohuoneen isot ikkunat), menimme matalaksi, hiljaa menimme pois ikkunoiden luota keittiöön josta pääsee apukeittiöön. Sieltä pääsee ovesta takapihalle kuistille, joka ei suinkaan aina ole lukossa.
Kaveri otti airsoft -pistoolini (säikyttämiseksi), jäi seisomaan apukeittiön ovelle osoittamaan aseella ulko-ovelle. Itse menin kyykyssä varovasti ovelle päin, jossa oli verho joka kulmasta oli vääntynyt niin että näki sisälle siitä pienestä kolosta. Katsoin kokoajan sitä, peläten että siihen ilmestyy joku. Avasin hiljaa välioven, lyhyt hiljaisuus, kokeilin onko pääovi lukossa erittäin varovaisesti ettei kukaan kuulisi jos ulkopuolella olisi ollut joku. Ei ollut lukossa, helvetin nopeasti väänsin sen lukkoon ja juostiin äkkiä pois sieltä tavarat lentäen. Sen jälkeen istuttiin hetkeksi lattialle ja ihmeteltiin että kuka helvetti se oli.
Aika pitkän aikaa oltiin valppaina, että onko tänne murtomies tulossa vai mitä ihmettä. Myöhemmin sitten mentiin nukkumaan, aamulla uskalsimme mennä ulos, eikä yhtään mitään jälkiä ulkona lumessa ollut. Ainoastaan omani jotka olin jättänyt edellisenä iltana puita hakiessani sisälle takaoven kautta.
Ainoa joka tässä perin outoa oli, oli juuri se jälkien puuttuminen.
 
Äitini oli myös nähnyt vastaavaa (ainakin kerran), hän oli nähnyt jonkun hahmon seisovan yöllä keskellä takapihaa, näyttäen aivan siltä että olisi poltellut tupakkaa ja katsonut sisälle. Tätä hän ei suoraan minulle kertonut, vaan olin sattumoisin silloin yöllä hereillä kun en ollut saanut unta. Kuulin kun äitini yöllä soitti hieman hätääntyneesti nykyiselle miehelleen kertoen tästä ja harkitsi myös poliisin soittoa. Jälkiä en koskaan tarkistanut, joten en osaa sanoa olisiko kyseessä ollut sama "jälkiä jättämätön" hahmo.
 
Lisääkin voisin toki kertoa, ne ovat mummini kertomia kauhutarinoita joita hänelle on tapahtunut. Mutta eiköhän tässä ole tälle illalle tarpeeksi :)
 
Ismo Korlin - dakotha
ke 25.12.2002 klo 01.55
205/731
Minulla on viime aikoina ollut kokemuksia, jotka tuntuvat oudoilta ainakin itselleni. Isäni kuoli reilut kaksi vuotta sitten äkillisesti ja tämän tapauksen jälkeen minulla on ollut uniongelmia. Saatan esimerkiksi säpsähtää juuri kun olen mennyt sänkyyn ja aistia, että huoneessa on joku muukin kuin minä, vaikka ketään ei näy missään. Olen myös useasti tuntenut että joku koskettelisi hiuksiani/kasvojani, muutamaan otteeseen että joku olisi ravistellut minua kyynärpäästä. Joskus en ole kerta kaikkiaan uskaltanut nukkua, vaan on täytynyt valvoa niin myöhään aamuselle että uni tulee väkisin. Kenellään vastaavia kokemuksia tai osaisiko joku selittää näitä, olisin hyvin kiitollinen. Toisaalta nämähän voivat olla myös mielikuvituksen tuotetta/fyysisiä juttuja.
 
Aleksi Ruuskanen - Alco³
ke 25.12.2002 klo 03.40
208/731
Onhan noita, esim. mökillä ollessani menin yöllä käymään huussissa. Se on parinkymmenenmetrin päässä mökistä ja koska siellä ei ole valoa päätin käydä heittämässä kepillisen puunjuurelle. Yht'äkkiä kuului hirveä huuto ja se hyökkäsi kimppuuni. Siis se huuto, se läheni kunnes voisin vannoa että huutaja olisi ollut vain sentin päässä ja siitä kellahdinkin kumoon. Ääni katosi ja minä juoksin nopeasti mökkiin. Porukat tuli vastaan ja ihmetteli että mitä minä kiljuin. Kerroin tapahtuneesta ja he sanoivat: "Se oli varmaan lepakko tai jokin lintu".
 
Olipa taas joo, perkele. Joku päivä minä sen metsästän haulikon kanssa.
 
Matti Ylä-Mononen - Helvetin partaterä
to 26.12.2002 klo 17.37
227/731
Ittellä tuossa kesälomalla tapahtui yksi outo juttu.
Olin kotona katsomassa Halloweenia ja kaikki muut olivat poissa.Yhtäkkiä ihmetyttää,kun tulee niin kylmä.Noh,joltain on varmaan jäänyt akkuna auki aattelin ja annoin asian olla.
Pian puhelin soi ja menen vastaamaan,mutta heti kun vastaan niin kuuluu vain sitä piippausääntä.Sama toistuu monesti ja pian huomaan ulko-oven olevan auki.Tässä oudointa on se,että viimeksi se oli ollut kiinni,kun menin vastaamaan puhelimeen.Loput leffasta sitten katsoinkin SUURI leipäveitsi siinä turvana.
 
Ville Lohkovuori - greizer
to 26.12.2002 klo 19.03
236/731
Minulle sattui tässä jo jonkin aikaa (n.4-5 v.) sitten
seuraavanlainen tapaus: Olin sängyssäni odottamassa unen
tuloa, kun ikkunan alta, sen ulkopuolelta seinästä (n. 3 m
maasta) alkoi kuulua koputusta. Säännöllistä naputusta,
nninkuin joku olisi sormella naputtanut. Ääni liikkui siinä
jonkin aikaa, kunnes katosi kuuluttuaan viimeksi katosta.
Siinä vaiheessa en vielä ollut kovin peloissani, lähinnä
minulla oli päällä sellainen "mitä helvettiä?"-vaihe.
Lähestyin sitten ikkunaa, ja yhtäkkiä kirkkaasta yöstä
kajahtaa vertahyytävä kiljaisu, kuin nuori nainen kiljuisi
kovassa hädässä. Sydän alkoi siinä vaiheessa pamppailla
sellaiseen tahtiin, että nukuin sen yön valot päällä.
Aamulla keksin hätäselityksen: lintu nakutti talon seinää
ja auton renkaat kirskuivat kylällä. Vilkas mielikuvitus teki tepposet; ei olisi ensimmäinen kerta.
 
Aikaa kului jonkin verran ja lähes unohdin koko tapauksen.
Sitten olimme isän ja pikkuveljen kanssa seurakuntatalon
pihassa autolla eräänä iltana. Meillä on pitopalvelu, ja
odottelimme äitiä saapuvaksi pitojen jälkeen autoon.
Sama kiljaisu kuului viereiseltä hautausmaalta (tai ainakin
sieltä päin) paljon selvempänä kuin viimeksi. Pitkä,
riipivä nuoren naisen huuto, eikä mitään renkaiden kiljettä. Pelästyimme kaikki aivan helvetisti, ja isä
painoi kyllä kaasun pohjaan heti, kun äiti saapui. Kotona
sitten jonkin aikaa arvuuteltiin, että mikä ihme se oli.
Äiti ei edes kuullut koko huutoa sisälle seurakuntataloon,
ja isä ei nykyään enää "muista" koko tapausta. Luulenpa,
ettei vain halua muistaa; veljeni ja minä kyllä muistamme.
 
Eikä tässäkään vielä kaikki!:) Iltana muutamana kävelimme
kuulaassa kuunvalossa kaverini kanssa samaisen hautausmaan
ohitse kaksistaan. Tai itse asiassa kaverini ajoi hiljaa
pyörällä ja minä kävelin. Juttelimme siinä niitä näitä, ja
puhe kääntyi kokemaani outoon ilmiöön. Kaverini on aika
skeptinen kaiken suhteen, eikä suostunut uskomaan
juttuani. Sanoin jotain tyyliin "Mitäs jos nytte kuuluis
se kirkasu?" Ja kuuluihan se, hautausmaalta taasen, ja
mikäli mahdollista, vielä selvempänä ja karmivampana
kuin edelliskerralla. Tuli meinaan äkkilähtö molemmille
takaisin tulosuuntaan; minä juoksin ja kaveri pyöräili
täysillä. Rinta rinnan molemmat, ja minulla on vielä saatanan huono kunto.
 
Koulussa emme juuri puhuneet tapahtuneesta, ettei meitä
oltaisi pidetty pelkureina. Nykyään kaverini ei juurikaan
ole halukas puhumaan asiasta. Kait se on mielessään
sille keksinyt luonnollisen selityksen. Itse en kyllä
moisen usko olevan mahdollista. Tokihan joku ämmä olisi
voinut hädissään kirkua, mutta että aina kuulaana
yönä, hautausmaalla? Ja se ei ollut inhimillinen kirkaisu,
vaan jotain suunnattoman kauheaa. Se täytyisi itse kokea
vakuuttuakseen asiasta. Sen koommin kun kaverini ja
minä kuulimme äänen, sitä ei ole ilmennyt. Ei myöskään
koputusta, jolle kyllä uskonkin löytyvän jonkin "tavallisen"
selityksen.
 
No niin, nyt kaikki nukkumaan...:) Ei prkl, kello on vasta 7. Olis pitäny odottaa keskiyöhön!
 
Artturi Sivander - Katto Jalkakassi
to 26.12.2002 klo 19.42
240/731
Meillä taitaa kummitella.
Pari viikkoa sitten kun olin käymässä nukkumaan, seinällä oleva iso kantele soi. Jokainen kieli. Olin ihan paskat housussa. Pitkän tuskailun jälkeen yritin laittaa valot päälle. Juuri kun painoin katkaisijaa, lamppu paloi poksahtaen. Mukavaa yrittää nukkua tällaisessa ympäristössä.
 
Onhan noita muitakin juttuja meidän talossa, valoja mennyt päälle, jne.
 
-Katto
 
Timo Jussila
to 26.12.2002 klo 20.01
241/731
Tiedän erään perheen, jolla on Tampereen lähistöllä todella vanha sukutila. Tilan päärakennus ei ole varsinaisesti kartano, mutta yli sata vuotta vanha komea kaksikerroksinen talo kuitenkin.
 
Tuntemani tyyppi on tämän perheen poika, ja näiden tapahtumien aikaan hän asui vielä tuolla kotonaan. Osa talon vintistä on lukittu varastohuone, jonne perheen isä oli ehdottomasti kieltänyt lapsiaan koskaan menemästä. Kaverini ei ollut koskaan kokenut talossa mitään paranormaalia, eikä ole kai vieläkään, mutta hänen isänsä oli kuitenkin myöntänyt nähneensä tuossa huoneessa jotain sellaista, että hän ei menisi sinne enää koskaan uudelleen, mistään hinnasta.
 
Jollain tavalla kaverini oli päässyt joskus teini-ikäisenä pikaisesti kurkistamaan huoneeseen, eikä se ollut näyttänyt sen kummemmalta kuin hänen isänsä oli siitä kertonut; isoja kirstuja, joissa oli suvun menneiden jäsenten henkilökohtaisia tavaroita, sekä pari piironkia ja peilipöytää.
 
Kun kaverini oli täysi-ikäisyyden kynnyksellä, hänen isänsä oli kertonut seuraavanlaisen tapahtuman; hän ja hänen veljensä, siis kaverini setä, olivat olleet myöhään illalla nauttimassa olutta alakerran tuvassa, kun vintiltä oli alkanut kuulua kummallisia ääniä, lähinnä kolinaa kaiketi, en muista tarkalleen. Siinä missä perheen isä tiesi jo varoa näitä asioita, hänen veljensä oli ottanut metsästyskiväärin hirvensarvilta roikkumasta ja lähtenyt ylös. Ja palannut kohta ilman kivääriä itkien hysteerisesti. Kivääri löytyi myöhemmin portailta, mutta veli ei suostunut puhumaan koskaan tapauksesta.
 
Mitä tästäkin ajattelisi. Kaverini sanoi aina ettei hän oikeastaan ollut vaivannut päätään mokomalla huoneella; tietty kunnioitus sitä kohtaan oli syntynyt eikä hän siksi sinne koskaan pyrkinyt. Kun tenttasin häntä mahdollisista omista kokemuksista, hän vaan ärähteli ja sanoi, että "no kait sieltä joskus jotain ääntä kuului, emmätiä, mitä vitun väliä tommosellakin on?". Hän kun on aika maanläheinen veikko.
 
Kaikki perheenjäsenet itse asiassa ovat sellaisia perusmaalaisia, jotka ärähtelevät ja vähättelevät näitä asioita, mutta pienessä sahtipöhnässä kertovat kyllä kun tarpeeksi kyselee. En ole tuota kaverini setää nähnyt kun yhden kerran joskus yli kymmenen vuotta sitten, ja sen perusteella kyllä voin sanoa että vaikea kuvitella sen kaverin itkevän. Mutta kuten sanottu: sinä yönä hän itki pelosta ja järkytyksestä kuin pieni lapsi.
 
Ärsyttävintä tässä on se kun asianosaiset eivät kerro tarkalleen MITÄ ovat nähneet. Vaivautuneisuus, kiertely, kaartelu ja aiheenvaihtoyritykset kuitenkin viestivät siitä, että traumat elävät.
Sampsa kostia - acd
la 20.12.2003 klo 11.58
755/769
Jos joku haluaa pelkotiloja aiheuttavaa taustamusaa jotain kummitusiltaa varten niin suosittelen seuraavia:
 
Atrium Carceri: Cellblock
- Kertoo matkasta hylätyn vankilan läpi, ~42 minuuttia hämärää kolinaa, tyhjien huoneiden ujellusta, vaimeaa puhetta, musertavan raskasta huminaa.
 
Herbst9: Eta Carinae
- Jyminää, alamaailman vasaroiden kolketta. Saa aikaan mielikuvan synkästä rituaalista jota suoritetaan maan sisässä vihoviimeisessä nurkassa.
 
Kerovnian: From the depths of Haron
- Niinkuin nimi kertoo, ääniä syvyydestä - pimeää, alkukantaista, ahdistavaa.
 
Kerovnian: Far beyond - before the time
- Kertoo ajasta ennen aikaa. Melkein kuin joku olisi ollut katsomassa maailmankaikkeuden syntyä ja tehnyt sille soundtrackin.
 
Sopivat muutenkin taustalle humisemaan jos ei muuten ole fiilistelyolo. En kuitenkaan suosittele nukahtamaan kajareiden lähelle jos joku noista soi. Voipi tulla liskot uniin jos on herkkä ulkoisille ärsykkeille :).
 
Jussi Laine
su 7.12.2003 klo 03.25
725/769
Tämä on ainoa, mikä itselleni on sattunut, ja siitä on aikaa vain n. kuukauden verran.
 
Oli tavallinen harmaa torstaiaamupäivä. Ainoat, jotka olivat kotona olivat minä itse ja isäni. Isäni lähti ulos asioille n. puoli kahdentoista aikaan, ja itseni oli tarkoitus lähteä kello 12:n jälkeen Teknilliseen Korkeakouluun fysiikan laskuharjoitukseen.
 
Ulko-ovessamme on sellainen varmuusketju, joka voidaan laittaa talon sisäpuolelta kiinni niin että ovea ei voida avata ulkoa päin. Kun sitten kello 12 aioin lähteä ulos, oli ketju jostakin aivan käsittämättömästä syystä kiinni, vaikka isäni oli täytynyt avata sen lähtiessään ulos ennen minua eikä talossa ollut ketään muuta.
 
Järkytys oli melkoinen, ja tarkistin heti koko talon, että siellä ei tosiaankaan ollut ketään itseni lisäksi. Ketju oli jollakin tavalla mennyt itsestään kiinni sen puolen tunnin aikana, minkä istuin sohvalla televisiota katsomassa 5 metrin päässä ulko-ovesta. Tuskin harhojakaan näin, sillä sen verran suuren tunnekuohun se minussa herätti.
 
Aleksi Ruuskanen - Alco³ - Profiili
ma 8.12.2003 klo 20.52
728/769
Nyt olisi uusi juttu kerrottavana, tai no uusi ja uusi. Jokunen kuukausi sitten tulin kaverilta kotia yöllä. Kello oli n. 02.00. Tuossa meidän lähellä on tuommoinen pieni metsä, ei kauhean pelottava ja tykkään käydä siellä tupakilla. No joka tapauksessa, oli järkytys suuri kun kuulin metsästä lasten iloista naurua kello kahden aikaan yöllä! Erotin n. 3 eri naurua (tai siis, ääntä) kun kuuntelin tarkemmin. Vaikka kuinka katselin en nähnyt metsässä ketään (Se on siis todella pieni, luulisi nyt edes jotain näkyneen). Ei sentään riittänyt pokka käydä koko metsää läpi.
 
Alkoholia en ollut nauttinut, mielikuvituksen tuotetta ehkä, mutta tuntui todella aidolta ja muistan sen vieläkin. Enää en siellä uskalla öisin käydä tupakalla ainakaan, päivisin se ei ole ollenkaan niin pelottava paikka. Täytyy kyllä myöntää, että ensimmäisenä tuli mieleen että siellä olisi haudattuna jotain lapsia. Toisaalta mitään legendaa en ole kuullut, eikä täälläpäin liiku edes mitään tuon tapaisia kauhutarinoita. Ehkä minulla kuudes aisti?
 
Onnea muuten ketjulle jo etukäteen, mikäli en 10 päivän päästä muista tulla onnittelemaan. Ihme on ketjukin, vai ovatko muut ketjut pysyneet pystyssä vuoden ja pysyen vielä melko lailla asialinjalla? Historiaa, hrrr!
 
henri soljasalo - arehene
to 18.12.2003 klo 20.33
740/769
Itsellänikin on kummitustarina kerrottavana:
 
Kaverini ukki oli nähnyt mökillä olleessaan unta, jossa nuori tyttö tuli nykimään hänet ylös sängystään ja johdatti metsään jossa on iso neliönmuotoinen kivi. Tyttö osoitti kiveä ja katosi sen jälkeen.
 
Vuosikymmen tämän jälkeen kaverini isä näki täysin saman unen mökillä olleessaan taas tyttö johdatti metsään ja osoitti isoa neliönmuotoista kiveä.
 
Tosiaan tuo iso neliökivi on olemassa ja kaveriporukalla olisi tarkoitus traktoria apunakäyttäen kiskoa tuo kivi ylös..tiedä vaikka löytyisi sodan aikainen joukkohauta.
 
Kivi on siitäkin mielenkiintoinen ettei se ole luonnon muodostama vaa ihan ihmisen aikaansaannos.
 
Artturi Sivander - Profiili
to 18.12.2003 klo 20.48
741/769
Kertomus:
Noin kuukausi sitten olin ihan normaalisti käymässä nukkumaan. Siinä sängyllä makoilin ja yritin saada unen päästä kiinni. Noin vartin siinä pötköttelin ja se kuului taas: vanha kantele seinälläni rämähti matalimmalla kielellä. Se oli selkeä, voimakas ääni. Makasin ihan kuset housussa, kunnes uskalsin laittaa valot päälle. En nähnyt mitään.
Tämä on sattunut ennenkin, viimeksi jokainen kieli soi. Sen jälkeen laitoin valot päälle, mutta painaessani katkaisijaa valo paloi poksahtaen ja välähtäen. Se oli todella pelottavaa.
Eräs toinenkin juttu on käynyt: Noin kaksi kuukautta sitten olin jälleen nukkumaan käymässä. Ihmettelin siinä sitten, miten katosta roikkuvasta humanoidi-avaimenperästä heijastuu valo. Aikani tuskailin ja ihmettelin, kunnes uskalsin laittaa valot.
Menin kirjahyllylle ja katsoin sen päälle. Siellä oli vanha ala-asteelle, eli noin kuusi vuotta sitten, tekemäni puinen auto, jossa on paristolla toimivat etuvalot. Se oli päällä, vaikka siihen ei ole vaihdettu pattereita sen valmistamisen jälkeen. Eikä se ole toiminutkaan moneen vuoteen. Laitoin sen pois päältä ja kävin nukkumaan.
 
Aamulla se ei enää toiminut. Tämä oli todella pelottavaa.

 
Eetu Ritvanen - Meika - Profiili
to 18.12.2003 klo 21.02
743/769
Eipä ole omia kokemuksia (vielä), mutta tässä loman aikana kuvaamme elokuvaa eräällä talolla, josta on löydetty tapettuja eläimiä, kuten ristiinnaulittuja lintuja. Joo tiedän että kuulostaa epäuskottavalta, mutta kyseisestä talosta oli juttu noin vuosi sitten ilta-lehdessä ja siinä kerrottiin juuri noista tapahtumista. Saa nyt nähdä millainen paikka on. Melkein toivon että tapahtuu jotain paranormaalia.
Nimismies26.02.2004 21:20:22
Eetu Ritvanen - Meika - Profiili
to 18.12.2003 klo 21.16
744/769
Ja niin että kaverilleni sattui tänä kesänä tapaus mökillään jossa sattui sillä hetkellä olemaan vain kahden serkkunsa kanssa ja btw. tämä on vielä videonauhalla.
 
Tapahtui niin että nämä kolme heppua pelasivat korttia kun he kuulivat vajasta kolinaa. Kaverini päätti mennä katsomaan mikä siellä mesoo ja kun hän sai vain talon etuoven auki niin hän näki jonkun tummapukuisen miehen musta stetsoni päässä kirves kädessä siellä pihavajan luona. kaverini päätti ottaa videokameran esille ja kuvata äijää ikkunasta. Siinä se äijä sitten seisoi noin 20min ja lähti tulemaan ovea kohti (tässä vaiheessa minäkin nauhaa katsellessa olin jo aika paniikissa).
 
Yhtäkkiä metiköstä kuului jokin rasahdus ja tämä tummiin pukeutunut äijä päätti lähte rasahduksen perään ja ei enää näkynyt sinä iltana.
 
Kaverini isä kertoi että samainen heppu on nähty muutamilla muillakin mökeillä vajoja penkomassa jo vuosien ajan mutta kukaan ei ole poliiseja soittanut koska on ainakin alueella nyt jokin pelottava stoori.
 
Antti Pöntinen
to 18.12.2003 klo 22.10
746/769
Tuli deja vu että olenko tämän jo tänne kirjoittanut, mutta kun noita viestejä tuppaa olemaan pari niin ei viitsisi kalastalle, mutta siis:
 
Joskus keskellä yötä heräsin ilman mitään syytä. Sitten pihalta rupesin lumi narskumaan kun joku kävelisi siellä. No pulssi nousi hetkessä tähtitieteellisiin lukuihin eikä uni oikein maittanut. No siinä sitten vain kuuntelin ääniä. Sitten joku koitti vielä ulko-ovea. En oikein pitänyt siitä tilanteesta. Aamulla olin tietysti ainut joka oli tietoinen koko tilanteesta.
 
Tällä tuskin on mitään tekemistä kummitusten kanssa vaan enemminkin naapurin juopon tai vastaavan, mutta oli se aika pelottavaa. Kun äänet lakkasivat piti laskea lampaita että sai unta.
 
Petri Nieminen - Releaser
to 18.12.2003 klo 23.00
749/769
Tunnen yhden perheen, jolla on vastaavantapaisia kokemuksia, kun edellämainitussa Pöntisen viestissä. Sillä erotuksella että tilanne toistuu aina samanlaisena, tosin nyt en ole nähnyt heitä pitkään aikaan joten en tiedä tapahtuuko sitä vieläkin. Kumminkin heidän omakotitalonsa ovikello soi aina sillointällöin, jonka jälkeen oveen koputetaan. Ovea avatessa sen takana ei kuitenkaan ikinä ole ollut ketään. Alkuaikoina he vain tuumasivat että lähitalojen lapset käyvät keppostelemassa, apropoo-keskusteluissa lähitalojen naapurit ovat olleet sitä mieltä ettei lähistöllä paljoa lapsia asu, ovat kuulemma suurimmaksi osaksi eläkeväkeä. Ei auttanut muu kuin kohautella olkapäitä ja ihmetellä, asia unohtui arjen keskellä aina hetkeksi. Eräänä helmikuisena talvi-aamuna noin kello 04.00:n aikaan ovikello soi, jonka perään kuului napakka koputus. Pariskunnan mies meni unisena ovea avaamaan ja siellä ei taaskaan ollut ketään. Ärsytys oli hänen mukaansa erittäin korkealla kun oli tämän takia joutunut heräämään epäinhimilliseen aikaan. Ärsytys vaihtui kuitenkin äkkiä hämmennykseksi kun äkkiseltään tarkasteltuna pihavalojen loisteessa ei hangessa näkynyt yksiäkään jalanjälkiä. Mies herätti vaimonsakin ja he kolusivat koko pihamaan taskulamppujen kanssa, eikä mitään jälkiä löytynyt, heidän omiaan lukuunottamatta. Tämän jälkeen he alkoivat pitää kirjaa tapauksista, jonka perusteella ei heidän mukaansa ainakaan ajankohtien välillä vallitse mitään säännönmukaisuutta. Mies itse on kertonut usein löytäneensä itsensä miettimästä järkiselitystä tapaukselle, ehkä ovikellossa on vikaa ja se saattaa itsestään soida, ehkä puiset ovenkarmit ilmojen viiletessä muuttavat muotoaan ja päästävät ääniä. Vaimo on sitä mieltä että kyseessä on varmasti joku henkiolento, mutta mies ei tähän jaksa uskoa.
 
Artturi Sivander - Profiili
ma 22.12.2003 klo 14.16
763/769
Tuli mieleen:
 
Toissa viikonloppuna oli Nuoret Johtajat-tapaaminen Surkeejärvellä, semmoisella maatilalla. Siellä sitten meidän tiimin talossa alkoi minua, kaveriani ja hänen tyttöystäväänsä nukuttamaan joskus siinä viiden aikaan aamulla nukuttaamaan, ja menimme sitten yläkertaan meidän huoneeseen. Minä menin omalle sängylleni ja kaverin tyttöystävä (nimi vaikka Hanna) meni ikkunalle katselemaan ulos.
 
Hanna siinä sitten katsoi vanhaa navettaa ja sanoi minulle: "Hei Artturi, tuu kattoo, tuolla navetassa on joku.". Minä sanoin, ettei siellä ketään ole, kaikki muut tiimit nukkuvat. Katsoin kuitenkin sitä navettaa, ja ikkunassa näkyi valkoinen hahmo, sellainen iso ja ihmisen muotoinen. Minä en uskonut, että siellä joku olisi ollut, mutta Hanna oli vakaasti toista mieltä.
 
Hanna huomasi toisenkin jutun: ikkunassa näkyi myös käsi. Ja se käsi liikkui aivan kuin se tekisi sormillaan sellaista "kävelyliikettä". Siis kahdella sormella tehdään jalat, joilla sitten kävellään. Minä en nähnyt sitä hyttysverkon läpi, mutta toisesta ikkunasta näin selvästi, että siinä oli käsi, joka tosiaan teki sellaista liikettä. Siinä vaiheessa rupesi pelottamaan.
 
Katsoimme sitä liikettä 20 minuuttia, katsoin kellosta. Hannan poikaystävä ei jaksanut katsoa. Lopulta minä ehdotin, että menemme navetalle katsomaan asiaa. Lähdimme. Satoi lunta voimakkaasti, melkein vaakatasossa, mutta oli muuta aika lämmin. Pian olimmekin menossa mäkeä alas navetalle, ja yhtäkkiä isosta halkovajasta, jonka ovi oli auki, kuului meteliä. Se kuulosti siltä, kuin joku olisi kompastunut halkoihin. Mietimme, että palaammeko talolle.
 
Kuitenkin, päätimme jatkaa. Päästyämme navetalle, siellä ei näkynyt mitään. Lattia oli ruskea, tuolit toisella seinällä, joten se liikkuva käsi ei voinut olla käsinoja. Valkoiselle hahmollekkaan ei löytynyt mitään selitystä. Hannaa rupesi pelottamaan, joten lähdimme. Menimme takaisin meidän huoneeseen ja katsoimme. Siellä oli vielä se käsi ja valkoinen hahmo. Käsi liikkui.
 
Toinen kaverini tuli huoneeseen ja minä käskin häntä katsomaan sitä kättä. Hänkin näki saman asian. Hanna meni omaan huoneeseensa nukkumaan ja mekin kävimme nukkumaan. Aamulla kättä ei näkynyt, eikä valkoista hahmoakaan.
 
Tämmöistä.
 
Ville Seulanto - Storm Winds
to 25.12.2003 klo 12.30
767/769
En tiedä onko tässä tapauksessa kyseessä kummitukset tai mikään muu yliluonnollinen....
 
Oli joku v.1980 kun muutimme Tampereelta maalle, n 200 asukin kylään. Talo jonne muutimme oli rakennettu 1950 luvulla sotilaille jotka tulivat pois sodasta. Lähin naapurikin oli 600 metrin päässä vanhassa kartanossa. Ennen meitä siinä asui vanha pariskunta jotka molemmat kuoli samana vuonna johonkin tautiin, talo oli ollu tyhjillään kaksi vuotta ennen kuin ostimme sen halvalla. Asiota joita sielä on sattunut ei voi selitellä. Ollaan pelattu *Spiritismi*, peliä jossa kutsutaan henkiä, kun olin noin 15 vuotta vanha, enkä kyllä pelaa uudestaan. Kun pelasimme tätä kyseistä peliä meillä meni Stereot päälle ja kovalle volumille, sitten noin 5min myöhemmin kun aloitimme taas, tippui lasi keittiössä joka hajosi (sattumaa?). Sitten oli se piha rakennus..punainen vanha ja hel... pelottava, Isäni oli kuulemma kuullut sieltä ääniä joskus kun oli tehny puu hommia myöhään illalla... voi olla että oli ollut tuulikin mutta jatkuvia ääniä oli kuullut.
Asuimme tuolla talossa 11vuotta ja ja on tapahtunut kaikkea outoa. En ole tuossa talossa käynyt kun muutimme sieltä, enkä kyllä mene takaisin kokemuksien perusteella. Nykyään sitä ei omista kukaan ... En tiedä mikä tuota paikkaa vaivasi mutta mukavaa se ei ollut.
Nimismies26.02.2004 21:27:35
Siinä ovat. Editoida en niin jaksanut.
 
Mutta niitä m.nettiläisten omiakin olisi hauska taas kuulla.
Leatherman27.02.2004 00:20:28
Eipä nyt heti tule suoraan mieleen mitään yliluonnollista, onhan noita tosin käynyt. Pelästyttyä on tullut useamminkin..
 
Kateltiin tänä talvena kaverin kanssa yhtenä iltana the ring (ja oli muuten minusta hyvä) No sitten yöllä nukkumaan mennessä oli hieman hermostunu fiilis jääny päälle leffasta, joten luin siinä sitten mielen rauhottamiseksi jotain akuankkoja. Kun sain niistä tarpeeks ni lopettelin ja sammutin sitten yövalon ja vikana asiana tietenkin valoon kun katsoin siihen valoon ni tiedättehän miten sitä näkee sellasta valkosta hetken vaikka sulkee silmätkin? No se valkonen mitä mä sinä hetkenä tietenkin näin oli se "ringi" sitä rävähti äkkiä valot takasin päälle ja seuraava akkari kouraan :)
--
No ei siinä vielä mitään, mutta mielettömänä yhteensattumana, vähän lisää..Mulla on huoneessa sellanen töllö mikä pitää aina sulkea katkasijasta eikä kaukosäätimestä, jos sen läväsee kaukosta kiinni ni se yleensä käynnistyy ittestään heti takas päälle jonka jälkeen sitä ei saa kiinni kun katkasijasta (siis kauko ei toimi) Sain myöhemmin selville, että mutsi oli katellu siitä jotain ja sulkenu sitten töllön muistamattomana kakesta.
--
Noh, yritin saada sitten unta, kun akkarit loppu kesken enkä antanu niiden mun kämpässä vaeltelevien "haamujen" häiritä vaan yritin vaan nukkua, vaikka hieman epämiellyttävä olo olikin. Kun sitten yhtäkkiä tää töllö rävähti päälle sillon yöllä.. voi helvetti mä voin sanoa, etten oo ikinä pompannu niin perkeleesti ilmaan sieltä sängystä, kun sinä hetkenä, tuli yhtäkkiä niin sairaan epätodellinen fiilis ettei rajaa. Ekana reaktiona sitten kahmasin kaukosäätimen käteen sängyn vierestä ja tuli suunnilleen karjuttua samalla ku hakkasin sulje nappia että "mene kiinni perkele" kun en tietenkään arvannu sinä hetkenä, että miks se käynnisty.
Kun töllö ei sit menny millään kiinni ni juoksin sitten ihan hysteerisenä siihen töllölle, heti repäsin kaikki sähköjohot irti ja ois tehny mieli paiskata se töllö maahan vielä perään, hyppiä päälle ja tuikata tuleen.
Oli niin sairas fiilis ton jälkeen loppuyön, kun en vaan muistanu, että miten se ois voinu käynnistyä ettei tullu erityisemmin nukuttua..
Nykyään huvittaa.
 
------------------
 
Toisena juttuna tällanen hämärä stoori myös.
Olikohan 4 vuotta sitten näin joka perjantai about 3kk ajan saman painajaisen. Juoksin aina vaan uudestaan sellasta ahdasta kaartuvaa käytävää jossain luolastoissa alaspäin ja alaspäin ihan kuin hengenhädässä. Seinillä palo jotain tulia ja sitä luolaston seinää raaputti ihan loputtomat määrät jotain ihme munkkeja jotka mumisi kokoajan yhteen ääneen jotain. Jatkoin aina vaan juoksua, kunnes sit yhtäkkiä tuli edestä ihan mielettömän kirkas valo ja sen keskeltä sellanen yksisarvinen (mahtaa kuulostaa kornilta) niinku suoraan sen jonku leffayhtiön logosta, jos tiedätte mitä tarkotan. Sit lähdin aina juoksemaan pakoon poispäin, mutta vaikka kuinka helvetisti mä ponnistelin ja juoksin ja riuhdoin ni en vaan liikkunu sitten mihinkään. Se yksisarvinen juoksi sitten hidastettuna aina mun ylitse ja sitten heräsin.
 
Se fiilis oli mielettömän ahdistava kun sen unen näki uudestaan ja uudestaan, ei sitä voinu uskoakaan. Ja se tuntu aina niin pirun uudelta ja karmeelta siinä unitilassa, vaikka sitten jälkeenpäin se ei niin paha enää ollutkaan.
Leatherman27.02.2004 00:34:26
prkl, helvetti enhän mä nuku nyt kokoyönä kun menin lukemaan tän topicin lähes kokonaan.
thriste27.02.2004 11:18:52
SE on oikeasti pelottava leffa.
 
SE ei ole pelottava leffa. mutta The Ring on.
Eddie27.02.2004 17:24:32
SE ei ole pelottava leffa. mutta The Ring on.
 
Tänään ois tarkoitus katsella.
8542332127.02.2004 18:35:45
Kohtauksessa ei muuten mitään pelottavaa ole, mutta se mielipuolinen "musiikki" saa kyllä ihon kananlihalle. Selvennykseksi niille, jotka eivät kyseistä elokuvaa ole nähneet: Kyseinen "musiikki" koostuu monen ihmisen mielipuolisen kuuloisesta kirkumisesta/huutamisesta.
 
http://cdsampler.com/mp3.cgi/192320ac.mp3
Zed27.02.2004 22:21:09
SE ei ole pelottava leffa. mutta The Ring on.
 
Tämä tuntuu jakavan mielipiteet rajusti kahtia. Kyseessä on mainstreamin seasta hyvin erottuva, sinänsä taitavasti tehty elokuva Hohto-vaikutteineen, mutta kuten moni muu kauhuleffa, The Ring ei jäänyt ahdistavasti kummittelemaan mieleen. Kun se loppui, se loppui ilman traumaattisia vaikutuksia. Lisäksi nauroin makeasti monessa kohdassa leffaa.
 
Anteeksi offtopic. Pahoittelen syvästi. Ei toistu. Jatkakaa.
Kapina27.02.2004 22:29:42
SE ei ole pelottava leffa. mutta The Ring on.
 
Ei Ring ole pelottava, siitä muistan yhden "säpsäytyskohdan", mutta en niinkään pelottavuutta... Hyvä leffa se kyllä oli, ei siinä mitään.
 
Suositelkaa jotain ihan hirveää kauhuleffaa tasaantuneen elämäni järkyttämiseksi.
hanuristi27.02.2004 22:31:18
Suositelkaa jotain ihan hirveää kauhuleffaa tasaantuneen elämäni järkyttämiseksi.
 
Crossroads.siis se Britneyn "tekele".
Rocktähti28.02.2004 10:00:17
Mulla meni tässä kuukausi sitten parvekkeen ovi itestään lukkoon kun olin tupakilla. Sitä ei saa lukkoon kuin sisä puolelta avaimesta..
Kapina28.02.2004 11:32:17
Joku tuolla kertoi itsestään soineesta kanteleesta. Mulle sattu pentuna samankaltainen juttu, joskus ala-asteella. Meillä oli iso kantele (miksköhän helvetissä?) vaatekaapin päällä. Makasin sängyssä ja sitten kuului hetken soittoa kaapin päältä. En osannut säikähtää, olin vain ihan innoissani että mikä siellä on. Ei kukaan uskonut, kun selitin sitä kaikille ihan onessaan.
randy28.02.2004 11:53:25
En osannut säikähtää, olin vain ihan innoissani että mikä siellä on.
 
Vakavanha Väinämöinen. Varo ettei soita sinua suohon.
 
Onneksi oma kantele on kovassa laukussa niin ei pääse ne Väinämöisen kummittelut kuulumaan.
randy28.02.2004 14:10:31
Ja takaisin aiheeseen.
Ei jaksa alkaa copy-pastella vetämään muuta kuin osoitteen, eli menkääpäs lukemaan:
http://www.juplin.net/keskustelu/in ... oard=16;action=display;threadid=173
Kapina28.02.2004 15:04:02
Vakavanha Väinämöinen. Varo ettei soita sinua suohon.
 
Onneksi oma kantele on kovassa laukussa niin ei pääse ne Väinämöisen kummittelut kuulumaan.

 
Plääh, minä oli ihan varma että se oli enkeli. Pelottavaa, Väiski makkarissa...
aapiskukko28.02.2004 15:52:54
Joo, mullakin joskus ylä-aste ikäisenä kävi tämä unihalvaus,
Tunsin olevani hereilläni, mutta en pystynyt evääkään liikauttamaan ja yritin herättää isääni huutamalla, mutta ei tietysti sekään ollut mahdollista.Peljätti perkeleesti...
 
Olen itse kokenut myös tuon "unihalvaukseksi"

 
Mullekki tapahtuu tuota unihalvausta silloin tällöin. Aluksi se oli aika pelottavaa, mutta sitte kun kuulin että se sitä on tapahtunut muillekkin ja että ei ole vaarallista, niin ei oikeastaan enää paljoa pelota. Mulla unihalvausta tapahtuu varsinkin aamulla kun on nukkunut pitkään. Sitä vissiin on unikiintiö on jo täynnä vaikka väsyttää vielä, että menee kroppa sekasin.
HC-Audio28.02.2004 18:22:33
Aavemaiset pellolle heijastuneet valolaikut, jotka liikkuvat samaa vauhtia kuin juna... Hmm.. mistä kummasta ne voisivatkaan heijastua.
 
No, mulla käy usein sillain kun ajaa autolla pimeellä, niin mun auton edellä menee semmonen outo valokeila, joka valaisee tietä. Spooky shit man.

 
Puhuinko mä jostai heijastumisesta jotain??? Pihalla ei siis ollut pimeetä, oli suht sellanen pilvinen kesä/syysilta ja sitä jatku vaan n. parin kilsan verran. Ja ne ei ollu mitää rasvaläikkiä ikkunassa ja EI heijastunu mistää junanvaloitsta taaimmaisen vaunun sivuille epäsäännöllisesti
Burn29.02.2004 04:02:50
Pelottaa ihan oikeasti =) Kello on aivan helvetisti mut jostain kumman syystä ei huvita nukkua...
axeman29.02.2004 04:08:50
Ja takaisin aiheeseen.
Ei jaksa alkaa copy-pastella vetämään muuta kuin osoitteen, eli menkääpäs lukemaan:
http://www.juplin.net/keskustelu/in ... oard=16;action=display;threadid=173

 
EEEEEEEEEI KIRKKONUMMELLA EI OLE KUMMITUKSIA! SANOKAA ETTEI OLE! Vittu ku rupes taas pelottaa.
Nazareth29.02.2004 16:38:25
se on kivaa ku o nukkumas ja sit herää ja pelästyy jotai ihme hemmoa istumassa omalla tuolilla, pitää aina koettaa että ne o varmasti omat kuteet mitkä siinä on. muutaman kerran meinannu saaha slaakin
Dumb01.03.2004 14:58:01
Ei helkkari! Ei tätä ketjua enää pysty lukemaan kuin korkeintaan tähän aikaan päivästä! Koulussa ei vielä mennyt kuin kylmät väreet välillä, kun oli muita ympärillä koko ajan, mutta kotona yksin alkoi jo tuntumaan paljon pelottavammalta!
 
Varsinkin nuo pelit-lehden palstan jutut oli monesti aika pahoja.
Repent01.03.2004 21:18:28
Ei helkkari! Ei tätä ketjua enää pysty lukemaan kuin korkeintaan tähän aikaan päivästä! Koulussa ei vielä mennyt kuin kylmät väreet välillä, kun oli muita ympärillä koko ajan, mutta kotona yksin alkoi jo tuntumaan paljon pelottavammalta!
 
Varsinkin nuo pelit-lehden palstan jutut oli monesti aika pahoja.

 
Viime syksynä oli lenkillä pimeänä iltana läheisillä lenkkipoluilla.Otsalampun kanssa kiersin vanhoja latupohjia,kunnes seudun suurimman mäen päällä huomasin aivan tajuttoman kirkkaan valon kajastuksen suunnalta, missä ei todellakaan ole mitään.Valo näkyi vain tietystä kohdasta mäkeä,vaikka se ulottui horisontin yläpuolellekin.Sammutettuani otsalampun valo näkyi myös,kunnes siirryin kymmenkunta metriä,enkä nähnyt valoa enää.Mietin tätä tapausta todella kauan..
jussiohman02.03.2004 12:32:13
Höh. En ole ikinä nähnyt mitään outoa. Kerran näin painajaisia.
Kitaravirtuaali03.03.2004 21:42:10
http://www.karensghostpage.com/baby.html
 
Tuohon on pakko sanoa, että voiko ihminen tosiaan olla noin tyhmä, että luulee pleksilasista heijastuvaa salamavaloa kummitukseksi. Ei tuossa kuvassa muuta ole, aivan tavallinen foto.
 
Mutta itse olen täällä hytissyt ja peljännyt aivan perkeleesti näitä juttuja. En voi muuta kuin kiittää vanhempiani siitä, että asumme verrattain uudessa talossa. Tämä rivitalo nimittäin rakennettiin syntymäni aikoihin, olemme ensimmäiset asukkaat tässä asunnossa, eli varmasti ei kummittele.
 
Ja mikä ihme saa ihmisen lukemaan näitä juttuja illalla/yöllä?
Aerodactev05.03.2004 01:38:12
EDIT: Sekava mielentila
Nimismies05.03.2004 23:40:59
Ja ylös.
JulGubbe06.03.2004 17:10:45
Uskotteko te ihan oikeasti siis että noissa tapauksissa on kyse "yliluonnollisesta"?
Nimismies07.03.2004 13:58:47
Uskotteko te ihan oikeasti siis että noissa tapauksissa on kyse "yliluonnollisesta"?
 
Selitä niitä muuten sitten. Ota esimerkkitapaus ja selitä.
Mörkö08.03.2004 18:32:04
Eilenillalla tapahtui taas jännä hommeli. Olin tuossa 3 aikaan yöllä keittiössä syömässä iltapalaa kun ikkunoiden takaa alkoi kuulua hirveää kopinaa ja kolinaa. Välillä myös jokin osui ikkunaruutuun. Ajattelin että naapurin penskat ne siellä pelleilee mutta olin kyllä vähän ihmeissäni että mitä siihenaikaan yöstä tekevät ulkona.
 
No jokatapauksessa päätin säikyttää penikat. Menin ulko oven taakse ja odotin että reuhaaminen alkaa taas. No sehän alkoi ja samantien löin pihavalot päälle ja avasin oven hirveän sadattelun kans. Yllätykseni oli suuri kun sain oven auki ja huomasin että pihalla ei olekkaan ristin sielua.
 
En tiedä mistä oli kyse mutta jännää oli kuitenkin.
JulGubbe08.03.2004 18:34:54
Selitä niitä muuten sitten. Ota esimerkkitapaus ja selitä.
 
Ok.
 
Ja sitten vanhassa kämpässämme saattoi herätä siihen että vintillä kuului omituisia ääniä.
Kuten askelia, narahtelua jne.

 
On olemassa ilmiö nimeltä lämpölaajeneminen. Aineet laajenevat kun niiden lämpötila nousee. Ja kuten monet varmasti tietävät(?) yöllä on kylmempi kuin päivällä. Päivällä, kun talon rakenteet laajenevat, muodostuu rakenteisiin erilaisia jännitystiloja. Kun illalla rakenteet jäähtyvät ja ’supistuvat’ nämä jännitystilat purkautuvat ja kuuluu narahtelua ja naksahtelua. Ilmiö on myös hyvin yleinen laitteissa jotka kuumenevat käytön aikana. Esimerkiksi monitorit ja televisiot naksuvat usein yöllä. Silti en ole hetkeäkään uskonut että niiden sisällä olisi poltergeist.
 
1.laitetaan voipaperia pöydälle.
2.Kirjoitetaan siihen aakkoset
3.Lyödään lasi paperin päälle.
4.Kaikki sulkevat silmänsä ja laittavat kaksi/kolme sormea lasin päälle.
5.Sitten kysytään: Joku kysyy kysymyksen ja lasin pitäisi itsestään liikkua aakkosten päällä muodostaen sanoja.
 
"Milloin minä kuolen?".....N....Y....T

 
Ensinnäkin. Miten helvetissä sen voi tietää mitä sanoja 'henki' kirjoittaa jos kaikkien silmät ovat kiinni.
 
On olemassa eräs ’telepaattinen’ temppu. Siinä käsketään ihmistä piilottamaan esine johonkin. Sitten ’telepaatikko’ ottaa tätä henkilöä kädestä ja johdattaa henkilön esineen luo (jopa usean korttelin päähän). Trikki on siinä, että kuljetettavan käsiä heilutetaan ihan vähän. Näin ihminen vaistomaisesti vastustaa hieman sen suuntaista liikettä jossa esine ei ole. ’Telepaatikko’ tuntee käsissään tämän vastustuksen ja vie koekaniinin sinne suuntaan minne koekaniini haluaa mennä. Koekaniini johdattaa telepaatikon siis itse esineen luo.
 
Spiritismi peli toimii ihan samalla tavalla.
 
Itselläni on muutamia spiritismi kokeiluja. Viimeisin on kuukauden takaa jolloin pelasimme kaverillani kyseistä peliä.
Kun olimme kutsuneet hengen paikalle, päätin kysyä monta tulitikkua tikkuaskissani on (tiesin ainoastaan itse, että siellä on 3 tikkua) Lasi liikkui numeroiden 5 ja 6 luokse.
Ajattelin, että eihän tämä tiedä mitään..myöhemmin muistin, että takkini taskussa on lisää tulitikku askeja ja laskettuamme tikut niitä oli tasan 56.

 
Mistäs tiedät ettei henki tarkoittanut lukua 65?
 
Otat heilurin (sormus narun päässä on hyvä) ja piirrät paperiin esimerkiksi kellotaulun. Roikotat heiluria kellotaulun keskellä, ja alat ajatella jotain numeroa, liikuttamatta sormia. Vähän ajan päästä heiluri alkaa heilua siihen suuntaan. Olen kokeillut.
 
Ks. edelliset selitykset.
 
Tarinat oli yleensä tyyliä "tuntui ihan siltä kun kuolleen mummoni haamu olisi istunut olkapäälläni." Mistä vitusta ihminen tietää miltä tuntuu kun kuolleen mummon haamu istuu olkapäällä?
 
Toinen tarinatyyppi on: "katsoin kauhuelokuvaa ja tuli kumma olo." Nii-in. Se todistaa seuraavan paranormaalin ilmiön: Jos katsoo kauhuelokuvaa, voi ruveta pelottamaan.
 
Ja yleensä sitä selitystä ei vaivauduta miettimään ollenkaan vaan selitys aina keksitään: ”Joo-o, kyseessä oli todennäköisesti kummitus.” Miten niin todennäköisesti. Kummituksella selittäminen on kaikista epätodennäköisin selitys.
 
Otetaanpa esimerkki.
 
Minun vaatekaapistani kuuluu joskus kummaa pauketta. Kun ensimmäisen kerran kuulin tämän, ajattelin ”mitä helvettiä?”. Sen sijaan että automaattisesti tällaisessa tilanteessa ajattelee, ”se on todennäköisesti kuolleen marsuni haamu”, kannattaa eliminoida tämä vaihtoehto esimerkiksi seuraavasti:
 
1. Käydään katsomassa mistä ääni tulee.
 
Jäljitin äänen lopulta vessaan, joka oli huoneeni toisella puolella. Vessassa naksui putki (ilmeisesti lämpölaajenemisen seurauksena) ja vaatekaappini vain toimi kaikukoppana ja muutti tämän naksumisen paukkumiseksi.
 
Näiden paranormaalien kokemusten perusteella voidaan päätellä lähinnä 3 asiaa.
 
1. Ihmisellä on hyvä mielikuvitus
2. Ihminen on erittäin altis itsesuggestiolle
3. Ihmiset ovat tyhmiä.
 
Mainittakoon, että yhtäkään paranormaalia ilmiötä ei ole voitu osoittaa valvotuissa ja kontrolloiduissa koetilanteissa.
Niin ja paranormaaleja ilmiöitä tutkivien 'tutkijoiden' 'valvotut' ja 'kontrolloidut' kokeet eivät tarkoita samaa kuin valvotut ja kontrolloidut kokeet.
Zed08.03.2004 20:39:22
Voi jumalauta, nauran maha kipeänä! Joo joo, en olekaan terve.
Volume08.03.2004 21:28:25
Julgubbe: Olet oikeassa. Suurimpaan osaan tapahtumista löytyy mitä loogisin selitys, mutta ei kuitenkaan kaikkiin. En nyt jaksanut etsiä kaikista noista teksteistä jotain järisyttävän kummallista esimerkkiä, joten menen siitä mistä aita on matalin ja pyydän sua selittämään tän, mikä itelle tapahtu. Lainattu suoraan mun aikasemmasta viestistä:
 
Eräänä iltana olin siirtymässä nukkumaan ja makailin sängyssä kun äiti nosti vielä yhden pahvilaatikon käsiinsä. Tiesin laatikon sisällön, koska olin sitä sinä päivänä tutkinut; muutama pieni pehmolelu pohjalla, paino alle kilon. Mutsi kerkesi kantamaan pahvilaatikkoa noin yhden metrin kun BÄNG! Laatikko suorastaan räjähti takaisin lattiaan. Siis alle kilon pahvilaatikko, jota äiti kannatteli sellaisista kahvoista kuten laatikoissa yleensä on PAISKAUTUI lattiaan kovalla voimalla. Ihmettelemme vielä nykyäänkin, mistä moinen johtui.
 
Oliko kyseessä siis joku hetkellinen tapahtuma, kun maan keskipiste alkoi vetämään kaikkea pahvista rakennettua itseensä ja heti tämän jälkeen hellitti? Emmekö vain huomannut muiden pahvilaatikoiden samaa reaktiota, koska kukaan ei kannatellut niitä, vaan ne olivat kovalla maalla? Vai oliko ilmassa jokin selittämätön paine, joka kohdistui vain tähän laatikkoon paiskauttaen sen kahvoista kiinni pitävän, kauppakasseja koko elämänsä kantaneen naisen käsistä?
 
Pistä vaikka pari kaavaakin siihen todistamaan meille tämä reaktio. Ja tähän hymiö.
 
Tietynlainen skeptisyys on aina hyvästä, ja itsekin lueskelin noita siltä kannalta, mutta ei totaalinen skeptikkona oleminen mistään ole kotoisin, vaikka toki kunnioitankin tällaisten ihmisten kantaa; päättäkööt itse mihin uskoo ja mihin ei. Mutta toki tällaisissa asioissa täytyy myös esittää tiukkaa faktaa. Tekstissäsi olit käyttänyt itsestäänselviä tekstejä, joihin voi olla sata selitystä, mutta on siellä tekstejä jotka ovat joko mielisairaiden hörinää tai sitten kyseessä on jotakin selittämätöntä, joka voi kyllä olla tieteellisesti selitettävissä, mutta kukaan ei sitä vielä toistaiseksi osaa tehdä - ts. yliluonnollisia.
 
Mutta tosiaan jotkut noista jutuista oli niin läpipaistavia kusetuksia, että parista viereisestäkin tekstistä meni uskottavuus.
JulGubbe09.03.2004 13:50:23
Eräänä iltana olin siirtymässä nukkumaan ja makailin sängyssä kun äiti nosti vielä yhden pahvilaatikon käsiinsä. Tiesin laatikon sisällön, koska olin sitä sinä päivänä tutkinut; muutama pieni pehmolelu pohjalla, paino alle kilon. Mutsi kerkesi kantamaan pahvilaatikkoa noin yhden metrin kun BÄNG! Laatikko suorastaan räjähti takaisin lattiaan. Siis alle kilon pahvilaatikko, jota äiti kannatteli sellaisista kahvoista kuten laatikoissa yleensä on PAISKAUTUI lattiaan kovalla voimalla. Ihmettelemme vielä nykyäänkin, mistä moinen johtui.
 
Pistä vaikka pari kaavaakin siihen todistamaan meille tämä reaktio. Ja tähän hymiö.
 
Eihän tuossa nyt mitään kummallista ole. Otapa jokin leveä kirja kaapistasi. Tiputa se selkä edellä maahan (älä kovin korkealta, ettei sivut irtoa). Kuuluu kolahdus.
 
Tiputa se tämän jälkeen maahan, siten, että se osuu täsmälleen kansi edellä maahan. Siitä kuuluu ihan HELEVETINMOINEN LÄJÄYS.
 
Ääni on shokkiaalto joka syntyy kun kirjan (tai pahvilaatikon) ja maan väliin 'puristuva' ilma 'purkautuu' kirjan (tai pahvilaatikon) osuessa maahan.
 
Se, että laatikko PAISKAUTUI maahan, ei perustunut näköhavaintoosi (vai pystytkö katsomalla määrittämään kappaleiden kiihtyvyyksiä kovinkin tarkasti) vaan mielikuvaan, joka syntyi äänestä. Ja äitisi nyt vain on niin käsi, että tiputtelee vahingossa kevyitä pahvilaatikoita.
 
Quod erat demonstrandum.
depe09.03.2004 14:11:10
Ei välttämättä yliluonnollista (tai no ehkä yliluonnollisen tyhmää), mutta tiesittekö, että päällemme suihkutetaan salaa kemikaaleja?
 
http://www.yazka.com/yliluonnollista/kemikaaliruiskutukset.htm
 
http://cuttingedge.0catch.com/kirje78.html
 
EDIT: pieni lisäys
JulGubbe09.03.2004 14:23:59
Tekstissäsi olit käyttänyt itsestäänselviä tekstejä, joihin voi olla sata selitystä,
 
Jos ne ovat itsestäänselviä tekstejä, miksi ne ovat yliluonnollisia? Enkä tosiaankaan voi selittää ilmiöitä, joissa joku "on kuullut" tai "nähnyt" jotain. Se, että ko. henkilö ei tiedä mitä on kuullut tai nähnyt ei tee asiasta yliluonnollista.
 
mutta on siellä tekstejä jotka ovat joko mielisairaiden hörinää tai sitten kyseessä on jotakin selittämätöntä, joka voi kyllä olla tieteellisesti selitettävissä, mutta kukaan ei sitä vielä toistaiseksi osaa tehdä - ts. yliluonnollisia.
 
Ptruu, ptruu. Nyt menee kyllä herra logiikassaan sotkuun, kaikella kunnioituksella.
 
Se, että jotakin asiaa ei pysty selittämään aukottomasti EI TARKOITA sitä että kyseessä on yliluonnollinen tai paranormaali ilmiö. Esimerkiksi meidän solukämpän keittiön kaapissa on kirjoituskone. Kukaan solussamme asuvista ei tiedä kuka sen on sinne tuonut, koska se on 'aina' ollut siellä. Todennäköisesti joku on jättänyt sen sinne. Mutta sitähän me emme voi AUKOTTOMASTI osoittaa -> kyseessä on yliluonnollinen ilmiö?
 
Tuon esittämäsi logiikan mukaan siis kaikki jota ei voi aukottomasti osoittaa on yliluonnollista. Ja myös kaikki jota joku kuvittelee nähneensä on yliluonnollista. Ja tunteet ovat yliluonnollisia. Ja jumala on olemassa koska on ihmisiä jotka uskovat siihen -> paranormaaleja ilmiöitä on olemassa koska jotkut uskovat niihin.
 
Yliluonnollisia ovat siis kaikki maailman ilmiöt. Oikeastaan ainoa asia, jossa voi tehdä aukottomia todistuksia on matematiikka. Toisaalta matemaatiikkakin perustuu aksioomiin, oletuksiin, joita ei voi todistaa.
 
Logiikassa on tunnetaan myös lause, jonka mukaan aukotonta todistusta ei voi olla. Tosin se on ristiriidassa itsensä kanssa, koska sekään toteamus ei voi itsensä mukaan olla aukoton.
 
Ja kun aina vedotaan siihen argumenttiin: "Tiede ei ole pystynyt selittämään"
 
Tiede vastaa ainoastaan sellaisiin kysymyksiin, joita tiede itse esittää. Nämä kysymykset ovat siis sellaisia, joihin tieteellisellä metodilla pystyy etsimään ja löytämään vastauksen. Useimmat näistä 'paranormaaleista' ilmiöistä ovat tieteellisen metodologian ulottumattomissa. Tieteeseen kuuluu se, että koe ensinnäkin voidaan
1. Toistaa
2. Ennenkaikkea, voidaan toistaa kontrolloidusti.
 
Useimpia 'paranormaaleja' ilmiöitä ei voi tutkia tieteellisellä metodilla, sillä esim. telepaattisilla kyvyillä on kummallinen taipumus aina hävitä kun niitä tutkitaan.
 
Paranormaalien ilmiöiden tutkimisessakin on yritetty soveltaa tieteellistä metodia, mutta lainaukseni Richard Feynmanilta paljastaa miten siinä on käynyt:
 
"Toinen esimerkki ovar Mr. Rhinen ja muiden ESP:tä koskevat kokeet. Monien alan ulkopuolisten ja alalla toimivien esittämän kritiikin perusteella näitä koetekniikoita on parannettu (muutettu tieteellisimmäksi), joten ilmiö on käynyt heikommaksi ja heikommaksi, kunnes se katoaa kokonaan."
 
Ja oletteko ikinä miettinyt sitä, että oikeilla tiedemiehillä on parempaa tekemistä kuin selittää kaikenmaailman hullujen kokemuksia.
Shemhamforash09.03.2004 17:44:35
Köh. Uskaltaako tuon jälkeen enää kirjoittaa mitään.
 
No, anyway:
 
Asuimme joskus betonisessa rivitalossa. Taisin olla tämän tapahtuman aikaan jotain 13-vuotias. Perheeni oli saunomassa mummolassa, joka sijaitsi kilometrin päässä. Oli pimeä talvi-ilta, ja minä makasin vanhempieni huoneen sängyllä lukien Aku Ankkaa. Yhtäkkiä kuulen ulko-oven aukeavan. Koska en kuullut vilkasta keskustelua, oletin isäni tulleen yksin. Tätä olettamusta tukivat myös raskaat askeleet, jotka käytävältämme alkoivat kuulua (tietysti vasta sen jälkeen, kun ulko-ovi oli suljettu). Kuuntelin askelten kulkua olohuoneeseen, mistä kuului sanomalehden rapinaa. Askeleet jatkoivat keittiöön, ja kuulin kuinka sanomalehti laskettiin pöydälle (asunto oli todella pieni ja vanhempieni ovien äänieristys erittäin huono, joten kuulin kaiken selvästi). Tämän jälkeen sanomalehdestä käännettiin kaksi sivua. Sitten tuli täysin hiljaista. Lähdin keittiöön kysyäkseni isältä, mihin muu perhe jäi. Järkytys olikin melkoinen, kun keittiössä ei ollut ketään. Ei myöskään muualla asunnossa. Mutta se saatanan lehti oli siinä pöydällä, kaksi sivua käännettynä! Se ei ollut ollut siinä aiemmin. Kukaan ei myöskään ollut poistunut asunnosta, sillä olisin kuullut askelia ja oven avaamisen. Hieman mielenrauhaltani järkkyneenä nielaisin kerran ja painuin takaisin makuuhuoneeseen lukemaan Akua, samalla toivoen hartaasti että perheeni tulisi pian.
 
20 hermojaraastavan minuutin kuluttua perheeni saapui iloisesti toisilleen rupatellen. En kertonut heille tapauksesta.
 
Edit: Typotypotypo.
Shemhamforash09.03.2004 18:02:38
Ai niin, ja toinen: Tämän tapahtuman aikaan taisin olla 12-vuotias. Olin kahden serkkuni ja pikkuveljeni kanssa rivitalomme viereisessä metsässä, oli syysilta ja pimeää. Makasimme maassa puun juurella mahallamme ja mietimme syntyjä syviä. Tuli hetken hiljaisuus, jonka jälkeen toinen serkkuni totesi: "Ihan kuin joku tuijottaisi meitä". Välittömästi tämän jälkeen yläpuoleltamme kuului rasahdus ja jotain pudottautui jysähtäen aivan tämän serkkuni viereen. Ikinä en ole juossut niin kovaa. Pakenimme sisälle, ja koska vanhempani eivät olleet kotona, päätimme paniikissa lähteä mummolaani. Muut olivat jo menossa, mutta minä olin vielä sisällä. Yhtäkkiä serkkuni ja veljeni juoksivat takaisin sisään kirkuen jotain, että "Ikkunassa näkyi kasvot! Ikkunassa näkyi kasvot!" Tässä vaiheessa koin elämäni ensimmäisen hermoromahduksen. Lähdimme kuitenkin mummolaani, puolijuoksua ja hermostuneesti ympärillemme pälyillen. Harkitsimme jopa turvan hakemista poliisiasemalta.
 
Vanhempani eivät uskoneet meitä, vaikka itku kurkussa heille tapahtumat selitimme. Nauroivat vain, roistot.
 
Omituiseksi tämän tekee se, että kun myöhemmin laskin rasahduksen ja jysähdyksen välisen aikaeron, tajusin, että hyppääjän täytyi olla yli neljän metrin korkuudessa. Kuka kykkii puussa keskellä metsää keskellä iltaa, jaksaa olla hiiskumatta montakymmentä minuuttia ja oli vielä lisäksi juuri siinä puussa, minkä alla makoilimme? Lisäksi sen puun ensimmäiset oksat ovat n. kolmen metrin korkuudessa. Ne ovat sielä melko hentojakin. Voitte arvata, millainen jysähdys kuuluu, kun joku hyppää neljän metrin korkeudesta maahan. Ja vielä lähes serkkuni päälle! Maassa ei kuitenkaan ollut mitään alastulon jälkiä, vaikka luulisi, että siitä jotain jälkiä jäisi.
 
Kuka, tai MIKÄ, oli tämä loikkaaja, joka säikäytti meidät lähes hengiltä? Asiaan liittyviä kysymyksiä on paljon, eikä niihin luultavasti saada ikinä vastausta. Pelottavaa oli se...
Volume09.03.2004 19:00:10
Jos ne ovat itsestäänselviä tekstejä, miksi ne ovat yliluonnollisia? Enkä tosiaankaan voi selittää ilmiöitä, joissa joku "on kuullut" tai "nähnyt" jotain. Se, että ko. henkilö ei tiedä mitä on kuullut tai nähnyt ei tee asiasta yliluonnollista.
 
Muistaakseni sanoinkin tekstissäni, että tuolla oli seassa tekstejä, joista paistaa jopa ilmiselvä valehtelu, tai typerät oletukset. Itse pyrin välttämään tällaisia oletuksia; oudon tapahtuman takana voi olla lähes mikä tahansa syy, tai oudon näyn hetkellä voi olla unenomaisessa tilassa, kuumeessa, vilkkaan mielikuvituksen luomassa kuvitteellisessa ympäristössä tms.
 
Kuitenkin lainaamissasi esimerkeissä valitsit juuri suunnilleen tämän tapaiset esimerkit: "Oltiin kaverin kanssa viime kesänä mökillä ja metsästä kuului huuto. Se oli varmasti kummitus, koska ei siellä lintuja voinut siihen aikaan yöstä olla hereillä." Voihan tällaisenkin äänen takana olla vaikka mitä, mutta todennäköisintä selitystä ei tarvitse kauaa hakea. Kuitenkin seassa olisi ollut paljon konkreettisesti käsinkosketeltavia, monen todistajan kokemia esimerkkejä, kuten esimerkiksi se mun kokeman pahvilaatikko-juttu, jonka pyysin sinua selittämään (mitä et tosin tehnyt?).
 
Ptruu, ptruu. Nyt menee kyllä herra logiikassaan sotkuun, kaikella kunnioituksella.
 
Se, että jotakin asiaa ei pysty selittämään aukottomasti EI TARKOITA sitä että kyseessä on yliluonnollinen tai paranormaali ilmiö.

 
En mielestäni tässäkään asiassa väittänyt mitään yliluonnollisesti. Lainaanpa omaa tekstiäni, voidakseni tarkentaa asian mahdollisimman hyvin:
 
mutta on siellä tekstejä jotka ovat joko mielisairaiden hörinää tai sitten kyseessä on jotakin selittämätöntä, joka voi kyllä olla tieteellisesti selitettävissä, mutta kukaan ei sitä vielä toistaiseksi osaa tehdä - ts. yliluonnollisia.
 
Ajatusmallini ei varmastikaan etene fysiikan kirjan kaavojen mukaisesti, mutta pyrin selventämään sen. Yliluonnollista asiaa voidaan kutsua käsitteellä "paranormaali ilmiö", joka tarkoittaa tieteellä selittämättömissä olevaa asiaa. Eikö siis asia, jota ei toistaiseksi vielä yksikään tiedemies pysty selittämään tieteen keinoin, ole yliluonnollista a.k.a. paranormaalia? Sitten kun sellaisen asian joku viisas tohtori selittää, se ei enää olekaan yliluonnollista vaan kaavojen mukaan etenevä reaktio yms. Tätä siis tarkoitin tuolla asialla.
 
Esimerkiksi meidän solukämpän keittiön kaapissa on kirjoituskone. Kukaan solussamme asuvista ei tiedä kuka sen on sinne tuonut, koska se on 'aina' ollut siellä. Todennäköisesti joku on jättänyt sen sinne. Mutta sitähän me emme voi AUKOTTOMASTI osoittaa -> kyseessä on yliluonnollinen ilmiö?
 
Käytät nokkelaa filosofiaa ja pyrit ilmeisesti tämänkaltaisella esimerkillä kumoamaan kaikkien ihmisten kokemat (ainakin heidän mielestään) "yliluonnolliset" asiat? :)
 
Tässäkin asiassa on helpointa vetää todennäköisin johtopäätös, eli joku nyt vain on sattunut sen sinne jättämään, kun tarvetta ei ole ollut. Myöskään kukaan ei ole havainnut mitään yliluonnollista kyseisessä vekottimessa. JOS kyseessä taas olisi niinkin outo tapahtuma, että kaikki te solukämpän asukkaat olisitte olleet muualla ja kone olisi ilmestynyt sillä aikaa kaappiin, olisi todennäköisin selitys huomattavasti erilaisempi, sille voisi antaa monta muotoa ja todennäköisyysaste jokaisessa vastauksessa olisi huomattavasti pienempi. Tokihan talonmies sen olisi voinut käydä sinne hylkäämässä omilla avaimillaan, mutta samoin myös olisi voinut tapahtua luonnon aiheuttama teleportaatio ja kone olisi siirtynyt naapurin asunnosta teidän kaappiin.
 
Tuon esittämäsi logiikan mukaan siis kaikki jota ei voi aukottomasti osoittaa on yliluonnollista.
 
Ei todellakaan. Maailmassa on paljon asioita, jotka pystytään todistamaan luonnollisiksi reaktioiksi, mutta niitä ei osata kunnolla selittää. Lisäksi henkilö "a" saattaa kokea jonkun tapahtuman yliluonnolliseksi eikä osaa selittää sitä, mutta henkilö "b" tietää 100 % varman selityksen tähän, sillä on tutkinut asiaa.
 
Ja myös kaikki jota joku kuvittelee nähneensä on yliluonnollista.
 
Kuvittelussa ei ole mitään yliluonnollista, eikä se liity aiheeseen mitenkään. On jännää miten paljon ihminen pystyy kuvittelemaan ympärilleen, mutta tähän ei kannata takertua; se on vain kuvitelmaa. Joissakin - ehkä jopa enemmistössä - tapauksista mukana on aimo annos mielikuvitusta, ja esim. yläkerrassa mekastavat hiiret tai lämpölaajeneminen nimetään helposti aaveen riehumiseksi. Kuitenkin kuten jo aiemmin mainitsin: monella tapahtumalla on paljon todistajia ja niitä ei voida kirjan avulla selvittää. EHKÄ tapahtuman takana voi olla jokin mitä yksinkertaisin selitys - eihän tiedemiehetkään tiedä kuin erittäin pienen murto-osan maailmankaikkeudesta tai EHKÄ kyseessä on jonkinlainen joukkohypnoosi tai kuvitelma, mutta ennen kuin sitä voidaan tieteellä selittää, se on paranormaali ilmiö = tieteen selittämättömissä oleva asia.
 
paranormaaleja ilmiöitä on olemassa koska jotkut uskovat niihin.
 
Paranormaalit ilmiöt eivät (aina) ole ihmisen keksimiä, vaan tapahtumia/tapahtumaketjuja joita ihminen EI pysty selittämään minkään kaavan mukaan.
 
Yliluonnollisia ovat siis kaikki maailman ilmiöt. Oikeastaan ainoa asia, jossa voi tehdä aukottomia todistuksia on matematiikka. Toisaalta matemaatiikkakin perustuu aksioomiin, oletuksiin, joita ei voi todistaa.
 
Matematiikka on rakennettu pitkälti oletusten ja sääntöjen avulla. Monet säännöt olisi voitu rakentaa aivan erilailla, mutta niin ei vain tehty ja matematiikka on siis mitä on, ja me olemme oppineet uskomaan ja päättelemään niin, että 2 : 2 = 1, vaikka se ei välttämättä niin olisikaan, jos kaavat alunperin olisi rakennettu toisin. Onhan toki matematiikassakin muuttujia, ja sieltäkin löytää asioita, joita ei vielä ole voitu todistaa - kuten itsekin sanoit, mutta noin pikaista johtopäätöstä ainoasta todistettavasta asiasta en ainakaan itse tekisi.
 
Kaikkea tekstiäsi en lainannut, sillä siihen en voinut juurikaan ottaa kantaa, koska itse olet ilmeisesti pinttymätön skeptikko ja luotat tieteen voimaan. Itse luotan myöskin tieteen voimaan, mutta jätän aina mahdollisuuden, että kaikkea ei voida todistaa ainakaan nykyisin menetelmin ja siksi se kummastuttaa. Kuitenkin uskon, että jokaiselle ilmiölle löytyy jostakin vastaus. Voihan aaveetkin olla aivan luonnollinen asia. Arvailemalla voisi olettaa esim., että eläessään ihminen kylvää ympärilleen tiedostamattaan energiakenttiä tai eräänlaisia "muistitapahtumia", jotka eivät tämän eläessään vielä toistuisi, sillä omat "luonnolliset energia-aallot" estäisivät ne, mutta kuollessaan nämä "muistitapahtumat" alkaisivat toistamaan itseään. Tällaisia asioita ei vain osata tutkia, ja niille voidaan vain antaa loputtomasti oletuksia - kunnes joku ne selittää.
 
Logiikassa on tunnetaan myös lause, jonka mukaan aukotonta todistusta ei voi olla. Tosin se on ristiriidassa itsensä kanssa, koska sekään toteamus ei voi itsensä mukaan olla aukoton.
 
Aivan. Tämän luulisi pitävän paikkansa. Mutta onko todistettu asia aina kaikkia tyydyttävä? Kuten jo edellisen lainaukseni jälkeen kerroin, selitys voi olla mitä kummallisin. Kummallisia asioita ei vain ole kovinkaan helppo todistaa, sillä lähtökohdat lepäävät ihmisten kertomusten ja hataralla pohjalla olevien kokemusten varassa. Eli aavekin voi olla aivan luonnollinen ja tieteen mukaan etenevä asia - se vain kummastuttaa tällä hetkellä, koska Sinä tai kukaan muu ei sitä ole todistanut.
 
Tiede vastaa ainoastaan sellaisiin kysymyksiin, joita tiede itse esittää. Nämä kysymykset ovat siis sellaisia, joihin tieteellisellä metodilla pystyy etsimään ja löytämään vastauksen. Useimmat näistä 'paranormaaleista' ilmiöistä ovat tieteellisen metodologian ulottumattomissa. Tieteeseen kuuluu se, että koe ensinnäkin voidaan
1. Toistaa
2. Ennenkaikkea, voidaan toistaa kontrolloidusti.

 
Tiede siis valitsee kirjojen ja kaavojen perusteella tutkittavat asiat? Tämä ei tue matematiikka-esimerkkiäsi, sillä sielläkin on asioita, joita ei ainakaan vielä ole osattu/pystytty todistamaan. Luonnossa tapahtuviakaan asioita ei kaikkia pystytä toistamaan keinotekoisesti; ne toistavat itse itseään silloin kun jokin luonnollinen reaktio sen aiheuttaa. Paranormaalit ilmiöt ovat vain toistaiseksi tieteellisen metodologian ulottumassa - edelleen kunnes joku osaa kehittää laitteen tai kaavan, jolla asia todistetaan paikkaansa pitäväksi.
 
Useimpia 'paranormaaleja' ilmiöitä ei voi tutkia tieteellisellä metodilla, sillä esim. telepaattisilla kyvyillä on kummallinen taipumus aina hävitä kun niitä tutkitaan.
 
Näinhän se valitettavasti on. Rahaa pyritään keräämään mitä erikoisimmin keinoin (kuten vaikkapa tuolla ÄO-topicin testipaikassa diplomin muodossa), ja näitä yrittäjiä kyllä riittää. Aina löytyy joku joka uskoo omaavansa kyvyn ennustaa pelikorttien kuviot, sillä on koko elämänsä pasianssia pelanneena onnistunut arvaamaan silloin tällöin 10 peräkkäistä korttia oikein. Tapahtumahan on epätodennäköinen, mutta kun sen suhteuttaa 40 kokeiluvuoteen, ei se olekaan enää niin erikoinen.
 
Ja oletteko ikinä miettinyt sitä, että oikeilla tiedemiehillä on parempaa tekemistä kuin selittää kaikenmaailman hullujen kokemuksia.
 
Tämä ei kuitenkaan kumoa mitään. Eikä nämä tiedemiestenkään kokeet aina kovin terveitä ole: kokeillaan kummalle puolelle muurahainen kaatuu kuollessaan myrkkyyn, ja pystyykö apinat tuottamaan shakespearen tasoisia kirjallisia tuotoksia.
 
Lisään tähän vielä lopuksi ettei ajatusmaailmani jää epäselväksi, että kaikki selittämättömät asiat eivät ole paranormaaleja ilmiöitä. Esim. se on tosiasia, että meren pohjassa elää tuntemattomia kalalajeja, ja niitäkin tullaan joskus löytämään luulematta niitä aluksi aaveiksi. Tällaiset asiat täytyy kuitenkin suhteuttaa tietylle linjalle: merenpohjassa on todennäköisemmin kaloja, kuin huoneessa tuulenpuuska, joka puhaltaa suoraan katosta maahan päin ja paiskaa pahvilaatikon kahvoista kiinni pidettynä lattiaan. Molemmille löytyy hyvin varmasti jokin selitys, mutta toisessa se on tällä hetkellä hatarammalla pohjalla. Päätelkää itse kummassa.
Lord_of_the_strings09.03.2004 19:13:46
Kuka, tai MIKÄ, oli tämä loikkaaja, joka säikäytti meidät lähes hengiltä? Asiaan liittyviä kysymyksiä on paljon, eikä niihin luultavasti saada ikinä vastausta. Pelottavaa oli se...
 
Ilves?
Volume09.03.2004 22:08:38
Ilves?
 
Luulisi ilveksen räjäyttävän ilmoille jonkinlaisen rääkäisyn jos ihmisiä puussa vaanii ja ihmisen viereen n. 4 metrin korkeudesta hyppää..
Nimismies10.03.2004 22:25:04
Luulisi ilveksen räjäyttävän ilmoille jonkinlaisen rääkäisyn jos ihmisiä puussa vaanii ja ihmisen viereen n. 4 metrin korkeudesta hyppää..
 
No enpä tiedä. Sehän varoittaisi uhria.
Volume11.03.2004 00:37:30
No enpä tiedä. Sehän varoittaisi uhria.
 
Jos metsästys on ollut ilveksellä mielessä, niin eiköhän se olisi ottanut kauhuissaan pakenevat lapsiraukat noin vain kiinni.
 
Jos ilves hyppää neljän metrin päästä ihmisen viereen, on vaanimisvaihe joka tapauksessa jo ohi, eikä hiljaisuudella ole väliä. Veikkaan, että ilves huudahtaisi alle metrin etäisyydellä uhrista, ainakin jos ei perään lähtisi.
JulGubbe11.03.2004 18:58:58
Matematiikka on rakennettu pitkälti oletusten ja sääntöjen avulla. Monet säännöt olisi voitu rakentaa aivan erilailla, mutta niin ei vain tehty ja matematiikka on siis mitä on, ja me olemme oppineet uskomaan ja päättelemään niin, että 2 : 2 = 1, vaikka se ei välttämättä niin olisikaan, jos kaavat alunperin olisi rakennettu toisin.
 
Niin, juurihan niin sanoin: matematiikka on aksiomaattinen tiede.
 
Voihan aaveetkin olla aivan luonnollinen asia.
 
Niin voisi. Tosin ne eivät kovin luonnollinen asia ole, sillä niitä näkyy suht. harvoin, ja niitä eivät jostain syystä näe kuin 'tietynlaiset' ihmiset.
 
Arvailemalla voisi olettaa esim., että eläessään ihminen kylvää ympärilleen tiedostamattaan energiakenttiä tai eräänlaisia "muistitapahtumia", jotka eivät tämän eläessään vielä toistuisi, sillä omat "luonnolliset energia-aallot" estäisivät ne, mutta kuollessaan nämä "muistitapahtumat" alkaisivat toistamaan itseään.
 
Arvailemalla voisi myös olettaa, että selkäni takana on jättimäinen banaanihirviö, joka on itseasiassa jumala, mutta joka häviää aina kun käännyn ympäri. Tai ei se itseasiassa häviä, koska jos käännyn se on aina selkäni takana.
 
Niin, ja ei puhuta energiasta, kun mitään energiaa ei ole.
 
Ja selitys pahvilaatikko-poltergeistiisi löytyy sivulta kahdeksan, ole hyvä.
Shemhamforash11.03.2004 19:12:49
Ilves?
 
Ilveksestä lähtisi paljon pienenpi ääni. Loikkaaja tuli nimenomaan helvetinmoisella jysähdyksellä alas. Ilves loikkaa kevyesti... Sitä paitsi mitä se kylän pinnassa olisi tehnyt? Ei ollut ilves se.
Volume11.03.2004 19:39:24
Niin voisi. Tosin ne eivät kovin luonnollinen asia ole, sillä niitä näkyy suht. harvoin, ja niitä eivät jostain syystä näe kuin 'tietynlaiset' ihmiset.
 
Eihän tollanen selitys oo mistään kotoisin. Mantereen yli pyyhkäisevä hyökyaaltoko on ei-luonnollinen juttu, koska sellaista tapahtuu niin harvoin? Voiko Portugali nukkua yönsä turvassa pelkäämättä ennustettua hyökyaaltoa? Oliko Krakataun saari vain Atlantiksen tavoin myytti? Ja millaiset ihmiset näitä näkee? Mielisairaat? Onko myöskin tulivuorenpurkauksen nähnyt ihminen mielisairas? Eihän niitäkään nyt NIIN usein tapahdu, mutavyöryistä puhumattakaan.
 
Ja entäpä kun meristä noin 80 % on tutkimatonta aluetta? Jos heitämme sukeltajan kilometrin syvyyteen kameran kanssa ja hän kuvaa uusia kalalajeja joita ei ole ennen löydetty, niin onko jokainen ihminen 'tietynlainen' joka näkee kuvassa uuden kalalajin? Eihän sellaisia kovin usein näe?
 
Arvailemalla voisi myös olettaa, että selkäni takana on jättimäinen banaanihirviö, joka on itseasiassa jumala, mutta joka häviää aina kun käännyn ympäri. Tai ei se itseasiassa häviä, koska jos käännyn se on aina selkäni takana.
 
Joopa joo...
 
Niin, ja ei puhuta energiasta, kun mitään energiaa ei ole.
 
Miksi sitä ei ole? Mistä tiedät että sitä ei ole? Jos asia on näin absoluuttisen selvä, sille täytyy myös löytyä tieteestä selitys. Eikös aurakin ole tieteellä todistettu juttu? Jokaisellahan sellainen taitaa olla, vai olenko aivan väärässä. Jokatapauksessa energiakenttiä on maailma pullollaan, ja eiköhän niitä vielä lisääkin tulla löytämään, erilaisia. Ja jos perustat kaikki uskomuksesi tieteeseen, pitäisi sinun tietää myös se, että kaikkea ei tiede osaa toistaiseksi selittää, eikä myöskään tiedä kaikkea.
 
Se, että laatikko PAISKAUTUI maahan, ei perustunut näköhavaintoosi (vai pystytkö katsomalla määrittämään kappaleiden kiihtyvyyksiä kovinkin tarkasti) vaan mielikuvaan, joka syntyi äänestä. Ja äitisi nyt vain on niin käsi, että tiputtelee vahingossa kevyitä pahvilaatikoita.
 
Mistäs tiedät, että se ei perustunut näköhavaintoon? Muistan tapahtuman myös visuaalisesti - näin jopa paremmin, kuin auditiivisesti. Kiihtyvyyksiä ei tarvitse noin 50 sentin matkalla arvioida, jos kevyt pahvilaatikko PAISKAUTUU lattiaan. Näin ei pitäisi kevyen, alle kilon pahvilaatikon kohdalla tapahtua.
 
Teoria kusee pahasti: Oletetaan, että laatikon paino olisi n. kilon. Matkaa lattian pohjasta lattiaan on n. 50 cm. Laatikon mitat ovat n. 70 cm x 50 cm. Laatikon pohja on teipatusta liittymäkohdastaan lähes poikkeuksetta hieman kupera, ja laatikon sisältö pakottaa saumaa antamaan vielä hieman periksi. Täysin tasaista pintaa ei siis ole (toisin kuin kirjassa). Nyt pudotamme laatikon, ja kuuluva ääni on pikemminkin "khomps", kuin "PAM!" (tulkintaa, tulkintaa..). Eli teoriasi oli suoraan sanottuna perseestä tässä tapauksessa.
JulGubbe11.03.2004 20:15:27
Eihän tollanen selitys oo mistään kotoisin. Mantereen yli pyyhkäisevä hyökyaaltoko on ei-luonnollinen juttu, koska sellaista tapahtuu niin harvoin?
 
Loistava analogia. Jos joku kertoo nähneensä kummituksen puussa ja hyökyaalto joka pyyhkäisee puoli manteretta menemään, niin enpä lähtisi ihan heti tekemään vertailua näiden asioiden todenperäisyyden välille.
 
Miksi sitä ei ole? Mistä tiedät että sitä ei ole?
 
Koska jos energia määritellään dE = dF(x)dx, ei se tarkoita sitä, että energialla on mitään substanssia. Katsokaas, energia on suure, jolla pyritään kuvaamaan erästä luonnossa olevaa lainalaisuutta. Energiaa itsessään _ei ole_ samoin kuin esimerkiksi lukua 2 ei ole samalla tavalla olemassa kuin esimerkiksi tämä näppäimistöni jolla kirjoitan. Näppäimistölläni on substanssi se on konkreettinen objekti, luku 2 ja energia ovat pelkkiä abstraktioita, ideoita.
 
Ja älä nyt sano, että tuossa "tekstissänihän on juuri luku 2".
 
Ei se ole luku 2. Se on pelkkä symboli, joka kuvaa lukua 2, joka on abstrakti idea.
 
Eikös aurakin ole tieteellä todistettu juttu?
 
HAHAHAHAHAHAHA!
 
....Anteeksi. Tarkoitit kai lumiauraa.
 
Jokatapauksessa energiakenttiä on maailma pullollaan, ja eiköhän niitä vielä lisääkin tulla löytämään, erilaisia.
 
Ahaa. Haluaisin tietää mieluusti lisää näistä energiakentistä.
 
Tässä on nyt taas tämä ongelma että huuhaa-paskaan uskovat ihmiset yrittävät hämätä lainaamalla oikeista tieteistä termejä (kuten energia), joiden merkitystä maallikot eivät tajua. Tällä tavalla huuhaa saadaan kuulostamaan 'tieteelliseltä' joten siihen on helpompi kadunmiehen uskoa. Tuleepa mieleen amerikkalaiset skientologit jotka myivät mittaria jolla voi mitata ihmisen energiakenttää tai jotain muuta paskaa. Mittari paljastui resistanssimittariksi, jossa asteikkoa oli 'hieman' modifioitu.
 
Ajatellaan vaikka astrologiaa. Siinä lainataan fysiikkaa selittämällä, että planeettojen painovoimat vaikuttavat ihmisten 'kohtaloon'. Jos astrologille menee selittämään, että helsingin raitiovaunut aiheuttavat suuremman gravitaatiovoiman ihmisiin kuin venus, ja ehdottaa miksi tähtikartan sijasta ei tekisi raitiovaunujen liikkeiden perusteella ennustetta ihmisten kohtaloista, he pitävät ideaa totaalisen absurdina. Tieteestä lainataan siis termistöä siinä määrin, kuin se tukee omia tarkoitusperiä.
 
Ja jos perustat kaikki uskomuksesi tieteeseen, pitäisi sinun tietää myös se, että kaikkea ei tiede osaa toistaiseksi selittää, eikä myöskään tiedä kaikkea.
 
Tiedän. Tiedemiehet erottaa huuhaasta se, että heitä ohjaa ns. tieteellinen integriteetti. Paranormaalin tutkijoita tällainen integriteetin vaade ei pahemmin haittaa.
 
näin jopa paremmin, kuin auditiivisesti.
 
No en yhtään epäile etteikö silmillä näe paremmin kuin korvilla.
 

Teoria kusee pahasti: Oletetaan, että laatikon paino olisi n. kilon. Matkaa lattian pohjasta lattiaan on n. 50 cm. Laatikon mitat ovat n. 70 cm x 50 cm.
 
Onko kyseessä siis 2-ulotteinen laatikko?
 
Laatikon pohja on teipatusta liittymäkohdastaan lähes poikkeuksetta hieman kupera
 
Lähes poikkeuksetta??? Miten oli tämän kyseisen laatikon tapauksessa?
 
ja laatikon sisältö pakottaa saumaa antamaan vielä hieman periksi.
 
Pakottavatko ne pehmolelut, joita sanoit laatikossa olevan, paljonkin pahvilaatikon pohjaa.
 
Täysin tasaista pintaa ei siis ole (toisin kuin kirjassa). Nyt pudotamme laatikon, ja kuuluva ääni on pikemminkin "khomps", kuin "PAM!" (tulkintaa, tulkintaa..). Eli teoriasi oli suoraan sanottuna perseestä tässä tapauksessa.
 
Kokeilin tuota kylä ihan itse pahvilaatikolla, joka oli tyhjä. Minun pahvilaatikko sanoi PAM!.
 
Ehkä teoriani ei osu täsmälleen oikeaan, mutta esitäpä parempi teoria. Muista, että aina selityksiä miettiessä tulee soveltaa ns. Occamin partaveistä: "Yksinkertaisin selitys on todennäköisin." Ei siis mitään poltergeisteja tai gravitaatio anomalioita.
 
Mutta jos tiputtelemme vierekkäin laatikoita koko päivän, oli kuinka kuperapohjaisia tahansa, voin lyödä vetoa, että saamme "PAM!" äänen aikaiseksi huomattavan monta kertaa enemmän kuin jos lasketaan ne kerrat, että poltergeist PAISKAA laatikon lattiaan. ja mitä muuten nyt siis tarkoitat PAISKAAmisella?
Volume11.03.2004 20:51:17
HAHAHAHAHAHAHA!
 
....Anteeksi. Tarkoitit kai lumiauraa.

 
Eli olin siis väärässä. En sentään julistanut väitettä absoluuttisena totuutena, toisin kuin sinä omiasi.
 
No en yhtään epäile etteikö silmillä näe paremmin kuin korvilla.
 
En sitten tiedä, onko järkevää takertua kirjoitusvirheisiin ja tällä tavalla kiertää koko vastaus..
 
Onko kyseessä siis 2-ulotteinen laatikko?
 
Sama vastaus kuin edelliseen. Välistä unohtui sana "pohjan".
 
Lähes poikkeuksetta??? Miten oli tämän kyseisen laatikon tapauksessa?
 
Ottaen huomioon matemaattisten kaavojesi ja fysiikan kirjojesi todennäköisyysteorian, kyseessä oli myöskin pohjastaan kupera laatikko, sillä tämä on todennäköisin selitys.
 
Pakottavatko ne pehmolelut, joita sanoit laatikossa olevan, paljonkin pahvilaatikon pohjaa.
 
Varmasti enemmän kuin tyhjän laatikon pohja itsessään (joka muuten myöskin käyttää painovoimaa hyväkseen siivekkeiden taivuttamiseen.)
 
Kokeilin tuota kylä ihan itse pahvilaatikolla, joka oli tyhjä. Minun pahvilaatikko sanoi PAM!.
 
Tässäpä oiva tilaisuus kiertää vastausta samalla tavalla kuin säkin teit aikaisemmin, ja kumota myöskin kaikki maailman tiede. Mikäs helvetin laatikko se sellainen on joka sanoo "PAM!"? Ei meidän laatikot ainakaan ole mitään tähän mennessä sanonut. Olisiko korkea aika uskoa yliluonnolliseen?
 
Ehkä teoriani ei osu täsmälleen oikeaan, mutta esitäpä parempi teoria. Muista, että aina selityksiä miettiessä tulee soveltaa ns. Occamin partaveistä: "Yksinkertaisin selitys on todennäköisin." Ei siis mitään poltergeisteja tai gravitaatio anomalioita.
 
Parempaa teoriaa on hankalampi esittää, koska siihen ei ole kukaan äkännyt oikeita kaavoja, tahi laskelmia. Mutta myöskään tuo sinun teoriasi ei ole kovinkaan todennäköinen, sillä tein juuri kokeen: laitoin vahvaa pahvia olevan laatikon pohjalle kaksi vessapaperipakkausta (yhteensä 16 rullaa), nostin laatikon ilmaan (iso laatikko) ja tiputin. Ei kuulunut paiskausta, ja liike oli huomattavasti hitaampaa, kuin tuolloin aikaisemmin. Nostin uudestaan. Sama juttu. Eipä tapahtunut eroa vielä viidennenkään jälkeen. Laatikko ei myöskään sanonut mitään, mutta kaksi kertaa se osui hyvin tasaisesti pohja edellä lattiaan ja aiheutti äänen, joka kuulosti kirjaimiksi tulkittuna tältä: "PÄTT!" Eli ei paiskautunut kovaa, lähinnä leijaili verrattuna aikaisemmin kokemaani tapahtumaan. Että näin.
 
Mutta jos tiputtelemme vierekkäin laatikoita koko päivän, oli kuinka kuperapohjaisia tahansa, voin lyödä vetoa, että saamme "PAM!" äänen aikaiseksi huomattavan monta kertaa enemmän kuin jos lasketaan ne kerrat, että poltergeist PAISKAA laatikon lattiaan.
 
En mielestäni kertaakaan puhunut poltergeistista mitään? JOKIN aiheutti sen, että laatikko paiskautui lattiaan erittäin kovaa. Ja muistuipa juuri mieleen, että myös tuolloin teimme muutamia kokeita, mutta laatikko lähinnä leijaili hissukseen lattiaan, eikä todellakaan paiskautunut.
 
ja mitä muuten nyt siis tarkoitat PAISKAAmisella?
 
Kuvainnollisesti sitä, että tapahtunut muistutti sitä kuin joku olisi lyönyt laatikon päälle kovalla voimalla, ja tällä tavoin pakottanut laatikon lattiaan.
 
Muu osa tekstistäsi oli matemaattista paskaa, ja käytiinhän me jo aikaisemmin keskustelu siitä, että matematiikka on vain sääntö säännön perään, joiden on päätetty joskus menevän niin kuin ne menevät. Ehkä energiakentät ja aurat olivat väärää tietoa, mutta ne olivat vain esimerkkejä (huonoja sellaisia). Energiakentän tilalle voidaan laittaa siis vaikkapa maapallon magneettikentät napoineen, jotka vaikuttavat erinäisin tavoin. Tai ihan mitä vain. Päätä itse.
slipoilfan11.03.2004 21:46:03
okei olin pari vuotta sitten seitsemisessä pitkäjärvellä telttailemassa. oltiin semmosella nuotio paikaalla ja lyhyen järven toisessa päässä oli vuokrattavana mökki. mökille oli tullu jotain sakkia ja niillä oli koira. keskellä yötä heräsin ja valvoin jonkun aikaa yhtäkkiä alko kuuluun sen koiran ääni haukku oli ihan normaali ja tuntu ku se juoksis läheisellä polulla edes takasin. yhtäkkiä sen äänen korkeus meni ihan tajuttoman korkeelle kun se haukku ja sen äänen nopeuskin vaihteli (pitch ja tempoo=) ) ihan järjettömästi kuuli aivan selvästi kuinka se ulisi ihan järjettömiltä taajuuksilta... se kuulosti ihan rikki menneeltä kelanauhalta jolla oli koiran haukuntaa. oli muuten vika kerta ku olin seitsemisessä=)
slipoilfan11.03.2004 21:52:07
tuo jossain oli tosta kellotaulu nokian laturi jutusta. isä teki totta juttua monta kertaa ku meil oli vieraita vähän oli hauskaa tein sitä kerran ite uskonnon tunnilla. johtuu muistaakseni aivojen sähkö magneettisista kentistä (voi olla väärin muistettu)
Volume11.03.2004 21:54:39
tuo jossain oli tosta kellotaulu nokian laturi jutusta. isä teki totta juttua monta kertaa ku meil oli vieraita vähän oli hauskaa tein sitä kerran ite uskonnon tunnilla. johtuu muistaakseni aivojen sähkö magneettisista kentistä (voi olla väärin muistettu)
 
Mikä juttu tää siis on?
JulGubbe11.03.2004 22:53:35
En sitten tiedä, onko järkevää takertua kirjoitusvirheisiin ja tällä tavalla kiertää koko vastaus..
 
No, ei ole järkevää. En vain voinut vastustaa kiusausta.
 
Tässäpä oiva tilaisuus kiertää vastausta samalla tavalla kuin säkin teit aikaisemmin, ja kumota myöskin kaikki maailman tiede. Mikäs helvetin laatikko se sellainen on joka sanoo "PAM!"?
 
Laatikko ei myöskään sanonut mitään, mutta kaksi kertaa se osui hyvin tasaisesti pohja edellä lattiaan ja aiheutti äänen, joka kuulosti kirjaimiksi tulkittuna tältä: "PÄTT!" Eli ei paiskautunut kovaa, lähinnä leijaili verrattuna aikaisemmin kokemaani tapahtumaan. Että näin.

 
No nyt minulla on parempi teoria.
 
Kokeilin itse uudemman kerran samalla laatikolla jolla sain "PAM!" äänen. Nyt kuului kuului kuvailemasi ääni "PÄTT". Kokeilin uudestaan: PÄTT. Ja uudestaan: PÄTT.
 
Mitä voimme päätellä. Laatikko sanoo joskus PAM!, mutta useimmiten PÄT. Eli sattuuhan sitä. Sattumassa ei ole mitään yliluonnollista. Ja siihen PAM ääneen tosiaan ei tarvita mitään yliluonnollista. Siihen tarvitaan vain laatikko joka osuu juuri tietyllä tavalla maahan.
 
Muu osa tekstistäsi oli matemaattista paskaa, ja käytiinhän me jo aikaisemmin keskustelu siitä, että matematiikka on vain sääntö säännön perään, joiden on päätetty joskus menevän niin kuin ne menevät.
 
On olemassa aksioomia, jotka on sovittu (ts. valittu järkevästi) ja lauseet on logiikan sääntöjen mukaan johdettu niistä. Ei siis ole vain "sääntöjä säännön perään jotka on sovittu." Muuten matematiikassa ei olisi mitään järkeä.
Ainiinjoo, mutta onhan se paskaa! Ku siinon vittu vaan kaavoi ja numeroit.
 
Energiakentän tilalle voidaan laittaa siis vaikkapa maapallon magneettikentät napoineen, jotka vaikuttavat erinäisin tavoin. Tai ihan mitä vain. Päätä itse.
 
Ei nyt verrata mitään energiakenttää magneettikenttään, koska energiakenttiä ei ole, mutta magneettikenttiä on. Ja miten helvetissä kentät nyt tähän aiheeseen edes liittyvät.
 
Ja edelleenkin nojaudun siihen, että paiskautuminen oli vain mielikuva joka syntyi siitä että laatikosta kuului PAM!
 
Ja joo tiedän mitä aiot sanoa. Todellakaan, en ollut paikalla. Mutta laatikot eivät vain yht'äkkiä 'paiskaudu' lattiaan itsestään. Sitten vasta kun sadat tuhannet ihmiset ympäri maailman alkavat kertomaan hurjia tarinoita siitä, että pahvilaatikot lentelevät ympäriinsä, voin uskoa että näin voi käydä. Mutta jos yksi ihminen niin väittää, ja sen perusteella sen uskoisen, voisin samantien uskoa maahisiinkin, koska jotkut niitä näkevät.
askomiko11.03.2004 23:15:50
Meillä on tässä nurkkahuoneessa kaapin päällä pieni mankka, ollut siellä jo varmaan pari vuotta tyhjänpanttina lojumassa. Ilman sähköjohtoa tietysti.
 
Yhtenä iltana siitä alkoi kuulua venäjänkielistä molotusta. Kesti aika pitkään ennenkuin edes oivalsin mistä se tulee. Otin mankan pois hyllyltä, ja huomasin jotta sehän on ihan normaalisti päällä. Kukahan sen laittoi. Patterit siinä kyllä oli, jotta sikäli ei mitään kummaa.
Rappion Apostoli11.03.2004 23:25:17
Ja oletteko ikinä miettinyt sitä, että oikeilla tiedemiehillä on parempaa tekemistä kuin selittää kaikenmaailman hullujen kokemuksia.
 
Kuten todistaa tieteellisesti asioita, jotka kaikki kuitenkin valmiiksi ymmärtävät?
 
Ei nyt verrata mitään energiakenttää magneettikenttään, koska energiakenttiä ei ole, mutta magneettikenttiä on. Ja miten helvetissä kentät nyt tähän aiheeseen edes liittyvät.
 
Aiemmin mainitsitte jotain keskusteluissanne jotain magneetti- ja energiakentistä. Energiakentistä en tiedä, mutta ainakin noista auroista tai magneettikentistä on dokumentoituja tutkimuksia kirjastoissa.
Volume11.03.2004 23:50:59
No nyt minulla on parempi teoria.
 
Kokeilin itse uudemman kerran samalla laatikolla jolla sain "PAM!" äänen. Nyt kuului kuului kuvailemasi ääni "PÄTT". Kokeilin uudestaan: PÄTT. Ja uudestaan: PÄTT.
 
Mitä voimme päätellä. Laatikko sanoo joskus PAM!, mutta useimmiten PÄT. Eli sattuuhan sitä. Sattumassa ei ole mitään yliluonnollista. Ja siihen PAM ääneen tosiaan ei tarvita mitään yliluonnollista. Siihen tarvitaan vain laatikko joka osuu juuri tietyllä tavalla maahan.

 
Mutta edelleenkään ei ole selitystä sille, että tuona pahaisena iltana laatikko suorastaan RÄJÄHTI lattiaan, eikä todellakaan vain tippunut. Jos saat sen reaktion aikaan suunnilleen saman painoisella laatikolla aikaan pelkästään pudottamalla sen otteestasi, olet kymmentä tuhatta euroa rikkaampi, sillä Suomen skeptikoiden Ry lupaa yliluonnollisen tapahtuman aiheuttajalle sen summan, ja yhdysvaltalainen professori miljoona dollaria.
 
Ja koska olet melko läpipaistava ihminen teorioinesi, niin tiedänkin jo mitä aiot sanoa jossakin seuraavista viesteistäsi: "Jos tuollainen potti on kerta tarjolla, niin miksi ei kukaan lunasta sitä aiheuttamalla jonkun yksinkertaisen yliluonnollisen aktiviteetin?", ja arvioni tähän on: ehkä me ihmiset emme pysty vaikuttamaan näihin juttuihin. Kenties joku jonakin päivänä keksii jonkun koneen, jolla pystyy näitä juttuja synnyttämään, mutta ainakaan vielä tänä päivänä sellaista konetta ei taida olla.
 
Ei nyt verrata mitään energiakenttää magneettikenttään, koska energiakenttiä ei ole, mutta magneettikenttiä on. Ja miten helvetissä kentät nyt tähän aiheeseen edes liittyvät.
 
Miksi ei? Onko hankaluuksia tulkita mun arvioita? Energiakentän vedin vain perseestä tähän esimerkiksi, ja sen tilalle sopisi mikä tahansa muukin yliluonnollisten ilmiöiden aiheuttaja. Ei siis takerruta pikkujuttuihin, vaan muistetaan punainen lanka.
 
Ja edelleenkin nojaudun siihen, että paiskautuminen oli vain mielikuva joka syntyi siitä että laatikosta kuului PAM!
 
Mikä helvetin mielikuva se sellainen on? Eli siis jos autosta lähtee kovempi ääni, niin se kulkee myös silmissäni kovempaa? Eihän tämä pidä paikkaansa, joten huono teoria. Amisten corollat pitävät sellaista mekkalaa, että huhhuh, mutta eipä ne mihinkään tunnu kulkevan. Sitten naapurin kauppakassi kulkee sellaisella volyymilla, että eihän sitä kunnolla edes kuule, mutta vauhti on kylläkin usein kova.
 
Ja joo tiedän mitä aiot sanoa. Todellakaan, en ollut paikalla. Mutta laatikot eivät vain yht'äkkiä 'paiskaudu' lattiaan itsestään. Sitten vasta kun sadat tuhannet ihmiset ympäri maailman alkavat kertomaan hurjia tarinoita siitä, että pahvilaatikot lentelevät ympäriinsä, voin uskoa että näin voi käydä. Mutta jos yksi ihminen niin väittää, ja sen perusteella sen uskoisen, voisin samantien uskoa maahisiinkin, koska jotkut niitä näkevät.
 
Joo ymmärrän tän. En mäkään noita muiden tarinoita yhtä hyvin usko, mutta pidän kuitenkin mielessä, että "mitäs jos sittenkin?"
 
Ja eihän valaankaan mahat noin vain räjähtele, mutta niin vain tapahtuu. Tällainenkin reaktio on selitetty tieteen avulla, joten miksi ei tulevaisuudessa tätä pahvilaatikko-hommaakin? 1800-luvulla valaan mahan räjähtäessä Richard olisi saanut kyllä sydänkohtauksen, ja läheinen kylä olisi paennut "pahan enteen" johdosta vuorille rukoilemaan sen ajan tiedettä, jumalaa. Ja tuolloin myös partion ensiapu-koulutuksen käynyt olisi voinut toimia lääkärinä.
 
Aika kehittyy ja tiede sen suomin mahdollisuuksin myös, joten ei pidä vielä tässä vaiheessa laittaa kaikkia mahdottomuuksia lukkoon, kyllä ne vielä joku saattaa ratkaista.
 
Ja minulla on myös muistikuva tieteellisistä tutkimuksista, joiden mukaan aura olisi jollain tavoin todistettu asia. En kuitenkaan vannoisi päätä pantiksi tästä.
askomiko12.03.2004 01:22:12
Eilen tapahtui taas kummia:
 
Mulla on tapana monesti ajella autolla hieman syrjäisemmälle hautausmaalle. Siellä on yleensä niin mukavan rauhallista.
 
Ajoin auton siihen hautausmaan porttien eteen ja nousin autosta (Arvatkaa oliko jo pimeetä). Sytytin tupakan ja olin aikeissaani soittaa työttäystävälle, joka oli 30 kilometrin päässä kotonaan. Tuuli kuitenkin niin pahasti että ajattelin tupakan poltettua mennä autoon suojaan tuulelta ja pirauttaa sieltä.
Tässä vaiheessa voisin mainita että hautausmaalta päin kuului koiran ulvontaa ja jostain läheltä kuului myös jotain lasten mölinää.
 
Istuin siinä sitten autoon ja pirautin muijalleni. Jorisin niitä näitä, ja kun auton keula sattui olemaan hautasmaalle päin, niin luonnollisesti ihastelin se tyyneyttä ja rauhallisuutta.
 
Sitten, tuli hirveä olo. Semmonen paniikkikohtaus.
Halusin välittömästi lähteä pois sieltä, en voinut olla enää siellä.
Tietämättä aloin hyvästellä tyttöystävääni lopettaakseni puhelun ja käynnistääkseni auton.
Nopeasti lopetin puhelun ja aloin käynnistämäään autoa. Olin ihan paniikin omaisessa tunnetilassa. Auton takaa kuuluu ääniä (myöhemmin vasta muistin nuo äänet).
Pakitan nopeasti ja lähden ajamaan pois parkkipaikalta. Katselen peilejä, katselen hautausmaalle, ikään kuin siellä olevat valot liikkuisivat, tai jokin liikkuisi siellä.
 
Päästyäni poisvievälle tielle, sydän alkoi pumppaamaan tavalliseen tahtiin ja olo oli ihan tavallinen, kuin mitään ei olisi tapahtunutkaa. En perkele mee enää ikinä sinne takaisin.


Alkoi paleltaa kun luin tämän. Laitanpa sukat jalkaan.
askomiko12.03.2004 02:23:24
Menipä taas pitkään. Isin kummitusjuttu:
 
Vuonna 1973 hän oli kesäyönä nukkumassa kotonansa, kuunneltuaan hyviä/pahoja kummitusjuttuja iltasella. Sitten keskellä yötä alkoivat kaappien ovet avautua, ja kohta koko talo tärisi matalan jyrinän mukana. Ja kauheaa oli. Myöhemmin paljastui notta Siperiassa tehtiin silloin ydinkokeita.
JulGubbe12.03.2004 10:27:40
ja arvioni tähän on: ehkä me ihmiset emme pysty vaikuttamaan näihin juttuihin. Kenties joku jonakin päivänä keksii jonkun koneen, jolla pystyy näitä juttuja synnyttämään, mutta ainakaan vielä tänä päivänä sellaista konetta ei taida olla.
 
Tosi hyvin selitetty.
 
Tässä taas törmätään tähän huuhaa-ihmisten teesiin siitä miksi niitä yliluonnollisia ilmiöitä ei voi tutkia ja todentaa: "ei niihin voi vaikuttaa", "Nuo mittalaitteet sotkee", "Haamut eivät halua tulla kun nuo pahat tiedemiehet on tuossa ja niistä huokuu pahaa feng tsui -karmaa"
 
Miksi ei? Onko hankaluuksia tulkita mun arvioita? Energiakentän vedin vain perseestä tähän esimerkiksi, ja sen tilalle sopisi mikä tahansa muukin yliluonnollisten ilmiöiden aiheuttaja. Ei siis takerruta pikkujuttuihin, vaan muistetaan punainen lanka.
 
Mikä helevetin pikkujuttu? Siis samantekevää on mielestäsi puhutaanko energiakentistä, jotka ovat skientologien ja muiden hihhuleiden lanseeraamaa kusetusta vai magneettikentistä joka todellakin on olemassa, sen voi mitata ja on eräässä mielessä jopa fysikaalinen objekti.
 
Mikä helvetin mielikuva se sellainen on? Eli siis jos autosta lähtee kovempi ääni, niin se kulkee myös silmissäni kovempaa?
 
Et näemmä oikein hallitse analogista ajattelua.
 
Aika kehittyy ja tiede sen suomin mahdollisuuksin myös, joten ei pidä vielä tässä vaiheessa laittaa kaikkia mahdottomuuksia lukkoon, kyllä ne vielä joku saattaa ratkaista.
 
No, veikkaan että pahvilaatikkojuttuusi ei koskaan tule järkevää selitystä. Vaikuttaa nimittäin siltä, että kynsin hampain haluat pitää siitä käsityksestä kiinni, että tapauksessa on kyseessä yliluonnollinen. Ja ole hyvä, en aio tielläsi enää seistä. Sait väsytysvoiton. Luovutan.
 
Ja minulla on myös muistikuva tieteellisistä tutkimuksista, joiden mukaan aura olisi jollain tavoin todistettu asia. En kuitenkaan vannoisi päätä pantiksi tästä.
 
Kaikki tutkimukset, joissa käytetään mittareita ja sedillä on valkoiset takit päälle, eivät ole tiedettä.
Volume12.03.2004 13:26:02
Vaikka sainkin väsytysvoiton, niin eihän se jatkamasta estä. Ei mua väsytä.
 
Tosi hyvin selitetty.
 
Ai, kiitos.
 
Tässä taas törmätään tähän huuhaa-ihmisten teesiin siitä miksi niitä yliluonnollisia ilmiöitä ei voi tutkia ja todentaa: "ei niihin voi vaikuttaa", "Nuo mittalaitteet sotkee", "Haamut eivät halua tulla kun nuo pahat tiedemiehet on tuossa ja niistä huokuu pahaa feng tsui -karmaa"
 
Tässä taas törmätään ihmisiin, jotka eivät osaa joko kunnolla lukea, tai ovat niitä "vähemmän lahjakkaita", jotka eivät tajua jutun pointtia. En todellakaan missään vaiheessa kieltänyt, että näihin ilmiöihin ei voi vaikuttaa millään tavoin, tai niitä ei voida tutkia, vaan sanoin, että niitä ei voida VIELÄ tutkia, todistaa, aiheuttaa tai muuta. Sanoin myös, että kenties jonakin päivänä joku keksii koneen, jolla tämäkin onnistuu. Ei varmaan 1800-luvullakaan osattu mitata maanjäristyksiä richterin asteikolla, mutta sekin keksittiin jonakin päivänä. Muistathan, että nämä ilmiöt ovat vain siihen asti yliluonnollisia (paranormaaleja ilmiöitä = tieteen selittämättömissä oleva asia), kunnes joku ratkaisee ne tieteellisesti.
 
Mikä helevetin pikkujuttu? Siis samantekevää on mielestäsi puhutaanko energiakentistä, jotka ovat skientologien ja muiden hihhuleiden lanseeraamaa kusetusta vai magneettikentistä joka todellakin on olemassa, sen voi mitata ja on eräässä mielessä jopa fysikaalinen objekti.
 
Jälleen hyvä esimerkki siitä, kuinka et tajua jutun pointtia, joten kertaanpa tähän rautalangasta:
 
Minä: "Arvailemalla voisi olettaa esim., että eläessään ihminen kylvää ympärilleen tiedostamattaan energiakenttiä tai eräänlaisia "muistitapahtumia", jotka eivät tämän eläessään vielä toistuisi, sillä omat "luonnolliset energia-aallot" estäisivät ne, mutta kuollessaan nämä "muistitapahtumat" alkaisivat toistamaan itseään. Tällaisia asioita ei vain osata tutkia, ja niille voidaan vain antaa loputtomasti oletuksia - kunnes joku ne selittää."
 
Joko sytyttää? Sanoin ARVAILEMALLA, en väittänyt mitään, tai julistanut energiakenttien vaikutusta tällaisiin asioihin. Toi energiakenttä oli vain tollainen hatusta heitetty lauseentäyte, jonka tilalla olisi voinut yhtä hyvin olla mikä tahansa maailman asioista. Ja toi viimeinen lause tossa kappaleessa selittänee myöskin tätä ajatusmallia...
 
Et näemmä oikein hallitse analogista ajattelua.
 
Eli onko siis niin, että mitä kovempi ääni autossa on, sitä kovempaa se silmissäni kulkee? Vrt. "mitä kovempi pamahdus laatikosta kuului, sitä nopeampi mielikuva sen liikkeestä syntyi." Niinkö?
 
No, veikkaan että pahvilaatikkojuttuusi ei koskaan tule järkevää selitystä. Vaikuttaa nimittäin siltä, että kynsin hampain haluat pitää siitä käsityksestä kiinni, että tapauksessa on kyseessä yliluonnollinen.
 
Oletkohan ihan jäljillä siitä mitä yliluonnollinen tarkoittaa? Ilmeisesti vertaat yliluonnollisen automaattisesti näkymättömiin kummituksiin, jotka paiskovat laatikoita lattiaan. Jokseenkin tällaisen kuvan saisin.
 
Onhan bermudan kolmiossakin jotakin yliluonnollista; yksikään tiedemies ei ole pystynyt tarkalleen kertomaan syytä, miksi laivat uppoavat niin usein juuri tuolla alueella, ja katoavat kuin tuhka tuuleen. Onhan sinne niitä magneettikenttien vaikutusta haluttu väkisin änkeä, mutta eipä ole vielä kukaan täydellistä selitystä alueesta antanut. Se on siis tällä hetkellä yliluonnollinen asia, koska yksikään kaava tai laskelma ei sitä voi selittää. Tuskinpa siellä kummitukset niitä mittareita heittelee ja laivoja upottelee. Joku hyvä selitys, kuin myös tuossa pahvilaatikkojutussakin.
 
Kuitenkin on normaalia pelätä tällaisia asioita. Ihminen on luonnostaan sellainen, että osaa suhtautua tuntemattomaan pelolla - ei tule juostua sinisilmäisesti kuolemaansa. Itsesuojeluvaistoahan tämä vain. Ihminen vaatii myöskin selitystä asioille joita ei ymmärrä, ja tämän takia vääntää helposti pikaisen ja epätodennäköisen johtopäätöksen, johon on helppo uskoa ja turvautua. Myönnän siis, että tuo tapahtuma pelotti, mutta en ole kertaakaan väittänyt minkään näkymättömän kahleiden kilistelijän sitä paiskanneen.
 
Ja ole hyvä, en aio tielläsi enää seistä. Sait väsytysvoiton. Luovutan.
 
Tilanne on ollut mun puolelle 6-1 jo muutenkin.
 
Kaikki tutkimukset, joissa käytetään mittareita ja sedillä on valkoiset takit päälle, eivät ole tiedettä.
 
Ei kyllä niin, mutta voit ilmeisesti myös osoittaa tuon auran paikkansapitämättömyyden jollakin tavoin, ettei väite perustu vain mutu-pohjalle?
NHR12.03.2004 20:08:33
Tilanne on ollut mun puolelle 6-1 jo muutenkin.
 
Enpä ole pisteitä laskenut, mutta omassa todellisuudessasi tuo varmaankin pitää paikkansa. Hyvin tyypillinen "huuhaa-maailmankuva" sinulla näyttäisi olevan, tai sitten vedätät vain todella hyvin.
 
Toisten väitteiden paikkansapitämättömyyttä ei muuten pitäisi kenelläkään olla edes tarvetta osoittaa, vaan väitteiden esittäjillä itsellään on velvollisuus osoittaa niiden paikkansapitävyys. Näin siis täällä ulkomaailmassa... :)
Volume12.03.2004 20:18:06
Enpä ole pisteitä laskenut, mutta omassa todellisuudessasi tuo varmaankin pitää paikkansa. Hyvin tyypillinen "huuhaa-maailmankuva" sinulla näyttäisi olevan, tai sitten vedätät vain todella hyvin.
 
Joo niinhän se on, mutta mä en oo ainakaan jarrutellu montaa sivua takertumalla yhteen ja samaan epäkohtaan, joka ei liity itse aiheeseen juuri millään tavoin.
 
Mä uskon (terveellä) skeptisellä tavalla yliluonnollisiin asioihin, mutta uskon niiden yliluonnollistenkin asioiden johtuvan ihan luonnollisista asioista. Eli tavallaan ne ei oo yliluonnollisia, jos ajattelee maallikon näkökulmasta, mutta teoreettisesti on.
 
Toisten väitteiden paikkansapitämättömyyttä ei muuten pitäisi kenelläkään olla edes tarvetta osoittaa, vaan väitteiden esittäjillä itsellään on velvollisuus osoittaa niiden paikkansapitävyys. Näin siis täällä ulkomaailmassa... :)
 
Tämä myös totta, mutta mä myönnän, mä en osaa selittää tota pahvilaatikkojuttua, ja ymmärrän täysin että siihen ei uskota. En varmaan itekään uskois. Mutta kuitenkin jos alkaa julistamaan tällasten asioiden olevan hullujen houretta, niin eiköhän siihen jonkun kaavan voi heittää ja sillä todistaa, että paskaa on.
JulGubbe12.03.2004 21:36:49
Muistathan, että nämä ilmiöt ovat vain siihen asti yliluonnollisia (paranormaaleja ilmiöitä = tieteen selittämättömissä oleva asia), kunnes joku ratkaisee ne tieteellisesti.
 
Törmätäänkö tässä nyt tähän perinteiseen käsitteiden määrittelyiden yhteensopimattomuusongelmaan.
 
Siis, kun puhutaan yliluonnollisista ilmiöistä, minä automaattisesti oletan, että puhutaan ns. transkendenttisistä ilmiöistä, jostain joka 'ei ole tästä maailmasta'. Eli niinkuin kummituksista ja hengistä ja sen sellaisista, niinkuin sanoit.
 
Minun mielestäni kaikki sellaiset ilmiöt joihin ei voi tieteellä löytää selitystä ei tarkoita sitä, että kyseessä on yliluonnollinen ilmiö. Klassinen esimerkki on tietysti tunteet. Ei niiden syntymekanismia kukaan tiedemies ole selittänyt. Silti kaikki maailman (no, suurin osa ainakin) väittää, että he kokevat niitä. Ja ennenkaikkea, niiden kokeminen realisoituu tunnetiloina, jotka näkyvät ulospäin.
 
Minä: "Arvailemalla voisi olettaa esim., että eläessään ihminen kylvää ympärilleen tiedostamattaan energiakenttiä tai eräänlaisia "muistitapahtumia", jotka eivät tämän eläessään vielä toistuisi, sillä omat "luonnolliset energia-aallot" estäisivät ne, mutta kuollessaan nämä "muistitapahtumat" alkaisivat toistamaan itseään. Tällaisia asioita ei vain osata tutkia, ja niille voidaan vain antaa loputtomasti oletuksia - kunnes joku ne selittää."
 
No, arvailemalla nyt voi olettaa kaikennäköistä hölmöä jota ei voi todistaa. Kuten esimerkiksi em. banaanihirviö. Mitä sitten?
 
Joko sytyttää? Sanoin ARVAILEMALLA, en väittänyt mitään, tai julistanut energiakenttien vaikutusta tällaisiin asioihin. Toi energiakenttä oli vain tollainen hatusta heitetty lauseentäyte, jonka tilalla olisi voinut yhtä hyvin olla mikä tahansa maailman asioista. Ja toi viimeinen lause tossa kappaleessa selittänee myöskin tätä ajatusmallia...
 
No arvaile niin paljon kuin haluat. Luulo ei ole tiedon väärti.
 
Eli ajatusmallisi mukaan mikä tahansa ilmaan heitetty ajatus, jota ei voi mitenkään todentaa on yhtä pätevä kuin järkeviin oletuksiin perustuva ajatus, jonka voi todentaa.
 
Ei kyllä niin, mutta voit ilmeisesti myös osoittaa tuon auran paikkansapitämättömyyden jollakin tavoin, ettei väite perustu vain mutu-pohjalle?
 
Eijei. Koska kun puhutaan aurasta, jota kukaan ei näe, tunne, koe, haista eikä maista, SINUN pitää osoittaa sen olemassaolo. Koska sinä oletat sen olemassaolon, mutta suurin osa ei, sinulla on todistusvelvollisuus.
JulGubbe12.03.2004 21:44:49
Toisten väitteiden paikkansapitämättömyyttä ei muuten pitäisi kenelläkään olla edes tarvetta osoittaa, vaan väitteiden esittäjillä itsellään on velvollisuus osoittaa niiden paikkansapitävyys. Näin siis täällä ulkomaailmassa... :)
 
On se kiva, että joku muukin ymmärtää tämän.
 
EDIT: Niin paitsi paikkaansapitämättömyys on helpompi osoittaa kuin paikkansapitävyys.
 
Tarvitsee vain osoittaa yksi oletukseen perustuva ristiriita.
Volume12.03.2004 21:59:02
Törmätäänkö tässä nyt tähän perinteiseen käsitteiden määrittelyiden yhteensopimattomuusongelmaan.
 
Siis, kun puhutaan yliluonnollisista ilmiöistä, minä automaattisesti oletan, että puhutaan ns. transkendenttisistä ilmiöistä, jostain joka 'ei ole tästä maailmasta'. Eli niinkuin kummituksista ja hengistä ja sen sellaisista, niinkuin sanoit.
 
Minun mielestäni kaikki sellaiset ilmiöt joihin ei voi tieteellä löytää selitystä ei tarkoita sitä, että kyseessä on yliluonnollinen ilmiö.

 
Muistetaanpa nyt käsite paranormaali ilmiö, eli tieteelle tuntematon asia. Sille on vain annettu maallisempi nimitys, eli yliluonnollinen ilmiö, jota voi tulkita aika monella tavalla = huono.
 
Klassinen esimerkki on tietysti tunteet. Ei niiden syntymekanismia kukaan tiedemies ole selittänyt. Silti kaikki maailman (no, suurin osa ainakin) väittää, että he kokevat niitä. Ja ennenkaikkea, niiden kokeminen realisoituu tunnetiloina, jotka näkyvät ulospäin.
 
En nyt muista nimeä, mutta eräs Afrikassa elävä heimo uskoo hyvin vahvasti henkiin, ja väittävät jatkuvasti kommunikoivan näiden kanssa ja muutenkin elävät elämänsä pitkälti näiden tahdon mukaan. Turisti näkee selkeästi, milloin tällainen heimolainen näkee hengen, sillä tunnetila realosoituu myös tässä tapauksessa. Onko siis tällä teoriallasi oletettavissa myös se, että henkiä on yhtälailla olemassa?
 
No, arvailemalla nyt voi olettaa kaikennäköistä hölmöä jota ei voi todistaa. Kuten esimerkiksi em. banaanihirviö. Mitä sitten?
 
Et ilmeisesti edelleenkään tajunnut miksi laitoin energiakentän esimerkiksi. Siksi, että oli luontevampaa kirjoittaa arvauksen perään joku päätön esimerkki kuin X, sillä se pätee selityksenä kaikkeen tuntemattomaan. Mutta koska se on selkeästi parempi esimerkki, niin laitetaanpa sitten, että tuollaiset tapahtumat johtuvat X:stä.
 
No arvaile niin paljon kuin haluat. Luulo ei ole tiedon väärti.
 
Silloin kun kukaan ei ole kyennyt kunnolla todistamaan mitään, arvioni on yhtä pätevä kuin kenen tahansa professorinkin. Näinhän Mick Marskin törkytehtaassa taisi sanoa. Teoriani on aina vähintäänkin yhtä oikea, kuin turhantoimittajan professorin, jos asialle ei ole minkäänlaista pitävää todistetta syystä tai olemassaolosta.
 
Eli ajatusmallisi mukaan mikä tahansa ilmaan heitetty ajatus, jota ei voi mitenkään todentaa on yhtä pätevä kuin järkeviin oletuksiin perustuva ajatus, jonka voi todentaa.
 
Ei todellakaan, miksi niin olisi? Nehän ovat kaksi täysin eri asiaa.
 
Eijei. Koska kun puhutaan aurasta, jota kukaan ei näe, tunne, koe, haista eikä maista, SINUN pitää osoittaa sen olemassaolo. Koska sinä oletat sen olemassaolon, mutta suurin osa ei, sinulla on todistusvelvollisuus.
 
Ei ei ei. Mä sanoin, että EN OLE VARMA ONKO ASIALLA MINKÄÄNLAISTA TODELLISTA POHJAA, ja sä nauroit tälle. Sitten joku sano, että kirjastosta löytyy kirjoja tästä aiheesta, joten jos herraa kiinnostaa niin hus hus, kirjastoon siitä. Mua kun ei tämä asia kiinnosta, enpä ole nimittäin pahemmin perehtynytkään siihen.
JulGubbe12.03.2004 22:29:36
Turisti näkee selkeästi, milloin tällainen heimolainen näkee hengen, sillä tunnetila realosoituu myös tässä tapauksessa. Onko siis tällä teoriallasi oletettavissa myös se, että henkiä on yhtälailla olemassa?
 
Tunnetila hengen läsnäolon _kokemuksesta_ realisoituu. Hengen olemassaololle tämä ei kuitenkaan ole peruste.
 

 
Et ilmeisesti edelleenkään tajunnut miksi laitoin energiakentän esimerkiksi.
 
Tajuan kyllä.
 
Siksi, että oli luontevampaa kirjoittaa arvauksen perään joku päätön esimerkki kuin X, sillä se pätee selityksenä kaikkeen tuntemattomaan. Mutta koska se on selkeästi parempi esimerkki, niin laitetaanpa sitten, että tuollaiset tapahtumat johtuvat X:stä.
 
No, määrittele mikä tämä X on ja selite sen perusteella miten tarkoittamasi ilmiöt aiheutuvat X:stä.
 
Silloin kun kukaan ei ole kyennyt kunnolla todistamaan mitään, arvioni on yhtä pätevä kuin kenen tahansa professorinkin. Näinhän Mick Marskin törkytehtaassa taisi sanoa.
 
Ja törkytehtaan Mick Marsk on tässä tapauksessa suuri auktoriteetti.
 
Teoriani on aina vähintäänkin yhtä oikea, kuin turhantoimittajan professorin, jos asialle ei ole minkäänlaista pitävää todistetta syystä tai olemassaolosta.
 
Tuo pitää paikkansa.
EDIT: Paitsi että turhantoimittajan professorin mielipiteet ovat todennäköisesti 'hieman' perustellumpia.
 
Sitten joku sano, että kirjastosta löytyy kirjoja tästä aiheesta, joten jos herraa kiinnostaa niin hus hus, kirjastoon siitä. Mua kun ei tämä asia kiinnosta, enpä ole nimittäin pahemmin perehtynytkään siihen.
 
Jaa, että kirjastoissa on kirjoja aiheesta. Uskomatonta! Kirjastoista löytyy kirjoja myös ufoista, skientologiasta, astrologiasta, numerologiasta, kummituksista ja aaveista.
 
Siis?
kingdom12.03.2004 23:19:39
Minkätakia minä luen näitä tähän aikaan? Perhana. Onneksi Conan on päällä niin ei niin vitusti pelota. Nyt lopetan tai en muuten nuku tänä iltana yhtään.
Isäntä12.03.2004 23:20:29
Minkätakia minä luen näitä tähän aikaan? Perhana. Onneksi Conan on päällä niin ei niin vitusti pelota. Nyt lopetan tai en muuten nuku tänä iltana yhtään.
 
Neiti.
kingdom12.03.2004 23:23:42
Neiti.
 
Nyt rupesin itkemään.
askomiko12.03.2004 23:38:49
Nyt bittu, sotkitte tän hyvän threadin. Taas yksi uhri hirveelle väittelylle ja paskanjauhamiselle.
Isäntä12.03.2004 23:42:29
Nyt bittu, sotkitte tän hyvän threadin. Taas yksi uhri hirveelle väittelylle ja paskanjauhamiselle.
 
Tämän threadin hauskinta on nuo JulGubben ja Volumen väittelyt joissa JulGubbe lyttää Volumen.
depe13.03.2004 00:02:53
Tämän threadin hauskinta on nuo JulGubben ja Volumen väittelyt joissa JulGubbe lyttää Volumen.
 
No jaa... näistä jutuista kyllä menee maku, jos joku skeptikko niitä alkaa selittämään. Kaikelle löytyy aina selitys, ei kiva homma ns. viihteen kannalta. Menköön Julgubbe ja Volume vaikka skepsiksen sivuille väittelemään. Siellä kaikelle yliluonnolliselle löytyy varmasti selitys.
 
Ihmisen luonto on siitä jännä, että vaikka sitä tietääkin, ettei mitään mörköjä yms. ole olemassa (no eipä), niin silti sitä alkaa pelottamaan jopa yksin kotona kauhuelokuvaa katsoessa. Onkohan sängyn alla joku? Miksi kaapin ovi on raollaan. Mikä tuolla vintillä narisee? Ei siinä tilanteessa auta vaikka kuinka selittää mielessään asialle järkiperäisiä syitä.
Da Make13.03.2004 00:05:17
Olin tietoisesti mennyt viime syksyllä pimeällä Kävelemään Viikin ampumaradan hiekkateille.
Siellä sijaitsee eräs kohta, jossa on noin. 200m pitkä todella jyrkkä mäki, jonka alapää päättyy Vantaan jokeen ja toisessa päässä on tiukka mutka oikealle.
Mäen yläpäässä on myös kalpeaa valoa säteilevä katulamppu (niitä puisilla tolpilla varustettuja).
 
Olin kävellyt Patolasta vanhaa junarataa pitkin ja jatkoin siitä hiekka tielle joka menee Vantaanjoen rantapenkalla.
Sitten tuli kohta, jossa on kaksi vaihto ehtoa: Jatkaa suoraan tai kääntyä pitkään ylämäkeen (jota selitin alussa).
Jostain mystisestä syystä tunsin erittäin voimakasta vetoa lähteä kävelemään ylämäkeen, koko kahdensadan metrin matkalla on vain yksi toimiva katulamppu, joka sijaitsee aivan mäen laella. Ympärillä on tiheään kuusia, mutta niiden lomasta tulee hiukan valoa.
Joka tapauksessa lähdin tallustamaan mäkeä ylöspäin, ja juuri, kun saavuin mäen päälle se ainoa katulamppu kirjaimellisesti jysähti ja sammui!
Jouduin ensinmäistä kertaa elämässäni oikeaan paniikkiin mietin nopeasti minne paeta, takaisin alas vai jatkaa mutkittelevaa tietä eteenpäin...
Yht´äkkiä näin edessäni liikkuvan ihmismäisiä hahmoja...
Sitten vaan jalat alle ja täysillä pakoon suoraan sinne, mistä olin tullut, ja kas kummaa joen penkoille ja joen ylle oli noussut sankka usva ja näkyvyys oli huono, juoksin valehtelematta 3km Savelaan ja koko ajan niin lujaa, kuin jaloistani lähti.
 
Silloin lupasin, että en mene sinne enään koskaan, mutta silti paikka vetää minua jotenkin puoleensa. Eritoten eräs polku, jota olen joskus uskaltautunut vilkaisemaan, siellä on jopa keskellä kirkasta päivää todella hämärää. Olen kääntynyt aina heti takaisin...
 
Jos tiedät paikan niin, kannattaa käydä katsomassa. Se hämärä polku on vaikka kuinka pitkä, lähtee heti "ison mäen" mutkasta alhaalta joen suunnalta noustaessa vasemmalta, ja se nousee ensin muutaman metrin sitä kalliota.
kid ego13.03.2004 00:33:10
Noin viikko sitten mä makasin sängyssäni silmät kiinni, saamatta unta. Yhtäkkiä mulle tuli mieleen, että miksi joku laittoi valot päälle. Kun muutaman sekuntin päästä avasin silmät, niin huone olikin pimeä ja ovi oli kiinni, eikä kukaan ollut kulkenut siitä.
 
Eihän tuossa mitään yliluonnollista ollut (toim. huom.), mun järkeni tekee muutenkin tepposia. Mutta säikähdinpä hieman.
JulGubbe13.03.2004 00:42:34
No jaa... näistä jutuista kyllä menee maku, jos joku skeptikko niitä alkaa selittämään. Kaikelle löytyy aina selitys, ei kiva homma ns. viihteen kannalta. Menköön Julgubbe ja Volume vaikka skepsiksen sivuille väittelemään. Siellä kaikelle yliluonnolliselle löytyy varmasti selitys.
 
Minulle väittely on ns. viihdettä. Lisää!
kid ego13.03.2004 00:44:35
Minulle väittely on ns. viihdettä. Lisää!
 
Perustele kantasi. Väittely on perseestä.
Volume13.03.2004 00:49:24
Kylläpä meni paskaiseksi tämä keskustelu. Ei ole kyllä järkeä kinastella pinttyneen skeptikon kanssa, jolla soi vain mielessä "en usko, en usko, en usko". Pidä teoriasi ja elä niiden kanssa, mä kuitenkin ajattelen niin, että kaikkee ei oo vielä tajuttu eikä keksitty (ja uskon olevani tässä oikeassa), joten eiköhän selittämättömille asioille löydy näistä keksimättömistä asioista ihan järkevä selitys, mutta sitä odotellessa ne kummastuttaa.
 
Näihin haluan kuitenkin vielä sanoa viimeisen sanani:
 
No, määrittele mikä tämä X on ja selite sen perusteella miten tarkoittamasi ilmiöt aiheutuvat X:stä.
 
Edelleen noudatellen teoriaani ratkaisemattomista pulmista, X pysyttelee toistaiseksi tuntemattomana aiheuttajana. Mulla ei oo resursseja sen ratkaisemiseksi, eikä varmaan monella muullakaan, jos tolla kokonaisvaltasesti aletaan selittään kaikkia maailman paranormaaleja ilmiöitä, niin kyllä saa aika monta juttua ratkasta.
 
Ja törkytehtaan Mick Marsk on tässä tapauksessa suuri auktoriteetti.
 
Mick Mars on hyvin kirjansa lukenut mies, ja viisauttakin löytyy.
 
Tuo pitää paikkansa.
EDIT: Paitsi että turhantoimittajan professorin mielipiteet ovat todennäköisesti 'hieman' perustellumpia.

 
Jaa, en mä nyt tiedä onko ne loogisille oletuksille perustuvat päätelmät sen perustellumpia.
 
Ja jottei muille jää epäselväksi, niin mähän en oo mikään skeptikon vastakohta, vaan ajattelen oudot asiat ihan luonnollisina asioina, vaikkakaan en osaa selittää niitä - eikä välttämättä kukaan muukaan. Kaikelle löytyy joku luonnollinen selitys, tiedettiin se tai ei. Mutta toi joulupukin teoria siitä, että kaikelle on jo selitys ja kaikki muu on mielisairautta, ei oikein pure muhun.
 
En väittele enempää skeptikkona itseään toteuttavan fiktiivisen taruolennon kanssa.
 
Minulle väittely on ns. viihdettä. Lisää!
 
Samat sanat, mutta ei varmaankaan oo hyvä väitellä tällasista asioista, kun toinen keskusteluun osallistuvista osapuolista on elämäntapa-skeptikko.
JulGubbe13.03.2004 01:02:21
Perustele kantasi. Väittely on perseestä.
 
Kaikki on perseestä, paitsi kusi.
kid ego13.03.2004 01:04:07
Kaikki on perseestä, paitsi kusi.
 
Ruotsalaisen seksiharrastuksen jälkeen kusikin voi olla perseestä.
JulGubbe13.03.2004 01:13:17
Kaikelle löytyy joku luonnollinen selitys, tiedettiin se tai ei. Mutta toi joulupukin teoria siitä, että kaikelle on jo selitys ja kaikki muu on mielisairautta, ei oikein pure muhun.
 
No sitä selitystähän siihen pahvilaatikko-tarinaasi olen kokoajan pyrkinyt antamaan, koska niin pyysit. Mutta et hyväksynyt selitystäni, vaan pyrit semanttisten merkityserojen kanssa kikkailemalla ja puutteellisilla analogioilla osoittamaan pinttyneesti, miten yksinkertainen selitykseni on itseasiassa PERSEESTÄ.
 
Ei kaikkeen ole valmiiksi sapluuna selitystä, mutta ne selitykset voi kyllä keksiä jos vähän edes viitsii ja yrittää.
 
Sitä vain en voi sietää, että sitä selitystä ei viitsitä etsiä, vaan automaattisesti turvaudutaan kummituksiin ja haamuihin, enkä nyt tarkoita sinua, vaan yleensä.
 
Se, että ei viitsi eds yrittää keksiä luonnollista selitystä vaan tukeutuu huuhaahan, tekee varmasti jollain irrationaalisella logiikalla maailmasta selitettävämmän. Mutta sellaiset selitykset ovat kestämättömiä ja epätyydyttäviä. Henkilöä, joka turvautuu niihin ei voi syyttää mistään muusta kuin älyllisestä laiskuudesta, mitä itse kutsun typeryydeksi.
JulGubbe13.03.2004 01:14:29
Ruotsalaisen seksiharrastuksen jälkeen kusikin voi olla perseestä.
 
Mutta silloin se on nestemäistä paskaa!
JulGubbe13.03.2004 01:15:44
Jaa, en mä nyt tiedä onko ne loogisille oletuksille perustuvat päätelmät sen perustellumpia.
 
Onnistuit näemmä kiteyttämään ajatusmaailmasi yhteen lauseeseen.
 
Touche.
Volume13.03.2004 01:22:32
No perkele, pakko kai se on jatkaa, kun mieli tekee.
 
No sitä selitystähän siihen pahvilaatikko-tarinaasi olen kokoajan pyrkinyt antamaan, koska niin pyysit. Mutta et hyväksynyt selitystäni, vaan pyrit semanttisten merkityserojen kanssa kikkailemalla ja puutteellisilla analogioilla osoittamaan pinttyneesti, miten yksinkertainen selitykseni on itseasiassa PERSEESTÄ.
 
Anteeksi vain, mutta se selitys oli väärä, koska pahvilaatikon liikenopeus ei kasvanut sen avulla usein toistetun kokeen jälkeenkään lähellekään samaksi, kuin itse tapahtuman aikana. Anna toinen parempi teoria, niin mietitään sitä yhdessä.
 
Sitä vain en voi sietää, että sitä selitystä ei viitsitä etsiä, vaan automaattisesti turvaudutaan kummituksiin ja haamuihin, enkä nyt tarkoita sinua, vaan yleensä.
 
Tässä mennään suunnilleen samoilla linjoilla, mutta omakohtasista kokemuksista johtuen on pakko uskoa tällaisten asioiden johtuvan edes jollakin tasolla muustakin kuin mielisairaudesta - ei suoranaisesti kummitusten, vaan yleensäkin outojen asioiden, joille ei löydy selitystä hakemallakaan.
JulGubbe13.03.2004 02:02:15
Anteeksi vain, mutta se selitys oli väärä, koska pahvilaatikon liikenopeus ei kasvanut sen avulla usein toistetun kokeen jälkeenkään lähellekään samaksi, kuin itse tapahtuman aikana. Anna toinen parempi teoria, niin mietitään sitä yhdessä.
 
No, okei jos unohdetaan meidän pilkunnussivat semanttis-filosofiset väittelyt, ja palataan tähän laatikko ongelmaan.
 
Allraitleft. Itse olen 'kokeellisesti' (ja teoreettisesti) päätynyt siihen johtopäätökseen, että laatikko sanoo joskus PAM! ja joskus PLÄTS.
 
Huomattavasti useammin laatikko sanoo pläts.
 
Mitä voimme siis päätellä. On epätodennäköistä, että pahvilaatikko sanoo PAM! Mutta epätodennäköistä ei tarkoita samaa kuin mahdoton.
 
Missä on siis ongelma? Se, että laatikko ei mielestäsi PAISKAUTUI lattiaa, joka tässä yhteydessä tarkoittaa siis sitä, että laatikon kiihtyvyys saavutti ainakin tietyllä aikavälillä suuremman arvon kuin g = 9,81 m/s^2, joka on teoreettinen oletusarvo, mikäli ilmanvastusta ei oteta huomioon.
 
Siis mikä voisi olla syynä pahvilaatikon suurempaan kiihtyvyyteen. Tuskin mikään gravitatioanomalia, koska fyysikot ovat gravitaatioaaltoja, eli poikkeamia maan painovoimakentässä pyrkineet etsimään äärimmäisen hienostuneilla laitteilla jo muutaman vuoden. On siis epätodennäköistä, että äitisi olisi tällaisen ilmiön, joka vielä nimenomaisesti vain pahviin vaikututtaisi, olisi havainnut.
 
Mikäli siis todellakin pahvilaatikko saavutti lokaalisesti suuremmman kiihtyvyyden kuin g, (mitä suuresti epäilen), voidaan seuraavaksi syytä etsiä jostain 'vedon' synnyttämistä paineenvaihteluista. Tämä on kuitenkin _hyvin_ epätodennäköinen selitys.
 
Ajattelin siis edelleenkin nojautua siihen olettamukseeni, että paiskautuminen on mielikuva, jonka muodostit kappaleen nopedesta sen muodostaman äänen perusteella (törmäyshetkellä).
lateq13.03.2004 02:10:17
Aika katu-uskottavan näköstä tekstiä
Volume13.03.2004 15:40:48
Missä on siis ongelma? Se, että laatikko ei mielestäsi PAISKAUTUI lattiaa, joka tässä yhteydessä tarkoittaa siis sitä, että laatikon kiihtyvyys saavutti ainakin tietyllä aikavälillä suuremman arvon kuin g = 9,81 m/s^2, joka on teoreettinen oletusarvo, mikäli ilmanvastusta ei oteta huomioon.
 
Ilmanvastus tulee ottaa pahvilaatikon kaltaisissa objekteissa erityisesti huomioon, varsinkin normaaleissa sisähuone-olosuhteissa. Olihan pahvilaatikko sentään suhteellisen suuri, ja jokainen sivu lyhyempi kuin pohja, joten pahvilaatikon korkeuskaan ei ole selityksenä nopeaan putoamiseen.
 
Ajattelin siis edelleenkin nojautua siihen olettamukseeni, että paiskautuminen on mielikuva, jonka muodostit kappaleen nopedesta sen muodostaman äänen perusteella (törmäyshetkellä).
 
Mahdollista kyllä, mutta epäilen silti. Pyysin äitiäni pudottamaan saman laatikon, jolla tein kokeiluja; edelleenkään nopeus ei silmämääräisesti ollut äänen vaihteluista riippumatta nopeampi, vaan nopeus oli jokaisella kerralla oletusarvoisesti sama.
 
Silloin kun äitini heitti voimaa käyttäen pahvilaatikon lattiaan, se aiheutti samanlaisen visuaalisen tapahtuman, eli liikkeen suuren nopeuden, joka muistutti laatikon "räjähtämistä" lattiaan, mutta tällöin käsistä näki, että laatikko ei pudonnut, vaan se heitettiin. Rannevoimilla emme saaneet niin nopeaa liikettä aikaiseksi.
 
Otan siis vapauden epäillä audiovisuaalista yhteensattumaa, joka sai mut uskomaan siihen, että liike oli äänen kautta erittäin nopeaa.
L.C.F13.03.2004 19:33:13
Nonii, niitä kunnon juttuja eikä mitää mussutusta... kiitooss...
Da Make13.03.2004 22:53:45
Nonii, niitä kunnon juttuja eikä mitää mussutusta... kiitooss...
 
Niinpä, ei tämmöstä jaksa, menkää vaikka Chattiin tai IRCeehen.
Volume14.03.2004 01:27:50
Niinpä, ei tämmöstä jaksa, menkää vaikka Chattiin tai IRCeehen.
 
No vittuako luette jos ette jaksa?
Vasara14.03.2004 01:28:35
No vittuako luette jos ette jaksa?
 
Ettekö voi tuota kahdenkeskeistä keskustelua käydä pikaviestein?
Volume14.03.2004 01:35:31
Ettekö voi tuota kahdenkeskeistä keskustelua käydä pikaviestein?
 
No, käyhän se että tässä keskusteleminen lopetetaan, mutta oon nähny sen verran off-topiciksi menneitä keskusteluja, joissa topicin alkuperäinen idea on sen verran perseellään, että huhhuh. Tässä sentään oli jonkinlainen yhteys itse ketjuun, mutta aivan sama.
lateq14.03.2004 10:34:37
No vittuako luette jos ette jaksa?
 
Porukka varmaan ettii täältä niitä kertomuksia.. Pistätte hyvän ketjun piloille.
 
Sinun jutut oli kyllä oikein mielenkiintosta luettavaa mutta ei tuo väittely jaksa kiinnostaa.
dictatorsh*t14.03.2004 10:48:30
Aika katu-uskottavan näköstä tekstiä
 
Todellakin.
Jammy14.03.2004 11:04:21
Tapahtunut monta vuotta sitten:
 
Olen hakemassa vaatteita pesuhuoneesta, josta on suora näköyhteys saunaan. Noh, rohkeana 7-vuotiaana menen hakemaan niitä yksin. Kun astun pesuhuoneeseen, näen mustan kissa tuijottamassa minua saunan lauteilta. Juoksin täyttä vauhtia isoveljen luokse, joka oli vielä nukkumassa. Ette voi uskoa hänen naamaansa, kun selitän mitenkä saunan lauteilla on musta kissa. Kävin sitten isoveljen kanssa hakemassa ne vaatteet, eikai siellä mitään kissaa ollut.
 
Löytyyhän minulta toinenkin kissatarina:
 
Kesällä talossamme laitetaan ovat auki yöksi, ja menen nukkumaan olohuoneeseen jotta olisi viileämpää. Aamulla sitten herään kissan kovaan maukumiseen. Vähän aikaa jaksan tuota kuunnella, mutta kohta nousen ylös. Yllätyksekseni huomaan mustavalkean kissan noin kahden metrin päässä. Noh, pitihän se ajaa ulos, vaikka oma kissa olisi ollut kiva.
Ulander17.03.2004 15:07:18
No olin just ladannu tietokonneelle semmosen S.Kingin It- kuvan. Sitä siinä vähän tarkastelin kokonäytollä. just sillon lumet putos katolta ja ikkuna oli ihan koneen vieressä (ihan pimeetä oli ulkona) ja ihan kuin olisin semmosen It pellen nähny siellä.........huuu. mielikuvitus pääs vähä valloilleen.
Ulander17.03.2004 15:09:49
Kun katoin sen elokuvan sen jälkeen en oo oikeen digannu pellejä. they freek me up....
Kitaravirtuaali17.03.2004 16:57:39
Bermudan kolmioon:
 
http://edugreen.teri.res.in/explore/renew/bermuda.htm
 
Tuosta olen lukenut jo niin monesta eri lähteestä, että uskoisin sen olevan totta. Ei kiitos enempää skeptisyyttä, pistäkää vaikka oma threadi pystyyn sille juupas-eipäs -väittelylle.
 
Pahoitteluni tämän viestin (anti-yli)luonnollisuudesta.
 
EDIT: Typotonttu iski jälleen.
Ulander18.03.2004 15:31:07
Ei kiitos enempää skeptisyyttä, pistäkää vaikka oma threadi pystyyn sille juupas-eipäs -väittelylle.
 

 
juuri näin
Nimismies20.03.2004 15:34:06
Helkkari, romuttiko tuo Julgubben ja Volumen väittely nyt kaikilta halut jakaa tarinoitaan...
Fadead20.03.2004 15:47:25
No olin just ladannu tietokonneelle semmosen S.Kingin It- kuvan. Sitä siinä vähän tarkastelin kokonäytollä. just sillon lumet putos katolta ja ikkuna oli ihan koneen vieressä (ihan pimeetä oli ulkona) ja ihan kuin olisin semmosen It pellen nähny siellä.........huuu. mielikuvitus pääs vähä valloilleen.
 
No ei paha, Katsoin tuon pelle -leffan viime vapun aikoihin kaverini luona. Tulin sitten kotia sieltä yöllä. Kotipihalla meinas tulla paskat housuun ku näin sinisen ilmapallon keskellä pihaa olevassa puskassa. Aamulla selvis että se ilmapallo oli karannut naapurin kakaralta edellispäivänä.
Volume20.03.2004 20:38:36
Helkkari, romuttiko tuo Julgubben ja Volumen väittely nyt kaikilta halut jakaa tarinoitaan...
 
Tuskin. Ei niitä tarinoita vaan tunnu kaikilla olevan. Ja mun mielestä mä puolustin osaltaan tarinankertojia, koska alleviivasin sitä mahdollisuutta, että kummia juttuja tosiaan tapahtuu, enkä antanu matemaatikon kumota meidän kokemuksia.
Nimismies21.03.2004 23:02:18
Tuskin. Ei niitä tarinoita vaan tunnu kaikilla olevan. Ja mun mielestä mä puolustin osaltaan tarinankertojia, koska alleviivasin sitä mahdollisuutta, että kummia juttuja tosiaan tapahtuu, enkä antanu matemaatikon kumota meidän kokemuksia.
 
Jep, sehän oli vaan positiivista. Harmi vaan että nyt meni tämä ketju vähän teidän kahden väliseksi väittelyksi...vaan kaipa niitä stoorejakin alkaa tippua kohtapuoliin. Taas.
kid ego22.03.2004 02:20:03
Meidän rappukäytävästä on kuulunut tänään outoa ääntä. Se on sellainen kimeä vingahdus, ikään kuin kenkä vinkuu joskus lattiaa vasten tai pinch harmonic ;)
 
Välillä se kuuluu parin minuutin välein, joskus on tunti taukoa, mutta aina vain yksi vingahdus kerralla. Se kuuluu nyt yölläkin. Sen tiedän, ettei rapussa ole ketään, eikä ääni johdu myöskään katon läpi vuotavasta vedestä.
Shemhamforash25.03.2004 20:36:10
Nostan.
kingdom26.03.2004 17:37:40
Lasken.
 
Ei onnistunut. Hei juttuja tähän nyt!
Mark-Ken26.03.2004 17:40:20
Mun takaa kuului äsken outo ääni. Semmonen hassu rupsahdus... Mikäköhän se oli? Mä katoin, että siellä ei oo ketään.
Kitarasankari26.03.2004 18:20:31
noh, lisätään nyt yksi kokemus listaan.
 
Olin pari vuotta sitten tyttöystäväni luona yötä ja yllätys yllätys ketään muita ei ollut kotona. Noh kello oli siinä jossain 2.n paikkelillä yöllä ja toisesta päästä taloa rupesi kuulumaan pianon soittoa ja ikään kun sen mukana olisi joku vihellellyt, siis klassista musaa. Pelottavinta oli se että koko talossa ei ole edes pianoa ja lähimmät naapuritkin asuu melkein puolen kilometrin päässä, kävin sitten pesäpallomailan kanssa tarkastamassa koko talon eikä siellä mitään ollut edes mistään radiosta se ei kuulunut kun talon ainut radio oli makuuhuonettamme viereisessä huoneessa ja soitto kuului talon toisesta päästä. No kun sitten pääsin sen huoneen ovelle josta luulin soiton kuuluvan niin soitto lakkasi. Tuon tapahtuman jälkeen ei uni oikein tullut.
Da Make26.03.2004 23:14:27
noh, lisätään nyt yksi kokemus listaan.
...
... No kun sitten pääsin sen huoneen ovelle josta luulin soiton kuuluvan niin soitto lakkasi. Tuon tapahtuman jälkeen ei uni oikein tullut.

 
Hui! Lisää näitä hyviä, todellakin nousi karvat pystyyn! +
Nimismies27.03.2004 10:42:57
Kuten olen jo aiemmin todennut, tyttöystäväni huoneeseen on kuollut mies.
 
Viime yönä heräsin ja silmänräpäykseltä olin näkeväni tummanruskean hahmon valkeaa seinää vasten nurkassa. Hieman tarkemmin katsottuani en tietenkään enää nähnyt mitään. Tuskinpa se mikään oli, mutta kyllä hermostutti yöllä ja vielä aamullakin.
JulGubbe27.03.2004 14:31:36
Pyydän anteeksi sitä, että olemme volumen kanssa keskustelleet internetin keskustelupalstalla.
Tommi S.27.03.2004 18:46:50
Meidän rappukäytävästä on kuulunut tänään outoa ääntä. Se on sellainen kimeä vingahdus, ikään kuin kenkä vinkuu joskus lattiaa vasten tai pinch harmonic ;)
 
Välillä se kuuluu parin minuutin välein, joskus on tunti taukoa, mutta aina vain yksi vingahdus kerralla. Se kuuluu nyt yölläkin. Sen tiedän, ettei rapussa ole ketään, eikä ääni johdu myöskään katon läpi vuotavasta vedestä.

 
Voisiko olla palovaroitin joka ilmoittaa pariston tyhjenemisestä?
NORTON27.03.2004 19:17:23
Onkos teistä kukaan koskaan nostellut tavaroita/ihmistä ajatuksen voimalla. Siihen tarvitsee neljä henkilöä, ja pitäisi toimia ihan kenelle tahansa.
 
Se tuntui kyllä todella omituiselta kun kerran koitettiin ja homma toimi.
kid ego27.03.2004 19:20:17
Voisiko olla palovaroitin joka ilmoittaa pariston tyhjenemisestä?
 
Taisi olla.
Nimismies28.03.2004 17:09:16
Onkos teistä kukaan koskaan nostellut tavaroita/ihmistä ajatuksen voimalla. Siihen tarvitsee neljä henkilöä, ja pitäisi toimia ihan kenelle tahansa.
 
Se tuntui kyllä todella omituiselta kun kerran koitettiin ja homma toimi.

 
Mitä helvettiä? Selitä.
Lord_of_the_strings28.03.2004 17:12:29
Mitä helvettiä? Selitä.
 
Olemme pelkkänä korvana!
Jammy28.03.2004 18:37:00
Joku aave tiputti minun levyt 2 kertaa lattialle.
kingdom28.03.2004 23:17:28
Joku aave tiputti minun levyt 2 kertaa lattialle.
 
Noita samoja aaveita on tässäkin talossa. Ne on vielä siitä ärsyttäviä että lainaavat minun levyjä ja laittavat niitä vääriin koteloihin. Pakko niiden on aaveita olla kun veljenikään eivät niihin syyllisiä ole, monesti olen heiltä asiasta kysynyt. Meni taas leikinlaskuks...
kid ego29.03.2004 00:47:43
Onkos teistä kukaan koskaan nostellut tavaroita/ihmistä ajatuksen voimalla. Siihen tarvitsee neljä henkilöä, ja pitäisi toimia ihan kenelle tahansa.
 
Se tuntui kyllä todella omituiselta kun kerran koitettiin ja homma toimi.

 
Hoho.
Shemhamforash29.03.2004 13:43:31
Ai niin:
 
Muutama kuukausi sitten heräsin keskellä yötä siihen, että ikkunani takana joku käveli lumihangessa. Eteneminen taisi olla hieman vaikeaa, sillä aina välillä kyseinen henkilö otti seinästä tukea niin että tömähti.
 
Hyypiö pysähtyi hetkeksi aikaa ikkunani taakse. Odotin henki kurkussa, josko joku tulisi ikkunasta läpi.
 
Hetkeen ei kuulunut mitään. Sitten tyyppi jatkoi matkaansa lumi rahisten ja aina välillä seinästä tukea ottaen. Lopulta en enää kuullut mitään. Oletin että joku humalainen siellä oli vähän eksyksissä.
 
Lähdin seuraavana aamuna kauppaan ja vilkaisin ohimennen, millaiset jäljet typpi hankeen jätti.
 
Lumessa ei näkynyt mitään. Se oli ihan koskematon.
slipoilfan29.03.2004 22:23:06
"okei olin heittämässä superpalloon ja heitin semmosen pomppu lirun meijän vessan ovelta vaatehuoneen poikki pilkkopimeään pesuhuoneeseen (3m) näin kun se pomppas kaks kertaa pukuhuonees ja kuulin ku se meni kaakeleilla. yhtäkkiä pomppu loppu ja ehin jo aatteleen, että se saatana lensi johonki kaivoon. samantien se saatanan pallo lens mun isossa kaaressa mun pään ohi seinään. menin kattoon pesuhuoneeseen ja siellä ei ollut ketään eikä saunassakaa. pallo oli kylmä"
 
-kuultu tänään erittäin luotettavasta lähteestä
 
"pallo oli kylmä" - tuo kuulostaa ihan ostos teeveeltä, mutta en olekkaan mikään kirjailija
Shemhamforash31.03.2004 14:23:54
Nostan!
 
Kaksi kaveriani olivat katsomassa jotain leffaa. Istuivat sohvalla kaikessa rauhassa. Yhtäkkiä sohvan alta pomppii kumipallo esiin, pomppii ja pomppii ja törmää televisiotasoon.
 
Tarviiko sanoakaan että tytöillä kiihtyi hieman pulssi.
 
Sohvan alusta oli tasapohjainen. Pallo ei siis voinut olla takertuneena johonkin ja irrota sitten. Pallo mahtui juuri ja juuri sohvan alle.
 
Talossa ei ollut muita.
 
Mikä ihme aiheutti pallon pomppimisen?
depe31.03.2004 15:07:03
Mikä ihme aiheutti pallon pomppimisen?
 
Se oli se sama pallo, mikä tuossa edellisessä viestissä heitettiin?
Oliko pallo kylmä?
Shemhamforash31.03.2004 15:30:13
Se oli se sama pallo, mikä tuossa edellisessä viestissä heitettiin?
Oliko pallo kylmä?

 
Ei ollut sama pallo.
 
Tai ehkä olikin? Kuka tietää...
seraphim31.03.2004 20:18:27
Ei ole aavemainen tapahtuma mutta sillä hetkellä erittäin häiritsevä kylläkin.
 
Olin viimekesänä tulossa riennoilta kotiin joskus kahden maissa. Oli semmosta hämärää kun kesäöinä yleensä, kotikujalla oli vähän sumua koska vieressä on pieni järvi.. yleensä katuvalot eivät pala kesäisin, mutta nyt yhden risteyksen kohdalla paloi muutama. en sitten tiedä miksi. talomme oli tietenkin tyhjä.
 
Olin vajaan about 50 metrin päässä talostamme, kun näin kujan vieressä kulkevalla kävelytiellä naisen ja koiran. Luulin että porukat olivat tulleet kotiin, mutta sitten tajusin että tuskin äitini silti lenkittäisi koiraamme kahdelta aamulla. Kävelin taloamme kohti.. nainen pysähtyi risteykseen koiransa kanssa lampun alle ja alkoi tuijottaa perääni. Vilkaisin pihasta takaisin ja siinä ne vieläkin napittivat. Kotona en sytyttänyt valoja vaan menin suoraan ikkunaan. Nainen seisoi edelleen risteyksessä ja tuijotti suoraan minuun.
 
Ajattelin että ai saatana ja vedin verhot kiinni. En tiedä miten pitkään se siellä vielä seisoi, ja selitin tämän myöhemmin sillä että saatoin minäkin vähän "haamulta" näyttää siihen aikaan yöstä menovermeissäni.
Eddie10.04.2004 16:08:23
Ylösnousemus.
slipoilfan10.04.2004 22:13:18
Olin eilen yöllä kaveriani saattamassa ja menimme semmosen puistomettän viertä. eka kuului omituista rapinaa ja rupesin kaverilleni(tyttö) vitsailemaan, että joku raiskaaja se siellä on. sitten pysähdyttii penkille istuun hetkeks ja saman tiän alko kuuluun semmonen putken läpi hengitys 2 sarjassa 3 kertaa kymmenen minuutin välein... lähin sit siitä ja kuljin viä sen alueen viertä ja näin kaks lammella ollutta sorsaa viä hämärästi. katoin hetkeks muualle ja sit takasin lampeen ja sorsia ei ollu missään ja vesi ei enää edes lainehtinut. ja sorsat näki ihan selvästi sitä ennen ja jos ne olis lentäny ne olis lentäny mua päin, jos sukeltanu niin renkaat ois vedessä ollu... jännitti
slipoilfan10.04.2004 22:52:17
okei luin tätä ketjua ja yhtäkiiä mun kajarit alko soittaan omia rumpukomppejaan...
Da Make10.04.2004 22:59:46
Eräs kaveri oli tehnyt itse saatanan kanssa sopimuksen:
Hänen cd-levy pinonsa eivät kaadu vaikka olisi kuinka huterasti ja huonosti kasattu?!
Dutteri10.04.2004 23:06:57
En oo tätä ikinä kelleen sanonu.. Heräsin kerran yöllä ku ikkunaani koputettiin. Olin jättäny sälekaihtimet auki ja ulkona oli tosi pimeää. Katoin ikkunaan ja näin siinä sellasen valkosen naaman mitä poikki kulki jotain ihme verisuonia. Sillä oli punamustat silmät ja musta kieli. Sen suu oli irvokkaassa virneessä ja sillä oli terävät hampaat. Saman tien ku sen näin niin suljin silmät mutta se jäi jotenki mieleen ja tavallaan näin sen koko ajan. Huohotin pelästyneenä ja kyllä siinä itkuki pääsi. Jos saatana on olemassa niin luulen että se vois näyttää just siltä. En voinu avata silmiä koko yönä ja onneksi nukahin jossain vaiheessa. Aamulla heräsin ja nauroin jo sille. Olin nimittäin tosi kovassa kuumeessa silloin. Yllättävän toden tuntusta kylläkin.
Mela11.04.2004 12:13:54
Voi helvetti kun säikähdin äsken kun luin näitä juttuja, ja yhtäkkiä tuli tekstiviesti kännykkään! Se alko täriseen ja piipaamaan tossa pöydällä ihan vieressä. Melkein paskoin housuuni... Monta kertaa aikasemminkin on päässyt kännykkä säikäyttämään jos on ihan omissa ajatuksissaan. Varsinkin jos se on taskussa :D
miscage11.04.2004 13:03:28
Laitoin tietokoneen pois päältä, kävin nukkumaan.
Huomasin että tulostin jäi päälle, siinä paloi sellainen vihreä häiritsevä valo. Laitoin sen pois päältä ja pää tyynyyn.
 
Meni (en osaa sanoa tarkkaan) about 2-5 minuuttia niin tietokone hyökkäsi itsestään päälle. Jumalauta että meinas tulla paska housuun kun kuului "alkupiippaus" ja helvetillinen tuulettimen hurina. Hyppäsin ylös sängystä ja tapoin konehirviön. -> Virta pois ja kaikki mahdolliset töpselit pois seinästä.
 
EDIT: Tää on pakko kertoa, sen verran koominen. Unipöhnä ja mielikuvitus teki temput....
 
Kävin nukkumaan ja sit sain vissiin unenpäästä kiinni vähäksi aikaa.
 
Heräsin sellaiseen puoli-valvelilla olotilaan, ja näytti aivan siltä että joku seisoisi mun sängyn vieressä, otus oli lähinnä sellaisen Star-Wars Eewokin kokoinen. Minulle tuli aivan vaistomainen refleksi ja pamautin nyrkillä olentoa niin paljon kuin lähti. Siinä vaiheessa kun nyrkki osui kaiuttimeen ja cd-levyt lensivät pitkin ja poikin huonetta heräsin kunnolla...
Sängyn vieressä oleva pöytä jonka päällä on kaiutin on suurinpiiretin sellaisen kääpiö-ihmisen kokoinen yhdistelmä, ja jotenkin unihuuruiset silmäni näkivät sen ihmisenä. Kaiuttimen päällä oli vielä kasa cd-levyjä ja ne lensivät iloisesti kun kaiutin otti osuman.
 
Jumalauta että nauratti....
 
EDIT: kirjoitusvirheitä
Mela11.04.2004 15:35:20

Meni (en osaa sanoa tarkkaan) about 2-5 minuuttia niin tietokone hyökkäsi itsestään päälle. Jumalauta että meinas tulla paska housuun kun kuului "alkupiippaus" ja helvetillinen tuulettimen hurina. Hyppäsin ylös sängystä ja tapoin konehirviön. -> Virta pois ja kaikki mahdolliset töpselit pois seinästä.

 
Meidänkin tietokone teki tota joskus kun meillä vielä oli tavallinen modeemi. Aina kun joku soitti meidän lankapuhelimeen, niin tietokone hyrähti itsestään käyntiin... Tuli kyllä muutaman kerran säikähdettyä aikaslaillla :)
Antiharras11.04.2004 17:53:57
Nykyistä kerrostaloasuntoamme viereisessä kerrostalossa tapahtui myöskin kummia. Olimme juuri muuttaneet sinne ja saaneet tavarat jokseenkin paikoilleen kun heräsin eräänä yönä. Huoneessani oli outo punertavan hämärä valaistus ja katsoin, että joku on käynyt sotkemassa huoneeni. Käänsin hieman päätäni ylöspäin kattoon ihmetellessäni näkyä ja näin kamalimman asian mitä olen ikinä nähnyt. Edelleenkin vakuutan olleeni hereillä, joskin hieman takkurassa. Päälläni oli sanoinkuvaamattoman kauhea olento, joka hymyili ivallisella katseella ja makasi polvillaan päälläni. Yritin huutaa, mutta sain vain pientä pihkunaa aikaiseksi enkä voinut liikkuttaa enää edes päätäni. Tapaus tuntui kestävän ikuisuuden ja ymmärsin laittaa lopulta silmät kiinni. Samalla pelottava tunne katosi ja kun avasin silmäni, äiti ja molemmat veljet seisoivat vierelläni ja kysyivät onko jokin hätänä, kun olin pitänyt kituvalta kuulostavaa ääntä. Tapaus muistuttaa hieman unihalvausta...
 
Et ole yksin. Olen itsekin kokenut saman, ja hämmästyin todella kun kerran satuin törmäämään artikkeliin jossa kerrottiin tällaisten "valveunien" liittyvän yöllisiin kauhukohtauksiin ja hengitysvaikeuksiin joita esiintyy melko yleisestikin erityisesti lapsilla. Ja onhan painajaista kuvattu esim. maalauksissa rintakehän päällä istuvana "pirulaisena" jo ties mistä lähtien...
Omat kauhunhetkeni koin lapsena aina ollessamme mökillä käymässä. "Herään" sängyssäni, ja rintani päällä istuu valkoinen, karvainen olio. Se virnistää minulle ja sanoo jotakin todella kammottavalla äänellä; vastaan, mutta en ilmeisesti sitä mitä olisi pitänyt, koska olio alkaa näykkiä ja nakertaa kylkiäni pienillä, terävillä hampailla. Tässä vaiheessa sain aina herätettyä itseni, luojan kiitos...
 
Hyi sun helvetti.
 
Ja muurahaisiakin siellä oli. Siis mökillä.
Antiharras11.04.2004 18:14:58
Ja tulipa mieleen toinenkin aavemainen unisattuma... Katselin tuossa jokin aika sitten Nelosen Unissakävelijät-sarjaa. Jaksossa oli traumatisoitunut pikkupoika, jonka unessa vieraili mies, jonka naama venähti satunnaisesti todella kammottavaan "jokerihymyyn" (vrt. Batman). Tämä hahmo oli ohjelman mukaan "trickster", alitajunnan luoma vartija joka estää unennäkijää pääsemästä selville jostakin unohdetusta traumasta tms... Sama äijä on vieraillut minunkin unessani, mikä lienee ollut tarkoituksenaan. Ei tuntunut kivalta ei.
Nimismies11.04.2004 22:23:36
Onpas taas tullut hienoja juttuja. Hienoa, jätkät! Lisään oman tarinani, joka tapahtui eilen.
 
Olimme olleet tyttöni kanssa juhlimassa, ja jouduimme kävelemään hänen kotiinsa(joka sijaitsee Raudaskylällä, josta on tässäkin threadissa monta kummitusjuttua). Kello oli 2 yöllä, ja matkaa oli pari-kolme kilometriä(tai siltä se ainakin laskuhumalassa tuntui). Astuimme pimeälle metsätielle, joka sivuuttaa hautuumaan epämiellyttävän läheltä. Olimme melkein perillä, kun katsoin sattumalta taakseni. Tiellä, n. 50 metriä takanamme käveli tumma hahmo. Pysähdyin kuuntelemaan, kuuluuko askelia, ja kyllä kuului.
 
Useaan otteeseen olen kuullut alueella asuvista huumehörhöistä, pedofiileistä ja muista kummajaisista(plus sitten kummitusjutut), ja ryntäsin hirveään paniikkijuoksuun tyttökaveri mukanani. Kun katsahdin juostessa taakseni, hahmoa ei enää näkynyt. Täydellä vauhdilla ryntäsimme sisälle ja menimme tytön huoneeseen. Istuin sängyllä perhanan järkyttyneenä, istuin ja tuijotin vain(alkoholin vaikutuksella lienee osansa). Ja kohta tytön ulko-ovi kävi. Tulija oli tytön isä, joka oli kulkenut takanamme palaten yölliseltä hupiretkeltään. Helpotti aika olennaisesti oloa, sillä ilman tuota tietoa ei olisi tuona yönä nukuttu.
 
Prkle, minä vihaan sitä paikkaa.
seraphim12.04.2004 11:29:01
No huh huh, tommoset tilanteet ovat ikäviä!
 
Tuosta tulikin mieleeni, kuinka kerran odotimme erään ystäväni luona toista kaveriani saapuvaksi. Oli talvi ja erittäin pimeää, kello vähän yli yhdeksän.
Puhelin soi. Langan toisessa päässä huohottaa tämä toinen kaverini. Tyttöparka oli lähtenyt oikomaan valaisemattoman lenkkipolun ja vielä sen lisäksi metsäreitin kautta. Se oli ihan paniikissa ja sanoi että joku seuraa sitä ja nyyhki että "jutelkaa mun kanssa ja jos mä en vastaa niin soittakaa apua".
 
Kyllä se sitten saapui perille, mutta pisti jonkun verran pelottamaan, eipä tämäkään mitään unelmaseutua ole.
Mörkö15.04.2004 14:29:29
Ylös! Niin hyvä ketju että eipäs anneta sen vajota.
T.S. S L A Y E R15.04.2004 15:19:20
Perkele, silloin kun näkee painajaisia niin ne ovat niitä pahimpia. Yks oli jokin.. ..minut oli sidottu (tai sitte olin muuten vain paikallaan) mun entisessä kämpässä tuoliin ja sitten kulman takaanta alkaa voimakkaasti kävelemään pelottavan ja mystisen näköinen nuori nainen, jolla silmät loistivat ja vaaleat pitkät suorat hiukset. Ja se osoittautui itse saatanaksi. Se käveli kohti ja kohti ja pakokauhu huipussaan se sitten loppui. Oohan niitä muitakin. Kauhu-unista saa sitten jälkeenpäin helvetin hyviä ideoita kauhuleffoihin. En kerrokaan kaikkea mitä olenkaan nähnyt.
 
Yleensä nään joka yö unia, normaaleja unia. Oohan se normaalia? Lopetin polttamisen puoltoista vuotta sitten ja sitten alkoivat unetkin yleistyä. Myös ihan helvetin siistejä juttuja tulee nähtyä öisin. Pitää alkaa opetella noita lucid-unia.
vaurio15.04.2004 15:23:26
Perkele, silloin kun näkee painajaisia niin ne ovat niitä pahimpia. Yks oli jokin.. ..minut oli sidottu (tai sitte olin muuten vain paikallaan) mun entisessä kämpässä tuoliin ja sitten kulman takaanta alkaa voimakkaasti kävelemään pelottavan ja mystisen näköinen nuori nainen, jolla silmät loistivat ja vaaleat pitkät suorat hiukset
 
kuullostaa mun keskiverto seksifantasialta ;)
T.S. S L A Y E R15.04.2004 15:50:45
niin minunkin jos se EI osoittautuisi saatanaksi. voisi tulla äitiä ikävä siinä vaiheessa.
Mörkö15.04.2004 15:54:29
niin minunkin jos se EI osoittautuisi saatanaksi. voisi tulla äitiä ikävä siinä vaiheessa.
 
Mutta vihtahousun kanssa peuhaaminenhan voisi olla ihan eksoottinen kokemus.
Skinwalker15.04.2004 16:00:47
Et ole yksin. Olen itsekin kokenut saman, ja hämmästyin todella kun kerran satuin törmäämään artikkeliin jossa kerrottiin tällaisten "valveunien" liittyvän yöllisiin kauhukohtauksiin ja hengitysvaikeuksiin joita esiintyy melko yleisestikin erityisesti lapsilla. Ja onhan painajaista kuvattu esim. maalauksissa rintakehän päällä istuvana "pirulaisena" jo ties mistä lähtien...
Omat kauhunhetkeni koin lapsena aina ollessamme mökillä käymässä. "Herään" sängyssäni, ja rintani päällä istuu valkoinen, karvainen olio. Se virnistää minulle ja sanoo jotakin todella kammottavalla äänellä; vastaan, mutta en ilmeisesti sitä mitä olisi pitänyt, koska olio alkaa näykkiä ja nakertaa kylkiäni pienillä, terävillä hampailla. Tässä vaiheessa sain aina herätettyä itseni, luojan kiitos...
 
Hyi sun helvetti.
 
Ja muurahaisiakin siellä oli. Siis mökillä.

 
Meitä on useampiakin. Mulla on ollut myös näitä ns. unihalvauksia sillointällöin. Olen jonkinverran aiheeseen tutustunut sen jälkeen kun tajusin, että noille kokemuksille on nimikin. Ilmeisesti puhutaan kuitenkin samasta asiasta, sillä tuo paholaishahmo rinnan päällä istumassa on ehkä yleisin unihalvauskokemus. Erään tutkimuksen mukaan jopa 5-10 prosenttia ihmisistä kokee joskus elämässään unihalvauksen, mutta harvemmilla ne ovat toistuvia. Unihalvaus pähkinänkuoressaan on yleensä sellainen, että heräät unestasi todelliseen painajaiseen. Useimmiten makaat täysin tietoisena sängyssäsi, mutta et pysty liikkumaan, huutamaan tai puhumaan. Voimakkaat tunto, kuulo, haju ja näköharhat ovat yleensä kaikki läsnä, sillä olet tavallaan yhä unessa, vaikka juuri luulit siitä heränneesi. No eihän tuossa nyt mitään pahaa, kivahan se olisi periaatteessa trippailla ilman nappeja, mutta kun ei ole. Unihalvaukseen liittyy lähes poikkeuksetta tunne jonkinlaisen pahan läsnäolosta, sietämätön kuolemanpelkoa, ehkä paholaishahmoja, järkyttäviä kuuloharhoja ynnä muuta mukavaa. Unihalvauksen kesto on muutamista sekunneista useisiin minuutteihin. Noin henkilökohtaisista kokemuksista voin senverran valaista, että niitä ei oikeastaan voi kuvailla, sillä yksistään se "paha" joka noissa kokemuksissa on läsnä, on jotain käsittämätöntä. Joitain kertoja mä olen noissa kokemuksissa jo luovuttanut, hyväksynyt ja toivonut kuolemaa ja sitten kun se lopulta tulee, niin herään oikeasti.
 
Saattavat pistää psyykkeen aika koville. Näiden takia on varsinkin entisaikoina tehty aika paljon itsemurhia myös kun ei ole tiedetty, että mistä on kyse.
Nimismies16.04.2004 19:14:30
Kerropa lisää tuosta, Skinwalker, jos tietoa on.
 
Hassua, että miksi koskaan noissa unihalvauksissa ei ole tietoa minkään hyvän läsnäolosta...vaan aina pahan. Siinä onkin miettimisen aihetta.
vaurio17.04.2004 01:34:28
mä oon kärsiny unihalvauksista koko ikäni, ajoittain.
viime vuosina ne on taas lisääntyny. ahdistavaa touhua, saatana.
 
eikös ne oo jotain sukua epilepsialle?
Volume19.04.2004 17:10:00
Kiitos tietäneille, on itekin tullu ton tapauksen jälkeen ajateltua että joskohan käväsis psykiatrin tai psykologin juttusilla.
Skinwalker19.04.2004 17:22:30
Piru mä unohdin näköjään koko threadin. Piti kirjoittaa jotain fiksua.
 
Hyvä suomenkielinen pro-gradu tutkielma aiheesta
http://tutkielmat.uta.fi/pdf/gradu00054.pdf
 
Suomeksi ei googlesta löydy oikein mitään, mutta "sleep paralysis" antaa paljon tietoa. Tunnen tarpeelliseksi vielä sanoa, että tähänhän on saatavissa lääkehoitoa mm. jos kokee tarvitsevansa, sillä itse aikoinani olin aika pähkinöinä asian kanssa. Tieto vapauttaa.
Shemhamforash20.04.2004 20:35:30
Nostan taas.
Aksu8920.04.2004 21:12:24
kaverin mökillä oltiin semmosessa alemmassa kopissa kauempana päämökistä järvenrannalla. No sitten klo keskiyö, kun ruvettiin yöpuulle, niin kuuluu aika saamarin pelottavaa narinaa sieltä pihalta. ihan kuin joku olisi kävelly semmosella puisella "parketilla" joka oli rakennettu siihen laiturista jatkumaan. 2 tuntia siinä peljättiin ja rauhotuttiin. never know mikä oli. ehkä vene paukutti laituriin tai karhu kävi visiitillä. ja tohon liittyvä, että kun oltiin siellä shitit housussa kuuntelemassa kävelyääniä, automaattisesti ajastettu lämmitin pärähti puhaltamaan. arvatkaa pelästyttiinkö kaverin kaa kun rupes puuh kuulumaan hullun kovaa nurkasta. huh, tulipas pitkä. hope you like
Aksu8922.04.2004 21:31:54
Nostan
slipoilfan22.04.2004 22:39:40
kaverin mökillä oltiin semmosessa alemmassa kopissa kauempana päämökistä järvenrannalla. No sitten klo keskiyö, kun ruvettiin yöpuulle, niin kuuluu aika saamarin pelottavaa narinaa sieltä pihalta. ihan kuin joku olisi kävelly semmosella puisella "parketilla" joka oli rakennettu siihen laiturista jatkumaan. 2 tuntia siinä peljättiin ja rauhotuttiin. never know mikä oli. ehkä vene paukutti laituriin tai karhu kävi visiitillä. ja tohon liittyvä, että kun oltiin siellä shitit housussa kuuntelemassa kävelyääniä, automaattisesti ajastettu lämmitin pärähti puhaltamaan. arvatkaa pelästyttiinkö kaverin kaa kun rupes puuh kuulumaan hullun kovaa nurkasta. huh, tulipas pitkä. hope you like
 
hoohoo.. käyny itekkin noin useasti---
vaaniva heinäpaali23.04.2004 10:19:37
Menin kerran sellaseen vanhaan jousihetekkaan nukkumaan niin tiiättäkö...se alko nariseen jotenki oudosti...sitte ku mää nousin siitä niin se lähti mun perrään ja huusi mulle narisevalla äänellä että hae mulle kaliaa...en sitte tiiä että oliko viikon ryyppyputkella asian kans mittään tekemistä...
Mörkö23.04.2004 21:58:22
Yhä ylös yrittää.
Shemhamforash23.04.2004 22:38:18
Äsken alkoi vierestäni kuulua outoa ääntä, sellaista ta-tam, ta-tam, ta-tam -rymistä narinaa. Paikansin se n. puolen metrin korkeudelle maasta, mutta siinä kohtaa ei ollut mitään, mikä olisi voinut narista.
 
Mitä ihmettä?
Nimismies25.04.2004 18:08:41
Up we go.
Vasara12.05.2004 15:11:10
Mummuni kuoli pari kuukautta sitten. Kävimme katsomassa vainajaa arkussa kappelin tiloissa. Huoneessa oli sellainen outo haju josta en osaa sanoa onko hyvä vai paha haju. No joka tapauksessa se sama haju tuntui seuraavan/haisevan minua koko hautajaisten ajan.
Nyt kun olen käynyt mummun haudalla muutamia kertoja olen huomannut että se sama haju tulee nenään siinä haudalla ja vain siinä mummun haudalla. Kukaan muu ei sitä haista. Mitä lie sitten on.
 
Nyt olemme saaneet mummun kotoa tavaroita, lamppuja ja tauluja ja muuta. Toisinaan yöllä nenään tulee se sama haju ja tulee sellainen tunne että huoneessa on vaimoni lisäksi joku muukin.
Mörkö12.05.2004 15:13:27
Mummuni kuoli pari kuukautta sitten. Kävimme katsomassa vainajaa arkussa kappelin tiloissa. Huoneessa oli sellainen outo haju josta en osaa sanoa onko hyvä vai paha haju. No joka tapauksessa se sama haju tuntui seuraavan/haisevan minua koko hautajaisten ajan.
Nyt kun olen käynyt mummun haudalla muutamia kertoja olen huomannut että se sama haju tulee nenään siinä haudalla ja vain siinä mummun haudalla. Kukaan muu ei sitä haista. Mitä lie sitten on.
 
Nyt olemme saaneet mummun kotoa tavaroita, lamppuja ja tauluja ja muuta. Toisinaan yöllä nenään tulee se sama haju ja tulee sellainen tunne että huoneessa on vaimoni lisäksi joku muukin.

 
Kannattaisi harkita suihkua aina välillä. No eii kunhan vitsailen. :)
Nimismies12.05.2004 18:26:48
Eilen kuului talosta siskoni yskäisy. On Helsingissä luokkaretkellä.
 
Saattoi kyllä olla kuulohäiriökin mutta hätkäytti tyhjässä talossa.
jussiohman12.05.2004 18:32:26
Mummuni kuoli pari kuukautta sitten..
 
Aika interesting. Onko tässä meillä todiste Jumalan olemassaolosta?
Kitaravirtuaali12.05.2004 18:35:44
Onko tässä meillä todiste Jumalan olemassaolosta?
 
Joo. Jumala on paha haju mummosi haudalla.
 
Anteeksi asiattomuus.
Vasara12.05.2004 18:42:44
Aika interesting. Onko tässä meillä todiste Jumalan olemassaolosta?
 
Meinaatko että Jumala ilmaisisi olemassaolonsa hajuna mummuni haudalla?
Tuliukko13.05.2004 10:44:41
Sattuma...
Itselläni tapahtui kerran näin että olin sillosen tyttöystäväni kanssa mökillä keskellä metsää, oli pimeä syysilta ja tyttöystävän isä oli soittanut päivällä että katsoa mitä sähkömittari näyttää (jonnekkin sähkölaitokseen laskutusta varten) se oli unohettu katsoa silloin päivällä ja sehän piti lähteä pimeän aikaan tarkastamaan (mittari oli mökin takana ulkoseinässä lukon takana) taskulampun ja avaimen kanssa ja kun sain luukun auki ja valokiilan mittariin niin siinä oli 000666... kyllä nimittäin kaikki karvat nous pystyyn kun veli oli vielä samana päivänä kertonut WTC iskujen kuvista löytyneen ns "pirun kasvot" jostain savupilvestä...
T.S. S L A Y E R13.05.2004 11:02:46
ja siellä oli myös teletappien hahmot. hoho.
 
täs on nyt jompikumpi:
http://thebiggestsecretpict.online.fr/nwo/wtc_smokedevil.jpg
http://www.100megsfree4.com/farshores/!wtc.jpg
edit: vielä tämä http://tihlde.org/~larstr/wtc/img/devil_tubby.jpg
käsi13.05.2004 11:54:14
mulla oli tulla paskat housuun kun olin töissä kaupungin sairaalassa sellasella mummojen hoivaus osastolla. Lohduttelin ja pidin kädestä kiinni yhtä potilasta joka oli ihan viimmeisillään eli ns terminaali potilas. se oli lähes koko ajan tajuton ja valveilla puhu tosi epäselvästi ja sekavia, ei mitään johdonmukaisuutta lauseissa. eikä se paljoa pystynyt liikkumaan sängyllään.
 
sitten se yhtäkkiä hypähti istumaan ja tuijotti katon rajaan ja alkoi hymyilemään ja puheli selkeesti ja rauhallisesti:
- nytkö jo te tulitte mua hakemaan, saisinko olla vielä hetken koska mulla on syntymäpäivä ihan pian ja sukulaisia tulossa käymään.
 
sitten se vaipui takaisin sängylle ja hymyili.
 
se mummeli eli vielä viikon, kuoli syntymäpäivänsä jäkeisenä päivänä. ja meidän ennusteiden mukaan sillä ei ollut mitään toivoa elää yli viikkoa siinä vaiheessa. ja jotenkin koko sen ajan mitä ton tapauksen jälkeen se potilas eli oli sen huoneessa outo "ilmapiiri" se oli levollinen ja rauhallinen, huoleton.
ite en ole kovin uskonnollinen, tai en ollu ennen tota yhtään,
niin oon ihan varma et siellä huonees oli jotain ylimääräistä. sanokoon joku niitä sitten enkeleiksi tai viikatemieheksi tai kuoleman enkeleiksi ihan miksikä vaan mutta jotain siellä oli.
 
ja joo, tossa vaiheessa se ei vielä saanut morfiinia kun toi tapahtui.
petrutsi13.05.2004 12:45:59
Hui. Ekaa kertaa näitä lueskelen ja kylmiä väreitä menee..
 
Kyllä näitä on mullekkin käyny mutta tuli nyt mieleen kun kavereiden kanssa kuvattiin omaa leffa tuossa joku kuukausi sitten niin katottiin yksien sessioiden päätteeksi vanhaa kuvattua pätkää. Yhtäkkiä siinä tuli vähän ku häiriö siihen nauhaan. Kuitenkin ku sitä kuunneltiin niin ei se mikään normaali häiriö ainakaan ollut. Ja kaverit oli kattonu sen jo aikasemminkin eikä siinä sillon ollu semmosta. En ainakaan ite ollu mitään semmosta aikasemmin kuullu. Semmosta niinkuin matalaa murinaa. Ja meillä oli muuten voluumi pienellä mutta se murina tuli aivan helvetin kovaa. Kolmistaan siinä istuttiin ja sillon jo melkein paskoin housuun. Oisin varmaan pyörtyny jos oisin yksin ollu.. Eli voluumi hiljasella, eka tulee taustakohinaa ja sitten semmonen saatanallinen murina, puheentapaista. Voihan se olla että nauhassa vikaa mutta hirvittävää silti..
mievaan17.05.2004 22:30:34
Kavereille tapahtunutta :
 
Kaveri asui porukoittensa luona kaksikerroksisessa omakotitalossa(nukkuivat veljen kanssa kahdestaan yläkerrässä). Noh kaverilla oli lapsesta asti ollut tapana nukkua kokonaan peiton alla, siinä sitten yksi yö oli herännyt keskellä yötä ja ihmetteli miksi on niin ahdistunut olo, aivan kuin joku tarkkailisi, kaveri oli sitten raottanut peittoa ja nähnyt mustan hahmon sängyn edessä. Siinä sitten otti jalat alleen ja juoksi alakertaan. Matkalla alakertaan oli kuulut karjaisun jonka velikin oli kuullut. Mikä lie ollut?
 
Kaverit istui kerran autossa röökillä(joskus yöllä), olivat sitten nähnyt ihmismäisen hahmon noin sadan metrin päässä, no päättivät sitten pistää valot päälle ja kattoa mikä se oli. Äijä tai mikä se sitten olikaan pysähtyi ja kattoi suoran niitä jätkiä, kaverit pääti sitten pistää pitkät päälle että erottaisivat naaman, no eihän sillä ollu ku musta reikä naaman kohdalla! Kuitenkin, sitten kun kaverit oli laittanut pitkät päälle niin se kävi pyörimään lähellä olleen puun ympäri, vähän aikaa pyörittyään se katosi sitten pimeyteen!
 
Itselle tapahtunutta :
 
Oltiin kaveritten kanssa tulossa kuopiosta ja päätettiin sitten pysähtyä yhelle hylätylle huoltoasemalle tai joku vastaava, no kuitenkin oli siis yö ja paikka ei todellakaan ollut kiinni vaan oli todellakin hylätty kun se näytti ihan vitun räkäseltä, kuitenkin siinä sitten poltettiin röökiä ja katottiin kun yksi auto tuli siihen samaan paikkaan (ajoi noin 50 metrin päähän meistä) siinä sitten röökit poltettua lähettiin pois ja katottiin sinne autoon niin se oli ihan tyhjä! arvatkaa pelottiko kun me kateltiin vähän väliä sinne autolle eikä nähty, eikä kuultu kenenkää tulevan ulos sieltä! sitten yksi kaveri heitti että ehkä se oli kaatanut penkit ja jäänyt yöksi, mutta kun tämä nähtiin sydäntalvella ja pakkasta oli jotain 20 astetta...
rakki17.05.2004 23:29:19
Aika creepyjä juttuja todella. Nyt kun kerran muusikoiden.netissä ollaan, tulikin mieleeni eräs musiikkiin liittyvä kokemukseni viimekesältä.
 
Soitin kerran ukkosella rumpuja autotallissa yksikseni. Hiukset olin kiinnittänyt taakse letille. Mietiskelin siinä sitten kapulat kädessä ja kädet polvilla että mitähän soittais seuraavaksi, kun yhtäkkiä tunsin kuinka joku ihan selvästi nosti lettiäni ylöspäin kohti kattoa. (tästä ei tosiaan voi erehtyä, oli vielä suhteellisen pitkät hiukset eli ihan tuulikaan ei niitä heiluttele) Ilmiö kesti ehkä n. 3 sekuntia. En uskaltanut ensiksi edes kääntyä, mutta käännyttyäni ei takanani näkynyt ketään. Autotalliin ei ole kenelläkään mahdollisuus piiloutua, eikä siellä ketään ihmisiä lisäkseni ollutkaan. Mitään muitakaan mahdollisuuksia ei ollut, esim. että hiukset olisivat tarttuneet johonkin vaatteeseen/esineeseen, tutkin kaiken ympäristön hyvin tarkalleen. Seuraava reaktio olikin kun heitin kapulat mäkeen ja sellaista ravia ulos ettei ennen ole juostukaan.
 
Muutamia vuosia sitten ystäväni äiti pyyhkiessään pölyjä oli pudottanut kuvan hyllyltä. Lasipäällinen oli mennyt rikki kuvassa olevan henkilön päältä, ja seuraavien lähipäivien aikana oli tullut viesti että kyseinen henkilö oli kuollut. Seuraavalla kerralla tapahtui vastaavanlainen tapaus eri kuvalle, ja taas kuvan henkilö kuoli. Tapahtumien johdosta ystäväni kotona ei henkilökuvia näy seinillä eikä missään esillä jossa ne voisivat vahingoittua. Hurjaa.
 
Muitakin juttuja toki on mutta niistä ei sen enempiä ainakaan vielä.
Nimismies18.05.2004 12:05:42
rakki, kerro vaan! Hienoa että ketju on taas elinvoimainen.
 
Pahoja juttuja olivat nämä viimeiset.
depe18.05.2004 12:50:14
Tuli mieleen tuosta Käsin (Käden?) jutusta seuraavanlainen tapaus. Tämä siis tapahtui lyhytaikaiselle tyttöystävälleni. Tämä tyttö oli työharjoittelussa jossain vanhainkodissa tai saattokodissa tai mikälie. Hän oli ollut hoivaamassa erästä kuolemassa olevaa mummoa. Yhtäkkiä tämä mummo oli alkanut katselemaan tytön olkapään yli ja puhumaan jollekin. Huoneessa ei kuitenkaan ollut ketään, kun tyttö oli katsonut. En nyt muista, että mitä tämä mummo oli puhellut, mutta kai se oli jotain näille "noutajille" hourinut. hourimisen jälkeen mummo oli sitten siirtynyt ikuiseen lepoon...
mievaan20.05.2004 15:08:58
Tuli mieleen vielä yksi ei-niin-aavemainen-tapahtuma. No oltiin kerran ajelemassa kotiin päin rantasalmelta joskus keskiyöllä ja siinä matkan puolivälissa, jossain keskellä korpea huomattiin että tien laitaan oli pysäköity auto ja siinä tien varressa oli jotain kymmenen henkilöä taskulamppujen kanssa, ihan kuin oisivat olleet etsimässä jotain. No pysäytettiin auto ja mentiin kysymään että onko täällä joku hätänä? Yksi niistä sanoi silleensä vähän vihasesti että "ei täällä mitään ole, menkää vain pois" Siinä sitten lähettiin pois ja mietittiin loppumatkan ajan että mitä vittua ne siellä pusikossa teki keskellä yötä taskulappujen kanssa. Tuli siinä matkalla siiten vaikka mitä mieleen, paras taisi olla se kun luultiin että ne oli piilottamassa ruumista! Mitä lie tekivätkin oli se vähän kummallista touhua.
Aksu8920.05.2004 16:27:24
Tuli mieleen vielä yksi ei-niin-aavemainen-tapahtuma. No oltiin kerran ajelemassa kotiin päin rantasalmelta joskus keskiyöllä ja siinä matkan puolivälissa, jossain keskellä korpea huomattiin että tien laitaan oli pysäköity auto ja siinä tien varressa oli jotain kymmenen henkilöä taskulamppujen kanssa, ihan kuin oisivat olleet etsimässä jotain. No pysäytettiin auto ja mentiin kysymään että onko täällä joku hätänä? Yksi niistä sanoi silleensä vähän vihasesti että "ei täällä mitään ole, menkää vain pois" Siinä sitten lähettiin pois ja mietittiin loppumatkan ajan että mitä vittua ne siellä pusikossa teki keskellä yötä taskulappujen kanssa. Tuli siinä matkalla siiten vaikka mitä mieleen, paras taisi olla se kun luultiin että ne oli piilottamassa ruumista! Mitä lie tekivätkin oli se vähän kummallista touhua.
 
Huuu, poliisijuttu...
Nimismies30.05.2004 18:03:46
Nostetaanpa, jos vaikka joku tahtoo kertoa jotain.
Mufasa30.05.2004 20:27:05
Ei nyt varsinaisesti aavemaisia, mutta kerrotaan nyt kuitenkin.
 
Äitini kertoi, että ollessaan pieni lapsonen heidän naapurissaan asui eräs pariskunta. Sitten eräänä päivänä pariskunnan naispuolinen henkilö katosi. Poliisit tutki tapausta, mutta naista ei vaan löytynyt eikä juttu selvinnyt. No noihin samoihin aikoihin mies valoi taloon uuden takan. Syntyi legenda jonka mukaan naisen ruumis olisi valettu takan sisään, mutta ei kai sitä kukaan tosissaan ottanut. Sitten monia vuosia myöhemmin legenda ei ollut kadonnut mihinkään vaan siirtyi aina eteenpäin. Pariskunnan lapset kai sitten kyllästyivät asiaan ja päättivät purkaa takan. Ja ihmisen luitahan sieltä löytyi.
 
Toinen tapaus sattui itselleni ollessani lomailemassa Ranskassa. Istuin metrossa ikkunan vieressä. Oli valoisa päivä ja katselin ikkunasta ulos. Sitten kun metro sukelsi pimeään tunneliin näin aivan selvästi ikkunassa vanhan, parrakkaan miehen hymyilevät kasvot. Katselin ympärilleni, mutta vaunussa ei ollut ketään edes vähäänkään tuota kyseistä miestä muistuttavaa. Oli kyllä hieman karmiva olotila.
Leper30.05.2004 22:27:15
No tässäpä tulee pari:
 
No tässä pari vuotta sitten lämpimänä kesäaamuna näin seuraavan talon pihalla makaavan jonkun.No sitten säikähdin,kun kukaan muu ei näyttänyt huomaavan sitä.Ryntäsin takaoven kautta sinne niin,että hahmo oli kokoajan näkyvissä.No vilkaisin,oliko ovi mennyt kiinni,ja tuo hahmo oli siinä ajassa kadonnut.
 
Istuin kellarissamme,ja tunsin aivan aidosti,kun sohva ikäänkuin liikahti noin 10cm eteenpäin.Spooky.
 
Ja nyt,kun loggasin tänne sisään noin 30min sitten,niin tuumasin,että kyllä ärsyttäisi,jos kone sammuisi.No lähdin alakertaan hakemaan juotavaa (yläkerta oli siis aivanm tyhjä),ja kun tulin takaisin,niin kone oli tietysti sammunut.Ja kun käynnistin uudestaan,niin ei tullut scandiskin tarkistusta,eli kone oli sammutettu oikein,eikä pökkäämällä virtanamiskaa.
 
Ja muistan vielä pikkupenskana (ehkä 5v) näin,kun vaaleavaatteinen mies käveli mummilani pirtin läpi,ja meni noin kuukausi aikaisemmin kuoleen isomummini huoneeseen.No siellä ei ollut ketään,mutta nuo miehen kasvot ovat jääneet elävästi mieleeni kummittelemaan.
MC Dirty Lady05.06.2004 18:24:42
Huhhuh mitä juttuja. Onneksi tuli luettua päivänvalossa. Omat kokemukset tuntuvat aika kesyiltä näiden jälkeen...
 
Edellisessä kämpässäni kummitteli. Musta tuntui usein että joku oli huoneessa läsnä, vaikka ketään ei näkynyt. Muutaman kerran kävi niin, että kuulin kun joku sanoi nimeni ihan korvani juuressa ja samalla tunsin tönäisyn (vähän kuin joku olisi tökännyt pehmeästi etusormella) niskassa tai selässä. Isäni asui ko. kämpässä ennen mua, ja kun juttelin asiasta hänen kanssaan niin hänellä oli ollut aivan samoja kokemuksia. Se ei ollut pelottavaa, vaan lähinnä hieman epämiellyttävää, ihan niin kuin joku olisi tunkeutunut reviirille. Huuhaa-juttuja harrastava tätini kehotti käskemään henkiä poistumaan. Vaikka se tuntuikin hölmöltä tein niin, ja tökkiminen sun muu loppui.
 
Äitini pihassa kummittelee myös. Äiskä muutti viime kesänä landelle ja alkusyksystä olimme koko suvun voimin talkoissa. Illalla istuttiin rakovalkealla. Yöllä kun meitä oli siinä enää minä, tätini ja toisen tädin mies, näin kuinka joku mies nousi vasemmalta puoleltani seisomaan, laittoi takin päälleen ja häipyi ennen kuin tajusin että vasemmalla puolellani ei ollut ainakaan tuntiin istunut ketään. Mainitsin asiasta noille kahdelle muulle, jolloin he menivät kummallisen näköisiksi ja sanoivat kumpikin jo aiemmin illalla nähneensä tulen äärellä jonkun ylimääräisen tyypin. Vähän myöhemmin lähdin käymään talossa vessassa. En nähnyt tai kuullut mitään, mutta tunsin kuinka joku käveli vierelläni viidentoista metrin matkan valkealta talon rappusille ja jäi siihen kun itse menin sisään. Palatessani se "joku" ei enää ollut siinä. Tosi outoa.
wellu05.06.2004 22:31:58
tämä tapahtui viime syksynä, olin matkalla kotiin, ei ollut vielä kovinkaan pimeää, mutta katuvalot paloivat,kävelin pitkää suoraa katua ja huomasi kauempaa että katun toisessa päässä yksi lampuista oli sammuneena, (huom täysin sammuneen,ei vilkkunut) kun olin noin 10 metrin päässä lampusta se syttyi palamaan, jatkoin matkaani, ja jostain syystä vilkaisin vielä taakseni, valo oli jälleen sammunut. outoa.
rakki05.06.2004 23:10:00
Muutama tunti sitten istuin keittiössä juomassa jääteetä. Talo oli muuten tyhjä, lukuunottamatta mummoani joka istui vastapäätä ruokapöydässä syöden jotain lettuja, ja siskoani jonka ajattelin olevan huoneessaan. Veljeni (3-vuotta) nukkui kamarissa, kunnes heräsi. Aikansa hän huuteli äitiä luokseen, mutta tuloksetta sillä äiti ei ollut kotona. Veli suuttui eikä huolinut huoneeseen seurakseen ketään muuta kuin itsensä ja tiuski jos joku yritti mennä häntä lepyttelemään.
 
Sitten yhtäkkiä kamarin suunnalta kuului vihellys. Aivan selvä vihellys, joka kesti noin 2 sekuntia ja loppui sitten. Sen jälkeen kamarista alkoi kuulua veljeni ärhentelyä tyyliin 'MENE POIS! Mene! Mene pois!' Ajattelin että nuorempi siskoni oli mennyt huoneeseen ja veljeni halusi hänet ulos sieltä. Kamarin ovi oli pienellä raolla, ja ihmettelin kun en ollut liikettä kamarin suuntaan nähnyt vaikka istuin sivuttain tätä ovea kohti noin 8 metrin päässä.
 
Huusin sitten siskoani poistumaan huoneesta ja jättämään veljen ulvomaan uniärtyisyytensä pois kaikessa rauhassa. Toistuvista kehotuksistani huolimatta huoneesta ei kuitenkaan poistunut kukaan, ja luulin siskoni tahallisesti ärsyttävän minua sekä veljeäni. Sitten jostain hetken mielijohteesta kysyin mummolta missä siskoni on. Mummo vastasi hänen menneen taluttamaan koiraa noin kymmenen minuuttia ennen tapahtunutta. Säikähdin vähän reilummin, ja hölköttelin kamariin. Avasin oven ja veli istui yksin sängyllä. Huoneessa ei näkynyt ketään muuta hänen lisäkseen. Laitoin valot, mutta näkymä ei mitenkään muuttunut. Veli vain ärhenteli minulle lisää ja käski sammuttaa valot.
 
Lähdin huoneesta ja ihmettelin tapahtunutta. Mitään vaihtoehtoa ei äänen syntymiselle löytynyt. Ei televisiota päällä, ei tietokonetta päällä, ei radiota päällä.. Lisäksi ääni ei tullut ulkoa, vaan sisältä. Ja veljeni ei osaa viheltää, kerrottakoon sen tässä. (eikä ääni muutenkaan ollut kolmivuotiaan vihellys) Noin kymmenen minuuttia vielä tästä eteenpäin siskoni saapui koiraa taluttamasta.
 
Inha olo.
seraphim06.06.2004 11:46:17
Ai saatana, luin näitä viimeyönä ja menin sitten nukkumaan. Keskellä yötä heräsin siihen, kun tukevasti pöydälläni lojunut tavarapino rysähti lattialle. Säikähdin jokun verran.
 
Aika huikea juttu tuo muuraushomma. Olen itse joskus kuullut samankaltaisen (?) jutun, mutta en koskaan sitä, että luita olisi oikeasti löydetty! Huhuu.
 
Vähän off topic, mutta kun nyt noista legendoista tuli puhetta, niin onkos tämmöisestä moni kuullut, että kun(muistaakseni) Äänekoskelle mennessä on pitkä suora, niin sillä sattuu ja tapahtuu kaikenmoista. Esim joku hyppää tielle, mutta kuitenkaan ketään ei näy myöhemmin tai tyttö liftaa kotitalolleen ja kertoo tulleensa raiskatuksi ja katoaa talon pihassa?
 
Varmasti näitäkin on monenlaisia liikkeellä, mutta tämä nyt tuli mieleen, kun herkkäuskoinen kaverini asiasta jutteli joku aika sitten.
slipoilfan06.06.2004 12:13:03
Tyttö liftaa kotitalolleen ja kertoo tulleensa raiskatuksi ja katoaa talon pihassa?
 
toi nyt on yhtä kaupunki legenda, kuin katiskassa oleva orava...
slipoilfan06.06.2004 12:19:21
Okei tää oli vähän outo juttu.
 
Olin eilen tulossa yöllä kotio kaupungista ja kävelin semmoista pellon/maankaatopaikan reunaa, josta menee noin 500 metrin mittainen pitkä suora. noin 100m päässä seisoi tumma hahmo aivan liikkumatta paikallaan. kun olin kävellyt noin 50 metriä eteenpäin sama hahmo oli liikkunut 100 metriä ja oli aivan tasan samassa asennossa. tämä toistui muutaman kerran, kunnes tulin suoran päähän ja hahmo katosi. Hahmolla oli kyllä tosin kiitettävästi piilopaikkoja, mutta jokaiseen niistä ei olisi pystynyt näkemättäni menemään...
seraphim06.06.2004 12:38:28
toi nyt on yhtä kaupunki legenda, kuin katiskassa oleva orava...
 
No henk koht en kyllä itsekään usko tällaisiin juttuihin, jos sellaisen kuvan sait.
 
Kaupunkilegenda tai ei, ystäväni isän työporukka sai tuosta oravajutusta kerran erittäin hyvän idean, kun löysivät maantieltä auton alle jääneen oravan. Arvaatte varmasti, minne he sen raadon kiikuttivat - ettei vaan jonkun onnettoman katiskaan.
 
No joo mutta nyt menee vähän ohi aiheen jo, eli olen vaihteeksi vaikka hiljaa.
slipoilfan06.06.2004 12:44:27
No henk koht en kyllä itsekään usko tällaisiin juttuihin, jos sellaisen kuvan sait.
 
en niin aatellutkaan, mutta selvensin vain jos joku muu aattelisi. (selittelyn makua ilmassa)
Arzi06.06.2004 16:16:08
Olin toissa talvena kavereideni kanssa kuvaamassa semmosta omaa kauhuleffaa, sellasessa hylätyssä talossa, jonka sain "vuokrattua"(ilmasiks)...Oltiin siinä iltamyöhään sitten lopettelemassa kuvauksia, ja lähdin hakemaan takkiani eräästä yläkerran huoneesta...aloin astelella rappusia ja sillee ohimennen katsahdin taakseni ja katoin että "aha, valtteri tuli kanssa mukaan käymään yläkerrassa"...no nää rappuset oli suht pitkät ja kapuamisen aikana aloin rupatella niitä näitä kaverilleni...esitin jonkun kysymyksenkin..lopulta pääsin sitten sinne huoneeseen missä mun takki oli, ja käännyin ympäri; eihän siinä mun takana ketään (Valtteria) ollutkaan...helvetti ku pelästyin...äkkiä tietysti alas ja kertomaan kavereille kuinka oli käyny..
 
toinen juttu on kun telkkari meni aivan itsestään päälle kanavalle 8. Ja täs telkkarissa ei koskaan ole edes virta päällä..ja sitten kun tv meni päälle mun silmät tuijotti kaukosäädintä mikä oli ihan toisella puolella huonetta....what!
huh!
 
Ja vielä yksi...aina kun mä alan miettimään tai lukemaan tälläsiä juttuja tai keskustelemaan näistä aavemaisista hommista, ni mun silmät alkaa samantien vuotamaan ihan hillittömästi kyyneliä..outoa...
Nimismies06.06.2004 18:39:43
Ja vielä yksi...aina kun mä alan miettimään tai lukemaan tälläsiä juttuja tai keskustelemaan näistä aavemaisista hommista, ni mun silmät alkaa samantien vuotamaan ihan hillittömästi kyyneliä..outoa...
 
Mulla tekee samaa, jos on tarpeeksi pelottavia. Mikähän hiton juttu sekin on?
slipoilfan06.06.2004 19:29:08
Mulla tekee samaa, jos on tarpeeksi pelottavia. Mikähän hiton juttu sekin on?
 
jänishousuja alkaa pelottaan? hohoh olipa huono vitsi.
Kitaravirtuaali06.06.2004 20:12:04
Mulla tekee samaa, jos on tarpeeksi pelottavia. Mikähän hiton juttu sekin on?
 
Hmm, ette ole ainoita. Vaatii kyllä aika pahan stoorin ja myöhäisen ajankohdan.
Zed06.06.2004 20:47:53
...aina kun mä alan miettimään tai lukemaan tälläsiä juttuja tai keskustelemaan näistä aavemaisista hommista, ni mun silmät alkaa samantien vuotamaan ihan hillittömästi kyyneliä..outoa...
 
Mulla tekee samaa, jos on tarpeeksi pelottavia. Mikähän hiton juttu sekin on?
 
Helvetin mutantit. Minäkin haluan tuommoisen ominaisuuden.
Nimismies06.06.2004 21:48:45
Hmm, ette ole ainoita. Vaatii kyllä aika pahan stoorin ja myöhäisen ajankohdan.
 
Minulla ei edes. Tarpeeksi paha juttu niin johan vuotaa. Vallan ihmeelliseltä tuntuu.
Arzi07.06.2004 00:14:15
Hmm, ette ole ainoita. Vaatii kyllä aika pahan stoorin ja myöhäisen ajankohdan. Minulla ei edes. Tarpeeksi paha juttu niin johan vuotaa. Vallan ihmeelliseltä tuntuu.
 
joo,,,siis mä en vaan tajuu,,,ajankohdallakaan ei ole oikeastaan välii..mitä tahansa yliluonnollista tahi pelottavaa..
esim. jos joku alkaa vääntämään jotain soopaa vaikkapa (ihmisen?) astraaliruumiista...
voi hyvä luoja!
Qwarek07.06.2004 13:27:36
Noista jutuista tuleekin mieleen jo kauan aikaa sitten edesmenneen isoisäni kokemus: Sodassa (en nyt muista oliko se talvi- vai jatkosodassa tapahtunut) luutnanttina ollessaan hän oli komppanian tarkastuskierroksella tms. Hän näki kahden sotilaan päiden tilalla pääkallot ja nämä kaksi sotilasta sitten kuolivat seuraavassa taistelussa...
NHR07.06.2004 16:45:13
Ja vielä yksi...aina kun mä alan miettimään tai lukemaan tälläsiä juttuja tai keskustelemaan näistä aavemaisista hommista, ni mun silmät alkaa samantien vuotamaan ihan hillittömästi kyyneliä..outoa...
 
Mulla taas tahtoo silmät painua ihan kiinni asti ennen pitkää. Joskus rupee vaan haukotuttamaan ihan simona... omituista... ;)
vaurio07.06.2004 22:30:35
Näin unta jossa soitin kitaraa. sitten huomasin että pitää leikata kynnet, joten aloin leikkaamaan kynsiä vasemmasta kädestäni.. heräsin juuri ennenkuin ehdin leikata pikkusormen kynnen. Menin vessaan herättyäni, ja hämmästys oli suuri, kun vasemmasta kädestäni kaikki muut kynnet oli leikattu lyhyiksi paitsi pikkusormen!!
Spooky...
M1kk007.06.2004 22:44:39
laittakaas tänne jotain hyviä legendoja, millä sitten pelotellaan pienempiä.
Vasara07.06.2004 22:47:08
laittakaas tänne jotain hyviä legendoja, millä sitten pelotellaan pienempiä.
 
"Turbo tulee aina takaisin." Luulen että tuossa on jotain perääkin.
Da Make07.06.2004 23:17:43
Pari vuotta sitten hiihtolomalla Pernajassa serkulla ollessani tapahtui pelottava juttu.
 
Olimme serkku pojan ja hänen isänsä kanssa laavulla keskellä korpea. Oli myöhä ja pimeä. Nuotio paloi komeasti ja se syttyikin helposti. Makkaraa oltiin paistettu ja tuumattiin että josko lähdettäisiin. Serkun isä oli sitä mieltä että nyt pitää lähteä. "Pojat, on _aika_ lähteä."
 
Tuumailtiin serkun kanssa että eikös siellä ole vielä yksi makkara paketti jäljellä. Olihan siellä (siis repussa) ja otimme paketin avattavaksi. Juuri kun tökkäsin puukolla makkara pakettiin sammui nuotio yht. äkkisesti. Puita oli vielä jäljellä ja se paloi oikein komeasti, mutta tsyt ja siihen sammui. Kaikki kolme olimme nuotion ympärillä ja kukaan ei heittänyt mitään nuotioon. Serkun isä oli sitä mieltä että "Pojat nyt on aika lähteä!". Lähdimme kiiruusti.
Pelottavalta se tuntui, metsä kun oli aivan säkkipimeältä...
 
ed: tohkeissani kun kirjoitin loppua piti vähän korjailla kirjoitusasun kannalta.
Nimismies07.06.2004 23:25:16
Huh, mikä juttu, Da Make. Ei enempää tälle illalle.
Da Make07.06.2004 23:31:24
Muistui mieleeni aivan selittämätön tapaus vuodelta 1999. Olimme kaverin kanssa katsomassa heillä elokuvaa (taisi olla vanhoja Bondeja), istuimme sohvalla ja yht. äkkiä kuului aivan tajuton pamaus! Kaveri lipeää sohvalta ja koko talo heiltahtaa! Mietimme selityksiä, soitimme naapurissa asuvalle kaverille ja hän ei ollut kuullut mitään!
 
Saman kaverin talossa olin kerran yö vieraisilla ja patjalla nukkuessani alkoi keskellä yötä kuulua "skriiks, skiiirks...." ääntä joka liikkui seinän viertä _sisäpuolella huoneessa_... Ajattelin silloin "Älä liiku, ajattele jotain mukavaa, se mikä se sitten ikinä onkaan voi vaistota pelkoni"...
 
---kummatkin selittämättä.
 
Eräs mielenkiintoinen, ei aavemmainen juttu oli silloin Pasilan poliisilaitoksen pommin iskun aikana. Heräsin todella äkillisesti ja virkeän tuntuisena keskellä yötä ja aivan samalla sekunnilla ikkunat helähtivät paine aallon myötä...
Miksi heräsi _juuri ennen_ tätä?
Vasara07.06.2004 23:40:09
Miksi heräsi _juuri ennen_ tätä?
 
Minulle sattui vastaava tilanne vuosi sitten elokuussa kun toinen mummuni kuoli.
 
Äitini oli sairaalassa mummun luona ja oli tiedossa että mummu lähtee muutaman noin vuorokauden sisällä.
Heräsin aamuyöllä ja otin puhelimen käteen ja tiesin että se soi kohta ja samassa se alkoi soida. Äitihän sieltä soitti ja sanoi itkien että mummu on juuri nukkunut pois.
Aamupäivällä vasta tajusin mitä yöllä tapahtui, vaikka en tajunnutkaan.
Nimismies07.06.2004 23:42:59
Minäpä kerron kanssa jutun, joka on mielestäni täysin luonnollinen, mutta jostakin voi tuntua äärimmäisen aavemaiselta.
 
Isoisäni on syvästi uskovainen mies, ja rukoilee päivittäin ja pitää täälläpäin seurakuntaa. Täysin tervejärkinen ja hieno mies. Hän oli ollut yksin mökkeilemässä Kalajoella meidän mökillämme suhteellisen korvessa. Yhtäkkiä hän oli herännyt keskellä yötä ja oli tuntunut siltä, että nyt on pakko alkaa rukoilemaan, jossakin tarvitaan apua. Unta ei ollut enää tullut ja hän oli noussut ylös ja mennyt alakertaan rukoilemaan. Pappa oli laittanut radion päälle ja siellä oli kerrottu Konginkankaan bussiturmasta.
 
Voi kuulostaa sattumalta, mutta hän oli herännyt samalla tavoin Estonian onnettomuuden sattuessa...
Da Make07.06.2004 23:50:32
Voi kuulostaa sattumalta, mutta hän oli herännyt samalla tavoin Estonian onnettomuuden sattuessa...
 
Niskassa kylmän väreet... hui.
Vasara07.06.2004 23:58:25
Mummujeni kuolemaan aikaan tuntui tapahtuvan kaikenlaista..
 
Äitini kertoi muutama kuukausi sitten toisen mummun hautajaisten jälkeen heränneen yöllä siihen kun oli ollut kuulevinaan mummun rollaattorin äänen keittiöstä jossa mummu toisinaan nukkui kun oli käymässä vanhemmillani. Äiti kertoi nähneensä mummun oven suussa rollaattorin kanssa ja sanoneen "siellä ne vaan nukkuu". Äiti oli vastanut että "menehän sinäkin nyt sinne nukkumaan takaisin". Ei ollut sen jälkeen kuulemma mummu enää käynyt..
 
Äiti oli isänsä kuoleman jälkeen surrut hirveän kauan. Eräänä yönä äiti oli sitten herännyt kun isä oli seissyt sängyn vieressä ja sanonut "Elli, ei tässä ole mitään hätää, älä sinä enää minua sure". Eipä siinä sitten kai enää surra jos kerran vainaja itse pyytää.
 
Voihan tähän lisätä että unessa mutta sitten se ei ole enää spooky.
Nimismies08.06.2004 00:07:08
Niskassa kylmän väreet... hui.
 
Hah, arvasin. Itseäni mokoma ei järkytä ollenkaan. Papalla on läheiset suhteet yläkertaan.
moottorisaha08.06.2004 01:52:03
koitin nukkua mutta eipä onnistunu.
Captain Planet08.06.2004 03:03:13
Joskus pienenä näin tosi pahoja unia pyöreästä hessu-hoposta joka kummitteli katossani. Painajaiset kestivät ainakin vuoden kunnes löysimme vian.
 
Katossani oli värikäs disneyn kattolamppu. Heti kun se oli heitetty menemään...painajaiset loppuivat.
 
Friikkiä
depe08.06.2004 10:18:18
Katossani oli värikäs disneyn kattolamppu. Heti kun se oli heitetty menemään...painajaiset loppuivat.
 
Olenkin aina epäillyt, että Disneyssä täytyy olla jotain mätää. Uskon, että Walt Disney oli osa kansainvälistä salaliittoa, jonka tarkoituksena on antikristuksen valtakunnan perustaminen.
slipoilfan08.06.2004 10:48:46
Olenkin aina epäillyt, että Disneyssä täytyy olla jotain mätää. Uskon, että Walt Disney oli osa kansainvälistä salaliittoa, jonka tarkoituksena on antikristuksen valtakunnan perustaminen.
 
onhan tuosta se kuuluisa leijonakuninkaan sex kohta.
sepeli08.06.2004 12:03:56
Olimme kaverin kanssa katsomassa heillä elokuvaa (taisi olla vanhoja Bondeja), istuimme sohvalla ja yht. äkkiä kuului aivan tajuton pamaus! Kaveri lipeää sohvalta ja koko talo heiltahtaa!
 
Heh...miltei vastaavanlainen tapaus sattui joskus kauan sitten minulle ja eräälle kaverilleni, olimme muistaakseni 7:llä luokalla tuolloin, tai sitten vielä ala-asteen puolella.
 
Joka tapauksessa: Koulun jälkeen menimme kaverini kanssa heille, ketään muuta ei ollut talossa kuin me. Aloimme katsella TV:tä ja flippailimme kanavia. Tulimme siihen tulokseen että ei täältä mitään ohjelmaa tule, kolmoselta tuli kuitenkin Marienhof, jonka jätimme pyörimään. Edes minuuttia ei ehtinyt tämä kurasarja näkyä kun yhtäkkiä kuului hillitön jysäys ja kaikki olohuoneen ikkunat lävähtivät auki. Säikähdimme esim. aivan saatanasti. Lähdimme ulos talosta. Pysykää kaukana huonoista TV-ohjelmista.
kimple8708.06.2004 12:14:58
Hah, arvasin. Itseäni mokoma ei järkytä ollenkaan. Papalla on läheiset suhteet yläkertaan.
 
mutta onko sulla?
Nimismies08.06.2004 12:41:56
mutta onko sulla?
 
Kai ne ihan hyvät on. Mutta nyt mennään off-topicoinnin puolelle joten annetaanpa olla.
kimple8708.06.2004 14:29:57
Kai ne ihan hyvät on. Mutta nyt mennään off-topicoinnin puolelle joten annetaanpa olla.
 
joo sori...
slipoilfan08.06.2004 20:58:08
Heh...miltei vastaavanlainen tapaus sattui joskus kauan sitten minulle ja eräälle kaverilleni, olimme muistaakseni 7:llä luokalla tuolloin, tai sitten vielä ala-asteen puolella.
 
Joka tapauksessa: Koulun jälkeen menimme kaverini kanssa heille, ketään muuta ei ollut talossa kuin me. Aloimme katsella TV:tä ja flippailimme kanavia. Tulimme siihen tulokseen että ei täältä mitään ohjelmaa tule, kolmoselta tuli kuitenkin Marienhof, jonka jätimme pyörimään. Edes minuuttia ei ehtinyt tämä kurasarja näkyä kun yhtäkkiä kuului hillitön jysäys ja kaikki olohuoneen ikkunat lävähtivät auki. Säikähdimme esim. aivan saatanasti. Lähdimme ulos talosta. Pysykää kaukana huonoista TV-ohjelmista.

 
vetoa liikkeellä?
Mark-Ken08.06.2004 21:04:12
Tänään, kun ajettiin Hesasta takas Vaasaan näin oudon jutun auton peilissä. Siinä tuijottelin ulospäin ja kun katsoin peiliin, näin siinä jonkinlaisen hahmon, semmosen pilvenvärisen. Se näytti jotenki "Kuolemalta" ja sit se iski silmää ja katsoi mua hetken ja häipyi siitä. Tiedän, kuulostaa tyhmältä jutulta, mutta pilvi se ei voinu olla, ku se liikehti silleensä oudosti siinä. =O
Herra Karhu08.06.2004 22:37:15
Apua äiti mua pelottaa
jussiohman08.06.2004 22:45:13
Kiiinnostava näitä on lukea. Tosin 85% on täyttä paskaa. Outoa, että täällä osa jätkistä käy kerran viikossa päivittämässä tyyliin: "joo tänään taas näky kuolleen mummon kasvot taivaalla", ja minä en eläessäni ole outuuksia nähnyt.
slipoilfan08.06.2004 22:49:13
Kiiinnostava näitä on lukea. Tosin 85% on täyttä paskaa. Outoa, että täällä osa jätkistä käy kerran viikossa päivittämässä tyyliin: "joo tänään taas näky kuolleen mummon kasvot taivaalla", ja minä en eläessäni ole outuuksia nähnyt.
 
oletko pitänyt silmäsi kiinni.. totuus kuitenkin on, että joillain on kovmpi mielikuvitus kuin toisilla...ja jutut tuppaavat värittyä...
Jenka08.06.2004 22:51:52
Suurin osa vaikuttaa niin yliampuvilta ... ne on vähän niinkuin pilannut tämän koko threadin idean. ´Kaikki´ tulee heittämään jotain tyhmää läppää (jos ei mitään aavemaista oo kokenut, niin sitten sitä keksitään!!) ..ja jos joku kertoo jonkun joka voisi vähänkin vaikuttaa todelta, niin sitä vähän kyseenalaistaa senkin. Mutta toisaalta se voi olla hyvä asia..
 
Mä kerron yhden tälläisen jutun, minkä mun hyvä ystävä kertoi, ja mun on erittäinerittäin vaikea uskoa, että se ois kertonut tämän läpällä ja sen takia se on aiheuttanut mulle kylmiä väreitä .. silti haluan ajatella että se on ollut vaikka jotain illuusiota.. No kuitenkin tämä mun ystävä ja sen kaveri oli joskus teineinä pelannut piratismia (EDIT: spiritismiä! :D).. ja ne oli hetken päästä nähnyt pihalla roikkuvan puussa hirtetyn miehen (niinku jonkun hengen tapaisen)! Mun ystävä kertoi tän n. parikymppisenä. Ja kyseessä on asiallinen tyyppi jne.. MUTTA SILTI! Argh. Ei tuollaista voi olla! :(!!! En tahdo uskoa niin.... mutta ei kai sitä voi sitten pois sulkeakaan...
jussiohman08.06.2004 22:52:42
oletko pitänyt silmäsi kiinni.. totuus kuitenkin on, että joillain on kovmpi mielikuvitus kuin toisilla...ja jutut tuppaavat värittyä...
 
Joo onhan se näinkin. Tuskin täällä moni käy suoranaisesti valehtelemassa. Mutta nyt loppu off-topik.
dictatorsh*t08.06.2004 22:52:54
pelannut piratismia
 
Merirosvoja?
Vasara08.06.2004 23:18:37
No kuitenkin tämä mun ystävä ja sen kaveri oli joskus teineinä pelannut piratismia..
 
Sun olis pitäny teininä koittaa oikeissa olosuhteissa. Siitä sai irti oikeasti aika paljon :D
slipoilfan08.06.2004 23:25:39
Merirosvoja?
 
ei kun poltanut netistä levyjä...
Vasara08.06.2004 23:29:38
Kovassa kuumeessa näkee aina jos ei niin aavemaisia mutta helvetin pelottavia juttuja. Hirveitä palloja tulee päätä kohti ja joka puolella räjähtelee.
Jenka09.06.2004 10:08:13
ei kun poltanut netistä levyjä...
 
Meni vähän sanat sekasin..
Mela09.06.2004 16:49:45
Tää nyt ei varsinaisesti vedä vertoja teidän kummitusjutuille, mutta sai mut hetkeksi säikähtämään.
 
Olin tuossa äsken keittiössä jotain epämääräistä tekemässä, ja olin pistänyt kännykkäni taskuun unohtaen pistää näppäinlukon päälle. No, puhelin sitten tietysti onnistui jotenkin soittamaan äitini kännykkään, jossa oli vastaaja päällä. Kaiken lisäksi vielä kaiutinkin kytkeytyi päälle. Olin juuri hellan ääressä, kun ilmoille kajahti "voit jättää viestin äänimerkin jälkeen" jne... Aluksi säikähdin ihan pirusti että mitä helvettiä meidän hella alkaa mulle juttelemaan ;-) Sitten tajusin mistä oli kyse.
 
Että pidetäänpäs ne näppäinlukot päällä sitten...
Jenka09.06.2004 20:29:10
Että pidetäänpäs ne näppäinlukot päällä sitten...
 
Kaverilla oli kännykkä laukussaan silti soittanut numeroon 112 ... oli jotain pari minuuttia soittanut. Miten kaikista numeroista itsestään painautuu 1 1 2 ja vielä luurin kuvake. Spooky, kyllä..
slipoilfan09.06.2004 23:13:36
Kaverilla oli kännykkä laukussaan silti soittanut numeroon 112 ... oli jotain pari minuuttia soittanut. Miten kaikista numeroista itsestään painautuu 1 1 2 ja vielä luurin kuvake. Spooky, kyllä..
 
mulla on käyny noin varmaan 60 kertaa...
Metallica mies14.06.2004 13:24:13
Äitini uuden miesystävän sisko oli ollut miehensä kanssa lomalla bulgariassa ja olivat sitten menneet semmoseen vanhaan halpaan hotelliin.
Heidän huoneessa oli ollut semmonen suuri peili ja joskus yöllä kun muut olivat nukkuneet niin tämä ns. äitini uuden miesystän sisko ei saanut nukuttua ja hänelle oli tullut todella ahdistava tunne ja sitten hän oli nähnyt kun joukko miehiä vaeltaa peiliin(sisälle) mutta hän ei nähnyt kenenkään kasvoja, hänen miehensä ei ollut herännyt, oli vaan aika karua kun hän kertoi ton jutun niin tosissaan...
depe14.06.2004 13:37:39
Kaverilla oli kännykkä laukussaan silti soittanut numeroon 112 ... oli jotain pari minuuttia soittanut. Miten kaikista numeroista itsestään painautuu 1 1 2 ja vielä luurin kuvake. Spooky, kyllä..
 
Itse asiassa joskus olen tainnut kuulla, että hälytyskeskukseen tulisi aika paljon noita vähinkopuheluja. Se vaan voi olla aika paha homma, koska mistäpä ne tyypit siellä keskuksessa tietää, että korisekoo siellä joku viimeisillä voimillaan vai onko kännykkä vaan jonkun taskussa, ja sen takia kuuluu jotain rohinaa.
Antiharras14.06.2004 13:56:41
Tää on nyt tätä vakiokamaa, mutta oli järkytys ainakin henk.koht.
Tässä yhtenä päivänä sain postin mukana kirjeen tuntemattomalta henkilöltä, joka kirjeen avattuani osoittautui vanhan hyvän kaverini isäksi... kirjeessä ilmoitettiin tytön kuolleen. Otin yhteyttä tämän kaverini eksään, joka kertoi hänen kadonneen ja ilmeisesti oli sitten löytynyt kuolleena. Parin päivän päästä muistin yhtäkkiä, että jokin aika ennen kirjeen saapumista olin nähnyt unta jossa tämä edesmennyt kaverini oli sivuosassa... ei puhunut mitään, katseli vain. Kummalliseksi tämän tekee se, etten ollut pariin vuoteen edes ajatellut koko ihmistä, saati tavannut.
slipoilfan18.06.2004 21:46:01
hmm...
Tällä viikolla olin menossa nukkuun ja radetta ropi aivan sikana kattoikkunaani. laitoin valot pois ja aloin kuulla kuin jokin mankka tai vastaava olisi pauhanut todella hiljaisella... sain sanoistakin selvää. englantia ja suomea vuorotellen. katsoin huoneen, mutta mikään ei ollut päällä... hetin valot päälle, niin ääni loppui kuin seinää. heitin valot pois ja taas kuulin sen. sit nukuin valot päällä...
Da Make18.06.2004 23:50:10
...hetin valot päälle, niin ääni loppui kuin seinää. heitin valot pois ja taas kuulin sen. sit nukuin valot päällä...
 
Mulle on käynyt samalla lailla, mutta se olikin lopulta kaapissa sijainnut patteri-kelloradio...
(Ei selitä noita valoja...)
slipoilfan19.06.2004 21:00:14
Mulle on käynyt samalla lailla, mutta se olikin lopulta kaapissa sijainnut patteri-kelloradio...
(Ei selitä noita valoja...)

 
mietin yhtä vaihtoehtoa, kun asumme paritalossa ja molemmissa taloissa on myöhemmin rakennettu harjakatto, mutta vain meille rakennettiin yläkerta. Naapureilla on vain rakenteet esillä ylhäällä, ja siellä jotain huonekaluja... Mietin että jos paikassa olisi ollut pistokkeessa jokin radio tai vastaava, joka jostain syystä olisi saanut virtaa, kun renkkasin valoja... sain tän ajatuksen tänään kämpällä, kun huomasin että jääkaapin hurahtaessa käyntiin valot välkkyivät... onko mahdollista.. itse en sähköstä mitään tiedä...
Zed19.06.2004 22:01:05
Katsoimma sketsiä: "Who broke the fuckin' laaaaamp?". Hetken kuluttua kuulen kusella ollessani kaverini särkevän lampun tahattomasti.
Strutsi20.06.2004 11:54:20
No tää tapahtu mun isoveljelle.
Minun pikkusisko kävelee aina unissaan ja solkottaa
sekavia kun sillä on kuumetta.
Joku yö se oli kuulemma tullu mun isoveljen
huoneeseen ja kävelly vaan iha hiljaa sitä kohti.
Se oli säikähtäny sitä aika lailla.
Voikohan unissaan murhata jokun?
ritchie24.07.2004 18:43:01
Enpä tiedä onko pelottavaa, mutta aavemaista kyllä.
Tänään aamupäivällä olin tässä tietokoneella selailemassa taas samoja tekstejä mnetissä niin yhtäkkiä tulee sellane fiilis et huoneessa on joku toinen, vaikka molemmat ovet olivat kiinni. Sitten käännyin ja ei tietenkään mitään epänormaalia takana, lähdin sitten kiertelemään asuntoamme ja ei mitään. Sitten palaan tietokoneen ääreen ja alan taas lukemaan juttuja ja alan kuulemaan sellaista jotain ketjujen kilinää aivan takaani, käännyn ja ei tietenkään ketään. Sitten kun olen tietokoneeseen selkäpäin niin kone menee jotenkin kummallisesti valmiustilaan ja se ärsyttävä ääni pelästyttää mut pahanpäiväisesti, sitten menin selkä seinää vasten sohvalle soittamaan kitaraa, jotta näkisin kaikkialle ympärilleni.
 
Kaiken tämän epäilen johtuneen siitä että olin pelannut theffiä ja olin hermojariipivässä kohdassa.
slipoilfan24.07.2004 23:02:07
Hmm. noin kuukausi sitten sattui. en tosin ole kyllä varma havainnostani enää, mutta laitetaan silti. Olin tulossa töistä kotio ja pyöräilin Turtolan citymarketin ohitse. Kaupan ohi menee semmonen pieni mettätie, jota pitkin yleensä menen, koska se oikaisee paljon. Polun vierellä on penkki. Kaukaa huomasin, kuinka joku Pummi istui taas siinä penkillä. Tuppaavat siinä kokoontua. Ajattelin, että perkele tästä tulee taas kolmen sormen episodi. No pyöräilen lähemmäs ja penkki katoaa hetkeksi näkökentästäni (noin 3sek.). Sitten kun nään taas penkin ei siellä olekkaan ketään. Eikä ole muuten sadan metrin säteellä missään suunnassa. Sit suhasin kotio. Tais kuiteskin olla väsymystä liikentessä.
Vasara26.07.2004 13:43:29
Oli varsin aavemaista kamalassa humalassa ja sen jälkeen kamalassa krapulassa maata olohuoneen lattialla ja katsoa kattotuuletinta joka viuhottaa kamalaa vauhtia.
Aqua26.07.2004 13:54:02
Kaverilla oli kännykkä laukussaan silti soittanut numeroon 112 ... oli jotain pari minuuttia soittanut. Miten kaikista numeroista itsestään painautuu 1 1 2 ja vielä luurin kuvake. Spooky, kyllä..
 
Se 112 on monissa kännyköissä pikavalintana numerossa 1, että ei se toki tavatonta ole.
 
Sitten toinen juttu, jenkkilässä joku äijä oli unissaan ottanut .22-kaliiperisen aseen ja mennyt ampumaan sillä vanhempansa (asuivat parin kilometrin päässä omassa talossaan).
Nimismies26.07.2004 15:11:34
Sitten toinen juttu, jenkkilässä joku äijä oli unissaan ottanut .22-kaliiperisen aseen ja mennyt ampumaan sillä vanhempansa (asuivat parin kilometrin päässä omassa talossaan).
 
Haha! Only in America! Ja kaveri on ollut varmasti unessa?
carlos26.07.2004 23:09:28
hujooh.ja nyt mukavilla mielin nukkumaan koko topikin lukeneena.
 
kerronpa eka yhen tapahtuman. 4 tyyppiä oli päättäny käydä sellasen suht legendaarisen tunnelin päässä.Tunneli sijaitsee nurmossa.Se on loivasti alaspäin menevä,n.100m pitkä. ja siellä on kuulemma todella kylmä,kesälläkin jäätä.. Ja se ei vie mihinkään; se päättyy kallioon.
No,mukana siis oli 1 tyttö ja 3 poikaa. tyttö ja yks pojista käveli käsikkäin ja ne 2 muuta tuli sitte siinä niitten vierellä.
Sitte ku nää tyypit oli päässy melkee tunnelin loppuun,ni käsikkäin kävelevät oli yhtäkkiä kattonu toisiaan ja heti lähteny täysiä juoksemaan pois tunnelista ja tietenki ne 2 muutaki oli juossu pois sieltä,vaikkei tienny miksi..
No sitte se tyttö oli ollu ilmeisesti vähänniinku shokissa.. ja sitte ku niiltä käsikkäin kävellyiltä oltiin kysytty,että misk lähditte pois just ku oltiin pääsemässä päähän,ni molemmat oli sanonu,että sellane vaalea naisen "silhuetti" oli noussu siihen heidän eteensä.
 
Ps. kyseisessä tunnelissa on ilmeisesti ainaki 2 tyttöä tapettu..
Kitaravirtuaali26.07.2004 23:16:42
hujooh.ja nyt mukavilla mielin nukkumaan koko topikin lukeneena.
 
Jep, varsinkin tämä sinun tarinasi. Ei saatana, karvat paukauttivat pystyyn ja taas tämä ilmiö notta vedet silmiin.
 
Kyllä ihminen on tyhmä kun lukee moisia myöhään illalla.
ritchie26.07.2004 23:22:21
Jep, varsinkin tämä sinun tarinasi. Ei saatana, karvat paukauttivat pystyyn ja taas tämä ilmiö notta vedet silmiin.
 
Kyllä ihminen on tyhmä kun lukee moisia myöhään illalla.

 
Puhut viisaita
carlos27.07.2004 12:43:40
lisätäämpä vielä yks juttu.
Yks niistä kerroista ku oltiin serkkujen kans mökillä samaan aikaan.. menin sitte illalla (oli jo tosi hämärää) serkkujen koiran kanssa vähä kävelemään.Se on siis airedalenterrieri,kunnon vahtikoiraksi kasvanu. No ei oltu kävelty ku joku kilometri sellasta pientä tietä,ku yhtäkkiä koira stoppas,hiljaa rupes murisemaan. Siinä sitte koitin saada sen koiran tulemaan takas mökille,mutta ei auttanu,se vaan tuijotti yhteen suuntaan ja hiljalleen murisi. Pikkuhiljaa siinä alkoi pelottamaan. Jokapuolella vaa synkkää metsää mutta missään en näe tai kuule mitää erikoista.
No loppujenlopuksi koirakin suostui sitte palaamaan mökille,juosten.
 
mökillä sitte ku istuttiin iltaa/yötä,ni yhtäkkiä samainen koira lähti ihan täyttä ravia juoksemaan kohti metsää ja sieltä kuului vaa ku oksat katkeili jne. sinne se katos. tuli sitte vajaan tunnin kuluttua takas märkänä.
 
Eihän tässä kai mitää aavemaista ole. Todennäköisesti koira oli saanut jonku vainun jostai jäniksestä tms. Mutta todella pelottavaa oli.
sepeli27.07.2004 12:53:02
Haha! Only in America! Ja kaveri on ollut varmasti unessa?
 
"Jaa..siis..tota...eikun unissani tein koko homman, joo, kävelin, niin se oli, en tiennyt mitään...kyllä se on kauheeta mitä voi tapahtua kun noinkin unissa kävelee."
carlos27.07.2004 13:18:53
Hän oli ollut hoivaamassa erästä kuolemassa olevaa mummoa. Yhtäkkiä tämä mummo oli alkanut katselemaan tytön olkapään yli ja puhumaan jollekin. Huoneessa ei kuitenkaan ollut ketään, kun tyttö oli katsonut. En nyt muista, että mitä tämä mummo oli puhellut, mutta kai se oli jotain näille "noutajille" hourinut. hourimisen jälkeen mummo oli sitten siirtynyt ikuiseen lepoon...
 
nää mummot näkee mitä tahansa. kerran olin siskoni kanssa soittamassa jossai vanhainkodissa,minä selloa,sisko viulua.
Yhtäkkiä yks mummoista rupee huutamaan (yllättävän lujaa niin huonokuntoiseksi ja vanhaksi mummoksi): Tulkaa myymään niitä mattoja tännekki!! tuakaa niitä mattoja! myykää mullekki! minä ostan!
..Ja tätä jatkui koko musisoinnin ajan.´,kunnes mummo siirrettiin huoneeseensa.
 
lähinnä toi huvitti kylläkin..mutta siinä esimerkki mummoista.
slipoilfan27.07.2004 17:37:24
Yhtäkkiä yks mummoista rupee huutamaan (yllättävän lujaa niin huonokuntoiseksi ja vanhaksi mummoksi): Tulkaa myymään niitä mattoja tännekki!! tuakaa niitä mattoja! myykää mullekki! minä ostan!
..Ja tätä jatkui koko musisoinnin ajan.´,kunnes mummo siirrettiin huoneeseensa.
 
lähinnä toi huvitti kylläkin..mutta siinä esimerkki mummoista.

 
dementia mummot on tommosia. mun mummo palasi dementian vuoksi seitkyt luvulle
Kitaravirtuaali27.07.2004 20:00:27
dementia mummot on tommosia. mun mummo palasi dementian vuoksi seitkyt luvulle
 
Dementia on mukava tauti. Tapaa joka päivä uusia ihmisiä.
 
Olipa huono, menen häpeämään.
GuitarMonster27.07.2004 20:01:30
Dementia on mukava tauti. Tapaa joka päivä uusia ihmisiä.
 
Olipa huono, menen häpeämään.

 
Painu siitä...!
Nimismies28.07.2004 02:26:14
Tänään otettiin kavereiden kanssa kauhuajelua. Lähdettiin yöpimeällä ajelemaan tuntematonta metsätietä eteenpäin. Valokeila ei ulottunut kovinkaan kauas ja tie senkun jatkui ja jatkui...Koko ajan spekuloitiin sillä mitä voisi tapahtua ja mitä seuraavan kulman takaa voisi löytyä.
 
Kun ohitettiin hylätyn näköinen puuverstas ja autonraato, meininki alkoi hiljalleen muuttua hysteeriseksi. Jossain vaiheessa oli vain pakko kääntää auto ja lähteä takaisin. Ahdisti.
 
Nyt harmittaa ettei menty pidemmälle. Ja uusiksi pitää ottaa.
 
EDIT: Tässä lähistöllä on hylätty kaivos ja kylä sen ympärillä. Siellä on nähty niin aaveita kuin ufojakin. Sinne pitää mennä ihan lähiaikoina.
Tmp28.07.2004 14:10:18
Oma kokemus mikä sattui tänä yönä(ja eilen luin näitä tarinoita. Ei varmaa sattumaa.)
 
Menin jo 19.00 nukkumaan ja meinasin herätä 20.00, mutta nukuin sitten kl 2 asti. Silloin nousin ja menin vessaan(ja suljin välioven) sekä juomaan vettä keittiöön. Avasin myös parvekkeen oven kun oli niin kuuma.
 
Takaisin nukkumaan, mutta uni ei tahtonut tulla. Yhtäkkiä kuului askelia. Ne kulkivat parvekkeen ovelta välioven suuntaan. Sitten kuulin kuinka väliovi avautui HIRVEÄLLÄ narinalla. Ääni oli niin kova että ajattelin miten voin enää teeskennellä nukkuvani jos siellä todellakin on joku.
 
Sitten askeleet tulivat sänkyä kohti. Pidin vieläkin silmät kiinni. Koko kehoa alkoi kuumottaa ja pistämään, ja esim. jalat olivat ihan tunnottomat. Sitten näin jotenkin silmäluomien läpi miehen hahmon aivan sänkyni vierellä ja olo alkoi olemaan todella ahdistava.
 
Sitten aukaisin silmiä, mutta pelkästään vähän. Näin valkoisella taustalla vääntyneet mustat kasvot jotka kääntyivät mua kohti.
 
Silmät uusiksi kiinni. Painostava tunne helpotti. Avasin silmät eikä siellä ollut ketään. Väliovi oli kiinni.
 
Pakko olla joku unten rajamailla oleva kokemus, koska en muista heränneeni, ja miten olisin painajaisessa tiennyt olevani kotona pelkästään äänien perusteella(silmät kun olivat kiinni kun askeleet alkoivat).
 
Kun avasin silmät ja katselin ympärilleni(eli olin todellakin ja 100% varmasti hereillä) niin koko kehoa vielä pisteli ja jalat olivat meilkein tunnottomat.
 
Unihalvaus varmaan. Unen saanti kylläkin vaikeaa tuon jälkeen kun oli vieläkin mennyt jo kl 7 nukkumaan.
Caine28.07.2004 23:05:27
Lisäksi meillä oli joskus kavereiden kanssa pieni bändi, jonka bändikämppänä toimi vanha omakotitalo joka sijaitsi keskellä suurta peltoaukeata. Sen ensimmäinen omistaja oli vuosia sitten hirttänyt itsensä sinne. Muutamia kertoja siellä kyllä tuli kylmiä väreitä. Itestään sinne ei kovin mielellään mennyt treenaamaan.
 
Meidän treenikämppä sijaitsee entisen sotasairaalan kellaritiloissa, eli kivahan siellä on kuolleita manata esille.
Burn31.07.2004 15:37:41
Se on muuten aika jännä juttu mitä tapahtu mulle ku joskus sillon tällön käyn täällä Porissa sijaitsevassa tilastopalvelussa tienaamassa vähän rahaa. Tietokoneita on siellä aikalailla ja jokaisella työntekijällä on oma 3-numeroinen haastattelianumero mikä laitetaan aina kun kirjaudutaan ohjelmaan sisään. Edellisen haastattelijan numero jää sinne muistiin niin että joutuu oman numeron laittamaan siihe tilalle. Tän kuukauden aikana olen ollut joku 6 kertaa siellä töissä ja eri koneilla joka kerta ja aina on ollut edellisenä haastattelijanumerona 666, aika "jännittävää" sinänsä. Tänään se tapahtui taas, kysyin viereisellä koneella olleelta kaveriltani että onko sillä aina eri numero siinä, se sanoi että joka ikinen kerta.
 
olipas paska stoori.
EtG31.07.2004 16:31:19
Tulin koulusta kotiin ja ulko-ovi oli auki. Ketään ei ollut kotona eikä mitään viety. Luultavasti joku unohtanut lähtiessään.
 
Nuorempana oltiin kaverin bändikämpällä yötä ja keskellä yötä palohälyttimet alkoivat huutaa. Luultavasti testaus. Oltiin kuitenkin sen verran peloissaan, että uni ei tullut. Valot oli kiinni ja kaverit nukahti. Käytävään syttyi valot (näkyi oven alta) ja näin, että joku liikkui ovelle... meni kuitenkin pois pian... Ei kuulunut mitään oven paisketta, eli ei ollut soittaja toisessa bändikämpässä. Luultavasti vartija.
 
Kaverin mökillä kynttilän jalka (lasinen) meni itsestään yöllä rikki. Samassa mökissä siirrettin vuodesohvaa ja alla oli jokin tummanpunainen lätäkkö. Näytti ihan vereltä mutta enpä usko...
 
EDIT: Olen käynyt myös vanhoissa metrotunneleissa kaverin kanssa. Valona toimi sellanen indiana jones soihtu... siellä oli pelottavaa. Nykyään sinne ei enään pääse kun ovi on pultattu kiinni.
cldron31.07.2004 16:45:40
Se on muuten aika jännä juttu mitä tapahtu mulle ku joskus sillon tällön käyn täällä Porissa sijaitsevassa tilastopalvelussa tienaamassa vähän rahaa. Tietokoneita on siellä aikalailla ja jokaisella työntekijällä on oma 3-numeroinen haastattelianumero mikä laitetaan aina kun kirjaudutaan ohjelmaan sisään. Edellisen haastattelijan numero jää sinne muistiin niin että joutuu oman numeron laittamaan siihe tilalle. Tän kuukauden aikana olen ollut joku 6 kertaa siellä töissä ja eri koneilla joka kerta ja aina on ollut edellisenä haastattelijanumerona 666, aika "jännittävää" sinänsä. Tänään se tapahtui taas, kysyin viereisellä koneella olleelta kaveriltani että onko sillä aina eri numero siinä, se sanoi että joka ikinen kerta.
 
olipas paska stoori.

 
äläs ny.. mä oon punninnu itteni kaks kertaa porukoiden vaa'alla, kun olen käynyt siellä. molemmilla kerroilla 66.6 kiloa.. pikkuvelikin alko jo ihmetellä.. lisäks, kun katoin pankkitilin saldon viimeks, niin kas, 666,56 euroa..
 
SE ON MERKKI!!!!
Nimismies31.07.2004 17:27:29
Viime yönä sai kyllä aavemaisia kokemuksia taas roppakaupalla. Ja yöunet menivät kerralla.
 
Tässä lähistöllä, Nivalassa, on entinen Makolan kaivos. Kaivos on nyttemmin hylättynä, ja samoin on sen vieressä ollut pieni kylä(lisätietoa kaivoksesta http://www.kirjastovirma.net/henkilogalleria/ainasoja_kusti/ ). Saatiin vinkki lähteä alueelle eräältä irkkikaverilta, ja klo 23.30 aloimme suunnata kohti Nivalaa.
 
Ajoimme aluksi väärien ajo-ohjeiden takia harhaan. Kävimme kysymässä eräästä talosta neuvoa, mihin ajella. Kun pojat kysyivät talonväeltä, missä Makola sijaitsee, lähti isäntä säikähtäneenä saman tien sisälle, vastaamatta. Talon emäntä kysyi: "Makolaan? Miksi te sinne haluatte mennä?". Nostatti fiilikset melko huippuun heti alusta. Ja irkkikaverini sanoi vielä(on siis Nivalasta), että "ihan odotettava reaktio".
 
Kun saavuttiin tienhaaraan, jossa luki "Makola 3", oli oikeastaan yön pimein aika ja kello näytti puolta yhtä. Oli pilvinen yö ja oli todella pimeää. Kun ensimmäiset autiot talot mustine ikkunoineen alkoivat vilahdella ohi, alkoivat niskakarvat hiipiä pystyyn. Ajettiin koko kylän läpi. Autioita, hyvinhoidetun, ja vieläpä asutun näköisiä taloja tien vieressä ikkunat pimeinä. Tunnelma oli inhottava. Ajettiin tien päähän ja käytiin kiertämässä louhosmonttu. Tai, ei kierretty kokonaan. Pelkurina halusin autolle.
 
Kaksi kaveriani oli humalassa, ja he olivat uhotuulella haluten tutkia taloja. Jätimme heidät hetkeksi paikalle ja ajoimme kauemmas tutkimaan toista tietä. Siellä ei ollut mitään, ja palasimme hakemaan kavereita. Eivät olleet nähneet mitään, ja uhosivat vielä että "Missä niitä kummituksia on?". Alueella sanotaan olevan hukkuneiden mainareiden haamuja.
 
Lähdettiin hiljalleen pois kylästä(eikä mielestäni yhtään liian pian). Kaveri halusi tutkia vielä yhden talon. He menivät ulos autosta ja koputtelemaan ovea. Yhtäkkiä he tulivat juoksun kanssa autolle. Toinen kaveri: "Nyt vittu pois täältä." Toinen kaveri ei ollut tuntenut mitään, mutta kun toinen oli koputtanut peltiä, jolla oli peitetty mökin ikkuna, oli iskenyt kauhea kauhu ja pakko päästä pois-tunne. Ajettiinkin melko viuhaan sieltä pois. Kaveri kertoi, että tuntui siltä kuin sisuskalut olisivat sulaneet ja kylkiluut painautuneet sisälmyksiin kiinni, niin kouristava kauhuntunne oli iskenyt.
 
Oudointa paikassa oli se, että se on autio, mutta se oli silti asutun näköinen. Eräänkin talon pihalla oli auto ja puutarhakalusteita. Koko paikan tunnelma oli uskomattoman painostava. Ja se hiljaisuus. Siellä tuntui...kuolemalta, paitsi, että se ei ollut ihan loppuun saakka kuollutta, vaan sen takana vaani jotain.
 
Kotiin päästiin, ja uni tuli vaikeasti. Vasta kuudelta aamulla, kun oli jo valoisaa. Tänään pitäisi vielä katsoa video, joka kyseiseltä paikalta kuvattiin. Toivottavasti siinä ei näy mitään ylimääräistä.
Snowblind31.07.2004 17:34:58
hmm...
Tällä viikolla olin menossa nukkuun ja radetta ropi aivan sikana kattoikkunaani. laitoin valot pois ja aloin kuulla kuin jokin mankka tai vastaava olisi pauhanut todella hiljaisella... sain sanoistakin selvää. englantia ja suomea vuorotellen. katsoin huoneen, mutta mikään ei ollut päällä... hetin valot päälle, niin ääni loppui kuin seinää. heitin valot pois ja taas kuulin sen. sit nukuin valot päällä...

 
"Ghosts presence, ghost music in the radio at night,
when you can't sleep, in the line of shadows
around the glowing red eye..."
 
Alkoi muuten juuri kyseinen biisi soida kun luin tätä.. Biisihän on Ulverin We Are The Dead, aiheuttaa ahdistavia fiiliksiä kun yrität saada unta napit korvissa ja soittimessa Ulverin Perdition City levy.
M1kk031.07.2004 20:22:21
,että sellane vaalea naisen "silhuetti" oli noussu siihen heidän eteensä.
 
kuinka helvetissä voi sanoa onko silhuetti tumman vai vaalean ihmisen? silhuetithan on yleensä mustia. yksvärisiä. tai sitte oon taas hakoteillä.
 
edit: tossa on silhuetti: http://www.rotaractdenmark.dk/danio2004/silhuet.gif ei siitä voi sanoa onko se vaalea vai tumma ihminen, saatana?
 
edit2: ok se ei kuitenkaan tainnu olla jutun pointti joten ihan sama
carlos31.07.2004 22:36:03
kuinka helvetissä voi sanoa onko silhuetti tumman vai vaalean ihmisen? silhuetithan on yleensä mustia. yksvärisiä. tai sitte oon taas hakoteillä.
 
edit: tossa on silhuetti: http://www.rotaractdenmark.dk/danio2004/silhuet.gif ei siitä voi sanoa onko se vaalea vai tumma ihminen, saatana?
 
edit2: ok se ei kuitenkaan tainnu olla jutun pointti joten ihan sama

 
eihän tässä nyt ollu kyse ihmisen väristä.vaan sen silhuetin!
vaalea naisen "silhuetti" korostan sanaa vaalea. ei vaalean.
et ole hakoteilla,yleensähän silhuetit tummia on. mutta tässä tapauksessa VAALEA.
KitaraKingi01.08.2004 23:30:03
Joopas, elikkä suurin osa (taitaa olla kaikki) tuntemieni henkilöiden kokemia tapahtumia.
 
Kaverini mummo ja muutama muu lähisukulainen olivat heidän vanhalla mökillään ja mummo, sekä yksi hänen lapsistaan olivat pirtissä katsomassa telkkaria, kun tämä mummo näki ikkunan takana jonkun henkilön sotilaan asussa katsomassa sisälle. Hänellä oli ollut melko vanhannäköinen sotilaspuku päällään ja kun hän oli saanut sanotuksi tästä lapselleen hän oli nähnyt vain aution pihan. He kertoivat tästä muille ja sitten menivät yhteisvoimin ulos katsomaan mitä siellä oli. Lumessa ei ollut jalanjälkiä, eikä mitään ääniä ollut muutenkaan kuulunut.
Myöhemmin selvisi että paikan lähellä on ollut sotilashautausmaa.
 
Tämä samainen mummo oli ollut nuorempana sairaalassa hoitajana ja hänen työhönsä kuului pestä kuolleiden ihmisten vaatteet. No tuolla sairaalassa oli ollut vakavasti sairas vanhahko mies ihminen, joka oli ollut melko ilkeä tälle hoitajalle. Tämä vanha mies sitten kuoli melko pian sairauteensa ja Sankarillemme jäi tehtäväkseen pestä hänen käyttämänsä vaatteet. Pesuhuone oli sairaalan kellarissa ja hän rutiininomaisesti meni sinne ja laittoi vaatteet pesukoneen päälle ja alkoi annostelemaan pesupulveria, sitten hän aikoi laittaa vaatteita koneeseen, kun vaatteet eivät nousseetkaan. Hän koitti repiä vaatteita mutta ne eivät hievahtaneetkaan ja sitten hän kuuli räkäistä naurua ja näki ruumiin kasvot vaatteiden päällä. Silloin häntä vietiin ja hän erosi hoitajan virastaan, eikä koskaan ole sen jälkeen käynyt kyseisessä sairaalassa.
 
Tämä stoori onkin sitten toisesta henkilöstä, jonka sama kaverini tuntee. Hän on melko kova juomaan ja ei kovin usein ole selvinpäin. Kerran hän oli tullut juuri saunasta ja käveli ulkona metsän laitaan ja alkoi luonnollisille tarpeilleen, kun hän kuuli hiljaa mutta selvästi äänen, että "käänny pois" no ensin hän pisti tuon juomisensa piikkiin, mutta sitten se kuului uudestaan mutta vaativammin "käänny pois". No hän ajatteli että "mennään mennään kun nuin kovasti komennetaan". Aamulla hän oli sitten mennyt ulos tavallisille puuhilleen ja näki juuri saman paikan vierestä, jossa oli seissyt edellisenä iltana, karhun jäljet ja useammat karhun pentujen jäljet.
 
Ps. Nyt ettei teillä mene yöunet ihan täysin, niin laitan pienen "Kevyemmän" tositapahtuman tähän loppuun. Se menee näin.
 
Menin kellariin päivä nokosille ja sitten ovi paukahti kovasti takaa kiinni, sitten näin parin metrin päässä edessäni sellasen Martti Ahtisaarta muistuttavan aaveen, jolla oli iso lihakirves käessä. Sitten se löi sillä lihakirveellä multa pään poikki, mutta onneksi oon basisti ja pään menetys ei missään tuntunu joten kutitin sitä vyötärön alueelta ja sitten se katos, menin päiväunille.
carlos02.08.2004 00:43:30
kertokaa mulle.miksi pitää aina tähänaikaan lukea näitä juttuja? päivälläki oli paistanu aurinko ja kaikki ollu hyvin. nyt pitäis vielä niinku mennä 20m päähän monen ikkunan ohi sänkyyn peitonalle piiloon.
Nimismies02.08.2004 00:45:39
kertokaa mulle.miksi pitää aina tähänaikaan lukea näitä juttuja? päivälläki oli paistanu aurinko ja kaikki ollu hyvin. nyt pitäis vielä niinku mennä 20m päähän monen ikkunan ohi sänkyyn peitonalle piiloon.
 
Sanopa se. Itsekin kirosin itseni alimpaan helvettiin kun kävin tuolla aavekylässä. Ja nyt jo suunnitellaan uutta reissua :)
e r s k i02.08.2004 01:18:39
Tämäkään ei varsinainen kummitusjuttu ole, mutta aika kuumottava kuitenkin.
Kaverini katkaisi lapsena kätensä todella pahasti, ja joutui sen takia sitten leikkaukseen. Kyynärpäähän ruuvailtiin pulttia ja sensellaista. Leikkauksen jälkeen hän muisti jotenkin sekunniksi "heränneensä" oudosti kesken leikkauksen! Unilääke ei kait ollu toiminut niin kuin piti. Muistikuvana on hatarasti, että lääkärit oli kuulemma siinä kesken leikkelyiden pelästyny että "eikös se nukahtanutkaan!!" Kaverini muistaa vielä, että herätessä tajuntaan oli iskeytynyt viiltävä kipu. Ihmekkös, jos käsi on auki. Pahinta on kuulemma jälkikäteen ollut se, että asiasta ei voi olla varma. Se on voinut olla vaan untakin. Muistikuvat ovat epäselviä ja hataria. Leikkaus oli lääkärin mukaan mennyt "ihan hyvin", mutta jotain häikkää oli kai ollut... Olishan tuo hurjaa, jos ei nukutuslääkkeet aina toimisikaan.
sepeli02.08.2004 17:15:47
Olishan tuo hurjaa, jos ei nukutuslääkkeet aina toimisikaan.
 
Onhan noita monia tapauksia, joissa potilas on jäänyt hereille mutta ollut halvaantunut voimatta liikkua tai puhua.
 
E: Tuo aavekyläjuttu oli kyllä aika raupaisa.
carlos02.08.2004 23:13:02
Onhan noita monia tapauksia, joissa potilas on jäänyt hereille mutta ollut halvaantunut voimatta liikkua tai puhua.
 
Jostai valituistapaloista vuodelta 92 luin mökillä viimevuonna sellasen tarinan,että joku nainen oli nukutettu leikkausta varten,mutta sitte ku lääkärit alotti sen nilkan leikkaamisen,ni nainen oli heränny. ja ilmeisesti senverran oli lääketokkuroissa ollut,että ei ollut pystynyt liikkumaan eikä äännähtelemään. no sitte ku leikkaus oli ollu loppuvaiheessa,niin joku apulaislääkäri oli huomannut potilaan olevan hereillä. ups.
 
sivusi aihetta.anteeks
Burn02.08.2004 23:21:17
äläs ny.. mä oon punninnu itteni kaks kertaa porukoiden vaa'alla, kun olen käynyt siellä. molemmilla kerroilla 66.6 kiloa.. pikkuvelikin alko jo ihmetellä.. lisäks, kun katoin pankkitilin saldon viimeks, niin kas, 666,56 euroa..
 
SE ON MERKKI!!!!

 
Seithan! I shall answer thy calling :)
Vasara02.08.2004 23:37:18
Seithan! I shall answer thy calling :)
 
Tuossa Myllyojalla eräällä aliskalla on joku kutsun kuullu kirjottanu seinään "SHATAN". Naurattaa aina kun menen siitä.
Nimismies03.08.2004 02:18:23
E: Tuo aavekyläjuttu oli kyllä aika raupaisa.
 
Raupaisa?
 
EDIT: Video oli valitettavan huono. Pitää ensi kerralla ottaa paremmat vehkeet.
Makuupussimies03.08.2004 03:05:40
mutta tässä tapauksessa VAALEA.
 
Eihän musta silhuetti olisi siellä pimeässä näkynytkään.
PoLFus03.08.2004 06:12:09
tässäpä taustamusiikkia samalla, kun luette näitä.
 
http://personal.inet.fi/taide/kakofonia/helvetti.mp3
 
kitaralla, yhdellä otolla; ei useampia raitoja.
japoikol03.08.2004 09:26:11
Eilen työkaveri kertoi, että oli ollut joskus mökillä ja mennyt nukkumaan miehensä kanssa. Aiemmin joku heidän sukulaismiehensä oli kuollut sydänkohtaukseen veneessä matkalla sairaalaan. Kun aviopari alkoi nukkumaan, kumpikin kuuli miten vene karahti laiturille. He ajattelivat, että sukulaispoika tuli varmaan kalalta käymään ja menivät ulos katsomaan. Laiturilla ei ollut ketään. Sama toistui vielä kaksi kertaa. Sitten nainen jo ärähti tyyliin "Perhana lopeta jo se kolisuttaminen että saa ihmiset nukkua". Siihen loppui se kummittelu.
sepeli03.08.2004 15:34:23
Raupaisa?
 
Adjektiivi keksittiin kirjoitushetkenä.
HC-Audio03.08.2004 23:29:10
ketä ne lopit oli ket siellä Nurmossa oli apinoinu carlos?
carlos03.08.2004 23:53:21
en saanu tiatoon nimiä.
Leper04.08.2004 14:33:05
Olin tässä loman alkupuolella pyöräilemässä.Olin ajanut suunnilleen 3 km (metsäpolku,talvisin hiihtolatu),kun näin noin 50 metrin päässä mustan hahmon.Oli kirkas päivä,ja hahmo oli silti pikimusta.Se näytti lähestyvän kokoajan,jolloin käännyin takaisin,ja aloin paahtamaan täysillä kotia kohti.Uskalsin katsoa taakseni vasta kun olin päässyt ihmisasutuksien luo.Moni lenkkeilijä oli tullut vastaan,ja oli varmaan näyttänyt huvittavalta,kun kaahaan pyörällä tuhatta ja sataa.Silti ihmettelen vieläkin,miten sellainen musta hahmo voi olla niin pelottava.Ja se oli aivan selvästi ihminen,mutta ei sellainen voi niin nopeaa liikkua...Se siis oli parissa sekunnissa lähestynyt 20 metriä.
ritchie04.08.2004 14:41:00
Olin tässä loman alkupuolella pyöräilemässä.Olin ajanut suunnilleen 3 km (metsäpolku,talvisin hiihtolatu),kun näin noin 50 metrin päässä mustan hahmon.Oli kirkas päivä,ja hahmo oli silti pikimusta.Se näytti lähestyvän kokoajan,jolloin käännyin takaisin,ja aloin paahtamaan täysillä kotia kohti.Uskalsin katsoa taakseni vasta kun olin päässyt ihmisasutuksien luo.Moni lenkkeilijä oli tullut vastaan,ja oli varmaan näyttänyt huvittavalta,kun kaahaan pyörällä tuhatta ja sataa.Silti ihmettelen vieläkin,miten sellainen musta hahmo voi olla niin pelottava.Ja se oli aivan selvästi ihminen,mutta ei sellainen voi niin nopeaa liikkua...Se siis oli parissa sekunnissa lähestynyt 20 metriä.
 
toi on jo aika BÄÄD
pierumooses04.08.2004 21:24:56
prööt. mulla lurahti kuravellit punttii ku luin ton
carlos04.08.2004 22:03:37
tuli näistä "mielikuvitusta vai ei" -jutuista mieleen eilen illalla nukkumaan mennessä,että testaanpas hiukkasen.
Makoilin sängyssä ja kovasti kuvittelin,että joku on täällä tietokoneella kirjottamassa ja että näppis napsuu. sitte kelailin ja kuuntelin oikee tarkasti joku 5min ja kyllähän täältä naputusta kuului.
Toinen juttu oli,että kuvittelin jonkun kävelevän olohuoneessamme. lämpimän päivän jälkeen talo natisee ihan hyvin.. Ja hetken kuunneltuani olin melko varma siitä,että joku voisi kävellä olohuoneessamme.
 
Ja se oli hassua,että yhtään ei pelottanut.
 
Vielä yhtä mielikuvituksen tuotetta ajattelin kokeilla. Että joku koputtaisi mun ikkunaa. No aikani siinä odottelin eikä kukaan koputellut,edes omassa mielessäni :)
no sitte olin puoliksi unessa ja kuulu kauhea helähdys. Säikähdin älyttömästi ja avasin kaihtimeni. mitään en nähnyt mutta sellasta linnun uikutusta kuulin. Että kiitoksia sille linnulle tästä sattumasta.
Pluto04.08.2004 22:23:03
Kerrotaanpa tällainen, kun lentokoneista olen kiinnostunut:
 
1970-luvun alussa Floridassa tapahtui lento-onnettomuus, jossa kuoli tasan 100 ihmistä. Onnettomuus oli hyvin pitkälti miehistön vika, kone lensi suoraan Evergladesin suohon, koska toinen lentäjistä otti vahingossa autopilotin pois päältä, eikä miehistö yöolosuhteissa (ilman näkyvää horisonttia) huomannut koneen menettävän korkeutta. Tämä on siis aivan sataprosenttisesti totta.
 
Onnettomuuden jälkeen joitain koneen osia (esim. uuneja) onnistuttiin pelastamaan, ja ne asennettiin uuteen samantyyppiseen koneeseen. Kyseinen tyyppi on muuten Lockheed L-1011 TriStar. Tässä koneessa, ja muistaakseni joissain muissakin, alettiin sen jälkeen tehdä havaintoja onnettomuudessa kuolleista lentäjistä. "Aaveet" varoittivat muita miehistöjä ongelmista tulevilla lennoilla.
 
Tapaus on laajalti tunnettu ilmailupiireissä, eräs arvostettu tutkiva journalisti kirjoitti siitä kirjankin. Lisäksi toisessa kirjassa, joka käsittelee kyseistä konetyyppiä, kerrotaan myös näiden "aaveiden" ilmestymisistä.
 
Uskokoon ken haluaa, linkkiä voin pistää jos tapaus jotakuta kiinnostaa.
Jaakko Hyvärinen07.08.2004 18:42:53
Paskat ja kuset on vellinä pöksyssä kun näitä lukkee..
Miks mie oon ollu aina immuuni kaikille kummituksille ja sen sellaisille. Oispa kiva kokea joskus tommosta...
Onko kukaan muuten nähny mörköjä?
GuitarMonster07.08.2004 18:58:50
Onko kukaan muuten nähny mörköjä?
 
En ole, enkä haluaisikaan.
Olen aina ollut vähän heikkohermoinen (=nynny) näiden kummitus tms. juttujen suhteen. Vilkas mielikuvitus.
Vasara07.08.2004 19:15:05
Paskat ja kuset on vellinä pöksyssä kun näitä lukkee..
Miks mie oon ollu aina immuuni kaikille kummituksille ja sen sellaisille. Oispa kiva kokea joskus tommosta...
Onko kukaan muuten nähny mörköjä?

 
lauantai aamuisin vessanpeilissä on aina semmonen
Antti198707.08.2004 19:24:40
lauantai aamuisin vessanpeilissä on aina semmonen
 
Muumissa on kans.
GuitarMonster07.08.2004 20:36:52
Muumissa on kans.
 
Niin on. Äiti, pelottaa.
Leper07.08.2004 21:17:28
Paskat ja kuset on vellinä pöksyssä kun näitä lukkee..
Miks mie oon ollu aina immuuni kaikille kummituksille ja sen sellaisille. Oispa kiva kokea joskus tommosta...

No siis mekin olemme luultavasti kuvitelleet nuo jutut,eli mielikuvitusta peliin,niin saattaa jotain näkyäkkin.
seitikki07.08.2004 23:23:15
Jos tällä viitataan siihen leffaan niin oli muuten paska. Siis se leffa.
 
Ai Ring -leffaan? Katsoin vahingossa sen uuden version. En vieläkään saa unta. Mulla sattuu olemaan sellainen "baletti -peili" huoneessani, sellainen, joka seisoo omilla jaloillansa... se on sellaisessa mukavassa kulmassa sänkyyn nähden ja pimeimpinä öinä tuntuu ihan kuin tyttö konttaisi ulos siitä peilistä... hyih.
 
Toinen on se tyhmä The Others -leffa... En uskalla enää lähestyä lattialla istuvia ihmisiä takaa päin...
Monista leffoista on jäänyt paljon painajaisia ja muita pelottavia tzydejä...
 
Hauska-eikä-niin-pelottava-juttu sattui kerran kun olin kolmisteen kotona pikkusisarusten kanssa. Nämä olivat siinä iässä, että heidän kanssaan oli mukava leikkiä yläkerrassa sellaista mitä-tekisit-jos-murhaaja/murtovaras-tulisi -leikkiä. Olimme jännissä tunnelmissa kyykkimässä yläkerrassa, kun tajusimme, että alakerrassa ihan oikeasti oli joku. Olin ihan kusi sukassa, enkä onneksi ollut ainoa. Homma kuitenkin selvisi, kun huomasin (pientä tutkintatyötä tehdessäni), että mummin ja vaarin auto oli pihassamme ja he olivat tulleet sisään vara -avaimella, jonka säilytyspaikan tiesivät. Olivat luulleet, ettei kukaan ollut kotona.
 
Näit on paljon, kerron lisää jos jaksan joskus kirjoittaa, vaikka tuskin ketään kiinostaa.
riimu08.08.2004 01:11:03
lauantai aamuisin vessanpeilissä on aina semmonen
 
känninen saatana?
Nimismies08.08.2004 02:52:19
Näit on paljon, kerron lisää jos jaksan joskus kirjoittaa, vaikka tuskin ketään kiinostaa.
 
Minua ainakin, kovastikin.
Vasara08.08.2004 03:15:32
känninen saatana?
 
huomnna taasf on se peilissf'äö!
Jaakko Hyvärinen09.08.2004 01:45:45
No siis mekin olemme luultavasti kuvitelleet nuo jutut,eli mielikuvitusta peliin,niin saattaa jotain näkyäkkin.
 
Mielikuvitusta ei puutu. Kuvittelen aina et vittu jos tuolla olis jotaki hienoo, mut ikinä en vaa oon nähny, tai sit en oo kiinnittäny huomiota niihin.
Jani The Rock09.08.2004 02:16:34
Pari sattumusta mökiltä. Tapahtuivat ollessani siinä 13-14 -vuotias.
 
Mökki oli Merikarvian lähellä Riispyyn kylässä, metsän ympäröimänä ja lähes kirjaimellisesti keskellä ei mitään. Eräänä päivänä kävelin metsäpolkua mökille päin, kun näin suurinpiirtein 15 metrin päässä metsässä hahmon. Oli päiväsaika joten näkyvyys oli erinomainen. Ajattelin ensin, että joku marjastaja on sattunut tulemaan mökin lähistölle, mutta sitten aloin ihmetellä hahmon vaatetusta joka oli kauttaaltaan ruskea. Hahmo, tai mikä olikin, myös liikkui omituisesti raahustaen. Huusin jotakin tyyliin "milläs asioilla sä täällä liikut", mutta mitään vastausta ei kuulunut eikä muutakaan reaktiota ollut havaittavissa. Käänsin hetkeksi päätäni katsoakseni olisiko isä tai äiti näköpiirissä, ja kun käännyin takaisin, hahmo oli kadonnut. Juoksin vielä paikalle jossa se oli ollut, mutta en nähnyt mitään. Tämä sattumus on tosi ja ehdottomasti kummallisinta mitä mulle on sattunut.
 
Toinen juttu tapahtui syystalvella öiseen aikaan. Heräsin yöllä ja oli sellainen olo, että pitäisi lähteä nakkaamaan kepillinen vettä. Mökissä ei ollut sähköä ja oli säkkipimeää, joten nappasin mukaani taskulampun. Kaiken lisäksi satoi vettä, ja sateen ropina kuulosti aivan siltä kuin joku olisi koputtanut mökin seiniä ja raapinut sen kattoa. Olin siis jo valmiiksi aika herkässä mielentilassa kun menin ulos. Seisoskelin mökin nurkalla räystään alla suorittamassa toimitustani, kun jostain alkoi kuulua töminää ja risahduksia. Aivan kuin jokin hyvin suuri otus olisi astua tömäyttänyt maahan ja katkonut oksia mennessään. TÖMPS. Ja taas TÖMPS. Sydän meinasi hypätä kurkkuun ja olin todella kauhuissani, vaikka tiesin että luultavasti kyseessä oli vain hirvi. Mutta vaikka järki sanoi mitä, sillä ei ollut mitään väliä, kun kauhu otti vallan. Juoksin sisälle ja tärisin peiton alla pitkän aikaa. Aamulla etsin mökin ympäristöstä hirven jälkiä, mutta niitä ei löytynyt.
Nimismies09.08.2004 12:19:17
Jani, karhu lienee poissuljettu ekassa tapauksessa?
 
Kylmiä väreitä. Huh.
Jani The Rock09.08.2004 12:41:14
Jani, karhu lienee poissuljettu ekassa tapauksessa?
 
Kyllä mä sitä olen miettinyt, että olisiko se perhana voinut sittenkin olla karhu. Kulkevathan ne joskus kahdella jalalla. Mutta kun se kulki täysin ääneti ja katosi niinkuin tuhka tuuleen. Jos se olisi pudottautunut siitä nelinkontin ja lähtenyt pykäämään poispäin, olisihan siitä kuulunut kauhea rytinä. Eikä tolla alueella ole yleensä näkynyt karhuja. Susia kylläkin: Meidän jälkeen tuo mökki siirtyi mummon omistukseen, ja eräänä aamuna hän katsoi ulos ikkunasta ja susihan siellä killisteli pihamaalla.
Shemhamforash09.08.2004 14:55:40
Olin vasta Jokijärvellä teatterileirillä. Kävelin yksin rannalta asuinrakennusta kohti, kun näin, että minusta n. parinkymmenen metrin päässä olevan männyn takana menevällä tiellä astelee ihminen. Ehdin nähdä hahmon ottavan pari askelta, jonka jälkeen mies (siltä se ainakin näytti) katosi puun taakse. Olisi loogista odottaa, että mies tulee nanosekunnin päästä toiselta puolelta näkyviin, vaan hahaa! Eipäs tullutkaan. Kiertelin ja kaartelin vähän aikaa, mutta mies oli kadonnut kuin tuhka tuuleen.
 
Kohautin olkiani, määritin näyn kummitukseksi ja menin sisälle. Myöhemmin joku kertoi, että rakennuksessa oli joskus hirttäytynyt talonmies.
 
Kävelevällä miehellä oli päällään tummat vaatteet, ehkä tummansininen paksu paita ja tummanvihreät housut.
Tmp09.08.2004 15:03:04
miehellä oli päällään tummat vaatteet, ehkä tummansininen paksu paita ja tummanvihreät housut. Epäilty on n. 180cm pitkä ja painaa arviolta 80 kg.
 
Kaikki vihjeet voi ilmoittaa poliisi-tv:n ruudussa näkyvään numeroon tai lähimmälle poliisiasemalle.
Shemhamforash09.08.2004 15:33:09
Epäilty on n. 180cm pitkä ja painaa arviolta 80 kg.
 
Kaikki vihjeet voi ilmoittaa poliisi-tv:n ruudussa näkyvään numeroon tai lähimmälle poliisiasemalle.

 
Heko. "Ei ku oikeesti!"
Mättöpiiska10.08.2004 06:42:26
Ajoimme kaverini kanssa Kurusta Tampereelle päin keskellä yötä noin kahden aikaan. Oli todella hiljaista emmekä olleet nähneet yli kahteen tuntiin yhtään toista autoa. Yhtäkkiä kuin tyhjästä peräämme ilmestyi toinen henkilöauto pitkät valot päällä. Auto ajoi aivan takapuskurissamme kiinni valaisten koko auton katon sisältäkin. Kaveri kiihdytti vauhtia mutta auto vain roikkui perässä kiinni. Tätä kesti n. 4 kilometrin matkan kunnes auto mystisesti lähti ensin ohittamaan meitä mutta jarrutti nopeasti ja tekikin u-käännöksen jatkaen tulosuuntaan ilman valoja. Pysähdyimme tiensivuun mutta auto vain jatkoi takaisin mistä oli tullutkin. Ikuinen arvoitus.
carlos12.08.2004 10:57:28
Onko kukaan muuten nähny mörköjä?
 
periaatteessa olen :) tai leffassa esiintyneen mörköhahmon livenä.
 
Jos olette nähnyt leffan mulholland drive,ni siinä on se yks tyyppi joka selittää sitä uneaan kahvilassa.ja siihen liittyy se mörkö siellä jonku kopin takana. Ja se mörkö on kyllä aika mörön näkönen :)
 
no kuiteski,alkukesästä olin Saksassa viikon. siellä sitte oli muitakin kavereita,mutta he asuivat eri hotellissa kuin minä. no niitten toisten tyyppien kämpillä tuli aina oltua puoleenyöhön ja vähän ylikin..no sitte ku kävelin omalle hotellille,ni jouduin aina menemään junaradan alta menevästä tunnelista
(siellä hengaili aina jotai ihme tyyppejä).
 
Kerran sitte satoi iha kaatamalla ja taas olin lähdössä sieltä kamujen kämpiltä veks..juuri kun olin päässy tunnelista (eli "pahin" kohta ohitettu),ja katoin edessäpäin olevaan pusikkoon ni näin iha samannäkösen tyypin jotai makoilevan siinä pusikossa. Lähdin ihan täysiä juoksemaan hotelliini.
Hotellilla sitte kelailin,että se oli joku pultsari joka oli varmaan saanu köniinsä koska kasvot oli senverran veressä.
eli ei se niinkää aavemainen ollu,mutta melkein pahin painajaiseni toteutui=
 
Saksa + yö + kaatosade + tuulenpuuskia + tunneli + mulholland driven mörkö
japoikol13.08.2004 13:49:01
Aamulla työkaveri kertoi, että vanhan sanonnan mukaan "jos tikka lentää ikkunaan kolme kertaa, niin se tietää kuolemaa". No, jonakin yönä jonkun sen tutun tai sukulaisen talon eri ikkunoihin oli lentänyt tikka (hmm, nyt kun alkaa miettiä, niin mistähän se tiesi linnun olevan nimen omaan tikka, varsinkin yöllä...). Seuraavana päivänä se ihminen kuuli, että sukulainen oli edellisiltana tehnyt itsemurhan.
carlos14.08.2004 22:22:44
(hmm, nyt kun alkaa miettiä, niin mistähän se tiesi linnun olevan nimen omaan tikka, varsinkin yöllä...)
 
näille oon itse myös naureskellut. jokuhan tuolla aikaisemmalla sivulla antoi myöskin kritiikkiä jostai sellasesta,ku joku oli kertonu tuntevansa "mummon istuvan olkapäällä".
Mistähän moisen tuntee? :P
seitikki14.08.2004 22:37:27
Minua ainakin, kovastikin.
 
Sain kolmen vanhana oman huoneen. Muutama vuosi taisi mennä ihan hyvin, mutta sitten, joka ilta äidin ja isin lähdettyä peittelemästä, he jättivät oveni raolleen ja eteiseen valon, jottei minua pelottaisi ja jotta voisin käydä yöllä vessassa. Joka ilta vanhempieni poistuttua oven raosta tuli sisään päätön mies, joka alkoi hitaasti lähestyä sänkyäni. Tiedättehän, kun tuijotat pimeään/hämärään niin silmiisi saattaa hahmottua jotain. Mutta päätön mies tuli joka ilta huoneeseeni, liikkui hitaasti kohti sänkyäni, jolloin menin peiton alle piiloon, puristin silmäni kiinni ja odotin, milloin mies istuu sänkyni reunalle, laskee kätensä olkapäälleni tai sanoo jotain. Tämä oli järkyttävää, koska hän ei koskaan päässyt perille. Saatoin vapista ja hiota peiton alla puolikin tuntia ja kun kurkkasin huoneeseen, mies aloitti matkansa alusta; hitaasti ovelta kohti sänkyä... siis aivan kamalaa.
Ja tämä on totta! Piirsin miehen paperille ja kerroin äidille ja isille ym. mutta muistaakseni mikään ei auttanut. Kerran näin miehen jopa päivällä ja selostin veljelleni koko ajan, missä hän liikkui jne...: minä NÄIN miehen ääriviivat.
Vaihdoin huonetta, kun sijoitettu isoveljeni muutti meille ja hän sai huoneeni. Asuin pienessä huoneessa noin kolme vuotta ja JOKA YÖ kolmen vuoden ajan huoneessani paloi sininen valo, tiedättehän, sen värisiä lamppuja saa. Silloin sain jotenkin unta.
Noin 12 -vuotiaana (muistaakseni) muutin takaisin isoon huoneeseeni, kun isoveljeni muutti jo omilleen.. huone remontoitiin jne., mutten vieläkään saa unta jos ovi on auki. Ovi ei saa olla edes raollaan, sen on oltava kiinni. Muutenkin isossa sängyssä kun nukun (sänkyni on...olikosse 140cm leveä), kun nukun naama seinään päin, tuntuu koko ajan siltä, kuin joku lähestyisi minua.
 
Ja tämä on totta, sehän tässä kamalaa onkin.
 
..kirjoittelen taas myöhemmin lisää kun ehdin...
 
Edit: Selvennän vielä, että peiton alla hikoillessani, saatoin oikein tuntea miehen lähestyvän, ja sama tunne on edelleen kun odotan unta, aivan kuin jonkun käsi ojentuisi juuri koskettamaan, ja kun kääntyy niin mitään ei näy. Tunne on piinaava ja kamala.
Kitaravirtuaali14.08.2004 22:40:10
Sain kolmen vanhana oman huoneen. Muutama vuosi taisi mennä ihan hyvin...
 
Hyy, ei parane lukea näitä iltamyöhään yksin kotona.
seitikki14.08.2004 22:49:06
Hyy, ei parane lukea näitä iltamyöhään yksin kotona.
 
..ota huomioon, että minä olen elänyt tuon ja elän tätä elämää edelleen...
Kitaravirtuaali14.08.2004 22:50:58
..ota huomioon, että minä olen elänyt tuon ja elän tätä elämää edelleen...
 
Sanoppa muuta. Kauhujutun kuulemista pahempaa on vain sen kokeminen.
DJ Lattialuukkukoira14.08.2004 22:53:27
..ota huomioon, että minä olen elänyt tuon ja elän tätä elämää edelleen...
 
Toi on oikeasti aavemaista toi tarina... Hrr... KUKAMUNTAKANAON?
 

 

 

 

 

 
AAAAAAAAAAAGHHHH!!!!1
Kitaravirtuaali14.08.2004 22:56:26
Semmoinen pieni tyhmä paniikinpoikanen meinasi iskeä eilen, kun tulin puolenyön aikaan Harhalasta ongelta. Keli oli pimeähkö ja kylmä, veneessä sai kuunnella ruosteisen laiturin kirskuntaa. On muuten aavemainen ääni. Sitten fillarilla yksin kotia pimeän taipaleen poikki. Pelloilta nousi pientä usvanpoikasta, mielikuvitus meinasi lähteä lentoon. Vaikka sitä tiesi, että oma kuuppa siinä vain temppuilee, niin kummasti sitä tuli lisävauhtia polkemiseen.
Da Make14.08.2004 23:22:36
tuli näistä "mielikuvitusta vai ei" -jutuista mieleen eilen illalla nukkumaan mennessä,että testaanpas hiukkasen.
Makoilin sängyssä ja kovasti kuvittelin,että joku on täällä tietokoneella kirjottamassa ja että näppis napsuu. sitte kelailin ja kuuntelin oikee tarkasti joku 5min ja kyllähän täältä naputusta kuului.
Toinen juttu oli,että kuvittelin jonkun kävelevän olohuoneessamme. lämpimän päivän jälkeen talo natisee ihan hyvin.. Ja hetken kuunneltuani olin melko varma siitä,että joku voisi kävellä olohuoneessamme.
 
Ja se oli hassua,että yhtään ei pelottanut.
 
Vielä yhtä mielikuvituksen tuotetta ajattelin kokeilla. Että joku koputtaisi mun ikkunaa. No aikani siinä odottelin eikä kukaan koputellut,edes omassa mielessäni :)
no sitte olin puoliksi unessa ja kuulu kauhea helähdys. Säikähdin älyttömästi ja avasin kaihtimeni. mitään en nähnyt mutta sellasta linnun uikutusta kuulin. Että kiitoksia sille linnulle tästä sattumasta.

 
Mielikuvitus lietsoo aaveita ja taikavoimia. SInä kutsuit aaveita. VARO ettei se tule tavaksi.
Da Make15.08.2004 00:05:54
Uusin juttu jonka muistin lukiessani edellisiä sivuja.
 
Olin pyöräilemässä eräällä läheisellä louhoksella ystäväni kanssa, tulimme vähän niin kuin retkeilemään sinne. Louhos sijaitsee keskellä ei mitään ja siellä käy harvoin muita kuin moottoripyörä-triali ukkoja. Kuitenkin olemme käyneet paikkalla monta kertaa katselemassa ja yleensä siellä on vain muutama mies moottoripyörineen, mutta kuitenkin juuri tänä kyseisenä kertana paikalle ilmestyi kolmesta eri suunnasta erikoisia tyyppejä. Kaveri sanoi: "Jotain boheemeja", kaikki olivat miehijä muistaakseni. He menivät yksitellen oudon seinän "kulman" luokse ja kipusivat rappusia alaspäin. Tuota seinää on vaikea kuvailla, mutta se näyttää rakennuksen jäänteeltä, ilmasta ylhäältä katsottuna se on L-kirjaimen muotoinen. L L . Päätimme katsoa mitä ihmettä siellä oikein tapahtuu, kävelimme nurkan taakse mutta siellä ei ollut ketään. Lähdimme melko nopeasti pois paikalta...
 
Myöhemmin olemme käyneet katsomassa paikkaa hiukan tarkemmin (ei paljoa, kalvaa yhä tuo juttu) ja huomasimme että rappuset eivät johtavat maan alle ehkä 1.5 metriä mutta sitten niiden päälle on sortunut suurimäärä kiviä ja betoni seinää. Ne ovat olleet siinä aika pitkään sillä paikalla kasvaa heinää ja muutama pieni pensas.
 
Kaverini kanssa ajatteltiin että jos siellä rappusten alla sijaitsevassa tilassa olisi ollut jotain porukkaa silloin kun rakennus oltiin räjäytetty...
Nimismies15.08.2004 12:01:12
Pitikin pyytää Seitikiltä. Hyi helkkari, mikä juttu! Pahimpia koskaan kuulemiani.
Jani The Rock15.08.2004 12:23:24
Pitikin pyytää Seitikiltä. Hyi helkkari, mikä juttu! Pahimpia koskaan kuulemiani.
 
Sanos muuta. Aika ahdistavaa systeemiä. Ton pohjalta kirjoittaisi suht rapsakan kauhunovellin.
JE15.08.2004 13:10:12
Seitikki:
 
Ei sun veljes mitään ihmeellistä huomannut siinä huoneessa?
Nimismies15.08.2004 14:25:31
Sanos muuta. Aika ahdistavaa systeemiä. Ton pohjalta kirjoittaisi suht rapsakan kauhunovellin.
 
Eikä tulisi huono leffakaan. Erityisesti karmii tuo, ettei se mies ollut koskaan perillä...Hui saakeli.
Unworthy Knight15.08.2004 17:10:06
Dodiin.
Lukaisin koko ketjun miinus pelit lehden sivustoilta otetut.
Saavat odottaa toista kertaa.
Muuten on ollut ihan kiinnostavia juttuja.
 
Raudaskylä
 
Nimismiehelle tiedoksi ja iloksi. Kaiken pitäisi kulminoitua jotenkin _vanhaan_ hylättyyn hautuumaahan joka on jossakin siellä lepikossa. Siellä on sattunut jotakin hämärää, jota en tietenkään kuollaksenikaan muista.
Ja sieltä kyllä kuulee noita outoja juttuja tällä seudulla todella paljon.
 
Meidän treenikämppä sijaitsee entisen sotasairaalan kellaritiloissa, eli kivahan siellä on kuolleita manata esille.
 
Cainen ei tiedäkään että siellä myös todella tapahtuu hämäriä.
Viimevuonna meidän koulussa oli joku vieraileva opettaja joka majoitettiin siis kyseiseen kartanon kellariin jossa meidän treeniksemme myös lymyää. Ei mennyt kauaakaan kun naikkonen julisti että siellä kummittelee. Oven alta kuulemme tulee outoa valoa ja kuuluu askelia, kuisketta ja valitusta.
Noh, tätä ennen oltiin jo kuultu juttu että kartanossa todella kummittelee, koska se oli nimen omaan ollut sodan aikana sairaala ja porukkaa oli kuollut siellä.
Mutta eihän muutenkaan herkkää naikkosta kukaan uskonut ja hänelle vähän naurettiin kun hän siirtyi ihan vieressä sijaitsevaan hotelliin asumaan. Noh, sitten meidän valokuvauksen opettaja saapui pitemmäksi rupeamaksi ja hänetkin sitten päätettiin majoittaa tuonne kellarissa olevaan mielestäni sangen viihtyisään pikku kämppään.
 
Mies on raudankova ammattilainen, joten alkoi jo vähän häiritsemään kun hänkään ei suostunut nukkumaan siellä.
 
Kellarin pääsee vain yhtä ovea pitkin kartanon takaa. Oveen tarvitaan avain ja se on aina lukossa. Ja kun on avain hallussa niin joka tapauksessa oven kanssa saa aina tapella että sen saa auki ja siitä tulee kohtuullinen kolina ja räminä(sulkeminen on vielä vaikeampaa), joten kyse ei voi olla mistään pilasta.
Muusta maailmasta kantautuu sisälle vain kovimmat töminät yläkerran salista, joka lukitaan yöksi että sinekkään ei pääse pilailemaan. Tämän lisäksi vain putkista kuuluu lorinaa jos joku käy kusella tai muilla tarpeilla.
 
Kaiken tämän lisäksi se on paska treenis.
Tapauksia on kuitenkin vuosienvarrella ollut, muitakin kun kysyttiin vanhemmilta opettajilta.
 
Ai Ring -leffaan? Katsoin vahingossa sen uuden version. En vieläkään saa unta. Mulla sattuu olemaan sellainen "baletti -peili" huoneessani, sellainen, joka seisoo omilla jaloillansa... se on sellaisessa mukavassa kulmassa sänkyyn nähden ja pimeimpinä öinä tuntuu ihan kuin tyttö konttaisi ulos siitä peilistä... hyih.
 
Mistähän helvetistä johtuu että minä olen jo ennen tuota leffaa saanut kärsiä tuollaisista pikku flikoista joilla on joku muinoin valkoinen kolttu päällä.
Heti kun ole vähääkään valvonut tai muuten virittäytynyt oikealla tavalla niin johan alkaa näkyy jokaisessa paikassa niitä.
Ei ne ikään mitään tee ne vaan on, mutta arvatkaa vaan ahistaako sellaiset.
 
Sitten tämä unissa oleva virnistävä kalju valkonaamainen typpi jolla silmät pursuaa melkein päästä.
Minulla se tulee aina joskus kesken ahdistavan unen ja tulee smokkiin tai vastaavaan pukeutuneena ja kääntää huomioni sivun varsinaisesta aiheesta heiluttamalla sormea toruvasti
samalla irvistäen, sitten yleensä aina käännän vielä pääni sinne minne se katsoi ennen kun minut keskeytetään ja siellä on jumalauta aina sellainen pikku filkka mekossa silmät hohtaen!
Sitten ollaankin kovasti valmiita heräämään.
Järkihän tollasesta alkaa hiipuu.
 
Ring leffaan vielä jos palataan hetkeksi.
Minusta siihen leffaan on onnistuttu tunkemaan niin monta "tuntomerkkiä" siitä että nyt tämä homma tapahtuu muuten sinulle itselle että itku pääsee.
Noh minä oli kattonut leffan kunnon teatterissa kunnon äänentoistolla ja äänet oli muutenkin tehnyt niin sävähdyttävän vaikutuksen sen friikki filmipätkän ohella että unethan siinä meni. noh, viikko tästä etiäpäin ja olin onnistunut sivuttaan aiheen ja olin yksin kotona testaamassa uutta efektiäni kuulokkeet korvilla ja mikki kädessä.
Noh, rupesi oleen todella mukavaa kunnes nappaan sellaisen efektin missä tulee rammarin kohinaa ja neulan hyppimistä tyhjällä lautasella. Ihan niin kuin siinä Ringin friikki video pätkässä. Arvatkaa vaan oliko mulla sillon Tv päällä ja siellä joku vanha nauha pyörimässä ja lumisadetta.
En varmaan ikään ole liikkunut niin rivakasti.
 
Ennakkoaavistukset nostaa karvat kyllä pystyyn, mutta ovat lopulta muuten ihan hienoja.
Suosittelen muuten jokaiselle sinne pimeään tuijottamista oikein perusteellisesti kun siellä luulee näkevänsä jotakin, tulee hirvittävän hyvänolon hyöky jos vaan napittaa sinne tai menee oikein kohti sitä kiukkuisesti. Hirveä adrenaliini ryöppy iskee hyvällä tuurilla ja kohta sitä hakkaa jotakin kantoa paskaksi, voittaa 1-0 sen lamaannuttavan pakokauhun.
 
Mutta illaksi lisää juttuja, ei ole tarvetta nukkua ja minulla on pottu viellä purtavan niiden sairaiden pikku flikkojen kanssa.
Indy15.08.2004 18:16:58
........
Nimismies15.08.2004 18:22:16
Nimismiehelle tiedoksi ja iloksi. Kaiken pitäisi kulminoitua jotenkin _vanhaan_ hylättyyn hautuumaahan joka on jossakin siellä lepikossa. Siellä on sattunut jotakin hämärää, jota en tietenkään kuollaksenikaan muista.
Ja sieltä kyllä kuulee noita outoja juttuja tällä seudulla todella paljon.

 
Oho. Hittolainen. Missähän tuo hautuumaa on? Siellä voisi olla melko ovela tunnelma :)
 
On se hullu paikka. Raudaskylä.
slipoilfan15.08.2004 18:42:51
Joskus 1800-luvun puolivälissä oli 5 10-13 -vuotiasta poikaa lähtenyt veneilemään isolla lautalla lammelle. Kun pojat olivat hetken lykkineet lautalla eteenpäin oli läheisellä rannalla olut noin 30-40 -vuotias mies pyytänyt kyytiä lammen toiselle puolelle lampea noin kilsan päähän. Keskellä järveä mies kuitenkin kävi väkivaltaiseksi ja sitoi pojat köydellä. Sen jälkeen hän leikkasi jokaiselta pojalta sormista ensimmäisen nivelen pois ja hukutti järveen yksitellen. Ja meloi takaisin rantaan, jossa hänet oli otettu kyytiin. Rannassa oli kuitenkin 6 miestä, jotka olivat tulleet etsimään poikia ja nähneet kun mies teki tekojaan. Hukuttaja oli arvannut heti mistä on kysymys. Hukuttaja kaivoi heti veitsen esiin ja peruutti rantaveteen. Heti kun hän oli polviaan myöten vedessä hän kaatui ja jokin tuntui vetävän häntä vauhdilla syvemmälle. Yksi miehistä otti kaveria lahkeesta kiinni, mutta lensi samantien rähmälleen veteen, koska jostain syystä veto oli niin voimakas.
 
Lampi naarattiin, mutta ruumiita ei löytynyt. noin 5-vuoden kuluttua löytyi kuitenkin rannsta pahoin tuhoutunut miehen ruumis, jonka jokaisesta sormesta oli poistettu ensimmäinen nivel.
 
seuraavat havainnot on vielä tehty jutusta.
 
1900 alussa 50 pieniä täysin kunnossa olevia sormenpäitä löytyi karhun vatsalaukusta. pian selvisi, että karhu oli elellyt lammen läheisyydessa. tapahtumasta on kuitenkin 50, ja tuskin karhu niin vanha oli. mitens ne sormet on sinne vatsaan päätyny.
 
1998 oli jokin mummo ollut varhaisella aamu lenkillä tämän lammen luona. Oli ollut vielä aamu ja hämärää. Kun mummo oli ylittämässä siltaa, joka menee lampeen laskevan joen yli hän näki viisi mädäntynyttä ruumista rantavedessä. Lampi naarattiin taas, mutta mitään ei löytynyt. Kävi ilmi, että oli kulunut 150 -vuotta päivälleen siitä kun lapset olivat hukkuneet.
 
2002 lampi kuivui. Pohjasta löytyi lasten luita. nivelet puuttuivat näidenkin sormista, paitsi yhdeltä. Kun tapaus tutkittiin huomattiin, että sormenpäät eivät sopineet muuhun käteen, mutta silti ne olivat siinä missä niiden kuuluikin olla. Luut arvioitiin 140-170 -vuotta vanhoiksi.
 
en tiedä. netistä luin. ossaa en muista. omin sanoin tänne sähelsin. noi vuosi luvut saattaa olla väärin. en oo varma. missähän tää on tapahtunu. lisäis luotettavuutta, jos tietäis. nykyisellään vähäsen epäilyttää.
Nimismies15.08.2004 18:47:31
Huh. Tuo oli taasen pirun hyvä juttu. Kiitän.
Unworthy Knight15.08.2004 18:47:35
Oho. Hittolainen. Missähän tuo hautuumaa on? Siellä voisi olla melko ovela tunnelma :)

On se hullu paikka. Raudaskylä.

 
On, tuosta haatumaasta en ole mitään kivenkovaan tietoa, legenda tasolla juttu taitaa pyöriä. Mutta aina välillä kuulee juttua kuinka jotkut olis löytänyt melkeen umpeen kasvaneen leveän polun joka veisi hautuumalle. Ruumiit ja kivet on luultavammin siiretty kuulemma, mutta jokin siinä paikanssa viellä lepää, eikä ilmeisesti niin levollisena kun pitäisi.
 
Näin se legenda kuiskii.
Kysele juttua, luulis että sen on joku muukin kuullut kun mun korviin on kerta kantautunut.
 
Raudaskylä on kyllä niitä paikkoja joissa ei tahdo viihtyä kahvikuppia pidempään, päivällä menee vielä, mutta sen jälkeen...
Heikki j.16.08.2004 00:57:01
Jospa nyt omatkin kokemukseni toisin tässä yhteydessä esiin.
 
Talo jossa asun isäni ja äitini kanssa, on viimeisen kymmenen vuoden sisällä remontoitu lähes kokonaan, mutta talon kivijalka lienee 1900-luvun alusta. Sodan aikana täällä on majoitettu suomalaisia ja saksalaisia sotilaita, mutta mistään yliluonnollisesta ei ole havaintoja. Jonkin matkan päässä tosin on säilytetty neuvostoliittolaisten sotilaiden ruumiita, ja naapurin eukko kertoo joskus nähneensä päättömiä sotilaita syysiltoina lähimetsissä, mutta itse en tosiaankaan ole törmännyt koskaan mihinkään vastaavaan täällä.
 
Ainoa henkilökohtainen vahva kokemukseni selittämättömistä tapahtumista on muutaman vuoden takaa. Olin yläkerrassa huoneessani laittamassa yöpuulle valot sammuksissa. Makoilin siinä täysin hereillä kasvot seinää päin, ja jonkin ajan kuluttua oveni avautui (se ei ollut alunperinkään kiinni vaan raollaan) ja sisään astui joku, kävi pöytäni luona ja poistui. Ajattelin, että äitiliini kävi tarkastamassa patterin lämpötilan tai toi minulle jotain, joten en ajatellut asiaa sen kummemmin vaan makoilin kotvan, kunnes nukahdin. Aamulla sitten yllätys oli tietysti suuri, kun äitini kertoi menneensä nukkumaan lähes suoraan minun jälkeeni ja olleensa käymättä yläkerrassa. Samaa sanoi isäni. Aistimus jonkun läsnäolosta oli hyvin vahva ja kuulohavainnot myös selviä. Selitystä en vielä tiedä. Huoneeni vieressä sijaitsee vierashuone, jossa myöhemmin nukkui tätini miehineen. Täti oli yöllä herännyt siihen kun joku oli noussut portaat ja mennyt huoneeseeni. Hän oli ajatellut että minä tulin keikalta ja menin huoneeseeni, mutta tulinkin vasta parin tunnin päästä, joka tietysti ihmetytti meitä kaikkia suuresti. Mitään "pahan" läsnäoloa en ole aistinut talossamme koskaan, enkä erityisemmin uskokaan minkään ulkopuolisen aiheuttavan vastaavia aistimuksia.
 
Eräs toinenkin tapaus on vielä vailla kovin pätevää selitystä. Eräänä talviönä kuului huoneeni vieressä sijaitsevasta vaatehuoneesta epämääräistä kopinaa, ja jonkin ajan kuluttua kuulosti siltä kuin joku olisi vetänyt kepillä ulkoseinää pitkin koko huoneeni pituudelta. Äänet voivat olla hiirten aikaansaamia, siellä nimittäin joskus on merkkejä hiiristä, mutta tuota ulkoa tullutta ääntä en ole keksinyt. Voi olla, että räystäältä tipahti noin vinottain lunta tai jäätä ja se sai aikaan tuon pitkänoloisen "äänijäljen" mutta toisaalta tammikuussa ei hirveästi räystäältä tipahtele. No, selityksiä voi olla monia.
 
Äitini tosin kertoi aika karmaisevan jutun kotitalostaan, joka sijaitsee Paisuassa maaseudulla. Kun hänen isovanhempansa olivat muuttaneet siihen taloon, joka oli silloin hylätty, he olivat remontoineet talosta asumiskelpoisen. Kuitenkin talossa oli jäänteitä edellisistä asukkaista. Tarina sinällään on pitkänlainen, mutta referoituna kaikki viittaa perinteisen poltergeist-ilmiön kepposiin, eli lentäviin esineisiin, paukkeeseen, sankojen kaateluihin yms. Eräänä yönä kuitenkin ilmiöt olivat ottaneet perin fyysisen olomuodon, ja tapahtumat olivat äityneet siihen, että seiniin oli muodostunut kuin talikalla vedettyjä raapimisjälkiä ja epämääräisiä ääniä. Äärimmäisen körttiläisenä isoukillani oli ollut rohkeutta lähteä makuukamarista olohuoneeseen puhuttelemaan henkeä. Hän oli kysynyt vahvalla äänellä "Kuka talossamme riehuu". Vastauksena oli kuulunut hyytävä ääni "Saatana!", johon isoukkini oli huutanut "Täällä ei pirut kulje, tämä on uskovaisten talo!" ja alkanut veisaamaan virsiä, jolloin henki oli poistunut rytinällä ovista jättäen jälkeensä kuvottavan tuoksun. Sen jälkeen mitään merkkejä vastaavista tapahtumista ei ollut havaittu.
 
Äidilläni ei ole mitään syytä valehdella tällaisista asioista, sillä hän on melko uskonnollinen ihminen samoin kuin vanhempansa ja heidän vanhempansa, toisin kuin minä, sillä olen ollut aina hyvin skeptinen kaikkia "kummitusjuttuja" ja muuta vastaavaa ylimaallista kohtaan, enkä ehkä siksi ole koskaan sattunut tällaisten ilmiöiden todistajaksi. Haluaisin tosin päästä johonkin porukkaan sivulliseksi seuraamaan spiritisminpeluuta ja katsomaan, liikkuuko lasi tosiaan henkien vai pelaajien huomaamattomien reaktioiden toimesta. Tässä ketjussa esiintulleet kirjoitukset olen kokenut lähinnä viihteellisiksi ja mielenkiintoisiksi.
 
HOX !!!
-Voisi melkein yrittää kasata jonkinlaista hieman tarkempaa listaa paikoista, joissa huhutaan tapahtuvan selittämättömiä ilmiöitä, vai mitä? Voisi viettää tulevat työvapaat syysviikonloput reissailemalla parin sadan kilometrin säteellä kummitustaloissa tai muissa hämärissä paikoissa. Katsotaan kääntyykö tämän skeptikon pää :)
PoLFus16.08.2004 07:51:26
-Voisi melkein yrittää kasata jonkinlaista hieman tarkempaa listaa paikoista, joissa huhutaan tapahtuvan selittämättömiä ilmiöitä, vai mitä? Voisi viettää tulevat työvapaat syysviikonloput reissailemalla parin sadan kilometrin säteellä kummitustaloissa tai muissa hämärissä paikoissa. Katsotaan kääntyykö tämän skeptikon pää :)
 
vilkaise ihmeesssä backstage-osastolle.
seitikki16.08.2004 15:45:18
Seitikki:
 
Ei sun veljes mitään ihmeellistä huomannut siinä huoneessa?

 
Ei.
 
Eikä tulisi huono leffakaan. Erityisesti karmii tuo, ettei se mies ollut koskaan perillä...Hui saakeli.
 
Jep. Ja miehellä ei siis ollut päätä ja näin vain ääriviivat,...en ole varma tuliko aiemmin oikein selville.
Nimismies16.08.2004 15:48:37
On, tuosta haatumaasta en ole mitään kivenkovaan tietoa, legenda tasolla juttu taitaa pyöriä. Mutta aina välillä kuulee juttua kuinka jotkut olis löytänyt melkeen umpeen kasvaneen leveän polun joka veisi hautuumalle. Ruumiit ja kivet on luultavammin siiretty kuulemma, mutta jokin siinä paikanssa viellä lepää, eikä ilmeisesti niin levollisena kun pitäisi.
 
Näin se legenda kuiskii.
Kysele juttua, luulis että sen on joku muukin kuullut kun mun korviin on kerta kantautunut.
 
Raudaskylä on kyllä niitä paikkoja joissa ei tahdo viihtyä kahvikuppia pidempään, päivällä menee vielä, mutta sen jälkeen...

 
Näh, ihan hyvin siellä tuli taas viime yönä nukutuksi :)
 
Tuosta pitää kyllä ottaa selko, tuosta hautuumaasta nimittäin. Voi hyvinkin olla vierailun arvoinen paikka. Tyttöystäväni ei ainakaan asiasta tiennyt mitään, mutta eiköhän joku tiedä.
 
Heikki J:lle kiitos hyvistä jutuista ja ehdotuksesta. Minä listaan nyt sitten muutaman paikan tästä meidän lähettyviltä.
 
MAKOLA, NIVALA
 
Hylätty kaivoskylä, jonne tehdystä retkestä olen puhunut jo aiemmin tässä ketjussa. Autio ja häijy paikka, jonne ne kyllä mielellään toiste mene. Alueella huhutaan kummittelevan kaivokseen kuolleita mainareita. Mene ja tiedä. Kammottavimmaksi paikan tekee se, että se vaikuttaa koko ajan asutulta, vaikka on autio.
 
AJO-OHJE: Kun tulet Ylivieskasta päin Nivalaan, niin Nesteen kohdalla olevasta stoppiristeyksestä käännytään oikealle Kokkolan suuntaan. Aja tietä eteenpäin, ylitä silta joka menee Kalajoen ylitse. Sen jälkeen pitäisi tulla pian opastekyltti tien vasemmalle puolen(josta voit katsoa myös ajo-ohjeita, Makola on merkittynä sinne). Käänny vasemmalle risteyksestä, jossa lukee "JÄRVIKYLÄ". Aja tuota tietä niin kauan eteenpäin, kunnes tien vasemmalla puolella näkyy Hituran toiminnassa oleva kaivos. Nyt olet jo lähellä. Aja vielä hetki eteenpäin, kunnes tien oikealla puolella näkyy kyltti "MAKOLA 3". Käänny tielle ja seuraa tien varressa olevia heijastimella varustettuja aurausmerkkejä. Niitä seuraten löydät autiokylään. Muista kuitenkin olla varovainen liikkuessasi alueella, sillä louhosmontut ovat syviä ja niistä ei ylös pääse. Hauskaa matkaa!
 
ITKUKIVI, RAUTIO
 
Tämä tarina on tosi: mies oli ennen sotaan lähtöään halunnut piilottaa perheensä venäläisten invaasiota pelätessään. Hän oli rakentanut heille piilopaikan suuren kiven alle ja luvannut tulla hakemaan heitä sodan jälkeen. Mies ei ollut kertonut asiasta kenellekään, ja hän kaatui rintamalla. Perheen jäännökset löydettiin 80-luvulla(näin muistelisin). Seuraavan asian todenperästä en ole varma: silloin tällöin saatetaan kiven alta kuulla kuolleen perheen itkemistä. Paikalla emme ole vielä käyneet, mutta eiköhän tässä jossain vaiheessa...
 
TÖRMÄJÄRVI, YLIVIESKA
 
Alueen ehkä kuuluisin kummituspaikka. Järveen on tarinan mukaan hukuttautunut nuori tyttö(tämä oli odottanut sulhastaan joka ei koskaan saapunut). Joskus yöllä voi järvellä kuuleman mukaan nähdä tytön käden vedenpinnan yläpuolella. Mutta menepä vetämään sitä ylös, niin joudut itse ahvenien valtakuntaan eikä ylöspääsystä ole toiveita...
 
Tuossa nyt jotain. Kannattanee vierailla.
 
EDIT: Lisäsin ajo-ohjeet Makolaan.
Nimismies16.08.2004 15:49:40
Jep. Ja miehellä ei siis ollut päätä ja näin vain ääriviivat,...en ole varma tuliko aiemmin oikein selville.
 
Olet täysin varma ettet kuvitellut tapausta tai ollut puoleksi unessa(vrt. unihalvaustapaukset). Kerroitko vanhemmillesi?
seitikki16.08.2004 15:56:59
Olet täysin varma ettet kuvitellut tapausta tai ollut puoleksi unessa(vrt. unihalvaustapaukset). Kerroitko vanhemmillesi?
 
Minä jopa PIIRSIN miehen vanhemmilleni ja naapurin uskovainen rouva rukoili puolestani,...
Nimismies16.08.2004 16:00:03
Minä jopa PIIRSIN miehen vanhemmilleni ja naapurin uskovainen rouva rukoili puolestani,...
 
Miten vanhemmat reagoivat? Niin, ja olet ihan varma että olit jatkuvasti hereillä, etkä kuvitellut tapausta?
 
Anteeksi kysymysten virta, mutta tämä on vaan niin hiton kiinnostavaa.
seitikki16.08.2004 16:05:16
Miten vanhemmat reagoivat? Niin, ja olet ihan varma että olit jatkuvasti hereillä, etkä kuvitellut tapausta?
 
Kyllä olin hereillä,.. en muista kuinka he reagoivat, ihmettelivät ja epäilivät kait, mutta taisivat kuitenkin pitää täysijärkisenä. Muistan tapauksen, jolloin istuin heidän sänkynsä vieressä aamulla, itkin ja piirsin miehen paperille keltaisella värikynällä, koska se kuvasi parhaiten sitä, miten mies näkyi hämärässä...en muista kyllä kuinka vanha olin.
Nimismies16.08.2004 16:07:29
Aivan käsittämättömän oloinen juttu kyllä...Mistä itse ajattelet olevan kyse?
seitikki16.08.2004 16:09:29
Aivan käsittämättömän oloinen juttu kyllä...Mistä itse ajattelet olevan kyse?
 
En oikein tiedä itsekään, enkä ole ajatellut asiaa näin myöhemmin muutakuin nyt...
petrutsi16.08.2004 17:08:07
Ai Ring -leffaan? Katsoin vahingossa sen uuden version. En vieläkään saa unta. Mulla sattuu olemaan sellainen "baletti -peili" huoneessani, sellainen, joka seisoo omilla jaloillansa... se on sellaisessa mukavassa kulmassa sänkyyn nähden ja pimeimpinä öinä tuntuu ihan kuin tyttö konttaisi ulos siitä peilistä... hyih.
 
Eipä tuo mitään muttakun meillä sattuu olemaan mökillä semmonen kaivo kun siinä :D se on vielä vähän sieltä mökistä katsottuna sivussa, lähellä metsää. Aika tutinat kun käy kepillistä nakkaamassa keskellä yötä kun muut nukkuu vintissä.
 
Vielä tuosta kyseisestä elokuvasta että jos oikeesti tutinaa haluutte niin katsokaa ne alkuperäiset japanilaiset versiot. Varsinkin 1 ja 2. On nimittäin sata kertaa pelottavampi kuin se jenkki-versio (vaikka siinä hätkähdyttävämmät tehosteet olikin).
-Benighted-18.08.2004 14:18:22
Tämä nyt ei ole mikään aavemainen tapahtuma, mutta kumminkin.
 
Yhtenä kevät iltana kun kotona oli nukkumassa(yksin tietenkin), niin heräsin siihen, kun ikkunan takana kuului lapsen itkua. Itku oli todella voimakas, ja ajattelin, että ei lapsi voi itkeä noin kovaa. Vaikka olikin vain hämärää, niin en uskaltanut hievahtaakkaan. Lopulta sitten voitin pelkoni, ja katsoin ikkunasta ulos. Siellä oli 2 kissaa tappelemassa. En voinut uskoa, että kissasta voi lähteä tuommoista ääntä. Se on todella karmiva ääni.
 
Toinen tapahtuma, mikä ei tapahtuinut minulle, mutta kumminkin.
Äitini asui lapsuutensa maalla. Se oli semmoinen pieni kylä, jossa asui ehkä 20 enkilöä. Äitini kodista n.5m sinne korpeen päin oli talo, jossa asui joku perhe. He olivat muuttaneet sinne pari vuotta sitten(siis se perhe sinne korpitaloon), kun siellä alkoi kuulemma kummittelemaan. Ovet avautuivat itsestään, ja tuli semmoisia tuulenpuuskia, kuin joku juoksisi ohitse(kaikki ikkunat ja ulko-ovet kiinni).
Lapset olivat kuulemma aivan hysteerisiä tapahtumasta. Lapset eivät sitten enää halunneet asua talossa, joten ne tulivat nukkumaan aina meidän äidin luokse(siis äidin vanhempien). Vanhemmat halusivat vielä asua talossa. Siinä ne sitten pystyivät pari viikkoa asumaan, kunnes yhtenä yönä(tai aamuyöllä) He tulivat sieltä yövaatteissa meidän äidin luo. He eivät sanoneet, että mitä siellä oli tapahtunut, mutta he eivät enää uskaltaneet mennä sinne. He kävivät päivällä hakemassa kamansa sieltä, ja sen jälkeen talo poltettiin. Kukaan ei vieläkään tiedä mitä siellä tapahtui(muutakuin se pariskunta, ketkä oli siellä sinä yönä), mutta sen verran kauhuissaan he olivat, että poltattivat talon.
Hevihörhö18.08.2004 14:42:15
Ihmettelen vieläkin kuka perkele on voinu keskellä pakkasyötä siellä katolla hillua.
Jos siellä joku tämän maailman henkilö on ollut, on sen täytynyt seisoa yhdessä kohti hiljaa
ainakin tunnin ajan, ja kävellä muutama askel, jonka jälkeen taas seisoa paikallaan
ainakin pari tuntia.


no melko sitkeä kaveri oiski ollu..
Shemhamforash18.08.2004 15:02:43
ITKUKIVI, RAUTIO
 
Tämä tarina on tosi: mies oli ennen sotaan lähtöään halunnut piilottaa perheensä venäläisten invaasiota pelätessään. Hän oli rakentanut heille piilopaikan suuren kiven alle ja luvannut tulla hakemaan heitä sodan jälkeen. Mies ei ollut kertonut asiasta kenellekään, ja hän kaatui rintamalla. Perheen jäännökset löydettiin 80-luvulla(näin muistelisin). Seuraavan asian todenperästä en ole varma: silloin tällöin saatetaan kiven alta kuulla kuolleen perheen itkemistä. Paikalla emme ole vielä käyneet, mutta eiköhän tässä jossain vaiheessa...

 
Opettaja! Opettaja! Miten muka kukaan voi tietää, että mies lupasi hakea perheensä sodan jälkeen, jos mies ei kertonut asiasta kellekään, kuoli ja perheen jäännökset löydettiin vasta vuosikymmeniä myöhemmin? Se viittaa siihen, ettei mies paljastanut asiaa edes kuollessaan? Miksi perhe kuoli piilopaikkaansa, luulisi sitä lähtevän edes ruokaa tms. etsimään?
 
En usko tätä juttua todeksi!
Makuupussimies18.08.2004 19:48:19
Opettaja! Opettaja! Miten muka kukaan voi tietää, että mies lupasi hakea perheensä sodan jälkeen, jos mies ei kertonut asiasta kellekään, kuoli ja perheen jäännökset löydettiin vasta vuosikymmeniä myöhemmin? Se viittaa siihen, ettei mies paljastanut asiaa edes kuollessaan? Miksi perhe kuoli piilopaikkaansa, luulisi sitä lähtevän edes ruokaa tms. etsimään?
 
En usko tätä juttua todeksi!

 
Hyvä pointti. Miten joku siitä voi tietää jos mies ei kertonut siitä kenellekkään ja perhe sitten kuoli sinne. Ehkä perhe kirjoitti johonkin lapulle asiasta ja lappu sitten löydettiin sieltä tai päiväkirjaan tms.
seitikki18.08.2004 20:50:34
Mutta kuka väittää että löytäjä tiesi piilosta? Ehkä jäännökset löydettiin sattumalta??
-Benighted-18.08.2004 21:04:14
Mutta kuka väittää että löytäjä tiesi piilosta? Ehkä jäännökset löydettiin sattumalta??
 
Ei tässä kukaan väitäkkään, että löytäjä tiesi jäännösten piilon, vaan että mistä se tiesi sen tarinan, että miten he ovat sinne joutuneet, ja miksi he eivät tulleet pois sieltä.
seitikki18.08.2004 21:09:04
Ei tässä kukaan väitäkkään, että löytäjä tiesi jäännösten piilon, vaan että mistä se tiesi sen tarinan, että miten he ovat sinne joutuneet, ja miksi he eivät tulleet pois sieltä.
 
Ai....anteeksi. Tiesin kun kirjoitin tuota epäilyäni, että en ite vaan taaskaan ymmärtäny, vittu ku oon tyhmä.
 
Edit: ...ei helvetti että ihminen osaa olla tyhmä.
slipoilfan18.08.2004 21:10:33
Ai....anteeksi. Tiesin kun kirjoitin tuota epäilyäni, että en ite vaan taaskaan ymmärtäny, vittu ku oon tyhmä.
 
älä oo niin ankara itelles. Kävi muuten sit hassusti kun olin lukenut tätä ketjua, Besinskiä ja freaky linksiä koko päivän. sit illalla pyöräilin tyttö ystävän luota kotio. Messunkylän kirkolla hiipi ensimmäiset aaveet näkökenttään. Kuulu jotain ihme ulvontaa kirkon tornista. Kuuttasataa karkuun ja ohitan vanhan simahtanen ladan rämän ja olen ihan sata, että joku vittu istui siellä ladassa (joku unhuman) no ei siellä sit varmaan mitää ollu ku en tarkemmin katsoessssani kaveria enää nähny. Kuuttasataa kotio.
Da Make18.08.2004 22:57:13
Täällä lähistölläni virallinen "outo paikka" on Tattarisuo.
Ajoittain sieltä löytyy spritualismiin, noituuteen ja vainajan palvontaan liittyviä juttuja; luita, jäseniä/raajoja, helyjä...
 
Paikassa voi nähdä epämääräisiä liekkejä (Virvatulet) myöhään syksyllä kuulaina iltoina, jos sinne uskaltaa pimeän tultua. Ilman polkupyörää ei kannata lähteä tsekkaamaan paikkaa, ja voi olla että paniikin iskiessä et pysty kuitenkaan ajamaan.
 
Paikalla olen nähnyt epämääräisiä hahmoja, kerran suurella tasamaalla kolme soihtumaista liekkiä ja muuta vastaavaa.
Täytyy muistaa että "toiset" vaistoavat pelkosi.
 
Eräs vähemmän tunnettu paikka on hylätyn ampumaradan ympäri kulkeva niukasti valaistu metsätie. Älä mene yksin, älä kulje polkua, älä mene portista, muista fillari. Isoveljeni on opettanut pienestä pitäen.
Hänen seikkailessaan kaverinsa kanssa mopoilla noissa maisemissa ajautuivat he täysin yllättäen tyhjästä ilmestyneiden miesten keskelle. Kuulemma tuli _vähän_ ripeämpi ajorytmi...
Paikalla on polku jonka alku on todella hankalakulkuista (kallion seinämää 2.5metriä ylös), syvämetsäksi sitä kutsutaan. Kerran olen uskaltautunut tuonne polulle, fillarit olivat polun alkupäässä "tielle päin käännettyinä", kävelimme kaverini kanssa n.60m polkua joka muuttui yhä vain kivikkoisemmaksi ja karummaksi vaikka suunta oli kohti pimeämpää ja pimeämpää metsää. Pollulla kuitenkin näkyi tuoreita ja selviä kuljennan merkkejä. (Ei heinää polulla, pehmeässä hiekassa saappaan -ja koiranjälkijä.)
Kävelimme vielä luultavasti noin 3. metriä kunnes kaverini äkkäsi puuhun kiinitetyn "helyn" (samanlainen keppiviritelmä kuten esim. BWP:ssä), sanomattakin selvää, että otettiin jalat alle ja vähän äkkiä kanssa. Siinä juostessa olimme "varmoja" että kuulimme huutoa tai ulvontaa takanamme...
 
Tiedättehän, meillä oli selvät ennakko odotukset paikkaa kohtaan, mutta silti työnnyimme sinne. Kyllä pulssi nousi hetkellisesti aika koviin lukemiin. EIKÄ SIINÄ VIELÄ KAIKKI, kun saavuimme pyörimmelle todella kiiruusti ja kaverini lähti jo polkemaan metsä tietä pois päin, huomasin että pyöräni ketjut olivat pudonneet... AAARGH, paaniikin vallassa laitoin ne niin nopeasti kuin mahdollista ja sitten täysiä pois.
Nimismies18.08.2004 23:05:43
Opettaja! Opettaja! Miten muka kukaan voi tietää, että mies lupasi hakea perheensä sodan jälkeen, jos mies ei kertonut asiasta kellekään, kuoli ja perheen jäännökset löydettiin vasta vuosikymmeniä myöhemmin? Se viittaa siihen, ettei mies paljastanut asiaa edes kuollessaan? Miksi perhe kuoli piilopaikkaansa, luulisi sitä lähtevän edes ruokaa tms. etsimään?
 
En usko tätä juttua todeksi!

 
En tiedä. Kuulin jutun kaverilta.
Da Make18.08.2004 23:15:28
En tiedä. Kuulin jutun kaverilta.
 
Olen kyllä minäkin aikaisemmin kuullut tämän jutun. Jos mies olikin kertonut asiasta, mutta ei esim. tarkempaa sijaintia. Tai jos mies olikin "säästänyt perheensä Venäläisiltä" eli murhannut heidät, esim. vierittämällä ko. kiven heidän päällensä. Luulenpa että kivi on tapaturmaisesti vierinyt ihmisten päälle ja paikkaa etsimään tullut "kuulija" ei löytänyt paikka, sillä se oli ratkaisevasti muuttunut, esim. "luola/onkalo" oli sortunut ja mies etsi luolaa/onkaloa mutta ei löytänyt mitään.
 
En minä tiedä. Hyvää yötä.
RjW18.08.2004 23:34:26
Täällä lähistölläni virallinen "outo paikka" on Tattarisuo.
Ajoittain sieltä löytyy spritualismiin, noituuteen ja vainajan palvontaan liittyviä juttuja; luita, jäseniä/raajoja, helyjä...

 
Juu, hommahan meni niin että 30-luvulta Tattarisuon lähteestä löytyi irtileikattuja ihmisruumiin osia. Alusta asti epäiltiin että löytö liittyi noitamenoihin (Tattarisuolla on historiaa noituuden harjoittamispaikkana). Poliisin selvitysten mukaan ruumiinosat olivat peräisin Malmin hautasmaalta ja niitä ilmeisesti säilytettiin lähteessä noitamenoja varten. Eli ketään ei kuitenkaan ilmeisesti oltu tapettu niiden vuoksi. Todellisiin tapahtumiin perustuu siis senkin paikan maine. Ja myöhemminhän siellä on tehty paljon pikkurikollisten välisiä hengiltäottoja.
Nimismies18.08.2004 23:35:45
Tuo Tattarisuohan kuulostaa mielenkiintoiselta paikalta. Käykää kuvaamassa ja tehkää raportti. Pannaan nettiin :)
-Benighted-19.08.2004 17:26:44
Ai....anteeksi. Tiesin kun kirjoitin tuota epäilyäni, että en ite vaan taaskaan ymmärtäny, vittu ku oon tyhmä.
 
Edit: ...ei helvetti että ihminen osaa olla tyhmä.

 
Eipä tuo mitään. Minkäkin olen kerran erehtynyt.
Da Make19.08.2004 22:01:03
Tuo Tattarisuohan kuulostaa mielenkiintoiselta paikalta. Käykää kuvaamassa ja tehkää raportti. Pannaan nettiin :)
 
Toinen mielenkiintoinen paikka on "Kolmenjärvenmaa" joka sijaitsee siinä Jakomäen lähellä. Mielenkiintoinen paikka on sen vuoksi että kaikki viittaa niin ilmeisesti "outoihin" tapahtumiin. Massiivisin satanisti hely löytyi juuri Kolmenjärvenmaasta tai paremminkin siitä alkavasta Loputtomasta metsästä, nimittän 2metriä korkea ja 1-1.5 metriä kärkiväliltään oleva rusifiksi.
Volume19.08.2004 22:09:10
Muistattehan sitten olla varovaisia niissä vanhoissa rakennuksissa, muistattehan? Sen lisäksi, että lattiat romahtaa, voi rakennuksissa olla näkymättömämpiäkin vaaroja. Nimittäin vanhat talot kerää sisäänsä vuosikymmenten kuluessa sellaiset määrät pölyä, että ei tiedä tarkalleen mitä kaikkea tulee hengitettyä kun niissä käy. Tässä on lähistöllä muutama hylätty talo, joista voisin itseasiassa käydä vaikka kuviakin napsimassa jos kiinnostusta löytyy (sekä itsellä, että teillä) ja niissä kun on tullut vierailtua, niin puolen tunnin jälkeen on jo hengitystiet aikalailla tukossa. Siksipä en enää ilman kevyttä hengityssuojainta niihin astu. Asbestia, homepölyä, linnunpaskapölyä (ne ottaa niitä asunnoikseen) ja muuta vastaavaa kun pääsee tarpeeksi keuhkoihin niin lopputulos voi olla huono. Eipä sitä tarvitse mennä paljoakaan kun saa jo alkaa varaamaan itselleen sädehoitoo keuhkosyövän takia. Sen lisäksi on kertaalleen koettu se, että jalka uppoaa lattiaan 10cm. Eli ihan kovin isolla joukolla ei kannata heikkoja lattioita kuormittaa. 2-3 hengen joukolla on mukava käydä, ei oo niin paljon porukkaa ettei pelkotila katoais hulinan johdosta, muttei myöskään niinkään vähän, että vaaratilanteissa ei olis apu lähellä.
 
Niin ja ihan laillistakaan se ei aina ole astua hylättyyn rakennukseen, siitäkin huolimatta että ovi puuttuu. Joten mahdollisten sivujen kohdalla suosittelisin käytettävän jonkinasteista anonymiteettiä.
-Benighted-19.08.2004 22:17:14
Ota kuvia. Minua on aina kiinnostaneet nuo "kummistustalot". Meidän mummolassa niitä riittää(kuten se josta kerroin tuossa viimesivulla)
ritchie19.08.2004 22:28:10
mulla on jöötit lahkeessa yöllä.
GuitarMonster20.08.2004 15:49:27
Seitikki! Senkin Seitikki!
 
Eilen illalla luin stoorisi päättömästä miehestä. Ajattelin, että mitäs tuossa, semmonen kummitusjuttu vaan, ja unohdin koko asian.
 
Mutta unen rajoilla, perkele, juolahti mieleeni uudestaan se juttu! Ja sitten aloin pälyillä huonetta ja alkoi pelottaa, että millä hetkellä hyvänsä ovesta tulee päätön, tumma hahmo joka kuristaa mut tms. Yritin nukahtaa, ja silmät alkoivatkin painua hitaasti kiinni...
 
(VÄLIHUOMAUTUS: Siis minähän olen aina ollut säikky tällaisissa kummitus/horror- asioissa (=nynny?))
 
... mutta seuraavaksi olin näkevinäni jotain valkoista vilahtavan näkökulmassani. Alkoi sydän hakata... (=olen nynny?)
 
Sitten alkoi oven takaa kuulua rahisevaa ääntä. Hui helvetti! "Tulen.... tulen... olen vapaa... tulen sinne..." Hui hitto!
 
Sitten en enää kestänyt. Nousin salamana sängystä ja pingoin suunnilleen oven läpi pois huoneesta. "Pakomatkalla" vessan ovi oli auki, ja siellä ei ollut valoja päällä. Mielikuvitus näki siellä tumman hahmon kyykyssä. Siis oikeesti!
 
Saman tien juoksin olohuoneeseemme. Siellä ei enää pelottanut. Olohuone, tuo tuttu ja turvallinen, aah...
 
Rojahdin sohvalle ja painuin peiton alle. Aikani pälyiltyäni nukahdin koiranuneen, ja näin painajaisia. Heräsin useasti.
 

 
Semmosta. Tämä kaikki siis tapahtui puoliunessa, ja mielikuvitus tekee pimeässä kodissa keskiyön jälkeen tepposia. Mutta viime yö, se oli elämäni kauhein! En useinkaan, nähkääs, koe mitään yliluonnollista/aavemaista.... joten tämä kuullostaa varmaan teistä ihan nössöltä. Eipä tässä muuta.
 
Kiitos ja näkemiin.
Nimismies20.08.2004 16:33:45
Seitikin takia nukun kaksi yötä valot päällä. Että et ole yksin.
el Bastardo20.08.2004 16:46:25
Seitikin juttu oli kyllä kohtuullisen ahdistavan pelottava, vaikkei kukaan sivullinen osaakaan kuvitella kuinka ahdistava se on Seitikille itselleen ollut.
 
Sunnuntakina tuli itselle ihan omituinen olo yhtä-äkkiä. Kaveri oli ollut käymässä ja lähtenyt siinä illan mittaan jossain vaiheessa. Vietin ihan normaalia koti-iltaa, katselin televisiota, kuuntelin musiikkia ja loikoilin sohvalla. Vessahätä yllätti. Kampesin itseni ylös sohvalta ja kävelin vessaa päin. Koitin avata ovea, mutta ovenkahva oli jotenkin hetkellisesti jumissa. Samalla sen siunaaman mikrosekunnilla kävin päässäni läpi seuraavan jutun: mitä jos kaverini, joka oli juuri ennen lähtöä käynyt vessassa, olisikin kuolleena vessan lattialla ja se, kenet näin lähtevän pois, olisi ollut jonkinlainen aave? Tämä salamannopeasti päässä läpikäytynä aiheutti lievän paniikin tunteen. No, vessan ovi aukesi seuraavalla yrittämällä eikä siellä mitään ollut, mutta vähän karmiva olo kyllä oli sen jälkeen. Olin nimittäin mennyt hölmöyksissäni lueskelemaan tätä ketjua aiemmin päivällä, joten olin virittäytynyt oikeaan tunnelmaan.
 
Ei nyt mikään kummitusjuttu, mutta pistipähän ainakin veren kiertämään loppuillaksi. Minäkin haluan kummitella sitten kun kuolen.
-Benighted-20.08.2004 16:50:31
^Ihmeelliset asiat sinulla tulee ekana mieleen.
 
"Mitä jos se onkin talkkari, joka meni viimeviikolla putsaamaan ilmastointikanavia, ja eksyi meidän vessaan, pisti oven lukkoon, ja potkas tyhjää. Tai sitten sen vaimo, joka tuli kerran korjaamaan pattereitamme. ehkä se luiskahti patterin taakse, ja pääsi vasta nyt viimeisillä voimilla ennen hengenlähtöä pois sieltä, ja vääntämään oven lukkoon"
GuitarMonster20.08.2004 16:58:14
Seitikin takia nukun kaksi yötä valot päällä. Että et ole yksin.
 
Hyvä tietää. Kiitos.
 
Ihmeelliset asiat sinulla tulee ekana mieleen.
 
Joillain ihmisillä on liiankin vilkas mielikuvitus... kuten minulla :D :(
el Bastardo20.08.2004 17:04:51
^Ihmeelliset asiat sinulla tulee ekana mieleen.
 
Kylläjoo, joskus ajatuksia vain putkahtaa jostain aivopoimujen syövereistä sen kummemmin suodattumatta. Ylikierroksilla käyvä mielikuvitus auttaa asiaa kummasti.
KTR20.08.2004 17:35:25
Mulla on pari semmoista "melkein" kummitustarinaa, jotka kuitenkin lopussa latistuvat rationaaliseen selitykseen.
 
Eräs yö katselin ikkunastani taloamme vastapäätä olevaa metsää. Sitten aivan selvästi näin, kuinka puiden varjoista katseli ikkunaani päin semmonen vaaleaan mekkoon pukeutunut tyttö. No, aikani siinä järkyttyneenä katselin ja tajusin, että se oli vain kuusen iso oksa. Seuraavana päivänä auringonvalossa tämä seikka varmistui.
 
Toinen juttu oli tuolla sivaripaikassa, invalidien palvelutalossa. Kuulin aamulla, että eräs asukkaista oli kuollut. No sitten siinä kuljin kyseisen asukkaan huoneen ohi ja kuulin selvästi sieltä tämän asukkaan puhetta. Tietenkin ekana ajattelin, että kyseinen henkilö ei ole ymmärtänyt vielä, että on kuollut vaan yrittää jatkaa normaalia elämää vielä.
Myöhemmin vain paljastui, että asukkaan kuolemasta kertonut tyyppi oli sekoittanut kaksi ihmistä keskenään, koska heillä oli melko samanlaiset sukunimet. Damn!
Da Make20.08.2004 20:42:35
Huhhuh, oli kyllä melkein jännäkakka housussa eilen...
Kitaravirtuaali20.08.2004 21:05:02
Huhhuh, oli kyllä melkein jännäkakka housussa eilen...
 
Noh, anna palaa. Mielesi tekee kuitenkin kertoa. Ja myö halutaan kuulla.
Da Make20.08.2004 21:16:31
Noh, anna palaa. Mielesi tekee kuitenkin kertoa. Ja myö halutaan kuulla.
 
Äh, ihan normaaleita juttuja vain. Pimeässä tulee enkeli joka kutsuu luokseen. Parvekkeella se häilyi ja siirtyi tähtiin, siihen en kyennyt.
Kitaravirtuaali20.08.2004 21:22:09
Äh, ihan normaaleita juttuja vain. Pimeässä tulee enkeli joka kutsuu luokseen. Parvekkeella se häilyi ja siirtyi tähtiin, siihen en kyennyt.
 
Jaa, tuo nyt oli ihan arkipäiväistä vai? Sitä se höpöheinä teettää ;)
 
E: No vittufak typo
Blenderhead20.08.2004 22:09:06
Tuossa lueskelin taas noita Nimismiehen heittämiä juttuja. Noh, tuli sitten eräästä jutusta, jossa joku kertoi kuolleesta ystävästään, jota oli samaisena iltana nähnyt olevinaan joka paikassa, että olen kokenut itse saman.
 
Tänä kesänä, juhannusaattona, istuin baarissa ja ajattelin, että voisin soittaa kaverilleni, jota en ollut nähnyt pariin viikkoon. Jätin sitte soittamatta, kun seuraani eksyi muita ihmisiä. Noh, samaisena iltana kotiin mennessäni näin tämän saman kaverin ajavan vastaan, morjestin ja pysäihdyin, mutta tyyppi ajoikin ohi ja totesin, että erehdyin. Jatkoin siis matkaa. Myös seuraava päivänä joskus iltapäivän puolella olin näkevinäni kaverin torilla, mutta taas näin väärin. Alkoi jo itseäkin häiritä kyseinen asia.
 
Menin sitten illalla kämpälleni ja menin nukkumaan. Aamulla reippain mielin töihin ja iltapäivällä konee ääreen kotiin. Kerkesin hetken istua ja kaverini kertoi netin välityksellä, että tämä kaveri, jota olevinaan olin nähnyt useamman kerran, oli tappanut itsensä juhannusaaton ja sunnuntain välisenä yönä. Olin kuin puulla päähän lyöty ja hieman jopa paniikissa. En vain ymmärrä mistä nämä asiat johtuu. Miksi juuri silloin...
Da Make20.08.2004 22:13:03
Miksi juuri silloin...
 
On asioita, joista ei puhuta fysiikan tunnilla.
Miksi keskellä pöytää sijainnut tietosanakirja löytyy pöydän vierestä lattialla, vaikka talossa ei ollut käynyt ketään, eikä myöskään lemmikkieläimiä ole huoneistossa...
Blenderhead20.08.2004 22:17:09
On asioita, joista ei puhuta fysiikan tunnilla.
Miksi keskellä pöytää sijainnut tietosanakirja löytyy pöydän vierestä lattialla, vaikka talossa ei ollut käynyt ketään, eikä myöskään lemmikkieläimiä ole huoneistossa...

 
Ka nii...melkein samahan tuo on. Mutta on se outoa.
Viceroy20.08.2004 23:09:19
Blenderheadin juttu on oikeasti sairas ja pelottava. Luonnonvaraiset vaistot ovat asia, joita ei rationaalisilla menetelmillä oikein pysty tutkimaan, ja kuitenkin niitä esiintyy. Eläimillä vaistot ovat pinnassa, ja ne eivät peittele niitä. Kaiken kaikkiaan erittäin kiinnostava ja mystinen juttu.
Viceroy20.08.2004 23:11:17
On asioita, joista ei puhuta fysiikan tunnilla.
Miksi keskellä pöytää sijainnut tietosanakirja löytyy pöydän vierestä lattialla, vaikka talossa ei ollut käynyt ketään, eikä myöskään lemmikkieläimiä ole huoneistossa...

 
Tällaisia tilanteita olen selittänyt itselleni niinkin arkipäiväisellä asialla kuin unissakävelyllä. Itse tulee nimittäin toimitettua ties mitä askareita unten mailla.
 
Ehkä tarkoitat kuitenkin tilannetta, jossa kukaan ei ole ollut tapahtuma-aikaan nukkumassaan. Sitten en tiiä.
Da Make20.08.2004 23:14:09
Kaiken kaikkiaan erittäin kiinnostava ja mystinen juttu.
 
Kyllä, hyvin kiehtovaa. Nykyään (tämän ketjun lukemisen aloittamisen jälkeen) olen joutunut aamulla soittamalla varmistella unessa kuolleiden kaverien kondiksia... huuh.
Elämme jännittäviä aikoja.
 
Pitäisi varmaan perustaa Aavemaisia tapahtumia -kerho, kuvia paikoista yms..
Da Make20.08.2004 23:15:38
Ehkä tarkoitat kuitenkin tilannetta, jossa kukaan ei ole ollut tapahtuma-aikaan nukkumassaan. Sitten en tiiä.
 
Vain minä. "En ole koskaan kävellyt unissani. Kai..."
depe20.08.2004 23:20:29
Ei hitto, olen aina "nauranut" näille "ei tätä ketjua kannata yöllä lueskella, alkaa pelottamaan" -jutuille. Nyt kun tässä tuli lueskeltua, niin kummasti se housunpuntti alkoi tutisemaan ja piti laittaa vähän lisävalaistusta huoneeseen.
 
Jatkakaa...
-Benighted-20.08.2004 23:24:39
Ei hitto, olen aina "nauranut" näille "ei tätä ketjua kannata yöllä lueskella, alkaa pelottamaan" -jutuille. Nyt kun tässä tuli lueskeltua, niin kummasti se housunpuntti alkoi tutisemaan ja piti laittaa vähän lisävalaistusta huoneeseen.
 
Jatkakaa...

 
Niin se on. Sitten kun tätä öisin lukee, niin kaikki äänet mitä kuuluu, pistää miettimään.
Eccentr1c20.08.2004 23:43:49
Pakko tämä nyt on tänne pistää, vaikka onkin vähän epäilyttävä juttu.
Eli olimme viettämässä kavereitten kanssa viimeistä mökki-iltaa ennen koulun alkua. Kello läheni jo puolta kolmea, mutta olimme yhä saunomassa. Päätimme laittaa viimeiset makkarat paistumaan kiukaan päälle.
 
Sattumoisin niitä oli kuitenkin sen verran, että yksi joutuisi tyytymään yhteen makkaraan ja muut saisivat kaksi. No, joku ilmoitti, että voi hyvin syödä vain yhden makkaran, kun kerran on niitä niin paljon jo tänään syönyt.
 
Makkarat paistuivat ja jokainen otti saunasta lähtiessään yhden(1) makkaran ja voin vannoa, että siellä kiukaan päällä oli silloin vielä kolme makkaraa jäljellä. Kuitenkin kun tulimme takaisin saunaan oli kiukaalla enää kaksi makkaraa.
Tätä kadonnutta emme ikinä löytäneet.
Da Make20.08.2004 23:46:52
Makkarat paistuivat ja jokainen otti saunasta lähtiessään yhden(1) makkaran ja voin vannoa, että siellä kiukaan päällä oli silloin vielä kolme makkaraa jäljellä. Kuitenkin kun tulimme takaisin saunaan oli kiukaalla enää kaksi makkaraa.
Tätä kadonnutta emme ikinä löytäneet.

 
Saunatonttu/saunanhenki otti omansa.
Nimismies21.08.2004 15:19:07
Pitäisi varmaan perustaa Aavemaisia tapahtumia -kerho, kuvia paikoista yms..
 
Ei huono idea ollenkaan. Nettisivuna toimisi parhaiten.
Da Make21.08.2004 15:21:39
Ei huono idea ollenkaan. Nettisivuna toimisi parhaiten.
 
Niinpä.
aust21.08.2004 16:18:50
Autiokämpällä ilmestyi yöllä puita takkaan ja muuta vastaavaa huolenpitoa. Historiallinen paikka Lapissa.
Shemhamforash21.08.2004 19:56:47
Seitikin takia nukun kaksi yötä valot päällä. Että et ole yksin.
 
Minä taidan olla ainoa, joka ei ole vielä näistä jutuista säikähtänyt?
 
Pieni juttu tuli mieleen: Olimme 6.luokalla luokkaretkellä, meidän huoneessamme nukkui yhteensä 5 tyttöä. Eräänä iltana aloimme jo rauhoittua nukkumaan ja lähinnä katkaisijaa oleva sammutti valot. Kuluu pari sekuntia, yksi meistä alkaa kirkua ja heti toinen perässä. Salamannopeasti valot takaisin päälle ja tilanteentsekkaus; kirkuneet tytöt tuijottavat kauhistuneina ovelle. He siis olivat ainoat, joilla oli ovelle suora näköyhteys.
 
Kysyimme, mitä ihmettä tapahtui. Tytöt sanoivat paniikki äänessään, että oven edessä, hieman oikealla puolella, oli istunut joku. Normaalisti oven alta tuli hieman valoa koko pituudeltaa, äsken vain vähän vasemmasta laidasta. Lisäksi huone oli hieman hämärä, joten he olivat selvästi nähneet hahmon.
 
Emme tietenkään uskoneet, vaan päätimme laittaa valot uudestaan kiinni. Pieni uteliaisuus oli kuitenkin herännyt, joten minä ja toinenkin tyttö kurkotimme sängyiltämme katsomaan ovelle. Ja ei saatana! Siinä tosiaan kyyhötti joku, valokin oli peittynyt. Valot taas päälle lievän paniikin saattelemana.
 
Hetken aikaa rauhoituttuamme ja rohkeutta (sekä kättä pidempää) kerättyämme uskaltauduimme sammuttamaan valot kolmannen kerran.
 
Enää ei kuitenkaan mitään näkynyt. Hahmo oli kadonnut.
 
Siitä tuli hieman uneton yö kaikkien osalta...
el Bastardo21.08.2004 21:03:41
Minä taidan olla ainoa, joka ei ole vielä näistä jutuista säikähtänyt?
 
Ei se säikähtäminen (säikähtämiskauhu on arsesta...) vaan se oikeaan tunnelmaan virittäytyminen ja paranoidi olotila. :)
 
Noiden hahmojen näkeminen on kyllä vähintäänkin mielenkiintoista. Itse en kummempia ole lähiympäristössäni havainnut, paitsi kerran kun olin kovassa kuumeessa. Heräsin kuumehoureisena keskellä yötä ja katselin ympärilleni. Pimeässä huoneessa huomioni kiinnittyi nurkkaan, jossa selvästi seisoi mies. Kyseinen mies näytti samalta kuin eräässä maalauksessa olohuoneessa oleva mies. Siristelin silmiäni, mutta ei vain mennyt pois. Onneksi olin sen verran sekaisin korkeasta kuumeesta, etten älynnyt kovin kovasti säikähtää.
askomiko21.08.2004 21:08:02
Tässä on semmoinen erittäin hyvä kummitusjuttu, joka pitää lukea yöllä. Lukeminen kestää noin tunnin:
 
http://www.holyshiite.com/caver/page1.html
 
Loppu vain on vähän kökkö.
el Bastardo21.08.2004 21:11:42
Tässä on semmoinen erittäin hyvä kummitusjuttu, joka pitää lukea yöllä. Lukeminen kestää noin tunnin:
 
http://www.holyshiite.com/caver/page1.html
 
Loppu vain on vähän kökkö.

 
Luolatarina? Joo, tuo on kyllä hyvä.
carlos21.08.2004 22:17:39
tänään menin hieman uudella pyörälläni kruisailemaan ja olin monesti kuullut yhdestä ei-yleisestä tiestä,joka vie vissiin paikallisen laskettelukeskuksen huipulle tj.
no siinä sitte eka menin hautausmaan ohi ja jatkoin matkaa, ja sitte tuli kyltti,että autolla ajo kielletty..sitte alko sellanen ylämäki joka tuntui vaan jatkuvan ja jatkuvan. jotenki siinä sitte tuli ahdistava olo,kun menin sellasta pientä vesiurien vahingoittamaa tietä ylöspäin ja ympärillä vain metsää (puiden oksat ylettyivät tien yläpuolelle-->joutui pyöräilemään matalemmassa asennossa ku yleensä.) kokoajan tarkkailin ympärille ja mielessä pyöri,että jos joku tuolla metässä mua seurailee.. no sitte tuuli rupes yltymään ja rupes myöskin satamaan suht lujaa. ja yhtäkkiä en ajatellu muutaku äkkiä pois. tuli älyttömän ahdistunut olo.en uskaltanu kattoa taakseni,enkä sivuille.katsoin vaan eteenpäin (sinnekään en nähnyt selvästi,koska tie oli niin epätasaista,että kokoajan silmissäkin tärisi.)
 
Tää on siis taas tätä mielikuvituksen tuotetta,mutta jotenkin se tilanne tuntui niin aidolta. en nähnyt mitään miksi olisi pitänyt paeta,yhtäkkiä vain tuli sellainen olo. kerran aikaisemmin sellainen olo on ollut; nähdessäni tunnelin josta kerroin tuolla jollakin aikaisemmalla sivulla..
e r s k i22.08.2004 02:17:12
Oon kuullut sivukorvalla jotain legendoja Kotkassa sijaitsevasta "Hallan" satamasta. Tietääkö kukaan alueesta ja mahd. hämäristä tapahtumista sieltä?
Nimismies22.08.2004 02:41:02
Oon kuullut sivukorvalla jotain legendoja Kotkassa sijaitsevasta "Hallan" satamasta. Tietääkö kukaan alueesta ja mahd. hämäristä tapahtumista sieltä?
 
Jep, siellähän oli ainakin tämä kummituslaiva(hylky rannalla), johon kuulemma murhattiin kaksi miestä. Nythän on jo Virossa hajotettavana. Tuolla Freaky Links-threadin eräällä sivustolla on kuviakin paikasta.
Heikki j.22.08.2004 15:51:09
Autiokämpällä ilmestyi yöllä puita takkaan ja muuta vastaavaa huolenpitoa. Historiallinen paikka Lapissa.
 
Mahdatkohan puhua Karvaselän kämpästä, joka sijaitsi jossain tuolla Lokan maastossa Kittilässä? Myöhemminhän se tietääkseni siirrettiin Leville "nähtävyydeksi" salaperäisen maineensa takia.
 
Serkku kertoi eräästä tutustaan johon tutustui eräopaskoulussa, joka oli äärimmäisen skeptisellä mielellä ja muistiinpanovälineillä varustettuna lähtenyt koiransa kanssa juuri selvittämään tuon "kummituskämpän" mysteeriä. Hän oli saapunut eräänä syysiltapäivänä kämpälle ja viettänyt illan rattoisasti. Kun hän oli sitten alkanut valmistautua nukkumaan, oli ilmeisesti ruvennut tapahtumaan. Koira oli (yllättäen) heittäytynyt hyvin levottomaksi ja näennäisen pelokkaaksi. Tämä tietysti oli hieman nostanut miehen omaakin pelkokerrointa, mutta kovana jätkänä hän oli sitten vetäytynyt yöpuulle. Ensimmäinen kunnon säikähdys oli tullut kun teljetty ulko-ovi oli hiljalleen auennut selälleen saakka. Siinä vaiheessa koira oli ollut aivan sekoamaisillaan, mutta mies oli muina miehinä laittanut oven uudelleen säppiin ja siepannut koiran kainaloonsa ja pannut nukkumaan. Kotvasen kuluttua oli kuitenkin alkanut taas tapahtumaan. Kämpässä sijainnut kamina oli avannut yhtäkkiä luukkunsa, ja kaikki sisällä ollut tuhka ja hiilet olivat lennähtäneet ympäri kämppää. Tämä oli riittänyt kyseiselle kaverille, joten hän kasasi kamppeensa hiljaa ja lähti syysyöhön kävelemään lähimpään tupaan, jossa oli nukkunut sitten ihan hyvin.
 
Kämpässähän huhuttiin sattuneen useita hämäriä kuolemantapauksia tukkimiesten vähintäänkin kosteissa korttiporukoissa. Ja olivatpa jätkät alkaneet muka piruakin siellä manaamaan ilmeisen onnistunein tuloksin.
 
Jos lappilaiset hämärätarinat kiinnostavat niin suosittelisin paikallisen lehtimiehen Pentti Harjumaan kirjaa Aaveriekkoja. Siinä on muistaakseni omistettu ihan oma lukunsa vain tuolle Karvaselän kämpälle. Oikein viihdyttävä kirja.
aust22.08.2004 16:55:42
Mahdatkohan puhua Karvaselän kämpästä, joka sijaitsi jossain tuolla Lokan maastossa Kittilässä? Myöhemminhän se tietääkseni siirrettiin Leville "nähtävyydeksi" salaperäisen maineensa takia.
 
Serkku kertoi eräästä tutustaan johon tutustui eräopaskoulussa, joka oli äärimmäisen skeptisellä mielellä ja muistiinpanovälineillä varustettuna lähtenyt koiransa kanssa juuri selvittämään tuon "kummituskämpän" mysteeriä. Hän oli saapunut eräänä syysiltapäivänä kämpälle ja viettänyt illan rattoisasti. Kun hän oli sitten alkanut valmistautua nukkumaan, oli ilmeisesti ruvennut tapahtumaan. Koira oli (yllättäen) heittäytynyt hyvin levottomaksi ja näennäisen pelokkaaksi. Tämä tietysti oli hieman nostanut miehen omaakin pelkokerrointa, mutta kovana jätkänä hän oli sitten vetäytynyt yöpuulle. Ensimmäinen kunnon säikähdys oli tullut kun teljetty ulko-ovi oli hiljalleen auennut selälleen saakka. Siinä vaiheessa koira oli ollut aivan sekoamaisillaan, mutta mies oli muina miehinä laittanut oven uudelleen säppiin ja siepannut koiran kainaloonsa ja pannut nukkumaan. Kotvasen kuluttua oli kuitenkin alkanut taas tapahtumaan. Kämpässä sijainnut kamina oli avannut yhtäkkiä luukkunsa, ja kaikki sisällä ollut tuhka ja hiilet olivat lennähtäneet ympäri kämppää. Tämä oli riittänyt kyseiselle kaverille, joten hän kasasi kamppeensa hiljaa ja lähti syysyöhön kävelemään lähimpään tupaan, jossa oli nukkunut sitten ihan hyvin.
 
Kämpässähän huhuttiin sattuneen useita hämäriä kuolemantapauksia tukkimiesten vähintäänkin kosteissa korttiporukoissa. Ja olivatpa jätkät alkaneet muka piruakin siellä manaamaan ilmeisen onnistunein tuloksin.
 
Jos lappilaiset hämärätarinat kiinnostavat niin suosittelisin paikallisen lehtimiehen Pentti Harjumaan kirjaa Aaveriekkoja. Siinä on muistaakseni omistettu ihan oma lukunsa vain tuolle Karvaselän kämpälle. Oikein viihdyttävä kirja.

 
Ei ollu Karvaselän kämppä vaan eräs tuntemattomampi mesta Sodankylän kunnan alueella.
 
Lisättäköön vielä koiran uskomaton levottomuus tuohon kokemaani, unohtui mainita.
 
Kiitos kirjavinkistä, Lappilaisena eränkävijänä hyvinkin kiinnostunut, siitä plussaa sinulle!
Inkkunen22.08.2004 18:49:59
Aina kun kävelen talviaamuisin bussipysäkille on pimeää ja hiljaista ja paksu lumikerros peittää maan. Mu on aina pakko juosta sellanen metsä pätkä (700 metriä) sillä pelkään että sieltä pimeästä metsästä tulee susilauma, karhu tai ilves. Kerran siellä metsässä rasahti niin lujaa, että lähdin juoksemaan ennätys vauhtia.
aust22.08.2004 19:03:48
Aina kun kävelen talviaamuisin bussipysäkille on pimeää ja hiljaista ja paksu lumikerros peittää maan. Mu on aina pakko juosta sellanen metsä pätkä (700 metriä) sillä pelkään että sieltä pimeästä metsästä tulee susilauma, karhu tai ilves. Kerran siellä metsässä rasahti niin lujaa, että lähdin juoksemaan ennätys vauhtia.
 
Paikassa jossa on bussipysäkki lähellä, ei voi olla mitään pelottavaa. Sori.
 
t. erämies
 
edit: niin tai ei siis ainakaan mitään yliluonnollista
Seppe22.08.2004 22:26:46
Mun pelottavin kokemus on muutaman vuoden takaa.. Heräsin keskellä yötä tyttöystäväni vierestä joka istui sängyllä selkä minuun päin, kun tiedustelin että "onko kaikki hyvin?" hän kääntyi minuun päin silmät aivan sepposen selällään (räpyttämättä kertaakaan) ja alkoi puhua matalalla (ja tarkoitan TODELLA matalalla!) äänellä minulle jotain aivan käsittämätöntä manausta tjs. Olen aivan varma siitä, että joku muinainen kieli oli kyseessä, koska pystyin hyvin erottamaan järkevän kuulloisia lauseita/sanoja. Tätä "puhetta" kesti muutaman minuutin ja olin jo valmis lähtemään sängystä hevonkuuseen, mutta sitten kuin seinään tyttöystäväni kävi makaamaan ja nukahti välittömästi. En ole kyllä eläessäni pelännyt niin paljoa kuin tuona kyseisenä yönä. Tyttöystävälläni ei ollut seuraavana aamuna mitään tietoa yön tapahtumista.. Taisi olla Saatanalla meikälle jotain asiaa, perkele kun en vaan tiedä mitä?!
Volume22.08.2004 23:31:29
Mun pelottavin kokemus on muutaman vuoden takaa.. Heräsin keskellä yötä tyttöystäväni vierestä joka istui sängyllä selkä minuun päin, kun tiedustelin että "onko kaikki hyvin?" hän kääntyi minuun päin silmät aivan sepposen selällään (räpyttämättä kertaakaan) ja alkoi puhua matalalla (ja tarkoitan TODELLA matalalla!) äänellä minulle jotain aivan käsittämätöntä manausta tjs. Olen aivan varma siitä, että joku muinainen kieli oli kyseessä, koska pystyin hyvin erottamaan järkevän kuulloisia lauseita/sanoja. Tätä "puhetta" kesti muutaman minuutin ja olin jo valmis lähtemään sängystä hevonkuuseen, mutta sitten kuin seinään tyttöystäväni kävi makaamaan ja nukahti välittömästi. En ole kyllä eläessäni pelännyt niin paljoa kuin tuona kyseisenä yönä. Tyttöystävälläni ei ollut seuraavana aamuna mitään tietoa yön tapahtumista.. Taisi olla Saatanalla meikälle jotain asiaa, perkele kun en vaan tiedä mitä?!
 
Hui saakeli, toi on yks mun pahimmista peloista. Että yöllä herää siihen kun joku perheenjäsen tai muu lähiomainen tekee jotain vastaavaa. Ja vielä kun tiedostaa (ellei ole liian paniikissa), että unissakävelijää ei saa herättää. Huh, mitä lie möngertänyt, itse olisin juossut patukat lahkeessa pois siitä tilanteesta.
aust22.08.2004 23:36:39
Mun pelottavin kokemus on muutaman vuoden takaa.. Heräsin keskellä yötä tyttöystäväni vierestä joka istui sängyllä selkä minuun päin, kun tiedustelin että "onko kaikki hyvin?" hän kääntyi minuun päin silmät aivan sepposen selällään (räpyttämättä kertaakaan) ja alkoi puhua matalalla (ja tarkoitan TODELLA matalalla!) äänellä minulle jotain aivan käsittämätöntä manausta tjs. Olen aivan varma siitä, että joku muinainen kieli oli kyseessä, koska pystyin hyvin erottamaan järkevän kuulloisia lauseita/sanoja. Tätä "puhetta" kesti muutaman minuutin ja olin jo valmis lähtemään sängystä hevonkuuseen, mutta sitten kuin seinään tyttöystäväni kävi makaamaan ja nukahti välittömästi. En ole kyllä eläessäni pelännyt niin paljoa kuin tuona kyseisenä yönä. Tyttöystävälläni ei ollut seuraavana aamuna mitään tietoa yön tapahtumista.. Taisi olla Saatanalla meikälle jotain asiaa, perkele kun en vaan tiedä mitä?!
 
Olitko käyttänyt mitään aineita?
Nimismies22.08.2004 23:38:55
Olitko käyttänyt mitään aineita?
 
Aika turha kysymys, tämän nyt voisi heittää varmaan jokaisen tekstin perään tässä threadissa.
MeArtist22.08.2004 23:47:26
Hui saakeli, toi on yks mun pahimmista peloista. Että yöllä herää siihen kun joku perheenjäsen tai muu lähiomainen tekee jotain vastaavaa. Ja vielä kun tiedostaa (ellei ole liian paniikissa), että unissakävelijää ei saa herättää. Huh, mitä lie möngertänyt, itse olisin juossut patukat lahkeessa pois siitä tilanteesta.
 
Miksei unissakävelijää saa herättää?
FlatOutFucked22.08.2004 23:51:39
Miksei unissakävelijää saa herättää?
 
Ne saattavat panikoida. Tai jotain.
Volume23.08.2004 00:02:13
Niin joo ja olihan mulla jotain asiaakin tohon edelliseen lainaukseen liittyen, se vaan unohtui kirjoittaa. Hymijö. Eli itsellekin on tapahtunut vähän samanlainen kohtaus, tai ainakin se muistui heti mieleen ton luettuani. Eli olin vuosi sitten kesällä lapissa leirillä eräässä leirikeskuksessa, ja nukuin kerrossängyn ylemmässä pedissä, joita oli siinä huoneessa yhteensä kolme.
 
Yöllä heräsin kesken makean unen (tuppasi tuolla leirillä jäämään yöunet lyhyeksi, eli uni tuli heti kun halusi) eläimellisen kovaan huutoon, jonka lisäksi kuului jotain epämääräistä kolinaa "TUMTUMTUMTUM" aivan vierestä. Samantien iski paniikki ja katsoin, että mikä siinä huutaa, niin toinen leiriläinen näki ilmeisesti jotain ihmeellistä unta ja potki kattoa (nukkui siis myöskin yläsängyssä) ja huusi kuin tapettava. Näin se ei kuulosta pelottavalta, mutta silloin just unesta heränneenä se oli jotain kauheeta, ja menin jonkunlaiseen shokkiin ja aloin huutamaan itsekin. Aamulla sain kuulla, että olin huutanut mm. "HYI SAATANA!" ja "MIKÄ TOI ON?" ja olin itsekin huutanut jopa niin kovaa, että alkuperäisen huutajan ääni oli jäänyt toiseksi. Sitten kyllä havahduin jossain vaiheessa ja tajusin, että kaveri se vaan näki painajaista tai jotain, ja toppuuteltiin muiden kanssa se hereille. Aamulla tämän kaverin varpaat oli aika näky, ja katossakin taisi olla jälkiä varpaankynsistä.
 
On se jännä mitä kaikkea ihminen voi unissaan ryhtyä tekemään. Siinä kun oltais nukuttu parisängyissä ja sama olis tapahtunut kylkiasennossa, niin jälki ois ollut pahempaa. Aamulla saatiin kuitenkin yhtä hyvät naurut ja väännettiin vitsiä monta päivää, kuin siitä "Hail mä oon johtaja!"-sivustosta.
MeArtist23.08.2004 00:05:39
Joo, nuo unissapuhumiset on kyllä pahoja. Kun joku nauraa unissaan niin sekin tuntuu aika ahdistavalta...
-Benighted-23.08.2004 14:54:08
Ne saattavat panikoida. Tai jotain.
 
Mitäs sillä on väliä? Olenhan minäkin panikoinut, ja vielä elän.
Volume23.08.2004 20:33:07
Noniin, nyt on jo ensimmäiset kuvat napsittu mahdollisesti valmistuvaa nettisivusto-projektia varten. Kaksi paikallista taloa kuvattiin, mutta päätettiin olla menemättä tällä kertaa sisään, kun toiseen täytyy mennä vähän väkipakolla, ja toisen turvallisuutta ei täysin tiedetty. Mutta katsellaan, ainakin yhden talon pystyn kuvaamaan sisältäkin, yläkertaa osittain lukuunottamatta.
Hotakainen23.08.2004 20:37:03
Heräsin keskellä yötä tyttöystäväni vierestä joka istui sängyllä selkä minuun päin, kun tiedustelin että "onko kaikki hyvin?" hän kääntyi minuun päin silmät aivan sepposen selällään (räpyttämättä kertaakaan) ja alkoi puhua matalalla (ja tarkoitan TODELLA matalalla!) äänellä minulle jotain aivan käsittämätöntä manausta tjs.
 
Taas yksi hyvä syy pysytellä poikamiehenä. Saisin varmaankin hermoromahduksen, jos mulle kävis noin.
Eccentr1c23.08.2004 21:10:25
Tämmönen yksi mielenkiintoinen tapaus muistuu vielä mieleeni.
Kun olin aivan pieni oli mummoni äiti vielä hengissä, tosin jo hyvin huonossa kunnossa ja kaihin takia sokea.
Muutamaa päivää ennen hänen poismenoaan oli hän kertonut mummolleni, kuinka aina iltaisin jotkut miehet lähestyvät häntä, isomummoni oli siis sokea.
Tätä jatkui pari iltaa ja sitten hän nukkui pois. Omasta mielestäni aika pelottavaa.
Edit: Typoja pois...
Von Härskiburg23.08.2004 21:23:15
En ole aivan varma johtuiko seuraava kokemus väsymyksen ja humalan yhdistelmästä, mutta kerran palatessani aamuviideltä kotiin ja mennessäni nukkumaan aloin ajatella erästä kannaltani varsin mutkikasta ihmissuhdetta. Ja yhtäkkiä joku tuntematon ääni vastasi pään sisällä. En muista kunnolla keskustelua, mutta olen aivan varma, että olin silloin hereillä. Eikä kokemus ollut oikeastaan pelottava, tuntui vain, että tästä eteenpäin kaikki ratkeaisi parhaalla tavalla. Aamulla vielä muistin kokemuksen, mutten mitään mitä ääni oli sanonut. Muistan, että olin kysynyt siltä apua, ja saanut vastauksia.
 
Oikeastaan toivon, että se olisi sittenkin unta. Ei tarvitsisi ruveta miettimään selitystä sille.
Blenderhead23.08.2004 21:51:01
Mun pelottavin kokemus on muutaman vuoden takaa.. Heräsin keskellä yötä tyttöystäväni vierestä joka istui sängyllä selkä minuun päin, kun tiedustelin että "onko kaikki hyvin?" hän kääntyi minuun päin silmät aivan sepposen selällään (räpyttämättä kertaakaan) ja alkoi puhua matalalla (ja tarkoitan TODELLA matalalla!) äänellä minulle jotain aivan käsittämätöntä manausta tjs. Olen aivan varma siitä, että joku muinainen kieli oli kyseessä, koska pystyin hyvin erottamaan järkevän kuulloisia lauseita/sanoja. Tätä "puhetta" kesti muutaman minuutin ja olin jo valmis lähtemään sängystä hevonkuuseen, mutta sitten kuin seinään tyttöystäväni kävi makaamaan ja nukahti välittömästi. En ole kyllä eläessäni pelännyt niin paljoa kuin tuona kyseisenä yönä. Tyttöystävälläni ei ollut seuraavana aamuna mitään tietoa yön tapahtumista.. Taisi olla Saatanalla meikälle jotain asiaa, perkele kun en vaan tiedä mitä?!
 
Olen aina sanonut, että naiset ovat saatanasta.
k1mm023.08.2004 22:39:21
alkoi puhua matalalla (ja tarkoitan TODELLA matalalla!) äänellä minulle jotain aivan käsittämätöntä manausta tjs.
 
Ai semmoisella äänellä niin kuin Manaajassa? Ja pää kääntyi 180 astetta ja silmät loistivat punaisina?
aust23.08.2004 22:43:07
Tämmönen yksi mielenkiintoinen tapaus muistuu vielä mieleeni.
Kun olin aivan pieni oli mummoni äiti vielä hengissä, tosin jo hyvin huonossa kunnossa ja kaihin takia sokea.
Muutamaa päivää ennen hänen poismenoaan oli hän kertonut mummolleni, kuinka aina iltaisin jotkut miehet lähestyvät häntä, isomummoni oli siis sokea.
Tätä jatkui pari iltaa ja sitten hän nukkui pois. Omasta mielestäni aika pelottavaa.
Edit: Typoja pois...

 
Tämä kosketti, sillä samaistuin jotenkin tähän. Nimittäin mummoni ja mummoni äiti ovat (lälkimmäinen oli) molemmat nähneet unissaan paljon tulevaa, eikä se ole ollut aina hirveän positiivista. Kerran mm. mummoni näki kadonneen sukulaisemme löytyvän kuolleena vedestä, ja niin myös kävi. Huom. ei ollut kadonnut vesialueella.
FlatOutFucked23.08.2004 22:54:59
Mitäs sillä on väliä? Olenhan minäkin panikoinut, ja vielä elän.
 
Ei mutta olen lukenut jostain että herätetty unissakävelijä saatta satuttaa itsensä tai muita koska unissa"kävely" ei ole täysin normaali nukkumisen muoto. Tai jotain.
Volume23.08.2004 23:50:19
Ei mutta olen lukenut jostain että herätetty unissakävelijä saatta satuttaa itsensä tai muita koska unissa"kävely" ei ole täysin normaali nukkumisen muoto. Tai jotain.
 
Jep, tämä juuri. Reaktio voi olla hyvinkin voimakas kun herää kesken (epänormaalin) unen, eikä tajua miten on joutunut siihen missä ikinä onkaan (voi löytää itsensä varsin merkillisestä paikasta). ja saattaa joutua shokkiin ja käyttäytyä arvaamattomasti. Unissakävelijää saa kyllä yrittää ohjata normaalin puheen avulla, sillä sen ne tietääkseni yleensä ymmärtää, mutta ravistelemaan ei saisi missään nimessä mennä.
Vasara24.08.2004 10:37:12
mutta ravistelemaan ei saisi missään nimessä mennä.
 
entä jos se on just pissannu eikä ite tajunnu?
Hotakainen24.08.2004 11:46:29
entä jos se on just pissannu eikä ite tajunnu?
 
Isäntä kävi kerran unissaan kusemassa keittiön lattialle.
 
edit: oli muuten hupaisan näköistä
 
edit2: Olinhan minäkin joskus ala-asteikäisenä kova poika unissakävelemään (ja puhumaan). Monena kertana olin kuulemma tullut olohuoneeseen selittämään jotain ihme hepreaa ja kävellyt sen jälkeen takasin nukkumaan. Eräänä yönä könysin jopa ulos asti. Oli aika hämmentävää herätä keskellä yötä mummoni viinimarjapuskien keskellä seisoen.
L.C.F26.08.2004 22:33:13
Nostan...
Eddie28.08.2004 15:32:25
Ylös.
askomiko01.09.2004 00:23:46
Äiti käveli unissansa keittiön komeroon. Taisiis ensin se tyhjensi koko komeron alahyllyn ja sitten survoutui sinne kaksinkerroin. Se oli hyvin pelottavaa.
L.C.F01.09.2004 17:39:29
Nouskoon!
odd01.09.2004 17:50:19
Isäntä kävi kerran unissaan kusemassa keittiön lattialle.
 
Hoho!
 
edit: oli muuten hupaisan näköistä
 
No varmasti
 
Kyllä mut on monen monta kertaa herätetty kun oon nuorena vaikka unissani kävelly porukoiden sänkyyn. Mutsi on jälkikäteen sanonu että se herätteli sitten mua joskus, kun näin jotain painajaista ja olin kovassa paniikissa.
 
Nämä unitempaukset ovat muutenkin mielenkiintoisia. Nykysin ei enää paljon tule sekoiltua, muuta kun aamulla, mutta nuorena sitä tuli tehtyä vaikka mitä. Mulla riittää monta tapausta, jotka ovat aivan älyttömän päättömiä enkä vieläkään tiedä olinko hereillä vai en. Esimerkiksi kerran vaelsin pitkin asuntoa luullen että käteni ovat kaksimetriset ja painavat ainakin tonnin. Muistan kuinka istuin sohvalla paniikissa ajatellen että mitä mulle tapahtuu, tai sitten sekoan. Yleensä unissakävelyni muistikuvat ovat hyvin huonot, eli en muista itse kävelystä juurikaan. Mutta tämä oli erilainen, muistan kaiken kuin eilisen päivän. Muistan jopa yksityiskohtia, kuinka katselin kelloa ja tiirailin vanhempieni huoneeseen että uskallanko mennä. Ehkä olin nähnyt jotain painajaista, se selittäisi ehkä jotenkin.
 
No olipa taas sekavaa...
Caine02.09.2004 12:14:08
Mun pelottavin kokemus on muutaman vuoden takaa.. Heräsin keskellä yötä tyttöystäväni vierestä joka istui sängyllä selkä minuun päin, kun tiedustelin että "onko kaikki hyvin?" hän kääntyi minuun päin silmät aivan sepposen selällään (räpyttämättä kertaakaan) ja alkoi puhua matalalla (ja tarkoitan TODELLA matalalla!) äänellä minulle jotain aivan käsittämätöntä manausta tjs. Olen aivan varma siitä, että joku muinainen kieli oli kyseessä, koska pystyin hyvin erottamaan järkevän kuulloisia lauseita/sanoja. Tätä "puhetta" kesti muutaman minuutin ja olin jo valmis lähtemään sängystä hevonkuuseen, mutta sitten kuin seinään tyttöystäväni kävi makaamaan ja nukahti välittömästi. En ole kyllä eläessäni pelännyt niin paljoa kuin tuona kyseisenä yönä. Tyttöystävälläni ei ollut seuraavana aamuna mitään tietoa yön tapahtumista.. Taisi olla Saatanalla meikälle jotain asiaa, perkele kun en vaan tiedä mitä?!
 
Heti nous karvat pystyyn kun luki. Sellainen riehuminen ja saatanan kovaa huutaminen ei ole mitään verrattuna siihen, että toinen vaan tyynen rauhallisena tuijottaa ja selittää jotain, mitä ei itse ymmärrä. Hyi...pelottavaa. Pitää alkaa äkkiä kuunteleen punkkia..
Satis02.09.2004 15:04:09
Mulle ei ole tapahtunu mitään erityistä lukuunottamatta muutamia etiäisiä yms. Tuli kuitenkin mieleen juttuja, joita mummu kertoi itselleen tapahtuneen.
 
Kerran nuorempana mummun naapurissa asui mies, jolla oli tapana ajaa pyörällä kylille ja tervehtiä naapureitaan rimputtamalla pyöränkelloa. Mies sitten otti ja kuoli, mutta vielä kuoleman jälkeenkin saattoi pihalla ollessaan kuulla saman pyöränkellon äänen vaikka mitään muuta ei näkyny tai kuulunu.
 
Mummu näki myös kerran, kun pellolla olevan riihen takaa (niihinhän ennen laitettiin ruumiit) leijaili ilmassa valkoinen ruumisarkku ja hävisi sitten näkyvistä. Myöhemmin kävi ilmi, että joku naapurustossa asunut nainen oli samoihin aikoihin kuollut.
 
Olishan näitä lisääkin, mutta ei nyt muistu mieleen.
odd02.09.2004 17:13:16
Mun pelottavin kokemus on muutaman vuoden takaa.. Heräsin keskellä yötä tyttöystäväni vierestä joka istui sängyllä selkä minuun päin, kun tiedustelin että "onko kaikki hyvin?" hän kääntyi minuun päin silmät aivan sepposen selällään (räpyttämättä kertaakaan) ja alkoi puhua matalalla (ja tarkoitan TODELLA matalalla!) äänellä minulle jotain aivan käsittämätöntä manausta tjs. Olen aivan varma siitä, että joku muinainen kieli oli kyseessä, koska pystyin hyvin erottamaan järkevän kuulloisia lauseita/sanoja. Tätä "puhetta" kesti muutaman minuutin ja olin jo valmis lähtemään sängystä hevonkuuseen, mutta sitten kuin seinään tyttöystäväni kävi makaamaan ja nukahti välittömästi. En ole kyllä eläessäni pelännyt niin paljoa kuin tuona kyseisenä yönä. Tyttöystävälläni ei ollut seuraavana aamuna mitään tietoa yön tapahtumista.. Taisi olla Saatanalla meikälle jotain asiaa, perkele kun en vaan tiedä mitä?!
 
Karmivaa. Ootko nyt ihan varma ettet nähny unta? Oli pakko kysyä...
Caine02.09.2004 17:26:30
mökillä sitte ku istuttiin iltaa/yötä,ni yhtäkkiä samainen koira lähti ihan täyttä ravia juoksemaan kohti metsää ja sieltä kuului vaa ku oksat katkeili jne. sinne se katos. tuli sitte vajaan tunnin kuluttua takas märkänä.
 
Eihän tässä kai mitää aavemaista ole. Todennäköisesti koira oli saanut jonku vainun jostai jäniksestä tms. Mutta todella pelottavaa oli.

 
Jos tuon tapauksen koira oli narttukoira niin tiedän sille selityksen: Saman tempun meidänkin koira teki: Juoksi metsään muristen ja tuli muutaman tunnin päästä märkänä kotiin. Noh muutaman kuukauden kuluttua sen sisältä sitten putkahti lauma koiranpentuja sohvalle.
Seppe02.09.2004 18:09:42
Karmivaa. Ootko nyt ihan varma ettet nähny unta? Oli pakko kysyä...
 
Kyllä olin ihan täysissä ruumin ja sielun voimissa.. siis en ollut unessa, aineissa ym. ym.
odd02.09.2004 18:34:05
Kyllä olin ihan täysissä ruumin ja sielun voimissa.. siis en ollut unessa, aineissa ym. ym.
 
No saakura sentään. Tuohan on jo pelottavaa. Tai, kai sinä sen tiesitkin jo.
Seppe02.09.2004 18:41:46
No saakura sentään. Tuohan on jo pelottavaa. Tai, kai sinä sen tiesitkin jo.
 
Joo, no ei ollu kovinkaan kaukana et olisin lähteny rynnii sängystä helvettiin. Tai no, tyttöystävä ois kyl voinu viskata meikän seinään, ku olis ollu "juttu" vielä vähän kesken;)
carlos02.09.2004 21:50:41
Jos tuon tapauksen koira oli narttukoira niin tiedän sille selityksen: Saman tempun meidänkin koira teki: Juoksi metsään muristen ja tuli muutaman tunnin päästä märkänä kotiin. Noh muutaman kuukauden kuluttua sen sisältä sitten putkahti lauma koiranpentuja sohvalle.
 
kyllä se vain uros oli.
Nimismies06.09.2004 07:24:45
Eilen tuli taas inhottava juttu. En tiedä oliko kyse jonkin sortin liskodiskosta, mutta ahisti.
 
Valvoin hemmetin myöhään, koska piti kirjoittaa aine loppuun. Olin juonut aiemmin illalla energiajuomaa joten hereillä pysyminen ei sinällään ollut erityisen vaikeaa. Kun menin sitten sänkyyn, rupesi päässä kaikumaan tahdottomasti erilaisia sanoja. Eri äänellä ja eri äänensävyillä.
 
Tämä olisi ehkä jopa mennytkin, mutta seuraavaksi kuului selvästi pään ulkopuolelta, jostain suunnasta huonetta matala murahdus. Alkoi ja loppui selvästi. Kyllä karmaisi. Valot päälle. Ääni kuului vielä lyhempänä uudestaan.
 
Ei meinannut uni oikein tulla, mutta sain sentään muutaman tunnin tirsaa. Ei kun pirteänä kouluun tästä...
Nimismies17.09.2004 02:29:16
Ja minäpä jatkan. Olenko joku aavemagneetti?
 
Kaveri muutti pari viikkoa sitten uuteen kämppään(soluasunto), joka on vanha, 40-luvulla rakennettu talo. Minä kävin heti kärkeen vitsailemassa, että tämähän on kummituksia täynnä. Ylhäällä on ullakko ja huoneen sivuilla on tyhjä tila(varastoa).
 
Viime yönä kaveri oli herännyt siihen, kun videokamera oli mennyt itsestään kiinni ja sulkeutunut sitten ladattuaan vähän kasettia. Kertoi myös kuulleensa 4 askelta jostain päin taloa(saattoivat olla kyllä kenen tahansa, paitsi kämppiksen, joka oli juomassa. Alakerrasta äänet eivät juuri ylös kantaudu).
 
Kyse lienee kuitenkin ollut siitä, että päivällä ja yölläkin raivonnut voimakas ukkosilma sai ilmaan varauksia, jotka saivat kameran käyntiin. Näinhän tässä thriidissä on mainittu aiemminkin.
 
Kyllä tuo silti hätkähdyttäisi...
slipoilfan17.09.2004 08:44:23
Kyse lienee kuitenkin ollut siitä, että päivällä ja yölläkin raivonnut voimakas ukkosilma sai ilmaan varauksia, jotka saivat kameran käyntiin. Näinhän tässä thriidissä on mainittu aiemminkin.
 
Toivottavasti mullakin olis käyny näin, mutta ilma oli ollu kirkas jo pitkään. Oltiin kämpällä soittamassa, kunnes päätettiin, että pidetääs tauko ja syödään jotain. muut meni jo takahuoneeseen kun yhtäkkiä alkoi kuulumaan "your mine..."(mudvayne: l.d 50). Mietin hetken, että mitä vittua, kunnes huomasin, että Cd oli mennyt päälle. Heitin sen stopille hieman säikähtäneenä. Sitten tajusin, että kukaan ei ollut heittänyt Cdtä päälle lähtiessään. Levyä ei myöskään ollut kuulunut soiton aikana. Otin Cd kelkan ulos ja heitin virrat pois. Hetken päästä menimme kauppaan (kelkka ulkona ja virta pois), mutta kun tulemme kaupasta kelkka oli sisällä, mutta virta yhä pois. eikä kukaan ollut käynyt kämpällä siinä välissä.
Eddie24.09.2004 16:45:26
Nouskoon jälleen ylös.
carlos24.09.2004 22:09:57
mutta kun tulemme kaupasta kelkka oli sisällä, mutta virta yhä pois. eikä kukaan ollut käynyt kämpällä siinä välissä.
 
mun stereoissa jos virran laittaa pois ku kelkka on ulkona,niin siinä kestää hetki ennenku se sulkeutuu. olisko järkiinkäypä selitys? ja niin,elektroniikka on aina elektroniikkaa eikä toimi niin ku pitäis.
Necromuru24.09.2004 23:46:52
Ittelleni ei mitään tollasta ole tapahtunu.
Kaverille kyllä on. Oli ollu kaverinsa luonna nukkumassa. Siinä oli sitten ollut seinällä roikkumassa jonkinlainen poo/oksa-systeemi, josta roikkui viikate tukevasti. Tuo viikate oli sitten yönaikana tippunut lähelle kaverini päätä.
Ja viikate oli siis todella tukevasti kiinni, niin että se ei voinnut tippua itsestään...
 
EDIT: perkele kun alkaa pelottaan näitten juttujen lukeminen. Äsken kun veli tuli ovesta sisälle, niin oli ihan pakko käydä kattomassa että tulihan sieltä oikeasti joku.
 
Edit2: Laitetaan viellä sellanen taustatieto, että tuo kaveri on kokeillut kavereidensa kanssa kaikenlaisia manauksia, ja hän on myös kirouksia ja sellaisia kokeillut...
Da Make25.09.2004 00:38:37
Huuuh! Äskön ihan kun kirjoitin tähän selitystä siitä että miksi tätä threadia luetaan aina yöllä tapahtui jotain aika ikävän tuntuista.
Kuuntelin erästä Lucian nimistä kappaletta, ja yhtä-äkkiä aloin erottamaan rumpujen (peltien) seasta epämääräistä huohotusta jota en ollut aiemmin kuullut. Täysin samaan aikaan kaulallani alkoi tuntua kylmää puhallusta... Panikoin ja lämäsin käteni kaulalleni ja katsoin ympärilleni, ikkuna joka sijaitsee tuossa n. 30cm päässä tuolista jolla istun oli auennut aivan pikkuisen raolleen. Kummallista, tuota ikkunaa on niin vaikea käyttää (kahva tosi jäykkä) ,että sen _ei pitäisi_ aueta itsestään...
 
Nyt nukkumaan, ennenkuin m.kuvitus tekee tepposen (ja käy tam tam).
-Benighted-25.09.2004 01:14:03
huh.... Äsken kuulu keittiöstä samanlainen ääni, kun lasket kupin pöydälle... semmoinen kolahdus. Harmivain, kun olen yksin kotona=/... Noo, onneks se sisko tulee kohta, en jaksa enää kykkiä täällä huoneessa:)
slipoilfan25.09.2004 10:23:17
eilen kun olin tyttö ystävän kanssa menossa nukkuun, niin tietokone räpsähti itsestään päälle. Hitto että säikähdettiin.
moottorisaha25.09.2004 12:37:34
Huhhuh, äsken kun luin näitä ja olin lähdössä paskalle niin telkkari meni itsestään päälle ja samassa kirjahylly kaatui maahan.
Necromuru25.09.2004 12:45:38
Kummallista, tuota ikkunaa on niin vaikea käyttää (kahva tosi jäykkä) ,että sen _ei pitäisi_ aueta itsestään...

 
Olisiko joku sulkenut sen huonosti?
Jammy25.09.2004 12:50:16
Äsken ajoi ohi epävireinen jäätelöauto.
NHR25.09.2004 12:57:30
Äsken ajoi ohi epävireinen jäätelöauto.
 
HOHOHOHO! Spooky!
Inkkunen25.09.2004 18:05:35
Nämä jutut saavat niskakarvat pystyyn. Ja kylmiäväreitä. Nyt säikähdän taas joka ikistä rapsahdusta.
Pelsi25.09.2004 20:48:23
Hui saatana että kertoikin kaveri karmivan jutun.
 
Muutama kaverini kaveri oli sinä iltana ryyppäämässä, ja heillä oli myös auto ja kuski. Siinä illanmittaan sitten he ajelivat yhteen niemeen tupakkaa polttelemaan. Paikka on järven rannalla, ja sieltä on vain yksi tie pois. Sekin tie on helvetin kapea ja pelottava hiekkatie keskellä metsää. Noh, savukkeet polteltuaan he sitten lähtivät takaisin kaupunkia päin. Sillä aikaa, kun kaverukset olivat pölliä imemässä, jostain oli ilmestynyt tukki keskelle tietä!
 
Tyypit ajattelivat hetken että mitähän helvettiä, ja lähtivät siirtämään tukkia pois tieltä. Kun tukki oli saatu jokseenkin kokonaan tien sivuun, alkoi metsästä kuulua rapinaa ja jotain ölinää. Tyypit juoksee ihan täysiä autoon ja kuski talloo lusikkaa sen minkä kerkeää. Kuski väitti että olisi nähnyt ihmishahmoja taustapeilistä... He selvisivät sitten kuitenkin kylälle ilman lisäskenaarioita.
 
Muuta en tästä tarinasta tiedä, koska en itse ollut läsnä, mutta k.o. paikka on kyllä sen verran hämyinen että en ihmettelisi yhtään. Itsellänikin on ruvennut peräkontista kuulumaan kolinaa, vaikka se tasan tarkkaan oli tyhjä vielä lähtiessä, eikä auto ollut edes liikkeessä. Olin siis tupakilla juuri tässä samassa paikassa.
slipoilfan26.09.2004 01:04:11
Hui saatana että kertoikin kaveri karmivan jutun.
 
Ne on tupakoinnin vastustajia:)
Pelsi26.09.2004 03:52:05
Ne on tupakoinnin vastustajia:)
 
No niin tuntuu. Tupakointi tappaa, tai näköjään se kovasti yrittää.
zepeteus26.09.2004 18:24:50
Nämä ovat niin viihdyttäviä juttuja, että täytyy lisätä yksi omakin lapsuusajoilta. Jätän paikkakunnat yms. nimeämättä...
 
Asuimme lapsuudessa hetken aikaa eräässä pikkukylässä syrjäisellä seudulla, talo oli vanha puolitoistakerroksinen puutalo. Meidän mukuloiden annettiin melskata melko vapaasti talon ympäristössä, mutta annettiin myös muutamia hyvin vakavia, ja salamyhkäisiä varoituksia. Esimerkiksi talon vieressä olevaan vanhaan aittaan, viereiselle pellolle tai sen takana avautuvaan rinteeseen ei missään nimessä saanut mennä muulloin kuin kirkkaassa päivänvalossa. Lisäksi, jos koskaan kuulisimme illalla tai yöllä jonkun koputtavan talon ulko-ovelle, emme ehdottomasti saaneet mennä ovelle. Tuollaisissa tapauksissa meitä pyydettiin sen sijaan rukoilemaan tai lukemaan raamattua?
 
Eräänä yönä ulko-ovelta alkoi sitten kuulumaan hiljaista, tasaista koputusta. Herätin veljeni ja äiti tuli pian myös makuuhuoneeseemme. Meidät mukulat painettiin visusti sängyn pohjalle, samalla kun raamatun siteeraus/rukoilu alkoi. Tilanne ei ollut pelottava, vaan lähinnä mielenkiintoa herättävä ja hieman ärsyttäväkin...halutti mennä kurkistamaan mitä oli tapahtumassa, kuka siellä ovella on.
 
Koputus lakkasi yhtäkkiä ja tuli hetken hiljaisuus. Sitten makuuhuoneemme viereisestä portaikosta, joka johti eteisestä ullakolle, alkoi kuulua raskaita askelia. Äänet johtivat ullakolle, josta alkoi kuulumaan metakkaa. Aivan kuin kaikkea irtainta esimistöä ullakolla olisi viskelty ympäriinsä. Melu lakkasi viimein ja tuli hiljaisuus. Ei askelia, ei koputusta, ei mitään.
 
Seuraavana aamuna saimme pikkuveljen kanssa mahdollisuuden päästä ullakolle erään vanhemman henkilön mukana, kun hän oli menossa "tarkastamaan". Nousimme narisevat portaat ylisille ja avasimme ison oven. Sisällä kaikki oli moitteettomassa järjestyksessä. Laatikot, huonekalut, iso lautapino, kaikki niin kuin aina ennenkin, koskemattomina. Muistan pienen pettymyksen ja ihmetyksen, kun ylhäällä ei odottanutkaan sekamelska.
 
Muutamaa kuukautta myöhemmin leikimme toisten muksujen kanssa pihapiirissä. Jossakin vaiheessa menimme sisälle aittaan ja ravasimme ympäriinsä. Aitan toisessa päässä olevassa isommassa tilassa oli kaiken muun tavaran keskellä iso, vanha sänky. Sängyllä nukkui vanha mies. Varmaankin se naapurin ukki joka toisinaan niin teki, ajattelimme. Juostuamme hetken sängyn ympäri, joku huusi pihalta: "pojat heti ulos sieltä."
 
Pihalla meitä odotti yllätys. Aikuisia oli kerääntymässä aitan oven eteen suurella kiireellä, joukossa myös naapurin vaari, samalla kun meidät kersat kiikuttettiin talon eteiseen niin että jalat tuskin maata koskivat.
 
Seurasi näytelmä joka on painunut mieleen. Neljä aikuista piteli rautakankea kuin keihästä, suunnaten sitä aitan ovea kohti. Viides piteli kädessään raamattua ja huuti kovalla äänellä tyyliin; "Jeesuksen Kristuksen nimessä, tule ulos." Mesottuaan hyvän tovin pihalla, joukkio meni viimein sisälle aittaan, joka oli tietenkin tyhjä.
 
Meille lapsille ei koskaan selitetty mistä tässä kaikessa oli kyse. Jotain tavallisuudesta poikkeavaa kuitenkin, epäilen minä...
slipoilfan26.09.2004 20:17:14
eilen kun olin tyttö ystävän kanssa menossa nukkuun, niin tietokone räpsähti itsestään päälle. Hitto että säikähdettiin.
 
Selvisi tämäkin. Troijalainen.
 
Kaveri kerto, että se oli saanut troijalaisen, joka pisti koneen piippaan (se piip, kun käynnistää) lauantai öisin. Käytti tietokoneen omaa patteria, joten soi kun otti töpselinkin pois.
 
vedin f-securen ja sieltähän se mulkero löyty, väliaikasista.
L.C.F26.09.2004 21:37:54
Nämä ovat niin viihdyttäviä juttuja, että täytyy lisätä yksi omakin lapsuusajoilta. Jätän paikkakunnat yms. nimeämättä...
 
Asuimme lapsuudessa hetken aikaa eräässä pikkukylässä syrjäisellä seudulla, talo oli vanha puolitoistakerroksinen puutalo. Meidän mukuloiden annettiin melskata melko vapaasti talon ympäristössä, mutta annettiin myös muutamia hyvin vakavia, ja salamyhkäisiä varoituksia. Esimerkiksi talon vieressä olevaan vanhaan aittaan, viereiselle pellolle tai sen takana avautuvaan rinteeseen ei missään nimessä saanut mennä muulloin kuin kirkkaassa päivänvalossa. Lisäksi, jos koskaan kuulisimme illalla tai yöllä jonkun koputtavan talon ulko-ovelle, emme ehdottomasti saaneet mennä ovelle. Tuollaisissa tapauksissa meitä pyydettiin sen sijaan rukoilemaan tai lukemaan raamattua?
 
Eräänä yönä ulko-ovelta alkoi sitten kuulumaan hiljaista, tasaista koputusta. Herätin veljeni ja äiti tuli pian myös makuuhuoneeseemme. Meidät mukulat painettiin visusti sängyn pohjalle, samalla kun raamatun siteeraus/rukoilu alkoi. Tilanne ei ollut pelottava, vaan lähinnä mielenkiintoa herättävä ja hieman ärsyttäväkin...halutti mennä kurkistamaan mitä oli tapahtumassa, kuka siellä ovella on.
 
Koputus lakkasi yhtäkkiä ja tuli hetken hiljaisuus. Sitten makuuhuoneemme viereisestä portaikosta, joka johti eteisestä ullakolle, alkoi kuulua raskaita askelia. Äänet johtivat ullakolle, josta alkoi kuulumaan metakkaa. Aivan kuin kaikkea irtainta esimistöä ullakolla olisi viskelty ympäriinsä. Melu lakkasi viimein ja tuli hiljaisuus. Ei askelia, ei koputusta, ei mitään.
 
Seuraavana aamuna saimme pikkuveljen kanssa mahdollisuuden päästä ullakolle erään vanhemman henkilön mukana, kun hän oli menossa "tarkastamaan". Nousimme narisevat portaat ylisille ja avasimme ison oven. Sisällä kaikki oli moitteettomassa järjestyksessä. Laatikot, huonekalut, iso lautapino, kaikki niin kuin aina ennenkin, koskemattomina. Muistan pienen pettymyksen ja ihmetyksen, kun ylhäällä ei odottanutkaan sekamelska.
 
Muutamaa kuukautta myöhemmin leikimme toisten muksujen kanssa pihapiirissä. Jossakin vaiheessa menimme sisälle aittaan ja ravasimme ympäriinsä. Aitan toisessa päässä olevassa isommassa tilassa oli kaiken muun tavaran keskellä iso, vanha sänky. Sängyllä nukkui vanha mies. Varmaankin se naapurin ukki joka toisinaan niin teki, ajattelimme. Juostuamme hetken sängyn ympäri, joku huusi pihalta: "pojat heti ulos sieltä."
 
Pihalla meitä odotti yllätys. Aikuisia oli kerääntymässä aitan oven eteen suurella kiireellä, joukossa myös naapurin vaari, samalla kun meidät kersat kiikuttettiin talon eteiseen niin että jalat tuskin maata koskivat.
 
Seurasi näytelmä joka on painunut mieleen. Neljä aikuista piteli rautakankea kuin keihästä, suunnaten sitä aitan ovea kohti. Viides piteli kädessään raamattua ja huuti kovalla äänellä tyyliin; "Jeesuksen Kristuksen nimessä, tule ulos." Mesottuaan hyvän tovin pihalla, joukkio meni viimein sisälle aittaan, joka oli tietenkin tyhjä.
 
Meille lapsille ei koskaan selitetty mistä tässä kaikessa oli kyse. Jotain tavallisuudesta poikkeavaa kuitenkin, epäilen minä...

 
Wittu, ny kyllä pistit pahan jutun :D! Saas nähä mite uni tulee, ku pitää yksin nukkua ku isoveli lähti taas inttii :)! Mut tuo oli tosi hyvä juttu! Aika mielenkiintonenki.
L.C.F26.09.2004 21:38:03
Nämä ovat niin viihdyttäviä juttuja, että täytyy lisätä yksi omakin lapsuusajoilta. Jätän paikkakunnat yms. nimeämättä...
 
Asuimme lapsuudessa hetken aikaa eräässä pikkukylässä syrjäisellä seudulla, talo oli vanha puolitoistakerroksinen puutalo. Meidän mukuloiden annettiin melskata melko vapaasti talon ympäristössä, mutta annettiin myös muutamia hyvin vakavia, ja salamyhkäisiä varoituksia. Esimerkiksi talon vieressä olevaan vanhaan aittaan, viereiselle pellolle tai sen takana avautuvaan rinteeseen ei missään nimessä saanut mennä muulloin kuin kirkkaassa päivänvalossa. Lisäksi, jos koskaan kuulisimme illalla tai yöllä jonkun koputtavan talon ulko-ovelle, emme ehdottomasti saaneet mennä ovelle. Tuollaisissa tapauksissa meitä pyydettiin sen sijaan rukoilemaan tai lukemaan raamattua?
 
Eräänä yönä ulko-ovelta alkoi sitten kuulumaan hiljaista, tasaista koputusta. Herätin veljeni ja äiti tuli pian myös makuuhuoneeseemme. Meidät mukulat painettiin visusti sängyn pohjalle, samalla kun raamatun siteeraus/rukoilu alkoi. Tilanne ei ollut pelottava, vaan lähinnä mielenkiintoa herättävä ja hieman ärsyttäväkin...halutti mennä kurkistamaan mitä oli tapahtumassa, kuka siellä ovella on.
 
Koputus lakkasi yhtäkkiä ja tuli hetken hiljaisuus. Sitten makuuhuoneemme viereisestä portaikosta, joka johti eteisestä ullakolle, alkoi kuulua raskaita askelia. Äänet johtivat ullakolle, josta alkoi kuulumaan metakkaa. Aivan kuin kaikkea irtainta esimistöä ullakolla olisi viskelty ympäriinsä. Melu lakkasi viimein ja tuli hiljaisuus. Ei askelia, ei koputusta, ei mitään.
 
Seuraavana aamuna saimme pikkuveljen kanssa mahdollisuuden päästä ullakolle erään vanhemman henkilön mukana, kun hän oli menossa "tarkastamaan". Nousimme narisevat portaat ylisille ja avasimme ison oven. Sisällä kaikki oli moitteettomassa järjestyksessä. Laatikot, huonekalut, iso lautapino, kaikki niin kuin aina ennenkin, koskemattomina. Muistan pienen pettymyksen ja ihmetyksen, kun ylhäällä ei odottanutkaan sekamelska.
 
Muutamaa kuukautta myöhemmin leikimme toisten muksujen kanssa pihapiirissä. Jossakin vaiheessa menimme sisälle aittaan ja ravasimme ympäriinsä. Aitan toisessa päässä olevassa isommassa tilassa oli kaiken muun tavaran keskellä iso, vanha sänky. Sängyllä nukkui vanha mies. Varmaankin se naapurin ukki joka toisinaan niin teki, ajattelimme. Juostuamme hetken sängyn ympäri, joku huusi pihalta: "pojat heti ulos sieltä."
 
Pihalla meitä odotti yllätys. Aikuisia oli kerääntymässä aitan oven eteen suurella kiireellä, joukossa myös naapurin vaari, samalla kun meidät kersat kiikuttettiin talon eteiseen niin että jalat tuskin maata koskivat.
 
Seurasi näytelmä joka on painunut mieleen. Neljä aikuista piteli rautakankea kuin keihästä, suunnaten sitä aitan ovea kohti. Viides piteli kädessään raamattua ja huuti kovalla äänellä tyyliin; "Jeesuksen Kristuksen nimessä, tule ulos." Mesottuaan hyvän tovin pihalla, joukkio meni viimein sisälle aittaan, joka oli tietenkin tyhjä.
 
Meille lapsille ei koskaan selitetty mistä tässä kaikessa oli kyse. Jotain tavallisuudesta poikkeavaa kuitenkin, epäilen minä...

 
Wittu, ny kyllä pistit pahan jutun :D! Saas nähä mite uni tulee, ku pitää yksin nukkua ku isoveli lähti taas inttii :)! Mut tuo oli tosi hyvä juttu! Aika mielenkiintonenki.
carlos26.09.2004 21:46:04
oli kyllä zepeteus suht jänskä juttu. liika hyvä keksityksi :P
-J26.09.2004 22:15:29
Aikaisemmin tuossa joku mainitsi, että tyttöystävä oli keskellä yötä alkanut puhua kielillä silmät ammoisen auki.
Itselläni oli hieman samankaltainen kokemus, kun heräsin siihen että tyttöystäväni tuijotti suoraan minuun minuuttien ajan räpäyttämättä silmiään ja reagoimatta mihinkään. Silmät eivät räpsähtäneet vaikka läpsyttelin käsiä hänen naamansa edessä, jne. Tulipahan siis todistettua, että ihminen pystyy nukkumaan silmät auki...mutta jumalauta se oli pelottavan näköistä. Aivan kuin hän olisi ollut kuollut. Myönnetään että pulssi tuli tytöltä kokeiltua...
DJ Lattialuukkukoira26.09.2004 23:03:42
HUH! Fitty oli äsken aavemaista ko vieressä seisoo Otavan wanha & komia tiilinen lehtipaino. Sitten äsken kun vilkasin ikkunasta ulos, sen lehtipainon kaikki valot rämpsähti samaan aikaan päälle!

 
Siis painoa ei ole käytetty liki neljäänkymmeneen vuoteen!
zepeteus26.09.2004 23:58:08
oli kyllä zepeteus suht jänskä juttu. liika hyvä keksityksi :P
 
Hoho, juu, ei minulla ole mitään tarvetta satuilla tällaisista. Lisääkin toki löytyisi, mutta ei liikaa kerralla. Sen verran voin kuitenkin lisätä juuri tuohon varhaislapsuuden aikakauteen liittyen, että ne säännöt ja tarinat joita meille mukuloille kerrottiin, olivat kyllä mielenkiintoisia.
 
Eräs vanhempi kertoi esimerkiksi, että talon viereisen mäen takana palavat toisinaan ns. virvatulet, "eikä teidän poikien tarvitse niistä välittää, vanhoja aarteita siellä vain puhdistetaan." Tämähän kiinnosti tietenkin suunnattomasti meidän pikkupoikien mielikuvitusta. Mutta tuossa suuressa rinteessä oli vain jotain niin luotaantyöntävää, ettei tehnyt mieli mennä sinne saatikka sen taakse edes päivällä...vaikka "lupa" siis oli.
 
Tokihan mukuloille kerrotaan milloin mitäkin "mörkötarinoita", mutta nuo ihmiset välttivät puhumasta näistä asioasta muuten, paitsi antaen näitä mystisiä ohjeita ja varoituksia. Vai mitä sanoisitte esim. 6-vuotiaalle annetusta ohjeesta; "Muista, että mitä tahansa eteesi ilmestyykin, rukoile vain Jeesuksen nimeen, niin mitään ei satu."? Uskovaisia ihmisiä, näin ainakin voisi sanoa ja pitänee paikkansa. Taikauskoisiakin, kenties.
 
Mutta sitten kun tapahtui sellaisia kuin esimerkiksi nuo poltergeistit tai tuo vanha mies aitassa, olivat aikuiset selvästi ja aidosti suorastaan paniikissa. Itse kaikkea tuota tuli seurattua lähinnä kiinnostuneena ja uteliaana. Vasta myöhemmin on alkanut pitämään ko. seutua ja tapahtumia sangen merkillisenä. Mielessä on vieläkin ne äidin sanat, kun seurasimme tuota omituista näytelmää pihalla;"Älkää pojat kertoko tästä kenellekään."
Volume27.09.2004 00:26:41
Kerrohan ihmeessä missä tuo mystinen paikka sijaitsee? Kenties joku m.nettiläinen asuisi lähistöllä ja voi käydä siellä rinteessä yöllä, siihen täällä syntyneeseen projektiinkin liittyen. Jänniä juttuja täytyy sanoa.
 
Ja vinkkinä muille: muistattehan toki sen Polfus - Extralarge? En muista missä yhteydessä se täällä julkaistiin, mutta sitä kuuntelemalla ei tämäkään ketju pelota. Sattumalta laitoin sen repeatille ja aloin lukemaan näitä - voisin sanoa, että nauratti enemmän kuin pelotti. Vie tosin tunnelmaa. :/ Mutta jos ei välttämättä halua menettää yöuniaan niin laittakaa ihmiset extralarge soimaan!
 
Voi ne yöunet mennä kyllä siitäkin. Hymährys.
zepeteus27.09.2004 01:05:02
Kerrohan ihmeessä missä tuo mystinen paikka sijaitsee? Kenties joku m.nettiläinen asuisi lähistöllä ja voi käydä siellä rinteessä yöllä, siihen täällä syntyneeseen projektiinkin liittyen. Jänniä juttuja täytyy sanoa.
 
Tuon paikan historia ja tarinat kiinnostaisivat itseänikin kovasti, niitä kun ei meille lapsille kerrottu. En halua kuitenkaan saattaa asiaan liittyviä henkilöitä millään tavalla alttiiksi ikävälle julkisuudelle. En ole itsekään voinut kysyä heiltä mitään asiaan liittyvää, edes näin vuosikymmenien jälkeen.
 
Voin kuitenkin antaa hieman paikkakuntasuuntimia...jos joku on kuullut jotain sinnepäin liittyvää, ehkäpä mysteeri aukeaa hieman sitä kautta. Kyseessä on Kuopion itäpuoli, Kaavin ja Kaavijärven alue. Aivan tarkkaa sijaintia en edes muista itsekään näin äkkiseltään.
zepeteus27.09.2004 01:14:20
Tällainen topiikki kaipaa hieman kevennystäkin välillä, joten mites olisi hauska juopottelukokemus?
 
Vuosia sitten, saavuimme rankahkon juhlinnan jälkeen kaverini asunnolle, tarkoituksena rupatella vielä hetki ja sitten koisia päät selväksi. Itse olin hyvää vauhtia selviämässä, kaverini taas lähestulkoon sammumaisillaan. Hän istui nojatuolissa ja sönkötti epäselvästi, niin kuin vain humalainen voi. Asettauduin sitten sohvalle, ajatellen että voisin vaikkapa urvahtaa siihen, kaverini jatkaessa sopertamista.
 
Yhtäkkiä hän kutsui minua täysin selvällä ja vakaalla äänellä nimeltä, sanoen; "Liity meihin". Moinen lausuma sai minut säpsähtämään ja tiirasin kaveriani, ihmetellen mistä äkillinen selviäminen johtui ja mitä hän mahtoi tarkoittaa. Häkeltyneenä sain sanottua vain; "Mitä, mitä?" Tähän kaveri totesi samaan vakaaseen sävyyn; "Liity meihin." Kaveri istui eleettä ja ilmeettä, selkä suorana ja tuijotti minua, samalla kun minulla nousi jokaikinen ihokarva pystyyn ja olo sähköistyi.
 
Noihin aikoihin oli tullut tutustuttua kaikkeen mystiseen ja okkultiseen, lieneekö lapsuuskokemusten saattelemana...joten mielessä vilisi sataatuhatta vaikka mitä. Ajattelin kuitenkin, josko kaveri tosiaan oli vain yhtäkkiä selvennyt ja yritti jotain esoteerista pilaa. Joten sopersinpa terävänä; "Kuka...liity keihin?". Tähän kaverini vastasi järkkymättömästi; "Kyllä sinä tiedät!" Sitten hän päästi niin kolkon naurun, että olin pompata ylös ja ulos siltä istumalta.
 
Käkättävä nauru muuttui kuitenkin lennosta yskähtelyksi ja köhimiseksi, samalla kun kaverin pää lupsahti taas alas...ja tuttu sopertelu ja mumina jatkui. Tuntuipa todella oudolta yrittää nukkua sinä yönä. Ja kaverini ei tietenkään muistanut seuraavana aamuna mitään, kun asiasta tiedustelin.
zepeteus27.09.2004 02:20:02
Ja aamuyön kulkijoille vielä eräästä iltapäivän kulkijasta...
 
Muutama vuosi sitten istuin entisen asuntoni parvekkeella 5. kerroksessa savukkeella. Kahden vastapäisen talon välissä olevaa polkua pitkin näytti lähestyvän tummapukuinen nainen, näin ainakin oletin. Hyvin pitkä ja hoikka hahmo, yllään pitkä kaapumainen takki, kaikki vaatetus mustaa.
 
Mikä kiinnitti erityisesti huomioni oli hänen kävelytyylinsä. Hän näytti nilkuttavan jotenkin omituisesti oikealla jalallaan, aivan kuin laahaten sitä perässään ja sitten nopeasti nytkäisten vetävän toisen jalan rinnalle, tehden kävelystä nykivää ja jotenkin epämiellyttävän näköistä. Polttelin savuketta edelleen, samalla kun seurasin hänen lähestymistään talojen välissä olevalle kadulle. Juuri ennen kadulle saapumistaan hahmo katosi parvekkeeni ylemmän kaiteen peittoon hetkeksi. Odotin luonnollisesti hahmon ilmaantuvan kaiteen alapuoliseen näkökenttään muutaman sekunnin kuluessa.
 
Näin ei kuitenkaan tapahtunut. Mitään ei näkynyt kaiteen ali, muttei myöskään kaiteen yläpuolitse, jos olisi vaikka kääntynyt takaisin. Kaiteen peittämällä katvealueella on syvä katuoja kumpaankin suuntaan, joten epäilin ettei tuo nilkuttava henkilö ollut päättänyt alkaa etenemään ojanpohjalta "oikaisten". Ilmeisesti hän oli vain pysähtynyt juuri tuolle kaiteen peittämälle alueelle.
 
Varmistuakseni tästä, nousin seisomaan nähdäkseni koko piha-alueen ja kadun. Kadulla ei ollut ketään, niin kuin ei ollut koko piha-alueellakaan. Hätkähtäneenä tästä havainnosta, nojasin kaiteen ylitse ja tarkastelin joka suuntaan niin pitkälle kuin mahdollista. Ei ketään. Siinä, keskellä kirkasta sunnuntai-iltapäivää, tuli yhtäkkiä jotenkin karmiva olo.
PoLFus27.09.2004 07:20:03
Ja vinkkinä muille: muistattehan toki sen Polfus - Extralarge? En muista missä yhteydessä se täällä julkaistiin, mutta sitä kuuntelemalla ei tämäkään ketju pelota. Sattumalta laitoin sen repeatille ja aloin lukemaan näitä - voisin sanoa, että nauratti enemmän kuin pelotti. Vie tosin tunnelmaa. :/ Mutta jos ei välttämättä halua menettää yöuniaan niin laittakaa ihmiset extralarge soimaan!
 
Voi ne yöunet mennä kyllä siitäkin. Hymährys.

 
Toden totta. Olen sanaton näiden kehujen jälkeen. Tässä vielä linkki:
http://personal.inet.fi/taide/kakofonia
 
on mulla yks ehkä pelotttavampiki juttu, joka luo tunnelmaa:
 
http://personal.inet.fi/taide/kakofonia/helvetti.mp3
Nimismies27.09.2004 07:52:58
Helkkarin Zepeteus. Pistit sellaisen kavalkadin että juoksutit varmaan kymmenen tuhatta kylmää värettä pitkin selkää.
 
Hienova, hienova!
 
EDIT: Heittelin sinulle vielä muutaman plussankin.
odd27.09.2004 11:42:26
Tapautui pari kuukautta sitten:
 
Oltiin kaverin kanssa vähän viihteellä ja odoteltiin siinä bussia kotiin päin. Kulman takaa näin selvästi kuinka meidän bussimme oli tulossa kulman takaa ja odotteli punaisissa. Lähdinkin tien viereen valmistautumaan käden heilautukseen. Kaverini sitten huutaa "kato!" ja osoittaa bussin suuntaan. Näin vain kuinka kirkkaat valot siirtyivät hirmuista vauhtia poispäin eikä bussia tullutkaan. Olin aivan ihmeissäni ja siinä kaverin kanssa pohdiskeltiin että mitä ihmettä tapahtui. Varsinkin kaverini oli vähän paniikissa, hänelle kun oli kuulemma tapahtunut sinä iltana muitakin kummallisuuksia. Ok, oltiin sinä iltana vähän otettu (varsinkin kaverini), mutta nähtiin molemmat sama asia samaan aikaan. Tiedä sitten mikä se oikeasti oli...
Anakonda*27.09.2004 14:07:17
Meillä sattui lukiossa aina kaikkea mukavaa. Sattuipa kerran, että kaikki sattuivat juuri keskittymään johonkin tehtävään, kun ovi aukesi aivan itsestään. No, tätä nyt sattuu kaikille.
Samassa luokassa oli aavemainen valkokangas. Erään tunnin aikana (taas muuten kaikki olivat hiljaa!!) kangas alkoi yhtäkkiä nousta ja nousikin ihan ylös asti. Hitaasti, mutta varmasti. Kaikki tuijottivat tapausta eikä kukaan sanonut mitään. Näytti _hieman_ koomiselta.
Seppe27.09.2004 17:39:31
Ei niinkään aavemainen mutta pelottava.. ehkä.
 
Tapahtui isälleni muutama vuosi sitten:
 
Isäni harrastaa suunnistusta ja käy aina silloin tällöin lenkillä turun lentoasemaa ympäröivissä metsissä. No, yhtenä iltana hän lähti lenkille kyseiseen metsään joskus kahdeksan aikaan illalla(oli siis syksy ja aikas pimeää jo siihen aikaan).
Palattuaan hän oli ihmeen hiljaisen ja vaisun oloinen ja jotenkin tunsin, että nyt oli jotain lenkkireissulla sattunut.
 
No, kesken lenkin hän oli nähnyt polusta missä juoksi jotain 25metriä syvemmälle metsään tumman ihmishahmon. Kyseinen hahmo oli selkä isääni päin ja hiljalleen heilunut vasemmalta oikealle. No, hän ajatteli, että kaveri on kusella tai jotain ja jatkanut lenkkiään.. Puolen tunnin kulutta hän palasi samaa reittiä ja vieläkin sama tyyppi"kusella"! Sitten hän ajatteli, että nyt ei ole kaikki kunnossa ja päätti huutaa tyypille; "Haloo, onko kaikki kunnossa?" Ei mitään vastausta useista huudoista huolimatta... Hän päätti sitten lähteä katsomaan lähemmäksi, että mikä on? No, päästyään lähemmäksi hän huomasi, että ei ollut kaveri kusella vaan hirressä!! Jalat joku 20cm maasta. Sitten hän käänsi ukon ympäri koettaakseen pulssin, ja kun naama tuli näkyviin oli miehellä silmät auki ja katse suoraan isääni päin. Tässä vaiheessa mä olisin lähtenyt jo juoksemaan helvetinkyytiä, jos nyt olisin edes lenkille uskaltanut lähteä, mutta ei isäni. Rauhallisesti hän oli todennut miehen kuoliaaksi, soittanut poliisit ja vielä odotellut kyttiä paikassa mistä löysi hepun!
 
Ja vielä syysiltana pimeässä metsässä!! Ei helv..
odd27.09.2004 17:57:25
Tapahtui isälleni muutama vuosi sitten
 
Mä olisin sanonut, että pastilli?
 
No ei, oikeesti. Huhhuh! Mulla olis varmaan tullu kuset housuun. Toi on varmaan aika pelottavaa kun näkee jonkun hahmon joka on vaan paikoillaan. Kääks, tulee kylmänväreet pelkästä ajattelusta.
Kitaravirtuaali27.09.2004 18:41:13
Saakeli tuota Seppen juttua. Ei se nyt hirveän pelottava ollut, mutta taustalla sattui soimaan King Diamond kohtalaisella voluumilla, ja biisi jyrähti kunnolla käyntiin hirressä-sanan kohdalla. Hypähdin.
slipoilfan27.09.2004 19:02:27
Ei niinkään aavemainen mutta pelottava.. ehkä.
............
Ei helv..

 
olin ihan varma, että täyttä paskaa, mutta sit poliisit ja mä tajusin, että tässähän on tosiasiat kyseessä. Hyi vittu olis varmaan hirveetä.
Nimismies27.09.2004 19:09:18
Johan oli juttu. Hyi helskutti!
Nazareth27.09.2004 23:54:45
Kerra olin käymässä nukkumaa ni kuulin ulkoa jonku räsähdyksen ja menin alakertaa ja avasin oven tarkistaakseni mitä on tekeillä. Pelottavaa tässä oli se että ulkona oli vahva tupakanhaju eikä ketää paikalla.
 
Ja samana iltana paksu romaani(opus) tipahti yksinään yöpöydältä lattialle.
Nazareth28.09.2004 00:20:15
Tuli mieleen toinen juttu
 
Joskus pentuna kylämme vieressä sijaitsevan lammen vastarannalle rakennettiin jonkinlainen rantasauna mutta joka nykyään on yleinen kaatopaikka näin sanoakseni.
 
Pentuna käytiin siellä vaikka kiellettiin seikkailemasta. Mökissä on avoimet ikkunat joten sinne näki sisään hyvin. Ovet oli(ja on vieläkin)lukossa ja ei ole mitään tietoa avaimista.
 
Muistan kun katseltiin sisään siellä oli jotain rikkinäisiä tuoleja ja niiden välistä näkyi jotain haulikonhylsyjä ja muistaakseni rikkinäinen haulikko. Seuraavan kerran kun käytiin siellä, mökin terassilla oli verta, rikkinäinen haulikko oli heitetty takan päälle niin että piippu juuri ja juuri näkyi, ja haulikonpateista ei tietoakaan. Eihän se niin pienenä pelottanut mutta nyt vähän puistattaa. Ei mitään tietoa kenen omaisuutta nuo rojut oli mutta siellä on käynyt porukkaa jos jonkinlaista. Nykyään koko hökkeli on täynnä rojua.
 
Ja vielä yksi juttu tuli mieleen, mutta tämä on kait aika tavallista. Pentuna ku kävin yöllä vessassa ja palattuani katsoin aina olohuoneeseen jonne valo osittain meni. Meiän olohuoneen hyllyllä oli siihen aikaan joku pronssinen(?) istuvaa koiraa esittävä patsas, ja aina tuntui siltä että sen silmät seurasi minne menin, ja tuntui siltä että se heilutti hyvin hitaasti päätään oikealta vasemmalle.
toxic28.09.2004 00:46:21
Tänään kun tulin koulusta kotiin, niin kuulin suihkusta ääntä. Veden lorinaa (niinkuin yleensä) luulin että isoveljeni olisi hitsaamassa hanskaan, joten en käynyt kysymässä mitään :D No, kuulin sitten kun koira raapi ovea, (että pääsisi sisälle taloon) kävin laskemassa sen ja menin tietokoneelle. Tietokone oli jotenkin itsekseen käynnistynyt(oli siis käynnistymässä juuri silloin) sen jälkeen ajattelin vielä käydä suihkun viereisessä huoneessa tarkistamassa että oliko hän enää suihkussa. En kuullut mitään, ja katsoin suihkuun. Lattia oli täysin kuiva. Spooky!
 
Myöhemmin sain vielä kuulla että hän oli jo lähtenyt aikaisemmin kotoa. Hrrr...
Nazareth29.09.2004 00:39:52
Nostetaan ylös.
slipoilfan29.09.2004 01:48:43
Tänään kun tulin koulusta kotiin, niin kuulin suihkusta ääntä. Veden lorinaa (niinkuin yleensä) luulin että isoveljeni olisi hitsaamassa hanskaan, joten en käynyt kysymässä mitään :D No, kuulin sitten kun koira raapi ovea, (että pääsisi sisälle taloon) kävin laskemassa sen ja menin tietokoneelle. Tietokone oli jotenkin itsekseen käynnistynyt(oli siis käynnistymässä juuri silloin) sen jälkeen ajattelin vielä käydä suihkun viereisessä huoneessa tarkistamassa että oliko hän enää suihkussa. En kuullut mitään, ja katsoin suihkuun. Lattia oli täysin kuiva. Spooky!
 
Jos siä oli aave hakkaamassa hanskaan. Tarkista, ettei sulla oo sitä samaa troijalaista ku mulla.
Walrus29.09.2004 10:48:15
Tapautui pari kuukautta sitten:
 
Oltiin kaverin kanssa vähän viihteellä ja odoteltiin siinä bussia kotiin päin. Kulman takaa näin selvästi kuinka meidän bussimme oli tulossa kulman takaa ja odotteli punaisissa. Lähdinkin tien viereen valmistautumaan käden heilautukseen. Kaverini sitten huutaa "kato!" ja osoittaa bussin suuntaan. Näin vain kuinka kirkkaat valot siirtyivät hirmuista vauhtia poispäin eikä bussia tullutkaan. Olin aivan ihmeissäni ja siinä kaverin kanssa pohdiskeltiin että mitä ihmettä tapahtui. Varsinkin kaverini oli vähän paniikissa, hänelle kun oli kuulemma tapahtunut sinä iltana muitakin kummallisuuksia. Ok, oltiin sinä iltana vähän otettu (varsinkin kaverini), mutta nähtiin molemmat sama asia samaan aikaan. Tiedä sitten mikä se oikeasti oli...

 
Kannattaa hieman rajoittaa sitä apsinthin kanssa läträämistä :)
Eddie29.09.2004 20:11:58
Hyi saatana noi Zepeteuksen jutut oli karmeita. Onneksi en itse ole kokenut lapsuudessa mitään vastaavaa. Mulle olisi jäänyt tommosesta elinikäiset traumat.
carlos29.09.2004 21:52:31
.. Puolen tunnin kulutta hän palasi samaa reittiä ja vieläkin sama tyyppi"kusella"! Sitten hän ajatteli, että nyt ei ole kaikki kunnossa ja päätti huutaa tyypille; "Haloo, onko kaikki kunnossa?" Ei mitään vastausta useista huudoista huolimatta...
 
mä olisin jo tossa vaiheessa ottanu jalat alle. vois kyllä pikkaset traumat jäädä ku näkis jotai tollasta :/
Ei tainnu isäs enää sinne mettään mennä lenkille ?
moottorisaha30.09.2004 01:02:27
Olis kiva tietää että kuinkakohan paljon prosentuaalisesti tästäkin ketjusta on pelkkää paskanjauhantaa. :) Veikkaisin että n. 90%.
Nimismies30.09.2004 09:33:01
Olis kiva tietää että kuinkakohan paljon prosentuaalisesti tästäkin ketjusta on pelkkää paskanjauhantaa. :) Veikkaisin että n. 90%.
 
Perusteluita huudellaan.
slipoilfan30.09.2004 10:45:12
Olis kiva tietää että kuinkakohan paljon prosentuaalisesti tästäkin ketjusta on pelkkää paskanjauhantaa. :) Veikkaisin että n. 90%.
 
Tästä on juteltu täällä aikaisemminkin. Luultavasti moniin tarinoihin on järjellinen selitys ja luultavasti monet ovat vielä paisuneet kertojan kertoessa tarinoita. Lisäksi uskon, että osa tällasista aavemaisista tapahtumista on niin sanotusti oman mielikuvituksen tuotetta. En kuitenkaan usko, että kukaan tulee tänne tahallaan puhumaan paskaa.
 
Täytyy kuitenkin ottaa huomioon, että kaikki tarinat eivät ole käyttäjien omia kokemuksia, vaan heidän kuulemiaan tai lukemiaan, ja tällöinhän ei voi olla varma juttujen todenperäisyydestä.
 
Kuitenkin on otettava huomioon myös se, että nämä tarinat viihdyttävyydessä eivät yhtään kärsi siitä vaikka ne olisivat valetta, kunhan käyttäjä ei vain tiedä, että ne ovat valetta.
Da Make30.09.2004 14:16:36
Maailma jonka näet ulkona on valetta.
slipoilfan30.09.2004 14:20:20
Katsokaa!
http://www.alhainen.net/kummitus/html/kummitustarinat.html
Nimismies30.09.2004 14:47:06
Katsokaa!
http://www.alhainen.net/kummitus/html/kummitustarinat.html

 
Plop. Plop.
 
EDIT: Jep, kyllähän osa tarinoista voi olla ns. kansanperinnettä ja monen mutkan takaa kuultuja, mutta yhtä kaikki totena esitettyinä ne ovat viihdyttäviä ja hyytäviäkin.
 
Sen sijaan m.netin käyttäjien omia kokemuksia en lähde arvostelemaan. Jos joku on ne totena esittänyt, niin mikäpä minä olen sitä arvioimaan.
carlos30.09.2004 15:48:26
tuolla oli noista enneunistaki jotai,niin muistuipa vastaava juttu jonka kertoi entinen luokkakaveri.
 
Sen luokkakaverin täti oli soittanu niille kotiin joskus keskellä yötä, ja kysyny: Kuinka isä voi?
Isä (eli luokkakaverini pappa) oli ilmeisesti ollu sairaalassa ja sitte oli myöhemmin selvinny,että suurinpiirtein siihen kellonaikaan ku soitto oli tullu,ni "isä" oli kuollut.
juici30.09.2004 20:40:13
Keskiviikkoaamuna tapahtui meillekin omituinen tapahtuma. Äidin kanssa istuskeltiin lehteä lukemassa aamukuuden jälkeen ja tuli lyhytaikainen sähkökatkos. Ihmeteltiin, että mistä moinen johtui kun ulkona ei edes tuullut. No äidillä oli pöydällä jo valmiiksi kynttilässä liekki ja laitettiin toinen palamaan. Vähän ajan kuluttua sähköt tulivat takaisin. Ehti kulua pari minuuttia. Puhelin soi. Täti soitti ja kertoi että eno oli kuollut aamulla.
 
Tietääkseni eno oli kuollut joskus kello viiden maissa aamulla, että ajan kanssa ei pitäisi olla mitään tekemistä. Mutta kai tuo oli jonkinlainen viesti jonka tajusin vasta nyt.
Seppe01.10.2004 10:13:40
Ei tainnu isäs enää sinne mettään mennä lenkille ?
 
Ääh, siellä se edelleen käy lenkkeilemässä..
 
HULLU-UKKO!!
toxic01.10.2004 15:46:46
Jos siä oli aave hakkaamassa hanskaan.
 
No niin no niin.
 
Tarkista, ettei sulla oo sitä samaa troijalaista ku mulla.
 
????????
 
Ja olen saanut näköjään selville kaiken paskan tuosta gumari jutustani:
 
a) Suihkusta tullut ääni saattoi olla vaikka joku "pieni" vesisade. Joka vain kuulosti suihkulle.
 
b) jos on tosiaan olemassa sellasia troijan perkeleitä jotka pystyisivät käynistämään koneen itsestään, niin tietsikka on selvä. Tai on tietenkin myös mahdollista että käynnistin sen itse mutten vain muista sitä.
 
Imekääs tota! :D
Caine03.10.2004 00:07:34
Kai minunkin täytyy avautua.
 
Omat aavemaiset kokemukset ovat olleet kovin niukkoja. Ehkä kun olen niin tylsä ihminen. No yksi oli sellainen, kun olin aamuyöstä syömässä opiskelija-asuntolan keittiössä. (asuntola tunnetaan siitä, että se on entinen sotasairaala) Sitten siinä ilmeisesti viimeisenä hereilläolijana söin rauhassa kunnes kuulin oviaukon toiselta puolelta pamauksen. Se oli sellainen, kun peltikaappia olisi hellästi lyöty tai tönäisty. Ensin luulin sen olevan joku toinen joka olisi hereillä ja varmistuin asiasta, kun kuulin pienimuotoista vaatteiden (tuulipuku) kahinaa joka oli koko ajan tulossa ovelle päin, mutta joka ei koskaan tullut. Taas kuului se pamaus ja aloin jo epäillä vanhaa kelloa jonka viisarit liikahtavat hieman aina minuutin välein, mutta kuulin myöhemmin kellon viisarin äänen joka oli huomattavasti pienempi kuin se kolahdus. Taas sen jälkeen kuulin vaatteiden kahinaa ja odotin taas jonkun henkilön tulevan ovelle. Ei. Sitä jatkui noin minuutin välein. Kunnes sain syötyä lähdin hiippailemaan avoimen oven luokse ja vilkaisin ovesta tultuani molemmille puolille, näkyikö ketään. Eipä näkynyt. Liekö joku sodan uhri ollut vailla mikropizzaani?
carlos03.10.2004 10:58:37
tais tulla aaveille nälkä.
Toi olis ollu vielä pahempi,jos kaikki muut olis ollu poissa rakennuksesta ja kello olis ollu jo lähempänä yhtä yöllä :)
Caine03.10.2004 13:02:17
tais tulla aaveille nälkä.
Toi olis ollu vielä pahempi,jos kaikki muut olis ollu poissa rakennuksesta ja kello olis ollu jo lähempänä yhtä yöllä :)

 
Kyllä se siinä kolmen/neljän pinnalla jo oli. Nälkä yllätti..
Caine03.10.2004 15:51:18
Hei nytpä aloinkin muistamaan enemmänkin aavemaisia tapauksia:
 
Olin kerran yksin kotona ja olin muistaakseni joko katsomassa tv:tä tai sitten vaan selailemassa m.netin laadukkaita viestiketjuja. No sitten ulko-ovi avautui ja paukahti kiinni. Pikkusiskon sieltä odotin tulevan, mutta ei. Kävin katsomassa niin talo oli edelleen tyhjä. Sama tapahtui vielä pari kertaa, eikä kukaan edelleenkään ollut kotona. Tuskin kukaan naapurikaan ovella olisi noin vain käynyt.
 
Sitten toinen tapahtui joskus muutama vuosi sitten, kun olin siinä 14 vuoden ikäinen. Juttu saattaa sisältää hieman koomisia piirteitä mutta kerrotaan silti. Olin juuri herännyt kesäisenä aamuna. Pidin kuitenkin silmiä hetken kiinni ennen kun nousin. Oli hiljaista kun makoilin sängyllä. Sitten yhtäkkiä kuulin pieraisemisen äänen kaiken hiljaisuuden keskeltä. Vieläpä läheltä. Samaan aikaan vieläpä tuli sellainen tärähdys patjalla ikään kuin joku olisi pieraissut istuessaan sängynreunalla. Silmäni rävähtivät auki eikä ketään tietenkään ollut siinä sängyllä. Perheenjäsenet vain nauravat tälle jutulle.
Da Make03.10.2004 17:28:56
Perheenjäsenet vain nauravat tälle jutulle.
 
Heh, niin minäkin.
 
Muistui jännä juttu eräänä kesänä kesämökillä Ahvenanmaalla. Olimme serkun ja pikkuveljen kanssa uimalaiturilla tekemässä "pellehyppyjä", kun yllättäen katsoin länteen laiturilata ja näin lahden "avoinaisesta päästä" (?) tulevan sankan utuvallin. Näytätin sen heti muille, ja he olisivat halunneet mennä pois uimasta. Mutta minusta (heh, olin joukon vanhin) olisi jännittävää olla laiturilla kun utu lipuu ohitse. Vastustellen serkku ja pikkuveli jäivät. "Onkohan tämä nyt viisasta..." -epäiröi serkkuni.
 
Kun sumu oli vihdoin saartanut meidät, totesimme että näin sakeaa sumua emme ole ennen nähty Kaltbyn lahdella. Siinä ihme tellessä katseeni osui 20m päässä näkyvään hamoon joka yhdessä tarkemmin katsasteltaessa oli aivan selvä soutuvene. Mistä se oli keskelle lahtea yht´äkkiä ilmestynyt?
Seurasimme kun vene lipui vähän matkan päässä olevaa luotoa kohden, airojen ääni kuului nyt selvästi. Luodon kohdalle päästyään vene rantautui tömpsähtäen ja jäi siihen.
Samaan aikaan suunilleen huomasimme että sumu alkoi hälvetä, jäi odottamaan josko näkisimme kuka tämä suotaja oli. Katselimme siinä jonkun aikaa, mutta ällistyksemme huomasimme että soutaja/vene haihtuu aina sumun mukaan.
 
Silloin tuntui kyllä aika pelottavalta, ja kaikki olivat aivan varmoja siitä että me näimme jotain. Ryntäsimme kertomaan serkun isälle tapahtumasta ja hän sanoi kutakuinkin "Te pojat näitte sen vanhan merimiehen haamun, joka joutui tällaisessa sumussa haaksirikkoon autiolle luodolle mutta pelastui. Siellä se yhä tänäkin päivänä kiertelee varoittamasta paahaa avistamattomia veneiliöitä."
pehko03.10.2004 17:36:41
joooo....joskus parivuotta sitte oltiin kaverin kaa pimeellä roudaamassa fillareita jollain mettäpolulla tienläheisyydessä, ku yhtäkkiä alko puittenläpi vaan vilkkumaan ihan kaikenvärisiä valoja, eikä mitään ääntä kuitenkaan kuulunu. Sit kun sinne äkkiä riennettiin, ni ei ollu jälkeäkään yhtään mistään.
 
Toinen juttu, tapahtu joskus jo monia vuosia sitte. kateltiin äiteen kanssa ikkunasta jotain tähtiä. Siellä taivaalla meni eteenpäin semmonen valopiste...ajateltiin heti, että sateliitti se vaan on. Mutta sitten se pysähty, jökötti siinä hetken, nous vähän ylöspäin, ja hävis......ufo, sanon minä!
odd03.10.2004 17:38:05
Sitten toinen tapahtui joskus muutama vuosi sitten, kun olin siinä 14 vuoden ikäinen. Juttu saattaa sisältää hieman koomisia piirteitä mutta kerrotaan silti. Olin juuri herännyt kesäisenä aamuna. Pidin kuitenkin silmiä hetken kiinni ennen kun nousin. Oli hiljaista kun makoilin sängyllä. Sitten yhtäkkiä kuulin pieraisemisen äänen kaiken hiljaisuuden keskeltä. Vieläpä läheltä. Samaan aikaan vieläpä tuli sellainen tärähdys patjalla ikään kuin joku olisi pieraissut istuessaan sängynreunalla. Silmäni rävähtivät auki eikä ketään tietenkään ollut siinä sängyllä. Perheenjäsenet vain nauravat tälle jutulle.
 
Ratkiriemukasta! Hehheh, tuli kyllä naurettua.
Da Make03.10.2004 17:49:44
Mörkö asuu sängyn alla 600.
slipoilfan03.10.2004 18:02:46
Sitten toinen tapahtui joskus muutama vuosi sitten, kun olin siinä 14 vuoden ikäinen. Juttu saattaa sisältää hieman koomisia piirteitä mutta kerrotaan silti. Olin juuri herännyt kesäisenä aamuna. Pidin kuitenkin silmiä hetken kiinni ennen kun nousin. Oli hiljaista kun makoilin sängyllä. Sitten yhtäkkiä kuulin pieraisemisen äänen kaiken hiljaisuuden keskeltä. Vieläpä läheltä. Samaan aikaan vieläpä tuli sellainen tärähdys patjalla ikään kuin joku olisi pieraissut istuessaan sängynreunalla. Silmäni rävähtivät auki eikä ketään tietenkään ollut siinä sängyllä. Perheenjäsenet vain nauravat tälle jutulle.
 
Oletko varma, ettet itse fanfaroinut?? 601
Caine03.10.2004 21:03:11
Oletko varma, ettet itse fanfaroinut?? 601
 
Kyllä minä omat pieruni tunnistan ja päästän torvisektiot valloilleen vasta silloin, kun siihe todella on aihetta (Eli aina)
602 (Mikä tuo numerohomma on?)
Da Make03.10.2004 21:30:33
Kyllä minä omat pieruni tunnistan ja päästän torvisektiot valloilleen vasta silloin, kun siihe todella on aihetta (Eli aina)
602 (Mikä tuo numerohomma on?)

 
Ja kukahan omaan sänkyynsä kehtaa töötätä 603?
Caine03.10.2004 21:43:15
Ja kukahan omaan sänkyynsä kehtaa töötätä 603?
 
Puhuttaisko kuitenkin aavemaisista tapahtumista eikä mun kesäaamuisista synninpäästöistä?
 
604
Qsysi04.10.2004 17:59:47
arvoisat kusipäät. arvatkaa tuleeko hyvin uni yöllä :D ja piti käydä pistämässä lisää valoja päälle kun noita luin... muuten vielä että kyl se mun mielestä olis aika pirun pelottavaa nähdä omien rappusten yläpäässä joku tuntematon pikkutyttö Hohdon tyyliin... 605
L.C.F04.10.2004 21:13:50
Mä taas oon 3 sivua kolunnu läpi ja pelottavimmat/mielenkiintosimmat jutut kopioinu koneelle, ja kyllä piti pistää itellekki huoneesee valo päälle ku alko olla yksinäistä :D! 606
Guitarist in the Night05.10.2004 00:32:37
Juu kyllä näistä jutuista hyvin yöunet menettää, etenkin jos on vähän herkempi kaveri niinku mie. Hrrrr...
 
607
Nimismies05.10.2004 09:10:22
Loppuu ne numeroiden lisäämiset sinne viestien loppuun.
PoLFus05.10.2004 11:18:10
Loppuu ne numeroiden lisäämiset sinne viestien loppuun.
 
ni i
Sammakko05.10.2004 11:52:56
ni i
 
jsut nii 610
zernobyl05.10.2004 12:19:37
jsut nii 610
 
Mukavaa pilata hyvä threadi tuollaisella tyhmyydellä.
slipoilfan05.10.2004 13:31:30
Onko muuten kukaan huomannut, että kun tätä treadia lukee alkaa niitä aaveita nähdä enemmän (tuuli ulvoo uodosti, niin se on aave) ja rupee säikkymään mitä omituisimpia asioita. luin tän läpi joku kuukausi sit uudestaan ja saamari joka kulmassa oli joku henkimaailman kasvatti.
Corpsegrinder05.10.2004 18:00:07
Onko muuten kukaan huomannut, että kun tätä treadia lukee alkaa niitä aaveita nähdä enemmän (tuuli ulvoo uodosti, niin se on aave) ja rupee säikkymään mitä omituisimpia asioita. luin tän läpi joku kuukausi sit uudestaan ja saamari joka kulmassa oli joku henkimaailman kasvatti.
 
Jep. Mielikuvitus rupeaa temppuilemaan jos näitä lukee liian paljon.
Caine05.10.2004 18:59:38
On meko outoa tosiaan että nämä luettuaan kaikki pitävät öisin outoa ääntä. Esim. viimeksi pari yötä sitten kuului nukkumaan alkaessani jostain läheltäni outoa napsutusta. Menin tarkkailemaan, mistä ääni tuli mutta en saanut sitä selville. Alkoi yhtäkkiä tulemaan mieleen kaikki tämän topicin jutut, joten päätin pistää unimusiikit soimaan yön ajaksi. Barefoot Brothersin levystä irtosikin suht leppoisa fiilis.
juici05.10.2004 21:56:48
Liekkö tullut vainoharhaiseksi tämän threadin lukemisesta, mutta...
 
Kävin tänään saunassa (ulkosauna) ja vilvoittelin pukuhuoneessa. Saunan jatkeena on puuvarasto, johon pääsee saunan sivulla olevasta puuovesta. Istuskellessani alkoi kuulua saranoiden narinaa ja kuullosti aivan kuin ovi olisi avattu ja suljettu. No en kiinnittänyt siihen enempää huomiota, koska oletin että joku oli jättänyt säpin laittamatta ja ovi pääsi heilumaan tuulessa. No lähtiessäni saunalta kävin katsomassa ovea ja tietenkinhän se OLI SÄPISSÄ!
 
Hulluksi sitä on tulossa näemmä. Ei pitäis lukea näitä juttuja.
Da Make06.10.2004 15:54:14
Esim. viimeksi pari yötä sitten kuului nukkumaan alkaessani jostain läheltäni outoa napsutusta. Menin tarkkailemaan, mistä ääni tuli mutta en saanut sitä selville.
 
Hui! Mulle kävi ihan samanlailla. Napsuttaa ja sitten kun yrittää lähestyä ääntä se lakkaa! Mummon rohkaiseva uutinen oli että "se on kuolemankello joka tikittää...".
Yritin etsiä sitä joka paikasta mutta tulosta ei tullut.
Caine06.10.2004 16:42:35
Hui! Mulle kävi ihan samanlailla. Napsuttaa ja sitten kun yrittää lähestyä ääntä se lakkaa! Mummon rohkaiseva uutinen oli että "se on kuolemankello joka tikittää...".
Yritin etsiä sitä joka paikasta mutta tulosta ei tullut.

 
Nyt rupes pelottaan ja jännittään ja......tuttaan
Pelsi06.10.2004 19:13:01
Hui! Mulle kävi ihan samanlailla. Napsuttaa ja sitten kun yrittää lähestyä ääntä se lakkaa! Mummon rohkaiseva uutinen oli että "se on kuolemankello joka tikittää...".
Yritin etsiä sitä joka paikasta mutta tulosta ei tullut.

 
Minä yritin tuossa yhtenä yönä nukkua, mutta sitten aloin kuulemaan tasaista piipitystä. Hirveän matalaa piipitystä oli se, juuri ja juuri kykeni korvalla kuulemaan. Piip piip piip *tauko* piip piip piip *tauko* jne. Nousin sängystä ihmettelemään ääntä, mutta enpä kuullut sitä enää. Sitten päätä taas tyynyyn, niin eikö perkele ala taas se piipitys. En keksinyt mikä ihme siellä sängyn/tyynyn alla olisi mahdollisesti voinut piipittää, sillä en ollut ennen moista kuullut. Enkä ole sen jälkeenkään. En tiedä sitten että kuulinko omiani, mutta en ole sitä ikinä muutoin kuullut kuin k.o. iltana. Meni kyllä kauan ennenkuin unta sain, sen verran rasittavaa oli kuunnella.
Caine06.10.2004 20:33:50
Minä yritin tuossa yhtenä yönä nukkua, mutta sitten aloin kuulemaan tasaista piipitystä. Hirveän matalaa piipitystä oli se, juuri ja juuri kykeni korvalla kuulemaan. Piip piip piip *tauko* piip piip piip *tauko* jne. Nousin sängystä ihmettelemään ääntä, mutta enpä kuullut sitä enää. Sitten päätä taas tyynyyn, niin eikö perkele ala taas se piipitys. En keksinyt mikä ihme siellä sängyn/tyynyn alla olisi mahdollisesti voinut piipittää, sillä en ollut ennen moista kuullut. Enkä ole sen jälkeenkään. En tiedä sitten että kuulinko omiani, mutta en ole sitä ikinä muutoin kuullut kuin k.o. iltana. Meni kyllä kauan ennenkuin unta sain, sen verran rasittavaa oli kuunnella.
 
Jos se oli kuoleman digitaalikello?
toxic06.10.2004 20:40:52
Minäkin kuulen aina aamuisin ton "piip piip piip" zydeemin. Mut se loppuu ku painaa sitä kellossa olevaa nappia. MAGIAA!
odd06.10.2004 21:44:30
Minäkin kuulen aina aamuisin ton "piip piip piip" zydeemin. Mut se loppuu ku painaa sitä kellossa olevaa nappia. MAGIAA!
 
On siinä pakko olla jotain yliluannollista, kun sama ääni jaksaa aina yhtä paljon ottaan pattiin.
HC-Audio06.10.2004 22:39:45
Kerronpa yhdestä paikasta mikä on meidän lähelläni:
 
Vanha teurastamo joka on n. 20-30v sitten suljettu, mutta silti kaikki laitteet vielä sisällä ja ulkopuolellakin kaikkia metalliromuja. Sanotaanko nyt vaikka näin että kuset meinaa tulla housuun jopa päivälläkin siellä vieraillessa.
 
no ollaan siellä nyt viime aikoina käyty ja nyt ku on ollu niin sumusia ja kylmiä halla öitä on ollut melko pelottavaa. Ensinnäkin sinne johtaa pieni hiekka tie ja ennen teurastamoa on todella vanha maalaistila joka näyttää todella kuolleelta, mutta asukkaita silti on.
 
Itse teurastamo on suuren omakotitalon kokoinen ja siinä on lisäksi erillinen konttori ja todella vanha tenniskenttä verkkoineen päivineen (karmivan näköinen).. Vanhaa pinttynyttä likaa ja verta seinillä, paljon lihakoukkuja ja TODELLA paljon höyheniä, mikä johtuu puluista joita siellä sisällä parveilee. Sisälle en ole uskaltanut pitkälle mennä, sain tarpeekseni kun kamerani kanssa painelin sisään ja räpsäytin valtavalla salamavalolla kuvan joka valaisi koko paikan karmeuden ja tietysti samaan aikaan valtava pulu lehahti melkein naamaani kiinni. Lähes paskoin housuuni ja juoksin autolle.
 
Se erillinen konttori on myös äärimmäisen pelottava, ikkunoissa sälekaihtimet jotka jostain kumman syystä hieluvat kuin jokin ilmavirta puhaltaisi siälllä, jota en käsitä enkä haluakaan. Koko paikka on suoraan kuin jostain vanhasta texas chainsaw masscresta.. Monia pelottavia juttuja siellä on sattunut, kuten se että kerran olimme siinä pihalla kuvailemassa ja viereisestä pusikosta kuului ilmiselviä askeleita ja rasahduksia, tiedä sitten oliko joku pikkupoika vakoilemassa vai mitä..
 
Ikkunoita teurastamoon ei ole mitenkään peitelty mutta ne huokuvat pimeyttä ja täyttä mustaa. Ovat jotenkin yliluonnollisen pimeät ja kerran otin kuvaa ja huomasin jälkeenpäin että ikkunassa on ilmiselvä ihmisen naamanmuoto. Pelottavin mahdollinen skenaario olisi se että pois lähtiessä joku lähtisi jollain yliluonnollisen suurella traktorilla n. 120km/h perään ja kopissa näkyisi vain täysin musta abaut 2.5 m hahmo ja autolla ei pääsisi pakoon.. huhhuhh
 
Laitan pari kuvaa siitä
http://img16.exs.cx/my.php?loc=img16&image=DSC037231.jpg
 
http://img16.exs.cx/my.php?loc=img16&image=DSC009401.jpg
http://img16.exs.cx/img16/3439/DSC037271.jpg
 
Tässä kuvassa näkyy naama lasissa:
http://img16.exs.cx/img16/5100/DSC009391.jpg
 
Tämä on sisältä otettu ennenkuin se pulu tuli silmille:
http://img16.exs.cx/img16/67/sisalta.jpg
HC-Audio07.10.2004 00:08:39
Tässä on semmoinen erittäin hyvä kummitusjuttu, joka pitää lukea yöllä. Lukeminen kestää noin tunnin:
 
http://www.holyshiite.com/caver/page1.html
 
Loppu vain on vähän kökkö.

 
huhhuh, olipa tarina. Tuo tais silti jäädä vähän auki? tai 11 sivu ei ainakaa avautunu enää..
gheisari07.10.2004 00:20:24
Joskus masturboidessa tulee sellainen outo tunne, että kuolleet sukulaiset tarkkailevat minua.
 
Tuo tais silti jäädä vähän auki? tai 11 sivu ei ainakaa avautunu enää..
 
Eikös se ollut vähän niinku se idea siinä, vai häh?
persta07.10.2004 12:33:40
Kerrotaanpas tänne myös oma kokemus loka-marraskuulta 1995. Tää menee enemmänkin tuonne ufo-osastolle, mutta fiilis oli aika aavemainen.
 
Parin koulukaverin kanssa käytiin Lahden liepeillä Okeroisissa tutkailemassa erästä kalliota ja sen ympäristöä. Sieltä on joskus kauan sitten louhittu kiveä rakennustarkoituksiin ja siellä metsässä on edelleen hujan hajan suuria paksun vihreän sammaleen peittämiä kivenjärkäleitä. Varsin hieno paikka. Kivikallio taisi olla sen nimi.
 
Aurinko oli jo laskemassa joten päätime vielä kivetä kallion laelle katselemaan maisemia. Paikasta jossa olimme avautuu noin 180 asteen näkymä luoteeseen. Alapuolella levittäytyvä metsä jatkuu parin kilometrin päähän. Sää oli pilvetön mutta ilmassa oli jonkinverran kosteutta.
 
Juuri kun alkoi olla pimeää ja olimme jo poistumassa, toinen kavereistani huudahtaa: Kato lentorataa! Taivaalla lensi kirkkaan oranssi valopiste heiluen edestakaisin. Lentorata muistutti siniaaltoa ja amplitudi oli sen verran leveä että mistään pyörivästä avaruusromusta tuskin oli kyse. Olimme hetken aikaa huuli pyöreänä kunnes tätä oranssia valoa seurasi samanlaista rataa lentävä kolmen valopisteen rykelmä. Nyt kiinnostuimme vähän enemmän ja päätimme jäädä paikalle jos vielä tapahtuisi jotain muuta mielenkiintoista. Ja niin kävikin.
 
Ehkä varttitunnin kuluttua lännestä päin lensi vilkkuva valorykelmä joka aluksi vaikutti lentokoneelta. Siitä ei kuitenkaan kuulunut mitään ääntä ja vilkkuvalotkin olivat oudon epäsäännöllisiä lentokoneisiin verrattuna. Se oli välillä pimeänä monta sekuntia ja sitten taas vilkutti valojaan miten sattui. Kun se oli edennyt noin puoleenväliin näkökenttäämme, mihin kului ehkä 30s, syttyi parin kilometrin päässä olevan metsän rajan taakse kirkas vihreä valo joka liikkui nopeasti oikealle. Sen hehku valaisi ilmassa olevaa kevyttä sumua ja hohdetta vasten erottui useita suuria kuusia. Valo oli hyvin kirkas ja sen voimakkuus vaihteli hieman. Hetken oikealle liikuttuaan vihreä valo nousi puiden yläpuolelle, mutkitteli sinne sun tänne ja laskeutui sitten takaisin puiden taakse sammuen samalla. Valo liikkui todella pehmeästi mutta vaihtoi suuntaa ja nopeutta todella nopeasti. Liike muistutti kalojen liikettä vedessä. Vilkuttaja jatkoi matkaa ja katosi horisonttiin.
 
Tämä kuvio alkoi toistua noin 10-20 min välein. Silloin tällöin yli lensi myös lentokoneita. Niistä kuului ääni ja muutenkin ne käyttäytyivät normaalisti. Vilkuttaja palasi aina sieltä suunnasta mihin se oli mennyt, mutta vihreä valo tuli joka kerta esiin hieman eri kohdasta metsänrajan takaa. Vihreän valon lentorata oli joka kerta aivan erilainen ja toisinaan se kävi korkeammalla. Muistaakseni kolmannen "esityksen" aikana kaukaa oikealta aivan näkökenttämme rajalta nousi metsän takaa punaisia valopisteitä jotka mutkittelivat taivaalle ja sammuivat. Tässä kohtaa havaintomme hieman eroavat. Itse näin ensin yhden ja sen perään kaksi punaista valoa. Kaverini sanoivat nähneensä ensin kaksi ja sitten kolme.
 
"Esitys" toistui ehkä viisi tai kuusi kertaa ja sitten tuli tauko. Noin puoli tuntia odoteltuamme ajattelimme että mitään ei enään tapahdu ja päätimme lähteä. Muutaman askeleen otettuamme vilkuttaja ilmestyi taas näkyviin. Pysähdyimme paikoillemme ja jäimme taas odottamaan. Nyt metsän taakse syttyi oranssi valo. Puiden takaa nousi kolme valoa kolmiomuodostelmassa. Oranssi ylimpänä ja kaksi vihreää alempana. Muodostelma kohosi ylöspäin ja pysähtyi. Oranssi valo jäi nököttämään paikalleen ilmaan ja vihreät aloittivat kunnon shown. Ne pyörivät toistensa ympäri, tulivat välillä lähemmäs ja lentelivät ympäriinsä. Parinkymmenen sekunnin lentelyn jälkeen ne palasivat alkuperäisille paikoilleen muodostelmaan ja laskeutuivat takaisin puiden taakse.
 
Tässä vaiheessa otimme jalat allemme ja painelimme menemään niin kovaa kuin pimeässä metsässä vaan voi. Auton olimme jättäneet metsäautotien kääntöpaikalle lähistölle. Ajoimme hiljaisina poikina Lahteen, menimme baarin ja vedimme lärvit. Ilman tuota viimeistä hommasta olisi ehkä jäänyt pieni wtf-fiilis, mutta lopun tykitys tiputti meiltä leuat lattiaan.
 
Seuraavana päivänä vanhempieni luona käydessäni mainitsin ruokapöydässä tapahtuneesta. Isäni kiinnostui heti ja halusi tietää tarkasti että missä ja milloin tämä tapahtui. Normaalisti ukko olisi nauranut ja kysynyt että mitäs sieniä te oikeen olitte syöneet, mutta nyt se olikin kummallisen kiinnostunut asiasta. Kuulemma pari sen työkaveria, jotka asuvat samalla suunnalla missä tuona iltana olimme, olivat päivää ennen meidän kokemusta katselleet samanlaisia valoja parvekkeiltaan.
Da Make07.10.2004 14:05:38
HC-audion kuvat + selitys sekä perstan tarina ovat aika hirveitä! Itsekkin olen joskus nähnyt tuollaisia valojuttuja. Mutta ei kylläkään mitään useasti toistuvia. Ihmeelisin taisi olla kun näin kaksi kirkasta oranssia/kirkkaanpunaista palloa syöksyvän metsään taivaalta äärimmäisen nopeasti, mitään ääntä tai rysähdyksiä en kuullut. Katselin tätä pellon reunasta ja väli matkaa oli useita satoja metrejä. Äidin ja äidinäidin mukaan ne olivat joko pallosalamoita tai meteoriitteja.
 
Pallosalamoihin liittyen, äitini on kertonut nähneensä lapsuuden kodissaan siskojensa ja äitinsä kanssa pallosalaman, joka tuli takasta sisälle keittiöön ja meni samantien ulos avonaisesta ikkunasta. Hirveä rytinä kuulemma, sekä "rikin" haju, mutta mitään vaurioita ei löytynyt talosta tai huonekaluista.
Pallo salamat ovat kiinnostaneet minua aina, niille ei ole tieteellistä selitystä, eikä niitä ole pysytty toistaisesti luomaan keinotekoisesti (vaikka Saksalaiset insinöörit sitä kovasti yrittivätkin toistamaailman sotaa edeltäneellä asekehitys jaksollaan...)
 
Pallosalaman ominaisuuksia:
"Leijuu vapaasti ilmassa ja voi ponnahtaa esim. maasta
Kestää useita sekunteja ja liikkuu hitaasti
Valaisee suunnilleen kuten voimakas hehkulamppu
On kooltaan muutamasta senttimetristä metriin
Esiintyy vain ukonilmalla
Voi hävitä paukahtaen tai myös äänettömästi
Ei aiheuta merkittäviä tuhoja kuten varsinainen salama"
(Ilmatieteen laitos)
 
"Ikkuna ei erityisemmin 'houkuttele' salamaa, mutta jos salama iskee esimerkiksi rakennuksen viereen, saattaa paineaalto hajottaa ikkunalasin ja tällä tavoin aiheuttaa vahinkoa ihmiselle. Lisäksi monien silminnäkijähavaintojen mukaan _pallosalama on ilmestynyt avoimesta ovesta tai ikkunasta sisälle taloon, joskus jopa suljetun ikkunan läpi._"
(Ilmatieteen laitos)
 
( http://www.fmi.fi/kysymyksia/index_6.html )
 
Tässä vielä kuva pallosalamasta. Ei tosin varma havainto, jotkut sähkönpurkaukset saattavat kiinnittyä esim. sähkötolppaan, jolloin ne eivät ole pallosalamoita.
:
http://www.anomalies-unlimited.com/Science/Images/BallLight.jpg
Fadead07.10.2004 14:14:08
Kerronpa yhdestä paikasta mikä on meidän lähelläni:
 
Vanha teurastamo joka on n. 20-30v sitten suljettu, mutta silti kaikki laitteet vielä sisällä ja ulkopuolellakin kaikkia metalliromuja. Sanotaanko nyt vaikka näin että kuset meinaa tulla housuun jopa päivälläkin siellä vieraillessa.

 
Siitäpä oiva treenikämppä. Ei ainakaan hevimmäksi enää pääse.
pehko07.10.2004 20:24:38
Laitan pari kuvaa siitä
http://img16.exs.cx/my.php?loc=img16&image=DSC037231.jpg

http://img16.exs.cx/my.php?loc=img16&image=DSC009401.jpg
http://img16.exs.cx/img16/3439/DSC037271.jpg

Tässä kuvassa näkyy naama lasissa:
http://img16.exs.cx/img16/5100/DSC009391.jpg

Tämä on sisältä otettu ennenkuin se pulu tuli silmille:
http://img16.exs.cx/img16/67/sisalta.jpg

 
Vittu, kohtuu karu mesta.....
 
Juu kyllä näistä jutuista hyvin yöunet menettää, etenkin jos on vähän herkempi kaveri niinku mie. Hrrrr...
 
Nimen omaan....mulla oli tossa yläasteella sellanen noin puolenvuoden vaihe, että pelkäsin pimeetä ihan kybällä...Aina kun meni nukkumaan, ja sammutti valot, ni aluks oli ihan rauhallinen, sit loppujen lopuks alko vaan pulssi kiihtymään aivan helevetisti. Ja siitä nukkumisesta ei vaan yksinkertasesti tullu yhtään mitään. Sillon aina odotti iltaa oikeen pelolla. PRKL! Nykyäänki tuppaa HIEMAN yöunet menemään, jos just lukee jotain tällasia...mutta kun pakko on lukea...
askomiko07.10.2004 23:19:06
huhhuh, olipa tarina. Tuo tais silti jäädä vähän auki? tai 11 sivu ei ainakaa avautunu enää..
 
Lueskelin tätä threadia parikymmentä sivua, sitten tuon, jolloin kello olikin jo neljä aamulla. Sitten läksin metsän laitaan ottamaan kuvia mustasta tähtitaivaasta. Vähän oli semmoinen vaivaantunut olo. Ei sitä vaan täällä sisällä valoisassa huomaa.
Nimismies08.10.2004 01:25:21
Äsken säikähdettiin. Tulin kotio ja kävin saunalla vessassa. Otin limpparia jääkaapista. Laitoin valot kiinni ja katsoin käytävän päähän. Näytti siltä kuin ovi olisi ollut auki ja siinä olisi seissyt hahmo. Luulin sitä vanhemmaksi. Sanoin: "Älä säikyttele, kuulitko". Laitoin valot takaisin päälle. Ei ketään käytävän päässä. Ovi oli kiinni.
 
Hahmo oli totaalisen selvä: pää, kaula, vartalo. Katsoin sitä n. 5 sekunnin ajan kunnes laitoin valot päälle. Nyt muuten pelottaa ihan helkkaristi mennä nukkumaan.
 
EDIT: Väsymyksen piikkiin menee varmaankin. Tänään krapulapäivä, pitkään koulua, hygieniapassin testi ja treenit. Mutta silti hätkähdytti.
odd08.10.2004 07:34:27
Huh kun näin pelottavaa unta viime yönä! Siinä unessa mulle alko tapahtuun kaikkia yliluonnollisia asioita. Kun olin aukasemassa kaapin ovea, se aukesi itsestään, lähti kokonaan irti ja alkoi leijumaan. Sitten mun kissa alkoi kävelemään pelkästään yhdellä etujalallaan, takajalat ilmassa. Tuntui muuten todella todelliselta unelta. Sitten herätyskello herätti kesken unen, oli todella ahdistava ja inhottava olo kun heräsin. Sitten pistin torkun ja yritin nukkua vielä muutaman minuutin muttei sekään onnistunut, vaikka yleensä menen untenmaille saman tien.
JJY08.10.2004 12:33:47
Taas tällainen "ei pelottava juttu", mutta ilmiönä mielenkiintoinen. Huoneessani on vanha Martelan toimistotuoli tietokonepöydän edessä. Jostain älyttömästä syystä tuolista lähtee lähes joka ilta kello 22.30 paukahtava ääni.
jussiohman08.10.2004 16:37:57
Taas tällainen "ei pelottava juttu", mutta ilmiönä mielenkiintoinen. Huoneessani on vanha Martelan toimistotuoli tietokonepöydän edessä. Jostain älyttömästä syystä tuolista lähtee lähes joka ilta kello 22.30 paukahtava ääni.
 
Sama juttu mun painavassa tietokoneen näytössä. Lähes joka ilta pitää perkeleenmoisen paukahduksen.
Jani The Rock08.10.2004 16:49:27
Ei nyt aavemainen tapahtuma sinänsä, mutta viime yönä mä näin taas kerran unta zombeista. Mä en tajua mikä siinä on kun mä nään aina unia niistä. Tällä kertaa ne piiritti taloa, ja sitten kun mä pääsin ulos, niin zombien lisäksi maassa oli myös irtonaisia ruumiinosia, jotka liikkuivat. Siellä vilisti kättä, jalkaa ja ties mitä palikkaa. Yhtäkkiä jostain ilmestyi roskalava, ja mä aloin potkia niitä ruumiinosia sinne niinkuin paraskin futari. Zombitkin yrittivät hyppiä sinne lavalle, mutta jotkut niistä mätkähtelivät vasten sen laitoja. Yhdenkin naama meni ihan muusiksi siinä. Oli ainakin kymmenes zombiuni kuukauden sisällä. Tuo nyt oli sinänsä ihan hauska, mutta edelliskertainen ei. Siitä oli vähemmän kiva säpsähtää hereille.
 
Sen mä kyllä tiedän mistä nuo ruumiinosat tohon uneen tulivat. Me haetaan usein teurastamolta koirille luita, ja siellä on ties mitä rustoa ja kylkiluuta. Ei mitään pikku paloja, vaan kunnon könttejä. Ne lojuvat sitten aina tossa pihalla ja välillä sisälläkin pitkin lattioita. Siansorkat on ehkä kaikkista hulvattomampia ilmestyksiä. Semmosia 20 senttiä pitkiä suoraan jalasta katkastuja pätiköitä, joissa on nahka ja sorkkaosakin tallella. Tuntuu epämiellyttävästi ihmisen iholta.
carlos08.10.2004 21:09:27
Kerronpa yhdestä paikasta mikä on meidän lähelläni:
 
Vanha teurastamo joka on n. 20-30v sitten suljettu,...
 
Tässä kuvassa näkyy naama lasissa:
http://img16.exs.cx/img16/5100/DSC009391.jpg

 
pelottava mesta varmasti on,pitänee joskus käydä.
mutta tolle naama lasissa -jutulle repesin. ei meinaakkaa olla mikää naama. likaa vaa lasis ja hetken ku miettii,ni se näyttää niiku olis joku naama muka...
 
EDIT: ennemmin tuo "naama" on vaikka leijonan pärstä.
petrutsi08.10.2004 21:35:15
Taas tällainen "ei pelottava juttu", mutta ilmiönä mielenkiintoinen. Huoneessani on vanha Martelan toimistotuoli tietokonepöydän edessä. Jostain älyttömästä syystä tuolista lähtee lähes joka ilta kello 22.30 paukahtava ääni.

Sama juttu mun painavassa tietokoneen näytössä. Lähes joka ilta pitää perkeleenmoisen paukahduksen.

 
Taitavat johtua lämpötila/kosteus vaihteluista. Itsekin tullut säikähdettyä useamman kerran.
slipoilfan08.10.2004 22:45:52
Sama juttu mun painavassa tietokoneen näytössä. Lähes joka ilta pitää perkeleenmoisen paukahduksen.
 
tää toistuu meilläkin illalla kymmen aikaan paukahtaa portaissa ja 2 sekuntia sen jälkeen mun teevee jalustassa (molemmat puuta) omituista on se et tää tulee aina åbaut samaan aikaan ja vain silloin kun talossa kaikki muut nukkuvat paitsi minä. hassua se on...
slipoilfan08.10.2004 22:50:47
Ei nyt aavemainen tapahtuma sinänsä, mutta viime yönä mä näin taas kerran unta zombeista.......Tuntuu epämiellyttävästi ihmisen iholta.
 
Mulla on kanssa aika paljon zombie unia, jos oon stressaantunu. Alkoivat silloin, kun veljelle ostin lahjaksi resident evil 1 ja sitä tahkottiin läpi. hitto on muuten spooky peli.
Da Make08.10.2004 23:03:06
Mulla on kanssa aika paljon zombie unia, jos oon stressaantunu. Alkoivat silloin, kun veljelle ostin lahjaksi resident evil 1 ja sitä tahkottiin läpi. hitto on muuten spooky peli.
 
Sen jälkeen olen pelaillut vain "taitopelejä" eli tetristä yms...
Jos ei oteta 8-bittistä Nintendoa mukaan laskuihin.
 
Nyt ei ole kyllä mielessä kovin aavemaisia juttuja, lukuunottamatta eilisiä "välähdyksiä", jotka olivat perkeleen kirkkaita, melkein sokaistui hetkeksi (flashbang).
 
Jotkut ihmiset pk-seudulta olivat oikeasti peloissaan ja hätääntyneitä, poliisille tuli kuulemma paljon paanikinsekaisia puheluita liittyen näihin välähdyksiin.
Välähdykset selitettiin tänään ilmatieteenlaitoksen toimesta varsin hataraan sävyyn: "Nämä valoilmiöt olivat... ne olivat... ne olivat elosalamoita. Kiitos."
Täysin samassa kohtaa saattoi tulla viisikin välähdystä peräkkäin. Välähdys oli pallo-mainen muodoltaan, ja verrattavissa lähi-etäisyydellä laukaistuun kameran salamavaloon.
 
Eläimet (jänis ja koira) olivat selvästi peloissaan/vauhkoontuneita. Näitkä sinä ko. välähdyksiä eilen? (Torstaina siis.)
Jani The Rock08.10.2004 23:13:11
Eläimet (jänis ja koira) olivat selvästi peloissaan/vauhkoontuneita. Näitkä sinä ko. välähdyksiä eilen? (Torstaina siis.)
 
En nähnyt, kun en pääkaupungissa asu, mutta puoliso näki muutama ilta sitten ufon ollessaan koiria ulkoiluttamassa. Yksi meidän koirista teki tenän ja alkoi täristä, jolloin hän huomasi taivaalla ison kirkkaan pisteen. Hetken päästä piste alkoi pienentyä eli loitota. Jonkin ajan kuluttua se muutti suuntaansa ja alkoi liikkua horisontin suuntaisesti. Parempi puolisko on täysin varma siitä että kyseessä ei ollut lentokone. Eikä tuo ollut ensimmäinen outo valoilmiö, joka on iltalenkillä hänen silmiinsä osunut.
askomiko08.10.2004 23:19:47
Zombiuni.. Hyi. Näin täss-ä joku aika sitten todella ahdistavaa unta, olin jo ihan varma että se on totta. Jostain kaivettiin maasta esiin joku mörkö, joka sitten ryhtyi seuraamaan selvästi pahat mielessä. Se liikkui zombimaiseen tyyliin hitaasti mutta varmasti. Aukealla niityllä tuntui tietenkin helpolta karistaa se kannoilta, mutta se onnistui jotenkin aina seuraamaan, meni minne tahansa. Yritin ampua sitä ilman vaikutusta, jonka jälkeen siirryin yrittämään miekkaa, joka myöskään ei jostain syystä tehonnut. Sitten se saikin minut kiinni ja säikähdin hereille. :(
Da Make08.10.2004 23:21:16
Parempi puolisko on täysin varma siitä että kyseessä ei ollut lentokone. Eikä tuo ollut ensimmäinen outo valoilmiö, joka on iltalenkillä hänen silmiinsä osunut.
 
Mielenkiintoista. Itsekkin olen nähnyt muutamia tällaisia joskus. Lentokoneethan eivät pysty kait muuttamaan suuntaa tuosta vain, ja lisäksi juuri eläimet ovat hyviä indikaattoreita.
 
Eilen olivat eläimet kyllä melkoisen sekaisin. Eräs tuttu mustakissa ei huomannut minua ja kaveriani kun olimme katselemassa pihalla näitä välähdyksiä, käveli metrin päästä ja pelästyi pahasti kun rupesin sitä "kisuttamaan". Normaalisti tämä kissa tulee ja kiehnää/puskee.
ees09.10.2004 12:26:48
Näitkä sinä ko. välähdyksiä eilen? (Torstaina siis.)
 
OHO!! Torstaina olin ikkunan ääressä ja välillä havahduin siihen, kuin jokin olisi välähtänyt. Ihmettelin suuresti. Välähdykset toistu useasti. Asun itse pk-seudulla.....
 
Mitäköhän ne oli? Elosalamoita? HMM...
rantanplan10.10.2004 06:53:06
Olis varmaan pitäny jaksaa mennä ulos asti ihmettelemään, elosalamoiksi mä ne pistin, etenkin kun päivällä jyrähtelikin pariin otteeseen... pahus, miks en menny tutkimaan (oon muutenkin ukkoshullu...muusta puhumattakaan...)
kingdom10.10.2004 13:19:32
Meidän entisen asunnon keittiön ikkunat "helähti" joka ilta. Lämpötilan vaihtelun syyksi laitoin.
carlos10.10.2004 19:53:00
meika saikahti hetki sitte jotai viulunsoittajaa. just kavelin hiljasella kadulla,ja sitte joku mun vieressa rupes soittamaan jotaki. senverran varjossa tyyppi viulunsa kanssa oli,etta soiton alettua sydan hyppas kurkkuun ku ei sita nahny.
pehko10.10.2004 21:19:18
meidän äitee ekrtoi tossa paripäivää sitten sellasisen jutun, kun sen veli oli pienenä (joskus 60- luvulla) kaverinsa kanssa menossa pelaamaan lätkää koulun tekojäälle. He sitten olivat oikaiseet joen jään yli, ja siinä keskellä jokea oli niitten yäpuolelle ilmestyny sellanen hohtava hommeli, joka vaan leiju siinä, ei pitäny mitään ääntä, välähti muutaman kerran kun joku salamavalo konsanaan, ja hävis. Olivat kuulemma pojat kirmanneet koululle sen jälkeen aika vauhdilla.
sepeli11.10.2004 15:45:55
Näitkä sinä ko. välähdyksiä eilen? (Torstaina siis.)
 
Kyllähän tuollaisia tuli nähtyä. Ajelimme kahden kaverini kanssa Säkylän - Turun - missälie tienoilla kotiinpäin. Olimme noutaneet toisen kavereistani lomille armeijasta. Eräässä vaiheessa matkaa sitten tosiaan huomasimme leimahduksia horisontissa. Mielenkiintoista...
Necromuru13.10.2004 13:17:42
Ei niin aavemmanen tapahtuma,mutta melko ihmeellinen kuitenkin.
Olin yksi yö kotona menossa nukkumaan. Siinä sitten sängyssä maatessani alkoi kuulua seinästä natinaa. En kiinnittänyt siihen mitään erityistä huomiota sillä talomme natisee vähän väliä. Natina kuitenkin jatkui niin pitkään ja niin säännöllisesti että sitä ei voinnut olla huomaamatta. Ja kun mielessä viellä pyöri tämän ketjun jutut, niin vähemmästäkin alkaa jo ahdistaa, enikä tehnyt todellakaan mieli vilkaista seinään päin. Natina sitten loppui vähän ajan päästä kuitenkin, ja uskalsin nostaa pääni. Ei näkynyt seinässä mitään.
Silkki14.10.2004 06:25:07
Pirun hyviä tarinoita...
Kannattaa lukea, jos yhtään kiinnostaa...
 
http://personal.inet.fi/tiede/poltergeist/kansi.htm
 
jos olet säikky, älä lue yöllä...
 
tää on muutenkin hyvin kirjotettu... ei millään huuhaa pohjalla
Da Make15.10.2004 15:00:43
Hmm.
Tämä on jo hämmentävää:
Olin tulossa kävellen paikasta B kotiini tänään siinä yhden/puolikahden maissa. Seisoin liikennevaloissa ja ihan ajatuksissani, nautin syksyisestä ilmasta ja katselin sinistä taivasta odotellessani liikennevalojen vaihtumista. En ollenkaan huomannut että seisoin lähes ajoradalla, ja katselin liikenteen menosuuntaan päin (selkä autoja kohti). Yhtäkkiä tunsin ikäänkuin jonkin voiman kiskaisevan minua taakse päin suurinpiirtein 5cm verran, ja aivan "nanosekuntia" myöhemmin ~1cm päästä päästäni suhahtaa linja-auton peili, sellainen iso ja järeä. Tuo peili lähes hipoi ohimoani.
Bussit eivät tavallisesti aja niin lähellä ajoradan reunaa, mutta luulempa että suoraan kohti paistava aurinko häikäisi kuljettajaa hieman ja hän ajoi hiukan lähempänä ajoradan reunaa kuin normaalisti.
Voin vain kuvitella mitä olisi tapahtunut jos olisin seissyt siinä samassa asemassa koko ajan. Liikenne valoissa oli parimuuta henkilöä (jotain koululaisia) mutta he seisoivat etäänpänä minusta.
 
No ei kai tässä voi muutakuin kiittää sitä "juttua" joka sai minut horjahtamaan taakse päin ne muutamat ratkaisevat sentit. Kiitos.
toxic15.10.2004 15:02:42
No ei kai tässä voi muutakuin kiittää sitä "juttua" joka sai minut horjahtamaan taakse päin ne muutamat ratkaisevat sentit. Kiitos.
 
Ole hyvä. :)
 
Ehkä se oli tuuli tai jokin?
Da Make15.10.2004 15:10:00
Ole hyvä. :)
 
Ehkä se oli tuuli tai jokin?

 
Ei tuntunut tuulelta. Kävi kyllä mielessä, mutta tämä oli enemän kiskaisu, itseasiassa kiskaisu olkapäästä. Sellainen nopea, mutta tasaisen varma vetäminen.
toxic15.10.2004 15:15:59
Ei tuntunut tuulelta. Kävi kyllä mielessä, mutta tämä oli enemän kiskaisu, itseasiassa kiskaisu olkapäästä. Sellainen nopea, mutta tasaisen varma vetäminen.
 
Ootko varma ettei joku sitten kiskaissut?
Caine15.10.2004 16:49:49
Omat aavemaiset kokemukset ovat olleet kovin niukkoja. Ehkä kun olen niin tylsä ihminen. No yksi oli sellainen, kun olin aamuyöstä syömässä opiskelija-asuntolan keittiössä. (asuntola tunnetaan siitä, että se on entinen sotasairaala) Sitten siinä ilmeisesti viimeisenä hereilläolijana söin rauhassa kunnes kuulin oviaukon toiselta puolelta pamauksen. Se oli sellainen, kun peltikaappia olisi hellästi lyöty tai tönäisty. Ensin luulin sen olevan joku toinen joka olisi hereillä ja varmistuin asiasta, kun kuulin pienimuotoista vaatteiden (tuulipuku) kahinaa joka oli koko ajan tulossa ovelle päin, mutta joka ei koskaan tullut. Taas kuului se pamaus ja aloin jo epäillä vanhaa kelloa jonka viisarit liikahtavat hieman aina minuutin välein, mutta kuulin myöhemmin kellon viisarin äänen joka oli huomattavasti pienempi kuin se kolahdus. Taas sen jälkeen kuulin vaatteiden kahinaa ja odotin taas jonkun henkilön tulevan ovelle. Ei. Sitä jatkui noin minuutin välein. Kunnes sain syötyä lähdin hiippailemaan avoimen oven luokse ja vilkaisin ovesta tultuani molemmille puolille, näkyikö ketään. Eipä näkynyt. Liekö joku sodan uhri ollut vailla mikropizzaani?
 
Itseäni lainatakseni sainkin juuri selville, että se "pamaus" tulikin keittiön vierestä olevasta sähkökaapista tjmsp. Eli elämäni on edelleen sittenkin tylsä :D
Da Make15.10.2004 20:33:54
Ootko varma ettei joku sitten kiskaissut?
 
Ei ollut ketään monen metrin päässä. Lisäkseni samoissa valoissa oli ehkä kaksi ala-asteelaista... Ei mahdollista heiltä.
Caine16.10.2004 16:41:08
Cainen ei tiedäkään että siellä myös todella tapahtuu hämäriä.
Viimevuonna meidän koulussa oli joku vieraileva opettaja joka majoitettiin siis kyseiseen kartanon kellariin jossa meidän treeniksemme myös lymyää. Ei mennyt kauaakaan kun naikkonen julisti että siellä kummittelee. Oven alta kuulemme tulee outoa valoa ja kuuluu askelia, kuisketta ja valitusta.
 
Noh, tätä ennen oltiin jo kuultu juttu että kartanossa todella kummittelee, koska se oli nimen omaan ollut sodan aikana sairaala ja porukkaa oli kuollut siellä.
Mutta eihän muutenkaan herkkää naikkosta kukaan uskonut ja hänelle vähän naurettiin kun hän siirtyi ihan vieressä sijaitsevaan hotelliin asumaan.

 
Knight, anteeksi myöhästynyttä lainausta mutta luin tämän juuri äsken. Juu tiesin että sille naisopettajalle kävi näitä ikäviä tapahtumia ja jostain kuulin, että nainen on kivenkovaan vannonut ettei enää koskaan nuku kyseisen kartanon vierashuoneessa.
 
Tämän lisäksi vain putkista kuuluu lorinaa jos joku käy kusella tai muilla tarpeilla.
 
Kun vierashuoneen vessanpöntön vetää, niin ääni on aika evil. Tosi kummitusmaiset vibat tulee jo heti kusella käydessä. :)
Lord_of_the_strings16.10.2004 17:17:06
Pallosalamoista vielä:
 
Ehkä vuosi tai kaksi sitten mentiin porukoitten kanssa mummolaan kylään. Vuodenaika taisi olla syksy jos oikein muistan. Viikkoa aikaisemmin olivat myös äitini sisko tullut perheineen kylään.
 
Mummoni kertoi meille kuinka pallosalama oli tullut heille sisään kun olivat olleet korttia pelaamassa. Koko poppoo oli rauhallisesti istuneet kortilla, kunnes makuuhuoneesta oli leijaillut keskelle tupaa pallosalama. Mummoni kuvaili sitä pallosalamaa noin jalkapallon kokoiseksi ja se leijali paikallaan noin 5 sekuntia, kunnes se katosi lujasti pamahtaen.
 
Muuten en olisi uskonut mummoni tarinaa, ellei noin 2-vuotias serkkuni olisi tokaissut kertomuksen päätteeksi: "Valo poks!". Ja totuushan tulee luonnollisesti lapsen suusta :)
HC-Audio24.10.2004 00:03:02
pelottava mesta varmasti on,pitänee joskus käydä.
mutta tolle naama lasissa -jutulle repesin. ei meinaakkaa olla mikää naama. likaa vaa lasis ja hetken ku miettii,ni se näyttää niiku olis joku naama muka...
 
EDIT: ennemmin tuo "naama" on vaikka leijonan pärstä.

 
Eikö ollu naama? Mä olin ihan varma että siinä oli oikea naama siinä lasissa
seitikki24.10.2004 11:06:05
Lahden suunnalta tampereelle päin ajeltiin veljen kans yks ilta. Oli siis ihan pimeää ja puhuin puhelimessa. Yhtäkkiä huomasin, että oikealla puolella metsän yllä välähtelee jokin. Muutaman sekunnin välein sellainen välähdys, että koko taivas valaistui. Noh, yritettiin miettiä mistä se tulee, mutta välähtelijä tuntui liikkuvan sillä se välähteli koko ajan samallailla auton oikealla puolella noin 20 kilometrin ajan? Siis kaukana kuitenkin. Mutta eihän mitkään lentsikat tai helikopterit milleenskän välky niin et koko taivas valaistuu? Vai tietääks joku et siel olis ollu jotain meneillään? Meinattiin ajaa ojaan kun ihmeteltiin.
moottorisaha30.10.2004 01:34:06
Pitää vielä nostaa tämä ketju. :)
 
Vaikka itse olen suhtautunut näihin hommiin skeptisesti, eilen kuitenkin sattui jotain suhteellisen outoa. Menin nukkumaan ja olin pyöriskellyt siinä sängyssä n. 15 minuuttia ja makasin seinään päin (sänky on seinän vieressä). Sitten yhtäkkiä näin sivusilmällä kuinka jostain - ilmeisesti olohuoneesta tai olohuoneen ikkunasta - tuli selkeä, heiluva valokeila huoneeni auki olevan oven viereen, lähes katonrajaan. Vähän ennen tätä kuulin ulkoa kaukaista jyrinää, joka kuulosti hyvin kaukana lentävältä lentokoneelta. Samalla kun valokeila hävisi, myös jyrinä katosi. Tätä siis kesti muutaman sekuntin. Myös kissani, joka oli sillä hetkellä hereillä sängylläni, havahtui tuohon valoilmiöön. Siinä sitten jonkun aikaa ihmettelin että mikäköhän tämän oli aiheuttanut, ja jonkun ajan päästä lähdin käymään vessassa. Palattuani sängylle huomasin hetken päästä, että kaikki ikkunoista ja muualta heijastuva valo, joka on normaalisti ehkä hieman sinertävää, olikin selkeästi vihertävää! Kaikki esineet, johon valo heijastui, näyttivät vihreäsävyisiltä. Ajattelin että eihän tässä nyt ole mitään järkeä, ja löin valot päälle, ja kaikki näytti normaalilta. Sitten kun laitoin valot takaisin kiinni, vihertäminen jatkui, ja pikkuhiljaa hävisi, kunnes nukahdin.
 
Tämän vihertämisen voin laittaa väsymisen piikkiin, mutta tuo aiempi valoilmiö tapahtui ainakin selkesti, koska kissakin siihen reagoi. Outoa vaan että nämä tapahtuivat samana iltana. :)
punk30.10.2004 16:37:37
sain kerran saatananoisen paskajysärin kun olin talvi iltana menossa kauppaan ja katolta rompsahti lumet maahan. perkeles
Veikko30.10.2004 16:42:25
Haamu video
 
Katsokaapa tämä video tarkasti. Ite en huomannut sitä ensimmäisellä katsonta kerralla. Toisella kerralla huomasin sen. Auto ajaa tietä pitkin alaspäin ja pensaitten jälkeen auton viereen ilmestyy outo "sumu" joka seuraa auton vierellä loppumatkan. Katso tarkasti sillä haamun näkeminen vaatii tarkkaavuutta. Haamun voi kuulla myös, joten pidä äänet päällä. Haamun ääni erottuu matalaäänisenä huminana. Mainoksen tehnyt mainosyhtiö veti mainoksen pois huomattuaan haamun siinä. Yhtiön mukaan se olisi järkyttänyt liikaa amerikan markkinoita.
 
http://www.woodrichwebworks.com/Classic_Auto_1.mpeg
kingdom30.10.2004 17:25:08
http://www.woodrichwebworks.com/Classic_Auto_1.mpeg
 
Ei tuossa kyllä minusta mitään erikoista ollu.
Antti198730.10.2004 17:41:28
http://www.woodrichwebworks.com/Classic_Auto_1.mpeg
 
Heh, melkein pelästyin! :)
Loco happy30.10.2004 17:44:51
http://www.woodrichwebworks.com/Classic_Auto_1.mpeg
 
hitto, sydän just lopetti lyömästä.. pitäskö huolestua? =)
Jammy30.10.2004 17:45:09
http://www.woodrichwebworks.com/Classic_Auto_1.mpeg
 
Voi saatan helvetin mulkku huora kusipää! Ei vittu että säikähin...
punk30.10.2004 17:59:44
Haamu video
 
Katsokaapa tämä video tarkasti. Ite en huomannut sitä ensimmäisellä katsonta kerralla. Toisella kerralla huomasin sen. Auto ajaa tietä pitkin alaspäin ja pensaitten jälkeen auton viereen ilmestyy outo "sumu" joka seuraa auton vierellä loppumatkan. Katso tarkasti sillä haamun näkeminen vaatii tarkkaavuutta. Haamun voi kuulla myös, joten pidä äänet päällä. Haamun ääni erottuu matalaäänisenä huminana. Mainoksen tehnyt mainosyhtiö veti mainoksen pois huomattuaan haamun siinä. Yhtiön mukaan se olisi järkyttänyt liikaa amerikan markkinoita.
 
http://www.woodrichwebworks.com/Classic_Auto_1.mpeg

 
WANHA!!!!
punk30.10.2004 18:04:57
toivasta pelottava on
Antti198730.10.2004 18:11:05
http://www.ebaumsworld.com/celebgay.html
 
toivasta pelottava on

 
En uskalla edes katsoa.
slipoilfan30.10.2004 18:18:00
http://www.ebaumsworld.com/celebgay.html
 
toivasta pelottava on

 
ja kohta on tämäkin ketju lukossa ja bannattu.
punk30.10.2004 18:19:45
toi juttu ei oo **rnoo
carlos30.10.2004 20:02:34
hohoo.video oli iha hiuppu!
Mimi30.10.2004 20:38:33
En sitten jaksanut lukea kaikkia, eikä tähän aikaan enää kiinnosta jatkaa näitten lukemista kovin pitkään, muuten menee yöunet. Mutta tässä pari meitille tapahtunutta...
 
Olin joskus nuorempana, olisinko ollut 13 vuotias, ratsastusleirillä parin kaverini kanssa. Jouduin kuitenkin eri mökkiin nukkumaan kuin kaverini, mutta eräänä yönä kaverini ja minä + 3 tai 4 muuta tyttöä päätimme kaikki mahduttautua samaan huoneeseen nukkumaan. Kannoimme patjat lattialle ja kaksi onnekasta pääsi sänkyyn nukkumaan. Olin yksi näistä onnekkaista. Hieman ennen nukahtamista kuuluu sänkyni päästä noin kymmenen kertaa koputusta. Ääni ei ollut kovin kova ja se oli melko hidas ja todella säännnöllinen koputus. Tottakai sanon lattialla sänkyni vieressä olevalle kaverilleni että lopettaaa koputtamisen, kun täällä haluaisi nukkuakkin. Kaveri vastaa vain että "En se minä ollut". Hetken hiljaisuus, ja toinen kaveri kuiskaa "Se muuten kuulu tuosta nurkkakaapista..." Sitten kävi niin että koko tyttölauma siinä huoneessa alkoi kirkumaan ja oltiin siinä suunnilleen sylikkäin huoneen perimmäisessä nurkassa. Komero tutkittiin kun viimein uskallettiin, eikä sieltä mitään löytynyt. Jossain vaiheessa eräs tyttö sai astmakohtauksen ja siinä vaiheessa alkoi pelottamaan vielä enemmän, kun ei tiedetty että mikä sitä vaivaa, kun haukkoo vaan henkeään. Onneksi asia kuitenkin selvisi. Nukuttiin kyllä kaikki aika lähekkäisissä tunnelmissa siinä lattialla kun ei uskallettu mennä lä'helle sitä nurkkaa. Mielikuvitus varmaan laukkasi vähän liikaa, olihan minulta mystisesti kadonnut samassa talossa naposteltavatkin samana päivänä. Asiaa ei myöskään helpottanut tieto siitä, että kyseiseen mökkeröön oli kuulemma majoitettu jokin aika ennen sitä leiriä mielisairaita ihmisiä. Ikkunat oli sen takia teljetty kiinni.
 
Toinen: Tämä tapahtui noin kuukausi siten koulullani. Olimme koulumme toisessa rakennuksessa, sellainen vanha, natiseva ja erittäin mukava puutalo. Olimme eräässä luokassa harjoittelemassa kuorostemmoja neljän kaverini kanssa koulun jo loputtua, noin kello viiden aikaan. Siinä rauhassa juttelimme hetken ja sitten kaveri hätkähtää ja osoittaa oven kahvaa, joka liikkuu alaspäin ikäänkuin joku olisi tulossa sisään. Kukaan ei kuitenkaan avaa ovea ulkopuolelta ja menemme katsomaan että kuka siellä oven takana leikkii. Koko käytävä on tyhjä, ei ketään lähimaillakaan. No, ovi kiinni ja ruetaan laulamaan. Sama episodi toistuu. Kahva menee itsestään alas. Oven takana ei taaskaan ole ketään. Näin kävi vielä muutamia kertoja uudestaan, kertaakaan oven takana ei ollut ketään. Ei vieläkään keksitty miksi ihmeessä kahva liikkui itsestään. Eihän se sentään tuntien aikanakaan itsekseen liiku.
 
Sitten on vielä tämmöinen, ei ehkä mitenkään aavemainen kenenkään muun kuin omasta mielestäni. Olin arviolta 10 vuotias, ehkä hieman yli. Menin illalla omaan sänkyyni nukkumaan aivan normaalisti. Sänkyni oli korkea, ei kuitenkaan ihan parvi-/kerrossänky, mutta tikkaita pitkin sinne piti kiivetä, alas pääsi kyllä hyppäämällä. Aamulla herään siihen kun äitini huhuilee minun huoneessani minun nimeäni. Mietin hetken että mitä helvettiä? Tässähän minä oon, mitäs siinä huutelet. Sitten tajuan että äitini ääni kuuluu seinän takaa. Heräsin siis veljeni sängystä (veli oli onneksi poissa, olisiko ollut armeijassa) viereisestä huoneesta. Menin sitten kertomaan äitille että olen kyllä talossa, en ole karannut, mutta en yhtään tiedä miksi minä olin veljeni huoneessa. En muista että missään vaiheessa olisin herännyt yöllä, saati että olisin kiivennyt alas sängystäni ja kävellyt veljeni huoneeseen ja ottanut siitä sängystä päiväpeiton pois, että mahdun siihen nukkumaan. Mystistä, mutta kai sitä muutkin ovat unissaan kävelleet.
punk30.10.2004 20:45:42
nyt pelottaa mennä nukkumaan ku lukee näitä juttuja ja on vielä kurpitsa valo tossa keittiön pöydällä
kingdom30.10.2004 21:29:18
Toinen: Tämä tapahtui noin kuukausi siten koulullani. Olimme koulumme toisessa rakennuksessa, sellainen vanha, natiseva ja erittäin mukava puutalo. Olimme eräässä luokassa harjoittelemassa kuorostemmoja neljän kaverini kanssa koulun jo loputtua, noin kello viiden aikaan. Siinä rauhassa juttelimme hetken ja sitten kaveri hätkähtää ja osoittaa oven kahvaa, joka liikkuu alaspäin ikäänkuin joku olisi tulossa sisään. Kukaan ei kuitenkaan avaa ovea ulkopuolelta ja menemme katsomaan että kuka siellä oven takana leikkii. Koko käytävä on tyhjä, ei ketään lähimaillakaan. No, ovi kiinni ja ruetaan laulamaan. Sama episodi toistuu. Kahva menee itsestään alas. Oven takana ei taaskaan ole ketään. Näin kävi vielä muutamia kertoja uudestaan, kertaakaan oven takana ei ollut ketään. Ei vieläkään keksitty miksi ihmeessä kahva liikkui itsestään. Eihän se sentään tuntien aikanakaan itsekseen liiku.
 
Esko siellä vaan kyttää nuoria naisia.
Mimi30.10.2004 21:34:37
Esko siellä vaan kyttää nuoria naisia.
 
No joo, eipä tainnu kuitenkaan Esko olla, luulisi ainakin ettei se olisi niin nopea liikkeissään että kerkee juosta jonnekkin piiloon siinä mutamassa sekunnissa kun kerkesimme oven avamaan...
kingdom30.10.2004 21:36:25
Sillä on uudet lasit, nyt se pystyy mihin vaan.
Mimi30.10.2004 21:46:19
Sillä on uudet lasit, nyt se pystyy mihin vaan.
 
Ai ne onkin superlasit!? No perhana, ilmankos se säveleteleekin entistä ihmeellisempiä biisejä siellä komerossaan... Tiedä vaikka innostuis tiluttamaankin joskus. Pelottava ajatus suorastaan...
juici30.10.2004 22:38:09
http://www.woodrichwebworks.com/Classic_Auto_1.mpeg
 
Joopas joo. Sydän pysähtyi hetkeksi. Auto muuttui siis pensaiden takana möröksi ja hyppäsi kulman takaa eteen.
Da Make30.10.2004 22:55:44
http://www.woodrichwebworks.com/Classic_Auto_1.mpeg
 
No voi helvetin helvetti... kaljalle.
Mela30.10.2004 22:57:43
Mulla on kanssa aika paljon zombie unia, jos oon stressaantunu. Alkoivat silloin, kun veljelle ostin lahjaksi resident evil 1 ja sitä tahkottiin läpi. hitto on muuten spooky peli.
 
Näistä spooky-peleistä tuli mieleeni: Moniko teistä on jo kerennyt pelaamaan Thief-sarjan uusinta osaa Deadly Shadows? Se meinaan sisältää mielestäni yhden pelihistorian karmivimmista kentistä! Itselläni teki välillä tiukkaa jatkaa pelaamista, mutta toisaalta jokin pakotti jatkamaan. Internetin Thief-foorumeita selaillessani lähes kaikki ovat olleet samaa mieltä tästä pelin loppupuolella olevasta tehtävästä. Uskomatonta millainen tunnelma voidaan tietokonepeliin tehdä. Silti suosittelen kokeilemaan, varsinkin jos nämä kummitusjutut yhtään kiinnostavat. Muutenkin Thief-pelit ovat tunnelmansa puolesta parasta mitä tietokoneella olen ikinä kokenut.
Guitarist in the Night31.10.2004 01:01:19
Näistä spooky-peleistä tuli mieleeni...
 
Jep! Ei niistä kentistä mikään muu ole läheskään yhtä pelottava kuin tuo yksi. Tekisi mieli kertoa siitä mutten tahdo spoilata ketään :).
HC-Audio31.10.2004 01:49:54
Haamu video
 
Katsokaapa tämä video tarkasti. Ite en huomannut sitä ensimmäisellä katsonta kerralla. Toisella kerralla huomasin sen. Auto ajaa tietä pitkin alaspäin ja pensaitten jälkeen auton viereen ilmestyy outo "sumu" joka seuraa auton vierellä loppumatkan. Katso tarkasti sillä haamun näkeminen vaatii tarkkaavuutta. Haamun voi kuulla myös, joten pidä äänet päällä. Haamun ääni erottuu matalaäänisenä huminana. Mainoksen tehnyt mainosyhtiö veti mainoksen pois huomattuaan haamun siinä. Yhtiön mukaan se olisi järkyttänyt liikaa amerikan markkinoita.
 
http://www.woodrichwebworks.com/Classic_Auto_1.mpeg

 
Voi paska että olin taas apina. Aluksi olin ihan varma että tää on tällänen räjähdysvideo, mutta sitte jotenki ajattelin että kyllä siellä joku haamu on ja oikeen tarkasti tiirailin ja ku se hyökkäs niin pudotin näppiksen ja melkein kaaduin... huhhuh. pulssi 220
HC-Audio31.10.2004 01:51:13
Jep! Ei niistä kentistä mikään muu ole läheskään yhtä pelottava kuin tuo yksi. Tekisi mieli kertoa siitä mutten tahdo spoilata ketään :).
 
Kerro vaikka privana mulle
ritchie31.10.2004 10:40:33
Näistä spooky-peleistä tuli mieleeni: Moniko teistä on jo kerennyt pelaamaan Thief-sarjan uusinta osaa Deadly Shadows? Se meinaan sisältää mielestäni yhden pelihistorian karmivimmista kentistä! Itselläni teki välillä tiukkaa jatkaa pelaamista, mutta toisaalta jokin pakotti jatkamaan. Internetin Thief-foorumeita selaillessani lähes kaikki ovat olleet samaa mieltä tästä pelin loppupuolella olevasta tehtävästä. Uskomatonta millainen tunnelma voidaan tietokonepeliin tehdä. Silti suosittelen kokeilemaan, varsinkin jos nämä kummitusjutut yhtään kiinnostavat. Muutenkin Thief-pelit ovat tunnelmansa puolesta parasta mitä tietokoneella olen ikinä kokenut.
 
Totta puhut, meinasin paskoa housuuni muutamaan otteeseen siinä kentässä.
ritchie31.10.2004 10:45:28
Voi saatan helvetin mulkku huora kusipää! Ei vittu että säikähin...
 
JOO
kingdom31.10.2004 11:02:55
No kertokaa nyt joku siitä kentästä.
odd31.10.2004 11:05:38
http://www.woodrichwebworks.com/Classic_Auto_1.mpeg
 
Huhhuh että pelästyin!!!! Hyppäsin tuolin kanssa varmaan metrin taaksepäin.
Mela31.10.2004 11:09:07
No kertokaa nyt joku siitä kentästä.
 
No en rupea mitään juonipaljastuksia tekemään koska en halua pilata kenenkään pelikokemusta. Mutta se siis sijoittuu entiseen lastenkotiin/mielisairaalaan, jossa syttyi tulipalo ja se autioitui. Kenttä on mielestäni erittäin onnistunut siinä mielessä, ettei se mässäile "vihollisten" paljoudella, vaan päinvastoin. Painostavan tunnelman luo juuri se ettei siellä ole juuri ketään. Saattaa kuulostaa oudolta, mutta sitä on mahdoton selittää. Tunnelma on jokatapauksessa aivan uskomaton, varsinkin jos pelaa myöhään illalla :-) Jos joku osaa kertoa lisää paljastamatta mitään oleellista niin tehköön sen.
slipoilfan31.10.2004 11:41:45
Lukiko kukaan aamulehden c osaa tänään oli iso juttu kumituksista Tampereella ja muualla. Muunmuassa Kekkonen kummittelee :D
odd31.10.2004 11:45:57
Lukiko kukaan aamulehden c osaa tänään oli iso juttu kumituksista Tampereella ja muualla. Muunmuassa Kekkonen kummittelee :D
 
En oo vielä kerenny lukee Aamulehtee. Hyvä ku sanoit, pitää lukasta.
Kampuzzjeah!31.10.2004 11:55:18
http://www.woodrichwebworks.com/Classic_Auto_1.mpeg
 
saatana ku sain melkein sydärin!
Mela31.10.2004 12:28:32
Lukiko kukaan aamulehden c osaa tänään oli iso juttu kumituksista Tampereella ja muualla. Muunmuassa Kekkonen kummittelee :D
 
Ohoh, yksi noista "kummitustaloista", Kaarilan kartano, on ihan meidän lähellä. Pitääkin käydä näin syyspimeillä vaikka koiran kanssa lenkillä katsastamassa tuo paikka, edes ulkoa päin.
Da Make31.10.2004 12:31:12
Heh, nyt kun minullakin on tällainen digi-kamera niin voisin käydä napsimassa aavemaisia paikkoja sivustolle kuvia...
Viceroy31.10.2004 13:00:57
Näistä spooky-peleistä tuli mieleeni: Moniko teistä on jo kerennyt pelaamaan Thief-sarjan ...
 
En ole muita Thieffejä pelaillut, mutta kakkosta joskus pari vuotta sitten aika lailla. Siinä oli se joku kirkko-katakombi-hässäkkä, jossa oli aikamoinen tunnelma.
Mimi31.10.2004 15:13:01
Muunmuassa Kekkonen kummittelee :D
 
En tiedä tarkoititko vanhaa kunnon Urho Kalevaa, mutta tulipa tästä mieleen että kummitteleekohan sen vanhalla kotipaikalla. On meinaan epäilyttävän näköinen tönö, semmonen vanha hirsimökki. Saunakin siellä paloi tuossa taannoin...
Burn31.10.2004 23:27:44
Kerronpa yhdestä paikasta mikä on meidän lähelläni:
 
Vanha teurastamo joka on n. 20-30v sitten suljettu, mutta silti kaikki laitteet vielä sisällä ja ulkopuolellakin kaikkia metalliromuja. Sanotaanko nyt vaikka näin että kuset meinaa tulla housuun jopa päivälläkin siellä vieraillessa....

 
Creepy shit. Tulee mieleen entinen työpaikkani. Olin noin 3 kk (työt loppui viime perjantaina) yhdessä porilaisessa huonekaluliikkeessä, jolla oli monen monta varastoa. Eräs oli yksi lakkautettu osuusteurastamo. Paikka on nyt tupaten täynnä huonekaluja yms mutta pari kesää sitten, kun olin samaisessa paikassa kesätöissä niin paikka oli karmiva paikka. Varastolle mennään hissin kanssa 2. kerrokseen. Heti kun tullaan ulos hissistä, näkyy oikealla puolella helvetin iso "suihkuhuone" missä katosta roikkuu helvetin pitkiä letkuja millä elukat ilmeisesti pestiin tai jotain vastaavaa. Seinällä roikkui verisiä ja muutenkin kulahtaneen näköisiä essuja ja olihan sitä verta seinilläkin. Taas kun katsoi hissiltä vasemmalle hieman pidemmälle näkyi rivissä kymmenkunta polttouuneja, koppeja missä oli pienet pyöreät ikkunat ovissa. Paikka muistutti enemmänkin jotain keskitysleiriä, ja tunnelmaa lisäsi vanhan katon liitoksista tippuvien vedenpisaroiden ääni. Siellä en kyllä haluaisi viettää öitäni, en vaikka maksettaisi.
eve.liina01.11.2004 15:50:41
Olin kavereitten kaa yhen tyypin mökillä.Siinä muut rupes lukemaan niitä Ranma-pokkareita ja mä otin käteen spiritismistä kertovan opuksen. Mä luin sitä ihan kaikessa rauhassa ja oikein kylmät väreetki nousi...sit yhtäkkiä takan pesä roihahtaa täyteen liekkiin!
Ikinä en enää siihen kirjaan koske!
slipoilfan01.11.2004 17:04:46
En tiedä tarkoititko vanhaa kunnon Urho Kalevaa, mutta tulipa tästä mieleen että kummitteleekohan sen vanhalla kotipaikalla. On meinaan epäilyttävän näköinen tönö, semmonen vanha hirsimökki. Saunakin siellä paloi tuossa taannoin...
 
En tiedä Ukkn mökistä, mutta urkki kummitelee ainakin tamminiemessä...
Dacatch01.11.2004 17:33:05
Olen äärimmäisen skeptinen ihminen kaiken suhteen, enkä ole mitään kokenut. Pitää varmaan tulla sinne Rauduskylälle käymään, kun kerran näinkin lähellä asun. (Himangalla)
 
Unista kun on ollut puhetta, niin omat painajaiseni tahtovat jotenkin epäonnistua pelottelussaan. Kun niissä on jotain zombeja tai muita örmyjä jotka käyvät päälle, alan yleensä tapella vastaan. Ja vielä hyvällä menestyksellä. Zombien päitä lentelee:D. Johtuu kai siitä, kun olen tälläinen yltiö-väkivaltainen basisti. :D On minulla yksi painajainen, jossa todella pelkäsin haamua. Olin lukenut jonkun opuksen Ison- Britannian aavekannasta ja siellä oli tarina skotin haamusta, joka tuli joka yö erään naisen huoneeseen tuijottamaan. Haamulla oli aina pää etukenossa, jolloin kaulaa ei näkynyt. Eräänä yönä aave sitten nosti päänsä ylös, ja nainen huomasi, että aaveen kurkku oli viilletty auki. Tämä aave kummitteli unissani varmaan kaksi viikkoa.
 
Pahimmat (siis pelottavat) painajaiseni liittyvät yleensä uskomattoman pahaan ahtaanpaikan kammooni. Jään jonnekkin, esim. syvään, ahtaaseen kuopppaan, jumiin enkä pääse pois.
 
Eikä näillä jutuilla ole nukkumiseeni juuri mitään vaikutusta. Ihan yhtä hyvin uni tulee kuin aina ennenkin.
 
Ja on minullekkin noita unihalvauksia sattunut, itse asiassa useinkin. En pääse liikkumaan ja vain aivot ja silmät toimii. Mutta minulla ei näissä "kohtauksissa" ikinä ole ollut mitään tunnetta mistään pahasta, vaan olo on kyllästynyt. Ajattelen suurin piirtein, että loppuis jo tämä, että pääsis aamupalalle.
 
Nimismies, onko sinulla kuvia tai videota tai jotain tuosta kaivoskaupungista? Siellä vois joskus käydä, kun tässä lähellä kerran asuu.
Rakkikoira01.11.2004 18:34:15
Viereisen talon pihassa oleva auto vaihtaa koko ajan paikkaa. Parvekkeella käydessä tupakilla se oli talon pihaan tulevan tien ja parkkipaikan välissä poikittain, niin ettei parkkipaikalle pääse, seuraavan kerran kun kävin noin tunnin päästä se oli noin kymmenen metriä kauempana parkkipaikalla poikittain ja nyt se on tuolla keskellä tietä poikittain. Ketään ei näy.
Tuli vaan mieleen onko sitä autoa edes oikeasti.
Nimismies01.11.2004 21:44:22
Nimismies, onko sinulla kuvia tai videota tai jotain tuosta kaivoskaupungista? Siellä vois joskus käydä, kun tässä lähellä kerran asuu.
 
Eipä ole vielä, mutta tulollaan on. Aikomus käydä jo pitkään.
Dacatch01.11.2004 22:09:56
Heh, tulipa vain mieleeni, että meidän koulussamme on jauhettu mies kirjaimellisesti jauhelihaksi. Meidän upea yläasteemme on ennen toiminut minkin rehusekoittamona, ja siihen aikaan on joku työntekijä kuulemma pudonnut lihamyllyyn. Eipä ole kyllä kummittelemaan kuitenkaan ruennut. Sehän tuosta rotiskosta, jota myös kouluksi kutsutaan, enää puuttuisi...
Burn03.11.2004 00:32:49
Pirun hyviä tarinoita...
Kannattaa lukea, jos yhtään kiinnostaa...
 
http://personal.inet.fi/tiede/poltergeist/kansi.htm
 
jos olet säikky, älä lue yöllä...
 
tää on muutenkin hyvin kirjotettu... ei millään huuhaa pohjalla

 
No joo, olipas helvetin pelottavia. Otetaan esimerkiksi vaikka "Pomarkun Haapalan kummitus":
 
"Oli vuosi 1920. Kohta vuoden alussa minun nykyiseen asuntooni tähän Haapalaan ilmestyi outo kiusan tekijä. Se oli näkymätön, mutta joka päivä se sitä kiusaa teki. Kun lapsista joku puki aamulla päälensä vaatteita, niin näkymätön käsi vei milloin lakin sänkyn alle, milloin lusikan pöydältä juur edestä kun piti syömähän ruveta. Jos vaikka mitä työtä olis pitäny tehdä, niin työkalu katos edestä, kun ei vaan kiini pitäny. Kyllä ne sitte pitkän hakemisen jälkeen löydettiin, mutta aikaa se vei. Sitä kesti koko vuoden. Pyydän kysyä, mistä se johtui."
 
Täytyy sanoa että meni kalsarit vaihtoon. "Ja minä senkun raavein pallejani ja tokaisin, notta olipahan melekonen aave."
Jii04.11.2004 23:00:03
Tulin juuri koiravanhuksen kanssa ulkoa. 14 vuotias otus yleensä vain köpöttelee rauhallisesti hihnassa kiskomatta ja suhtautuu eloonsa muutenkin varsin rennosti.
 
Kävelimme normaalia iltalenkkiä, johon kuuluu metsän ympäröimä hiekkatie. Pääsimme tuota metsäistä pimeää suoraa tietä noin neljäsosamatkan, kun koirani pysähtyy. Korvista ja pitkästä asennosta näen, että kaveria pelottaa oikeasti. Tuosta en oikeastaan hätkähtänyt, mutta sitten koirani lähtee todella kovaa vetäen vastakkaiseen suuntaan. Normaalisti vanhusta voi pitää kiskoessaankin paikallaan, mutta nyt tuo oli työn takana. Lähdin koiran mukaan sen vauhtia myötäillen ja huomasin, että vanha herra juoksee _lujaa_. Samalla hiekkatie alkoi rahista tosi kuuluvasti ja jotenkin pitkältä matkalta. Tuulenvire alkoi tulla meidän suuntaamme rahinasta päin. Muhun tuli vauhtia myös huomattavasti, mutta koira kiskoi hihna kireällä koko ajan, kunnes asvaltille ja parempaan valaistukseen päästiin.
 
Nyt tuo tuntuu selvältä trombilta, vai miksi tuollaisia pikkupyörretuulia kutsutaan. Silti aivan hetki sitten juostessani pelotti kyllä aivan uudella tavalla. Uusi kokemus, mutta en tuollaista heti uudestaan hakisi.
Mörkö06.11.2004 15:54:38
Nyt tuo tuntuu selvältä trombilta, vai miksi tuollaisia pikkupyörretuulia kutsutaan.
 
Trombi on vähän isompi tuulenpyörre. Miniversio tornadosta. Tekevät kivoja uria metsään missä ei ole puita ollenkaan ja hajottavat taloja. Muistan kun tässä jonkinmatkan päässä oli kauan sitten trombi. Ihan puuton ura metsässä. Että luultavasti olisit lennellyt ilmojenhalki jos olisi trombi ollut. :)
 
Tällainen. http://www.saunalahti.fi/~joro2/galleria/teokset/valok/trombi01.html
depe06.11.2004 16:16:43
Tämän päivän Hesarissa joku muutes kyseli Torstilta tai Kirsiltä Suomen kuuluisimmasta poltergeist-tapahtumasta. Ja heti oli kysymys, missä joku kyseli, että mistä hänelle tapahtuvat oudot tapahtumat (talossa kuului outoja ääniä jne) johtuvat. Torsti käski ottamaan yhteyttä terveydenhoitajaan. ;)
Jii06.11.2004 16:42:36
Trombi on vähän isompi tuulenpyörre. Miniversio tornadosta. Tekevät kivoja uria metsään missä ei ole puita ollenkaan ja hajottavat taloja. Muistan kun tässä jonkinmatkan päässä oli kauan sitten trombi. Ihan puuton ura metsässä. Että luultavasti olisit lennellyt ilmojenhalki jos olisi trombi ollut. :)
 
Tällainen. http://www.saunalahti.fi/~joro2/galleria/teokset/valok/trombi01.html

 
Olkoon sitten niin. 8-) Aina oppii uutta.
 
Jotain pyörretuulta veikkaan silti. Se hiekan ratina oli kuitenkin niin kovaääninen ja "laaja", että tavallinen tuulenpuuska sitä ei varmaan voisi aiheuttaa. Luulisin myös, että koira ei tuollaiseen tavalliseen tuulenpuuskaan kiinnittäisi huomiota. Kuuloaistimus oli voimakas ja tuuli alkoi puhaltamaan myös selkeästi.
 
Tai sitten tietysti on joku ei niin luonnollinen selitys, jolla tämäkin threadi saataisiin taas uomaansa.
Pelsi08.11.2004 00:15:59
Tästä sitten karaåkea laulamaan.
 
http://mbnet.fi/b00gie/flash-animaatiot/romance.swf
Robert08.11.2004 18:04:20
Tässä ei nyt varsinaisesti mitään yliluonnollista ole, mutta yksi yö eräs pikku hiirulainen piti aika jumalatonta ääntä joutuessaan hiirenloukkuun. Siis hiiren tuskanhuudot ovat oikeasti aika hyytävää kuultavaa keskellä yötä! =)
doolittle08.11.2004 19:27:32
No. Yhtenä syysiltana kävin siinä nukkumaan, mutta koko ajan oli pakko availla silmiä. Uni ei tullut yhtään, ja oli todella levoton olo. Taustalla oli painajainen sellaisesta sinisestä leijuvasta miehen päästä, joka ilmestyy noin metrin päähän kasvoistani kun käyn nukkumaan. Luin tarinan siitä joskus, ja pari kertaa olen oikeasti sen nähnyt, kun tarpeeksi kovaa olen kuvitellut.
 
Siksi puristin silmiä tiukasti kiinni, ja kieltäydyin niitä avaamasta. Tietenkin minun oli kuitenkin pakko varmistaa, että sitä sinistä kalloa ei ole sänkyni päällä. Silloin näin, miten huoneen vastakkaiselle seinälle oli heijastunut valkoinen, suuri risti. Säikähdin ihan helvetisti. Oli pakko varmistaa, että olen oikeasti valveilla. risti pysyi siinä, vaikka miten olisin halunnut, että se menisi pois. En uskaltanut mennä mihinkään, vaan olin ihan jähmettyneenä paikallani sängyssä. Hikoilin lakanat ihan kylmänmäriksi, ja lopulta olin vain ilmeisesti nukahtanut silmät nauliintuneena tuohon valkeaan, hohtavaan ristiin.
 
Pari päivää meni pelätessä ja ristiä odottaessa. Olin todella poissa tolaltani. Sitten tajusin, että katuvalot oli sytytetty tuona samaisena iltana, ja risti muodostui siitä, kun valo heijastui ikkunani karmeista. Helpotti ja hävetti tuo episodi melkoisesti jälkeenpäin.
 
Pitkä tarina, mutta pelotti kyllä ihan älyttömästi.
Wiitala08.11.2004 21:23:47
Tästä sitten karaåkea laulamaan.
 
http://mbnet.fi/b00gie/flash-animaatiot/romance.swf

 
Nämä on jo tuttuja. Mutta silti niitä säikähtää... joskus. : )
kingdom08.11.2004 21:37:45
Minäkin muistan sen leijuvan sinisen pään. Se oli jossakin kauhukirjassa, johon oli koottu kaikennäkösiä kummituksia. Jos puhumme samasta tyypistä. Ala-asteella tuli sitä vähän luettua. Ja muistan kyllä että monena yönä oli hankaluuksia nukkua ja muistan jopa pari semmoista päivää että olin ihan peloissani kun jouduin yksin olemaan kotona.
doolittle09.11.2004 14:05:01
Minäkin muistan sen leijuvan sinisen pään. Se oli jossakin kauhukirjassa, johon oli koottu kaikennäkösiä kummituksia. Jos puhumme samasta tyypistä. Ala-asteella tuli sitä vähän luettua. Ja muistan kyllä että monena yönä oli hankaluuksia nukkua ja muistan jopa pari semmoista päivää että olin ihan peloissani kun jouduin yksin olemaan kotona.
 
Se oli muuten Noidan Käsikirja. Siinä oli niin pelottavaa shittiä, että ei mitään rajaa. Eikä se pää ollut edes pahinta siinä kirjassa.
 
Edit: Niin siitähän on siis monia, monia vuosia. En kai nyt enää sellaisia lueskele :)
Caine09.11.2004 18:18:09
Minäkin muistan sen leijuvan sinisen pään. Se oli jossakin kauhukirjassa, johon oli koottu kaikennäkösiä kummituksia. Jos puhumme samasta tyypistä. Ala-asteella tuli sitä vähän luettua. Ja muistan kyllä että monena yönä oli hankaluuksia nukkua ja muistan jopa pari semmoista päivää että olin ihan peloissani kun jouduin yksin olemaan kotona.
 
Saanko liittyä kerhoon? Monet yöunet tämä samainen Noidan Käsikirja minulta vei. Kunpa saisin sen jostain niin lukisin heti sen läpi. Se sininen leijuva pää juurikin jäi parhaiten mieleen. Myös erilaiset poltergeist- ja paholaisjutut jäivät samaisesta kirjasta mieleen. Pakko saada se jostain. :)
doolittle09.11.2004 19:21:08
Saanko liittyä kerhoon? Monet yöunet tämä samainen Noidan Käsikirja minulta vei. Kunpa saisin sen jostain niin lukisin heti sen läpi. Se sininen leijuva pää juurikin jäi parhaiten mieleen. Myös erilaiset poltergeist- ja paholaisjutut jäivät samaisesta kirjasta mieleen. Pakko saada se jostain. :)
 
Tervetuloa! Meidän kirjastossahan tuo Käsikirja taitaa edelleen pölyttyä. Hitto, se sininen pää oli julman näköinen, ja se tarina kokonaisuudessaan, katon läpi tihkuvine verineen. Sitten se nainen, jolla ei ollut kieltä ja joka juoksi pitkin pihaa huutaen.
Jani The Rock09.11.2004 20:01:39
Ah, Noidan käsikirja! Tuo opus, jonka armas tätini minulle osti ollessani seitsenvuotias. Mieleni myrkyttyi välittömästi ja siltä tieltä ei ole paluuta ollut. Noidan käsikirja on kirjahyllyssä kunniapaikalla ja siellä se myös pysyy.
 
Täällähän taisi joskus olla sille omistettu threadikin.
doolittle09.11.2004 20:12:12
Ah, Noidan käsikirja! Tuo opus, jonka armas tätini minulle osti ollessani seitsenvuotias. Mieleni myrkyttyi välittömästi ja siltä tieltä ei ole paluuta ollut. Noidan käsikirja on kirjahyllyssä kunniapaikalla ja siellä se myös pysyy.
 
Täällähän taisi joskus olla sille omistettu threadikin.

 
Ach so!
http://muusikoiden.net/keskustelu/posts.php?c=24&t=52739
m/09.11.2004 20:26:00
Eilen pitkästä aikaan selailin Noidan käsikirjaa.
Voit jopa kokeilla noitatemppuja: valokuvata "kummituksia" Mahtista.
kingdom15.11.2004 12:08:28
Onko kellään uusia juttuja?
Juoppis15.11.2004 15:34:03
Armeijassa. Ollaan sissileirillä, jossa nukutaan todella vähän ja raadetaan todella paljon. Olin sitten ollut hereillä ehkä jotain 26 tuntia, niin palailin vartiovuorosta kohti telttaa, että saisi edes hetken nukuttua.
 
Yhtäkkiä kävellessäni polulla ihmettelen, kuinka puun takaa loistaa jokin. Ihmetellessäni menen katsomaan, ja kannolla istuu ilmiselvä Neitsyt Maria, jolla on sellainen vaalea hehku ympärillään. Hän hymyilee ja katsoo minuun ja minulle tulee heti lämmin ja hyvä olo. Hän sanoo, että kaikki menee hyvin, Tuomas, ihan hyvin. En osaa sanoa mitään, vaan tuijotan vain suu auki. Sitten räpäytän silmiäni ja huomaan, ettei kannolla olekaan mitään.
 
Epäilen, että olin vain niin väsynyt, että olin nukahtanut seisaalleni hetkeksi. Mutta niin kävi, että lämmin olo jäi. Ja loppuihan se armeijakin joskus.
 
Samalla reissulla toki muutkin hallusinoivat ihan oman osuutensa, joten se siitä sitten.
Royal Banzai15.11.2004 16:57:19
Armeijassa. Ollaan sissileirillä, jossa nukutaan todella vähän ja raadetaan todella paljon. Olin sitten ollut hereillä ehkä jotain 26 tuntia, niin palailin vartiovuorosta kohti telttaa, että saisi edes hetken nukuttua.
 
Yhtäkkiä kävellessäni polulla ihmettelen, kuinka puun takaa loistaa jokin. Ihmetellessäni menen katsomaan, ja kannolla istuu ilmiselvä Neitsyt Maria, jolla on sellainen vaalea hehku ympärillään. Hän hymyilee ja katsoo minuun ja minulle tulee heti lämmin ja hyvä olo. Hän sanoo, että kaikki menee hyvin, Tuomas, ihan hyvin. En osaa sanoa mitään, vaan tuijotan vain suu auki. Sitten räpäytän silmiäni ja huomaan, ettei kannolla olekaan mitään.
 
Epäilen, että olin vain niin väsynyt, että olin nukahtanut seisaalleni hetkeksi. Mutta niin kävi, että lämmin olo jäi. Ja loppuihan se armeijakin joskus.
 
Samalla reissulla toki muutkin hallusinoivat ihan oman osuutensa, joten se siitä sitten.

 
Hoh, faija kertoi joskus jutelleensa jollain RUK-leirillä kersantin kanssa monta minuuttia, kunnes huomasi että kyseessä oli oksa. Kertoi myös että joku kaveri nukahti ja lähti unissaan sitten hyökkäilemään mielikuvitusvihollisen kimppuun kesken pyörämarssin samaisella leirillä.
 
EDIT: eikö ollu aavemaista? noei, vadevö
nixxi16.11.2004 09:20:23
Yksi ilta makoilin sängylläni, oli8n juuri kattoon liimannut sellaiset pimeässä hohtavat tähdet. Päätin että ihastelempa niitä nyt ihan vähän aikaan. Sammutin yöpöydän lampun. Tähdet olivat kylläkin ihan kauniit. Huoneeni oli aika hämärä, mutta kuitenkin erotin tavarat ihan hyvin. Katsoin sängyn jalkopäätyyn, en tiedä minkä takia, mutta katsoin kuitenkin. Säikähdin ihan helskutisti. Siinä itui ihminen. Se katsoi lattiaan, hetken päästä käänsi kasvot minuun päin, hymyili. Hymy oli todella inhottava, sen silmät olivat todella oiudot, kiiltävät. niistä heijastui jokin paha.
Se ihminen ojensi kätensä, ihan kuin olisi halunnut että ottaisin siitä kiinni. En ottanut. nousin sängylleni istumaan. Tuijotin vain häntä.
Tapahtuma oli ehkä korkeintaan kolmen neljän minuutin mittainen. Sytytin valot päälle ja se oli hävinnyt.
Olin hämmilläni tapahtuneesta, mutta silti uteliaisuuteni kasvoi kasvamistaan ja sammutin valot uudestaan. Ja ei näkynyt mitään. Toisaalta olin todella pettynyt ja silti todella helpottunut.
Se ihminen joka istui siinnä, oli minun tuttuni..outoa..

 
mulle on käynyt ihan samalla tavalla mutta mä näin sen tuttuni kun heräsin yöllä ja katsoin sänkyni viereen niin siinä se oli ja virnuili. spooky
Jkob16.11.2004 16:02:36
Enpäs tiedä mutta viime yönä pelotti täällä Raumalla kun tuuli puhalsi 20 m/s ja tavarat lensi parvekkeella. Ja vielä kun maanantaikrapulat päällänsä niin perskeles. Aavemaista ei ollut mikään mutta silti.
NiB16.11.2004 20:01:17
Apua! Tämä on varmasti nk. Lum Iaura -efekti. Olen kuullut siitä mystisiä juttuja, joista ei uskalleta puhua kuin kuiskuttelemalla nuotion ääressä.
 
Nauroin kippurassa lattialla :)
 
Ei h*lvettiläine
Blowfish17.11.2004 10:47:48
Melko aavemaista on kyllä se, että joka kerta kun mä lainaan kirjastosta kirjoja, ni ne lainausaikalaput häviää.
 
Laitan ne laput aina jonkin tietyn kirjan väliin, ja kun sinne myöhemmin katson nähdäkseni palautuspäivän - kappas! Eipä näy lappua missään.
 
SPOOKY. ;)
Caine19.11.2004 08:30:09
Armeijassa. Ollaan sissileirillä, jossa nukutaan todella vähän ja raadetaan todella paljon. Olin sitten ollut hereillä ehkä jotain 26 tuntia, niin palailin vartiovuorosta kohti telttaa, että saisi edes hetken nukuttua.
 
Yhtäkkiä kävellessäni polulla ihmettelen, kuinka puun takaa loistaa jokin. Ihmetellessäni menen katsomaan, ja kannolla istuu ilmiselvä Neitsyt Maria, jolla on sellainen vaalea hehku ympärillään. Hän hymyilee ja katsoo minuun ja minulle tulee heti lämmin ja hyvä olo. Hän sanoo, että kaikki menee hyvin, Tuomas, ihan hyvin. En osaa sanoa mitään, vaan tuijotan vain suu auki. Sitten räpäytän silmiäni ja huomaan, ettei kannolla olekaan mitään.
 
Epäilen, että olin vain niin väsynyt, että olin nukahtanut seisaalleni hetkeksi. Mutta niin kävi, että lämmin olo jäi. Ja loppuihan se armeijakin joskus.
 
Samalla reissulla toki muutkin hallusinoivat ihan oman osuutensa, joten se siitä sitten.

 
Olisi muuten aika metkaa, jos armeijassa olisi aivan helvetin väsynyt (ei sellainen olisi mahdollista) ja olisi jossain unen ja valveen välisessä tilassa, kunnes saisi idean, että nyt muuten ootte kaikki venäläisiä ja haluaisin ampua teidät kaikki. Olisi ehkäpä hieman mieletöntä alkaa räiskimään inttikavereita unissaan. Omia inttiaikoja odotellen... :)
carlos27.11.2004 18:24:01
näitä tapahtuu aina toisinaan...
 
Äsken kuulin,että joku olis kaatunu/tippunu jostaki ja tietenki menin huoneeseen tarkistamaan että mikä siellä on kaatunu.
Tälläkertaa en huomannu mitään erikoista,joten taisin kuvitella tuon äänen..
Mutta kerran oli tuolini kaatunut. siis sellanen ns.työtuoli.
Sen kaatuminen on vähä ihmetyttäny,sellasen ku ei iha itestään pitäis kaatua.
slipkorn27.11.2004 20:45:50
Mutta kerran oli tuolini kaatunut. siis sellanen ns.työtuoli.
Sen kaatuminen on vähä ihmetyttäny,sellasen ku ei iha itestään pitäis kaatua.

 
Minulla kaatui yks päivä vesilasi täysin tasaisella pöydällä. En huitaissut sitä, eikä kukaan muukaan ollut huoneessa. Jäi mietityttämään.
surkea olio27.11.2004 21:08:55
Minulla kaatui yks päivä vesilasi täysin tasaisella pöydällä. En huitaissut sitä, eikä kukaan muukaan ollut huoneessa. Jäi mietityttämään.
 
Muutama vuosi sitten metronomi meni itsestään päälle. Rupesin harjoittelemaan soittamista.
Strutsi01.12.2004 17:33:45
kävin koiralenkillä aamupimeällä ja kun tulin pihaan, niin takaa kuului jotain kahinaa ja koira säikähti sitä hirveästi ja rupesi haukkumaan.
Ajattelin että lumi siellä vaan putosi puista. Sitten katselin puihin ja huomasin ettei niissä vielä ollut lunta.
 
Sitten sitä kahinaa kuului vielä naapurin puolelta.
Vasara01.12.2004 17:38:47
Olisi muuten aika metkaa, jos armeijassa olisi aivan helvetin väsynyt (ei sellainen olisi mahdollista) ja olisi jossain unen ja valveen välisessä tilassa, kunnes saisi idean, että nyt muuten ootte kaikki venäläisiä ja haluaisin ampua teidät kaikki. Olisi ehkäpä hieman mieletöntä alkaa räiskimään inttikavereita unissaan. Omia inttiaikoja odotellen... :)
 
Joo, kovat on piipussa aina leirillä.
Nimismies02.12.2004 00:44:30
Kävimmepä tuolla aavekylässä(Makola) uudelleen todetaksemme että se on asuttu kolmen talon voimin. Ihan kipeää.
juici02.12.2004 16:16:14
Kävimmepä tuolla aavekylässä(Makola) uudelleen todetaksemme että se on asuttu kolmen talon voimin. Ihan kipeää.
 
Ette kyselleet niiltä että näkyykö haamuja?
Da Make02.12.2004 16:20:03
Nyt kun tässä on true aavemaisia tapahtumia/paikkoja tyyppejä paikalla, niin voisin samaan syssyyn ilmoittaa että kävin syksyn viimeisenä lumettomana päivänä kuvaamassa paikallista "hiukan" hämärää paikkaa, eli jos jollain on jotain itressiä ottaa vastaan kuvia mahdollista käsittelyä varten niin ilomielin pistäisin vaikka viikon loppuna tulemaan. Karuja kuvia, kyllä siellä oli vähän yksin napsiessa vähän vipatusta havaittavissa. Ko. paikan käyttö tarkoituksesta ei ole mitään hajuakaan. Ihan ihme rakennelmia, vielä jäi yli puolet käymättä.
Pelsi02.12.2004 16:27:17
Olisi muuten aika metkaa, jos armeijassa olisi aivan helvetin väsynyt (ei sellainen olisi mahdollista) ja olisi jossain unen ja valveen välisessä tilassa, kunnes saisi idean, että nyt muuten ootte kaikki venäläisiä ja haluaisin ampua teidät kaikki. Olisi ehkäpä hieman mieletöntä alkaa räiskimään inttikavereita unissaan. Omia inttiaikoja odotellen... :)
 
Ei siellä kuule ihan noin helposti pääse räiskimään. Kovia harvemmin pidetään piipussa sellaisissa harjoituksissa, jossa pääsisi menemään siihen unen ja valveen rajatilaan. Räkäpäilläkin on vähän hankala ampua ketään, varsinkin jos sysäri on kiinni.
 
Mutta kerran jouduin unen ja valveen rajatilaan, ja se oli juurikin armeijassa. Matkustettiin jostain harjoituksesta kuorma-autolla leirintäalueelle ja olin aivan tuhottoman väsynyt. Ei siinä mitään sen ihmeellisempää tapahtunut, mutta oli aika hurjaa kun ei tiennyt yhtään, oliko muiden tyyppien jutut unta vai todellisuutta. Häijy olo oli.
Ze Kink04.12.2004 23:39:32
nostakaamme!
Da Make04.12.2004 23:44:07
nostakaamme!
 
Sinäpä sen sanoit. Tässä on vielä vähän vaikeuksia pukea sanoiksi erästä juttua, katellaan lähitulevaisuudessa.
zepeteus05.12.2004 03:26:52
No kerrotaanpa sitten piristeeksi yksi isoisäni jutuista. Sen verran pohjia, että hän oli hyvin luonnonläheinen ihminen, joka uskoi vahvasti enneuniin, etiäisiin yms. ja jakoi mielellään kaiken kokemansa muiden kanssa.
 
Eräänä talvi-iltana hän oli menossa kyläilemään erään naapurustossa yksin asuvan ystävänsä luo. Kävellessään kuutamon valaisemalla tiellä, pappani havaitsi liikettä metsässä. Hahmo oli "värittömissä" vaatteissa ja liikkui sulavasti hangen pinnalla liukuen, niin kuin hiihtäjä ainakin. Isoisä huusi tervehdyksen tuolle kulkijalle, mutta hahmo vain liukui eteenpäin, viistosti kohti tietä ja taloa jonne isoisäkin oli menossa. Hän yritti tervehtiä kulkijaa uudemman kerran, mutta hahmo liukui isoisästä välittämättä yli tien ja hävisi näkyvistä talon suuntaan.
 
Kun isoisäni saapui tuohon tienylityskohtaan, hän totesi ettei tiellä tai hangella näkynyt minkäänlaisia jälkiä, ei suksien tai muutakaan. Niinpä hän kiirehti ripeästi ystävänsä talolle, ja kertoi heti saavuttuaan mitä oli nähnyt. Mies oli ottanut esiin haulikon ja todennut ;" Kyllä minä ne tiedän, noutamaan ovat tulleet, mutta minä olen valmiina."
 
Jonkin aikaa myöhemmin tuon miehen jäniskoira ilmestyi kotivellemme, häntä kiivaasti piiskaten ja levottoman oloisena. Muutamat kylän miehistä löysivät samana iltana tuon naapurin miehen maillamme olevalta syrjäiseltä pellolta...selkä ladon seinää vasten nojaten, maassa istuen, haulikko vierellään.
 
Sydänkohtauksen sanoivat olleen, mutta paikallaolleiden kuvaus kuolinasennosta oli mielenkiintoinen. Toinen käsi tiukasti rinnalle kouristuneena, toinen käsivarsi suoraksi eteen ojentuneena, kämmen pystyssä.
Nimismies05.12.2004 04:03:54
Ette kyselleet niiltä että näkyykö haamuja?
 
Emmepä viitsineet mennä yhden aikaan yöllä kenenkään kotirauhaa häiritsemään.
Da Make06.12.2004 00:23:27
Äsken kun olin keittiössä _suoraan_ yläpuoleltani kuului pitkä kohinaa muistuttava ääni, joka toi etäisesti mieleeni Darthwaderin kohinan StarWarsista. Kohina tuli todella selvästi, takaatani ylävisiistosta. Katsoin taakseni mutta mitään ei näkynyt, vähän ajan päästä kuului todella heikkoa puhetta. Menin lievästi sanottuna suuniltani ja siellä ne leivät odottavat.
Lähden keittiöön nyt.
 
Kyllä karmii. Painotan vielä että todella selvästi tuo ääni kuului.
kingdom06.12.2004 01:30:09
Onkohan tämä viimeinen kerta ku Da Makesta kuullaan? Tietääkö kukaan lähiomaisten tai naapurien numeroita?
8542332106.12.2004 02:14:14
No joo. Anti olla.
Mimi06.12.2004 16:03:36
Ei perhana ettei ihminen voi säikähtää näin paljon yhtä pientä kissaa. Ei mitään yliluonnollista, mutta juuri olin lukemassa noita viimeisiä juttuja, kun tuo valkoinen turriainen pöllähti jostain eteeni tietokonepöydälle ja irvisti pahasti. Säpsähdin...
kassper06.12.2004 18:17:54
Mulle kävi tossa joku aika sitten kumma homma.
Olin pistämässä makuuhuoneen ovea kiinni tuuletuksen ajaks ja katsoin, ettei kissa varmasti ole siellä. No näin sen sitten käppäilevän mun takaa olkkariin päin.
En sitten tiedä näinkö näkyjä vai mitä, mutta hetken päästä makkarin ovea alettiin raapia sisältä päin ja hirmu mouruaminen oli päällä. Kissahan se siellä...
 
Ei sinänsä pelottavaa, mutta aika outoa, koska olin ihan varma, ettei se mirri ole siellä.
 
Joskus tulee sitten etiäisiä.
Viime viikolla olin koneella ja tyttöystävä oli tulossa ihan just himaan. Noh, kuulinkin sitten, kun ovi kävi ja takkia riisuttiin. Huikkasin moikat, kuten yleensä, mutta mitään ei tullu takas. En ajatellu asiaa heti kummemmin. Sitä ei sit alkanu kuuluu ja aloin ihmetellä, kun ei tule luokse. Sillä hetkellä kuulu taas, että ovi aukeaa ja takkia aletaan ottaa pois jne. Oli hetkisen hieman härö olo. Sit menin vaan eteiseen kysyy siltä, et oliko se käyny jossai tossa välillä. Eipä ollu.
 
Eipä nämä pelottavia ole, mutta outoja kyllä.
Diablero06.12.2004 18:53:00
Kaikista omituisin juttu oli kun olin kytkemässä nuorempana poikana kaiutinta stereoihin. En ollut vielä laittanut edes piuhaa kaiuttimeen kiinni, kun sieltä alkoi kuulua jotain vaimeaa puhetta, ihan kuin radiosta. Ja siis kaiutin oli todellakin ihan irrallaa, eikä mun vahvistimessa sitäpaitsi ole edes viritintä.
JOnkun aikaa ihmettelin kyllä tuota tapahtumaa. Kattelin vielä kaikki paikat kämpässä ja kävin kattomassa ulkoakin ettei pihalla ollu ketään höpisemässä.
odd06.12.2004 19:18:14
Kaikista omituisin juttu oli kun olin kytkemässä nuorempana poikana kaiutinta stereoihin. En ollut vielä laittanut edes piuhaa kaiuttimeen kiinni, kun sieltä alkoi kuulua jotain vaimeaa puhetta, ihan kuin radiosta. Ja siis kaiutin oli todellakin ihan irrallaa, eikä mun vahvistimessa sitäpaitsi ole edes viritintä.
JOnkun aikaa ihmettelin kyllä tuota tapahtumaa. Kattelin vielä kaikki paikat kämpässä ja kävin kattomassa ulkoakin ettei pihalla ollu ketään höpisemässä.

 
Mulle kävi kerran vähän samantyylinen homma. Mun langattomista kuulokkeista alko ytäkkiä keskellä yötä kuulumaan musiikkia. Siinä ei ollut mitään virtaa päällä, töpselit oli irti seinästä eli kaiken järjen mukaan ei olisi pitänyt kuulua pihaustakaan. Tarkistin tilanteen vielä moneen otteeseen että mikä mättää kun kuulokkeet soivat. Pistin siinä sitten ne päähäni ja kuuntelin sitä musaa jonkun aikaa ja menin nukkumaan..
L.C.F06.12.2004 20:13:07
No kerrotaanpa sitten piristeeksi yksi isoisäni jutuista. Sen verran pohjia, että hän oli hyvin luonnonläheinen ihminen, joka uskoi vahvasti enneuniin, etiäisiin yms. ja jakoi mielellään kaiken kokemansa muiden kanssa.
 
Eräänä talvi-iltana hän oli menossa kyläilemään erään naapurustossa yksin asuvan ystävänsä luo. Kävellessään kuutamon valaisemalla tiellä, pappani havaitsi liikettä metsässä. Hahmo oli "värittömissä" vaatteissa ja liikkui sulavasti hangen pinnalla liukuen, niin kuin hiihtäjä ainakin. Isoisä huusi tervehdyksen tuolle kulkijalle, mutta hahmo vain liukui eteenpäin, viistosti kohti tietä ja taloa jonne isoisäkin oli menossa. Hän yritti tervehtiä kulkijaa uudemman kerran, mutta hahmo liukui isoisästä välittämättä yli tien ja hävisi näkyvistä talon suuntaan.
 
Kun isoisäni saapui tuohon tienylityskohtaan, hän totesi ettei tiellä tai hangella näkynyt minkäänlaisia jälkiä, ei suksien tai muutakaan. Niinpä hän kiirehti ripeästi ystävänsä talolle, ja kertoi heti saavuttuaan mitä oli nähnyt. Mies oli ottanut esiin haulikon ja todennut ;" Kyllä minä ne tiedän, noutamaan ovat tulleet, mutta minä olen valmiina."
 
Jonkin aikaa myöhemmin tuon miehen jäniskoira ilmestyi kotivellemme, häntä kiivaasti piiskaten ja levottoman oloisena. Muutamat kylän miehistä löysivät samana iltana tuon naapurin miehen maillamme olevalta syrjäiseltä pellolta...selkä ladon seinää vasten nojaten, maassa istuen, haulikko vierellään.
 
Sydänkohtauksen sanoivat olleen, mutta paikallaolleiden kuvaus kuolinasennosta oli mielenkiintoinen. Toinen käsi tiukasti rinnalle kouristuneena, toinen käsivarsi suoraksi eteen ojentuneena, kämmen pystyssä.

 
Kerro lisää! Sulla nuita juttuja näkyy kans riittävän :)!
Da Make06.12.2004 20:27:37
Onkohan tämä viimeinen kerta ku Da Makesta kuullaan? Tietääkö kukaan lähiomaisten tai naapurien numeroita?
 
Eipä ollut... Hämää vieläkin, kuulin äänet todella selvästi ja talossa ei ollut ketään joka olisi voinut tehdä tällaista.
kassper07.12.2004 03:43:06
Lisäänpä nyt tämän tänne vielä pitkän harkinnan jälkeen.
 
Jokin aika sen jälkeen, kun äitini oli nukkunut pois, olimme sukulaisten kanssa silloisessa asunnossamme Tampereella. Yht'äkkiä (en tosin muista kuka, ehkä isosisko) huikkasi olohuoneesta, että "Tulkaa kattomaan!"
Meillä oli siellä sellanen kukkahylly, joka oli täynnä äipän hankkimia kukkia. Ylimmällä hyllyllä oli jonkin sortin banaanipalmu tms. ja se heilui. Siis huojui vaan edestakas se latva. Tarkastettiin kaikki ovet ja ikkunat, ettei mistään käy veto. Kaikki oli kiinni. Ei mitään ilmavirtausta. Ja kasvi senkun heiluu. Isosiskoni sitten totesi, että se on äiti. Saattaa kuulostaa kornille, mutta siltä se tuntui. Ei pelottanu eikä mitään. Tuli vaan hyvä olo.
 
Sitten myöhemmin tapahtu toinen insidentti. Isosiskolla oli yhdessä asunnossa sellanen äidiltä saatu kyyneleen muotoinen